TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 27 20.01.2004 2 Ymp 1292-2003 (235) Ympäristölupahakemus / Fortum Lämpö Oy, Runosmäen lämpökeskus Tiivistelmä: - Ympkaalk 27 Ympäristönsuojelutoimisto/Helena Pakkala 12.1.2004 Asia Fortum Lämpö Oy on 29.1.2003 toimittanut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 mukaisen ympäristölupahakemuksen. Luvan hakija Fortum Lämpö Oy Rajatorpantie 8 01600 Vantaa Laitos/toiminta ja sen sijainti Hakemus koskee Runosmäen Lämpö Oy:n lämpökeskuksen toimintaa osoitteessa Stoltinkatu 2, 20350 Turku. Kyseessä on olemassa oleva kattilalaitos. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b ja 5 a mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin kohdan 3 ja 5 a mukaan. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turun ja Porin lääninhallitus on 7.11.1991 (236 YS) antanut päätöksen kattilalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta. Varsinais-Suomen seutukaavayhdistelmässä vuodelta 1994 kohde sijoittuu
taajamatoimintojen alueelle, joka on varattu pääasiassa kerrostaloasumisen rakentamisalueeksi (AK).Yleiskaava 2020:ssa kohde sijoittuu kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle. Asemakaavassa, joka on vahvistettu 13.10.1972, tontti on merkitty huoltorakennusten korttelialueeksi (AH). Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Ympäristön tila ja laatu Laitos ei sijaitse pohjavesialueella tai sen suojavyöhykkeellä. Kaukosuojavyöhykkeen raja jää Signalistinkadun eteläpuolelle. Vuonna 2001 valmistuneen bioindikaattoritutkimuksen (Turun ja Paraisten alueen ilmanlaadun seuranta bioindikaattorien avulla vuosina 2000-2001) mukaan Runosmäen alue lukeutuu keskustaa ympäröivään alueeseen, jolla männynrunkojäkälien lajimäärä on hieman suurempi kuin kaupungin keskustassa. Vuonna 1997 valmistuneen Ilmatieteen laitoksen Turun seudun ilmanlaatututkimuksen mukaan Runosmäki kuuluu alueeseen, jossa kaikkien Turun seudun lähteiden aiheuttama rikkilaskeuma on 150-200 mg/m 2 ilman alueellista taustalaskeumaa. Alueen korkein rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus on Runosmäessä 12-15 m g/m 3 (ohjearvo 80 m g/m 3 ). Typpilaskeuma alueella on 75-100 mg/m 2 vuodessa. Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus on selvityksen mukaan 40-60 m g/m 3 (ohjearvo 70 m g/m 3 ). Toiminnan vaikutusalueet Laitos sijaitsee Runosmäen asuntoalueen etelälaidalla Signalistin- ja Stoltinkadun kulmassa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat laitoksen välittömässä läheisyydessä Stoltinkadun vastakkaisella puolella. Nunnavuorenkoulu, pallokenttä, nuorisotalo ja vanhainkoti sijaitsevat laitoksen pohjoispuolella alle puolen kilometrin etäisyydellä. Laitoksen lounaispuolella on Nunnavuoren laaja ja erittäin suosittu ulkoilureitistö, jonka sisäosissa sijaitsee Nunnavuoren luonnonsuojelualue. Alueen muu kuormitus Alueen muita päästölähteitä ovat Leaf Oy:n ja Orion Oy:n kattilalaitokset Kärsämäessä sekä Urusvuoren teollisuusalueen tuotanto- ja kattilalaitokset. Runosmäen aluetta kuormittaa lisäksi Tampereen Valtatien sekä paikallisten teiden liikenne. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lämpökeskus toimii Turku Energian vara- ja huippulaitoksena Runosmäen alueella, joka on yhdistetty Turun seudun kaukolämpöverkkoon. Laitoksessa on yksi nimellisteholtaan 4,65 MW:n (kattila 1) ja kaksi 9,3 MW:n (kattilat 2 ja 3) raskasöljykattilaa. Laitos toimii miehittämättömänä kaukovalvonnalla.
