Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 25.10.2012/JM Tiivistelmä Suomen Jazz & Pop Arkisto JAPA on vuonna 1990 perustettu tieteellinen arkisto, joka kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen rytmimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa. Se on ainoa jazz- ja populaarimusiikkiin keskittynyt arkisto Suomessa. Arkiston kokoelma (450 hyllymetriä) kattaa merkittävän osan suomalaista kulttuuriperintöä. JAPA on myös digitoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen asiantuntija. Se tarjoaa neuvonta- ja tietopalveluja ja on Suomen johtava populaarimusiikin historiaan liittyvien tutkimusten julkaisija. JAPAn arkisto- ja toimitilat sijaitsevat Helsingissä Sörnäisten rantatie 25:n arkistokeskuksessa. JAPA on kaupallista voittoa tavoittelematon yhdistysmuotoinen arkisto. Kannatusyhdistykseen kuuluu 249 jäsentä. Arkiston hallituksen puheenjohtajana on viime vuodet toiminut Jaakko Harjula. Arkistolla on kaksi vakinaista työntekijää, arkistonjohtaja Janne Mäkelä ja amanuenssi Maaret Storgårds. Toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella, muilla avustuksilla, jäsenmaksuilla, omien julkaisujen myynnillä ja muulla omalla varainhankinnalla. Vuonna 2013 JAPA keskittyy perustehtäviensä ohella seuraavin toimintoihin: * Skaala-tietokannan valmistaminen * sähköisen asiakasliittymän kehittäminen osana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta * äänittämisen historiaa koskevan tiedon kerääminen ja näyttelyn valmistelu * populaarimusiikin nykyarjen dokumentointi * populaarimusiikin tutkimushankkeet ja -seminaarit Rahoituksen epävarmuus ja henkilöresurssien vähäisyys ovat arkiston suurin ongelma. Lähivuosina haasteena on myös pop- ja rockkulttuurin arkistomateriaalin määrän kasvu. 1. Varsinainen toiminta 1.1. Aineistonhankinta ja säilytys Arkistolla on 398 henkilökokoelmaa, jotka muodostuvat musiikkialan toimijoiden, kuolinpesien, tutkijoiden, järjestöjen ja koulutuslaitosten lahjoituksista. Yleiskokoelman runkona ovat lehtileikkeet, lehdet, kirjat, haastattelut ja muut tallenteet. Arkistolla on äänitteitä 6750 tuntia, joukossa muun muassa yli 400 haastattelunauhoitusta. Videokokoelmassa on 5618 nimikettä, ja se sisältää pääosin kotimaisia populaarimusiikin televisio-ohjelmia. Arkisto saa vapaakappaleina kotimaisia musiikkilehtiä. JAPA saa pääosan aineistostaan lahjoituksina. Viime vuosina JAPA on itse aktiivisesti muun muassa kerännyt kadonneita internetsivuja ja dokumentoinut levykauppoja. Vuonna 2013 arkisto jatkaa Helsingin kaupunginmuseon ja Teosto ry:n kanssa musiikkiyhtyeiden harjoitustilojen dokumentointia ja ryhtyy keräämään äänittämisen historiaa koskevaa tietoa. JAPA vuokraa arkistotilat Työväen Arkistolta. Varastotilaa on vuokrattu myös Kevyen Musiikin Museon Kannatusyhdistys ry:ltä. Fyysisen aineiston säilytysolosuhteet kuten myös sähköisen aineiston tallennusjärjestelmät ovat hyvät. Suurin ongelma on kunnollisen välivaraston puute. Lisäksi huonokuntoisten ääninauhojen käsittelyssä tarvitaan työterveyden takaavia konservointitiloja.
1.2. Tietojärjestelmät ja -palvelut 2 Hankinnan ja säilyttämisen lisäksi arkiston kolmantena päätehtävänä on aineiston ja tiedon tarjoaminen. Kokoelmien luettelointi mahdollistaa musiikkiaineiston sujuvan jatkokäytön. Äänitteet, videot, painetut nuotit ja nuottikäsikirjoitukset luetteloidaan kansallisdiskografia Violaan. Valokuvia ja lehtikokoelmaa luetteloidaan omaan Skaala-tietokantaan, joka otetaan käyttöön 2013. Tietoa muun muassa henkilökokoelmista löytyy myös JAPAn internet-sivuilta. Tietojärjestelmien ja palveluiden ylläpitoon tarvitaan kaksi työntekijää, tekninen vastaava ja amanuenssi. Asiakkaat voivat tutustua aineistoon arkiston tiloissa ja osin verkkopalveluna. Neuvonta- ja tietopalvelut ovat maksuttomia. Koska JAPA ei kuulu lakisääteisten arkistojen joukkoon, aineistojen saatavuuden parantaminen asettaa arkistolle jatkuvasti suuria haasteita. 1.3. Aineistojen digitointi Digitointi pysyy JAPAn vahvana alueena jo pelkästään siksi, että uusia aineistoja saadaan jatkuvasti. Tuhoutumisvaarassa olevat avokelanauhat, c-kasetit ja muut analogiset äänitteet kuten myös videot ja valokuvat siirretään digitaaliseen muotoon ajanmukaisin laittein ja menetelmin. Tiedon- ja laitteistonvaihtoa koskeva yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa on tiivistä. Toimintavuodelle haetaan rahoitusta digitointi- ja sähköistä aineistoa koskevan pitkäaikaissäilytystyön jatkamiseksi. 1.4. Kansallinen digitaalinen kirjasto JAPA on ollut vuodesta 2008 lähtien kehittämässä opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta teknisen jaoston jäsenenä ja koulutustapahtumien järjestäjänä. Vuonna 2013 JAPA on mukana KDK-asiakasliittymäpilotin toisessa aallossa. Lisäksi JAPA jatkaa aktiivisesti hankkeen arkistoverkoston ohjausryhmässä. 1.5. Digitoimisto Arkisto opastaa yhteisöjä ja yksityishenkilöitä erityisesti äänitedigitointiin liittyvissä kysymyksissä. Osana tätä tehtävää JAPA jatkaa vuonna 2013 Kotimaisten kielten keskuksen kanssa äänitedigitointia ja mahdollisuuksien mukaan myös videodigitointia maksuttomana itsepalveluna Digitoimistossa, joka sijaitsee JAPAn tiloissa. Hanke sisältää myös koulutustilaisuuksia. Muun muassa Svenskt Visarkiv (Tukholma) on tiedustellut JAPAlta koulutusapua. 1.6. Digiwiki JAPA on syksystä 2007 hallinnoinut suomalaisten muistiorganisaatioiden kehittämää Digiwiki-verkkopalvelua, joka tarjoaa kulttuuriaineistojen digitointiin ja pitkäaikaissäilyttämiseen liittyvää puntaroitua tietoa ja koulutusta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Kotimaisten kielten keskus, Suomen valokuvataiteen museo ja Valtion taidemuseo. JAPA haluaa jatkossakin ylläpitää Digiwiki-palvelua. Hankkeelle etsitään jatkorahoitusta.
1.7. Tutkimus, opetus ja seminaarit 3 Arkiston tieteelliset siteet ovat vahvat. Dosentti Antti-Ville Kärjä on hakenut rahoitusta vetämälleen tutkimushankkeelle, joka käsittelee populaarimusiikkia ja audiovisuaalisia esityksiä. JAPA on hankkeen suorituspaikka. Arkistonjohtaja Mäkelä järjestää dosentti Kärjän kanssa populaarimusiikin tutkijoille säännöllisiä seminaaritapaamisia. Samalla JAPA tarjoaa tutkijoille mahdollisuutta tallettaa aineistoja arkistoon. JAPA on mukana tutkimusasiantuntijana ja sidosryhmien edustajana Populaarikulttuurin tutkijakoulussa. Lisäksi JAPA jatkaa seminaariyhteistyötä Musiikin tutkijakoulun kanssa. Muita tärkeitä tutkimuskumppaneita ovat Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos, Sibelius-Akatemia, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja musiikkitieteen oppiaineet, International Institute for Popular Culture IIPC (Turku) ja Suomen Etnomusikologinen Seura ry. JAPA on ollut mukana tuottamassa Suomen virtuaaliyliopiston kurssia "Suomalaisuus populaarimusiikissa", ja se on koonnut opetus- ja kulttuuriministeriön oppimateriaalisivuille lukio-opetusta varten osion suomalaisen jazzin vuosisadasta. Arkistonjohtaja julkaisee suomalaiseen populaarimusiikkiin ja arkistotoimintaan liittyviä kirjoituksia tieteellisissä ja kulttuurialan lehdissä ja toimii akateemisten artikkeleiden vertaisarvioijana. 