Laitoksella on 17. - 18.12.2003 auditoitu ISO 9001 laatu- ja ISO 14 001 ympäristöjärjestelmä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Taulukossa on esitetty tiedot kattiloista ja arvio niiden tuotannosta vuoden 2004 aikana. Kattila 1 Kattila 2 Kattila 3 Nimellisteho MW 4,65 8,3 8,3 Polttoaineteho MW 4,7 9,4 9,4 Arvioitu käyttöaika h/a 3600 7000 240 Tuotanto (lämmin vesi) GW/a 7,565 14,710 0,504 Kaikkien kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on 90 % ja ne toimivat tarvittaessa kesällä vara- ja talvella huippukattiloina. Kattilat on otettu käyttöön vuonna 1990. Kattiloissa 2 ja 3 on pyöriväkuppinen poltin (RAY BGE 800) ja kattilassa 1 öljynpainehajotteinen poltin (Oilon RP 400 M). Polttoaineet Polttoaine on raskaspolttoöljy LH 380, jonka tehollinen lämpöarvo on 40,9 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,95 %, tuhkapitoisuus 0,05-0,1 % ja kosteus 0,2-0,7 %. Kattilassa 1 tuotettavan kokonaisenergian määrä vuodessa on keskimäärin 50 454 GJ ja kulutetun polttoaineen määrä 1 234 tonnia. Vastaavat luvut kattilalla 2 ovat 37 840 GJ ja 925 tonnia sekä kattilalla 3 vastaavasti 10 091 GJ ja 247 tonnia. Varastointi Polttoaine varastoidaan kahdessa 150 m 3 pystysäiliössä kattilalaitoksen ulkopuolella. Säiliöillä on 100 % valuma-altaat. Piha-alue on kokonaan asfaltoitu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Toiminnassa ei synny merkittäviä määriä jätevesiä. Laitos on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta aiheutuu vuosittain keskimäärin seuraavat päästöt
ilmaan: Kattila 1 Kattila 2 Kattila 3 yhteensä Ominaispäästö mg/mj Hiukkaset t/a 1,79 3,49 0,12 5,40 60 Rikkidioksidi t/a 13,90 27,02 0,93 41,84 465 Typen oksidit t/a 5,12 9,95 0,34 15,42 172 Hiilidioksidi t/a 2291,35 4455,41 152,76 6899,52 76600 Savukaasut johdetaan puhdistamattomina kolmea eri hormia pitkin 40 metrin (maanpinnasta) korkuiseen teräspiippuun. Hormien halkaisijat ovat 0,46 metriä ja 2 x 0,65 metriä. Savukaasun lämpötila piipun suulla on noin 220 C ja virtausnopeus yli 20 m/s. Kattiloiden yhteenlasketut päästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana kehittyneet seuraavasti: Vuosi 1999 2000 2001 2002 Hiukkaset t/a 5,4 6,5 5,9 3,3 Rikkidioksidi t/a 42 50,7 45,7 38 Typen oksidit t/a 15 18,7 16,8 14 Hiilidioksidi t/a 8 382 8 438 7 536 6 240 Melu ja liikenne Kattilalaitoksen toiminnasta aiheutuvan melun arvioidaan olevan alle 45 db(a) 50 metrin päässä laitoksesta. Talvikaudella laitokseen tuodaan polttoöljyä 2-3 säiliöautollista kuukaudessa ja vuoden aikana yhteensä noin 20 kertaa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta syntyy vuoden aikana noin 50 kg öljyistä ongelmajätettä, joka toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Nuohouksessa syntyvä jäte- ja jätevesi imetään pumppuautolla ja toimitetaan joko Fortumin Naantalin öljynjalostamolle tai suoraan käsittelyyn ao. luvan omaavalle laitokselle. Päästöt maaperään Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailu Lämpökeskus on miehittämätön. Toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti Fortum Lämpö Oy:n Myyrmäen keskusvalvomosta, jonne tiedot mahdollisesta prosessihäiriöstä välittyvät. Tarvittaessa hälytetään huoltomies paikalle. Hälytyskäyntien lisäksi huoltomies käy laitoksella viikoittain. Polttoainesäiliössä on jatkuva pinnanmittaus sekä kaukonäyttö- ja valvonta. Polttoaineen tuloerät mitataan ja raportoidaan kuormakohtaisesti. Polttoainemäärät inventoidaan kuukausittain. Polttimoiden alla olevat matalat suoja-altaat on varustettu nestepinnan ilmaisevalla anturilla, jonka antama signaali katkaisee vuototilanteessa laitoksen toiminnan automaattisesti. Jokaisesta kattilasta mitataan savukaasun lämpötila viikon välein viisarinäyttöisellä mittarilla. Kattilosita mitataan lisäksi jatkuvasti jäännöshappipitoisuutta Zirkonia-happimittarilla, jonka antamat tulokset tallennetaan. Palamisilman säätö tapahtuu automaattisesti. Happimäärän pudotessa asetetun alarajan alapuolelle, kattila pysähtyy automaattisesti. Uudelleen käynnistäminen edellyttää asentajan saapumista paikalle. Savukaasun tummuutta ei erikseen seurata. Kattiloiden tehoa säätävät moduloivat polttimet. Polttoöljyn kulutusta seurataan toimitustietojen perusteella sekä kuukausittaisella inventaariolla. Hiukkaspäästömittauksia on tehty kolmen vuoden välein. Viimeksi päästöt on mitattu vuonna 2001. Mittausraportin mukaan 9,4 MW:n kattiloiden hiukkaspäästöt vaihtelivat kahdella eri teholla mitattuna 9 ja 16 mg/mj:n välillä ja 4,7 MW:n kattilalla hiukkaspäästö oli 11 mg/mj. Typenoksidien ominaispäästöt typpidioksidina olivat isommilla kattiloilla keskimäärin 250 mg/mj ja 4,7 MW:N kattilalla 235 mg/mj. Vaikutusten tarkkailu Turun seudun ilman laatua tarkkaillaan mittauksin Turun keskustassa, Ruissalossa ja lähikuntien alueella. Seuranta perustuu kaupunkien ja alueen energiantuotantoyhtiöiden yhteistyöhön, johon myös Fortum Lämpö Oy osallistuu. Lisäksi ilmanlaatua seurataan tietyin väliajoin biologisin menetelmin ja leviämismallein. Runosmäessä seurattiin 1990-luvun alkupuolella ilman rikkidioksidipitoisuuksia mittauksin 4-5 vuoden ajan. Seuranta lopetettiin tarpeettomana mittausverkoston kehittämisen yhteydessä. Raportointi Runosmäen lämpökeskuksen käyttö- ja päästötiedot (jätteet ja ilmapäästöt) toimitetaan vuosittain Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin sisältyy sisäistä ympäristöraportointia. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAURAUTUMINEN
Ympäristön kannalta oleellisin riski on öljyvuodon mahdollisuus. Muita tilanteita, joissa haitallisia ympäristöpäästöjä voi muodostua, ovat tulipalot, poltinhäiriöt ja ilkivalta. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten on luotu alueellinen päivystysjärjestelmä sekä varakattilajärjestelmä. Kattilalaitoksella syntyviin poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu kaukohälytyksellä. Huoltomies on hälytyksen tultua paikalla viimeistään tunnin kuluessa häiriöilmoituksesta. Laitoksen laatu- ja ympäristöjärjestelmä sisältää turvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja -ohjeet. Vakavia poikkeamia varten on kehitetty sisäinen ja ulkoinen ilmoittamisjärjestelmä sekä toimintopoikkeamamalli syy- ja kehitysanalyyseineen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 10.10. - 10.11.2003 ja Turun kaupungin internetsivuilla. Lisäksi asiasta on erikseen tiedotettu laitoksen viereisten kiinteistöjen isännöitsijöille, joita on pyydetty tiedottamaan asiasta taloyhtiöiden asukkaille. Tarkastus Laitoksella on tehty tarkastus 10.11.2003. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty kirjallisia lausuntoja. Asiasta on sähköpostitse kuultu Turun kaupungin ympäristöviraston asemakaavaosastoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Oheismateriaali Fortum Lämpö Oy:n Runosmäen lämpökeskuksen 1 ympäristölupahakemus Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Fortum Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan Turun Runosmäessä, kiinteistöllä RN:o 604-408-18-0 toimivalle, osoitteessa Stoltinkatu 2 sijaitsevalle lämpökeskukselle. Laitoksen toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: Melu 1. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db(a)
Päästöt ilmaan 2. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. 3. Polttoaineteholtaan 4,7 MW:n kattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 40 mg/mj ja kummankin 9,4 MW:n kattilan enintään 30 mg/mj. Päästörajat eivät koske poikkeuksellisia tilanteita Päästöt vesiin ja viemäriin 4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin tai muihin vesiin on estettävä öljynerotuksella. 5. Piha-alueen öljynerotuskaivot tulee tarkistaa vähintään kahdesti vuodessa ja tarvittaessa tyhjentää. Jätteiden käsittely 6. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa vesitiiviisti. Ongelmajätteiden varastointi tulee hoitaa siten, että niiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estetty. 7. Nuohousjätteet ja -vedet sekä öljyiset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa ongelmajätteen käsittelyyn. 8. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä Polttoaineiden varastointi 9. Öljysäiliöiden täyttöpaikka tulee varustaa siten, että öljysäiliön täytön yhteydessä maaperään ei pääse kulkeutumaan öljyä, vaan se kerätään talteen. Tarkkailu 10. Kattiloiden toimintaa tulee seurata esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti: - Jokaisen kattilan jäännöshappipitoisuutta tulee mitata jatkuvatoimisesti kattilan ollessa käytössä - Kunkin kattilan hiukkaspäästöt tulee mitata kolmen vuoden tai enintään 15 000 käyttötunnin välein. Mittaukset tulee suorittaa standardin SFS 3866 mukaisesti. Seuraava mittaus tulee tehdä vuoden 2004 aikana. 11. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - lämpökeskuksen tuotantotiedot (GWh/a) ja kattiloiden käyntiajat (h/a)
- polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) - laskennallinen ja/tai mitattu rikkidioksidipäästö (t/a), typen oksidien päästö (t/a), hiukkaspäästö (t/a), hiilidioksidipäästö (t/a), päästöjen laskentatavat mittausmenetelmät - yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta, määristä sekä kuljetus- ja käsittelytavoista - tiedot mahdollisista onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä - selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa Häiriötilanteet 12. Mikäli kattiloiden toimintaan tulee sellaisia vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tilanteen toistumisen estämiseksi. Laitos tulee saattaa normaalikuntoon viivytyksettä. 13. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitosalueella on aina oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia helposti saatavilla. 14. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, maaperään, viemäriin tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista ja niiden seurauksena käynnistetyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. PERUSTELUT Edellä annetut määräykset ovat tarpeen, jotta Fortum Lämpö Oy:n Runosmäen lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilölliset perustelut Melutasoa koskeva määräys on annettu terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi. Siinä on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Melutasomääräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä (1). Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta, minkä noudattamiseksi määräys on annettu (2).
Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskeva määräys on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja raskaan polttoöljyn käytöstä aiheutuvien hiukkaspäästöjen aiheuttaman mahdollisen terveys- ja viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Päästörajoissa otettu huomioon lämpökeskuksen sijainti tiheästi asutetun ja virkistykseen käytettävän alueen välissä sekä parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla saavutettava päästötaso, kun kyseessä ovat käytössä olevat kattilat. Hyvälaatuinen polttoaine, kattiloiden säännölliset huollot ja oikeat säädöt mahdollistavat alhaiset hiukkaspäästöt. Laitoksella viimeksi vuonna 2001 tehtyjen hiukkasmittausten mukaan määräysten mukaiset tasot ovat saavutettavissa. Em. seikkojen perusteella hiukkaspäästömääräys on annettu Valtioneuvoston päätöksen 157/1987 mukaisia ohjearvoja tiukempana (3). Öljyä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vauriota viemäriverkossa tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle (4 ja 5). Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Raskasöljykattilan tuhka luokitellaan ongelmajätteeksi. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset (6-8). Polttoöljyn joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Öljyn käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota säiliön täytön yhteydessä täyttöletkusta mahdollisesti valuvan ylimääräisen öljyn talteen keräämiseen (9). Öljykattilan ajo optimaalisella ilmaylimäärällä on tärkeää, sillä liian suuri ilmaylimäärä lisää typenoksideja ja heikentää kattilan hyötysuhdetta. Liian pieni ilmaylimäärä saattaa aiheuttaa epätäydellistä palamista, jolloin taas palamattomien kaasujen ja hiukkasten määrä lisääntyy. Hiukkaspäästömittaukset on tehtävä hiukkaspäästöille annetun määräyksen valvonnan toteuttamiseksi (10). Vuosittaista raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys tarpeen laitoksen oman tarkkailun toteuttamiseksi sekä viranomaisten taholta valvonnan toteuttamiseksi (11). Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen, jotta poikkeustilanteessa päästöt jäisivät mahdollisimman pieniksi ja valvonnan toteuttaminen on mahdollista (12-14). LUVAN VOIMASSA OLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Tämä päätös korvaa Turun ja Porin lääninhallituksen 6.9.1988 antaman päätöksen n:o 288 ilmansuojeluilmoituksesta. Toiminnanharjoittajan on tehtävä uusi hakemus Turun kaupungin ympäristöja kaavoituslautakunnalle lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2014 mennessä. Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty määräaikaan mennessä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. Asia on käsiteltävä soveltuvin osin kuten lupahakemus (YSL 58 ) Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 2, 4-8, 28, 32, 35-38, 41-43, 45-46, 51-56, 81, 83, 96-97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30, 36-37, 41 Jätelaki 3-4, 6, 12, 15, 51-52 Jäteasetus 3, 3a, 5-7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Luonnonsuojelulaki Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (157/1987) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
LUPAMAKSU Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 2522.8 euroa. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on 97 :ssä mainituilla tahoilla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU ao Fortum Lämpö Oy tied Lounais-Suomen ympäristökeskus kuul Julkipano