1.8. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotustoiminnasta vastaa arkistonjohtaja sekä hallituksen valitsema työvaliokunta. Tärkeimpiä areenoita ovat JAPAn kotisivut, Facebook sekä kahdesti vuodessa ilmestyvä jäsentiedote Mappi. JAPAn henkilökunta kiertää esittäytymässä konserteissa, festivaaleilla, julkaisutilaisuuksissa, Helsingin musiikkimessuilla, tutkijaseminaareissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Lisäksi JAPA on mukana järjestämässä Sörnäisten rantatien arkistokeskuksen ohjelmaa osana laajempia kaupunkitapahtumia (Kallio Kukkii, Helsinki-päivä ja Kallio Kipinöi). JAPA on julkaissut kymmenen cd-levyä ja kuusi kirjaa. Arkisto julkaisee 5.4.2013 yhdessä Artie Musicin kanssa kolmen cd:n kokoelman Suomijazz 1960 1975. JAPAn kirjasarjassa ilmestyy alkuvuonna Pekka Gronowin teos 78 kierrosta minuutissa. 1.9. Näyttelytoiminta Vuonna 2013 JAPA suunnittelee yhteistyökumppaneiden kanssa äänittämisen historiaa koskevan laajan näyttelyn järjestämistä. Alustavia yhteistyökumppaneita ovat Tekniikan museo ja Populaarimusiikin museo POMUS. JAPAlla on kolme perusnäyttelyä. Kokoontaitettavista paneeleista muodostuva "Suomijazzin svengaava historia" esittelee ilmiöitä ja musiikintekijöitä 1920-luvulta nykyaikaan. Näyttelyllä on vuodesta 1999 asti ollut tärkeä rooli JAPAn toiminnassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tutkija Janne Poikolaisen kanssa vuonna 2012 koottu "Suomi ihailee" on musiikkifaniuden historiasta kertova kevyt vitriini- ja kuvanäyttely. Vuonna 2013 molemmat näyttelyt kiertävät eri puolilla Suomea. Lisäksi JAPAn internetsivuilla on runsaasti äänimateriaalia sisältävä näyttely "Haka-kerho 1957 1969", joka esittelee Helsingissä sijainneen Suomen ensimmäisen kunnallisen nuorisokahvilan musiikkitoimintaa.
1.10. Konsertit 4 JAPA on mukana toteuttamassa ainakin kahta konserttia. Yhteistyönä Artie Musicin ja HERD-yhtyeen kanssa järjestetään konsertti-ilta Kansallisteatterin Lavaklubilla Helsingissä 5.4.2013. Vierailevana solistina on Eero Koivistoinen. Väliajalla julkaistaan JAPAn ja Artien kolmen cd:n yhteisjulkaisu Suomijazz 1969 1975. Erik Lindströmin rahaston apurahatilaisuus ja siihen liittyvä konsertti pidetään Helsingissä toukokuussa. 1.11. Edustukset JAPAn hallituksen jäsenet toimivat muun muassa seuraavissa yhteisöissä: Sibelius-Akatemia, Pop & Jazz Konservatorio, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, Maailman musiikin keskus, Helsingin yliopisto, Suomen Äänitearkisto, Suomen Jazzliitto, Valtion taidemuseo, Jazzmuusikot ry ja Populaarimusiikin verkkomuseo Pomus. Arkistonjohtaja Janne Mäkelä toimii Digiwikin johtoryhmässä, Populaarikulttuurin tutkijakoulun sidosryhmien edustajana ja Kansainvälisen äänite- ja audiovisuaalisen arkistojen järjestön IASAn Suomen yhteyshenkilönä. Mäkelä on lisäksi erilaisissa tieteellisissä tehtävissä, muun muassa Turun yliopiston dosenttina ja Populaarikulttuurin tutkimuslaitoksen IIPC:n toimeenpanojohtoryhmässä. Amanuenssi Maaret Storgårds toimii Arkistoyhdistyksen hallituksessa, Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry:n taloudenhoitajana ja Rauno Lehtisen muistoyhdistyksen hallituksessa. JAPA on mukana vuosittain jakamassa Suomen jazzlegendat -tunnustuspalkintoa. 1.12. Erik Lindströmin rahasto JAPA on hallinnoinut vuodesta 2002 Erik Lindströmin rahastoa. Vuonna 2013 rahastosta jaetaan vähintään yksi apuraha nuoren suomalaisen muusikon opiskeluun ulkomailla. 2. Talous 2.1. Valtionavustus Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtionapu (170 000 euroa 2012) on JAPAn toiminnan perusta. Vuodelle 2013 haetaan 175 000 euron valtionapua, jolla katetaan pääosin palkka- ja vuokrakuluja. 2.2. Helsingin kaupungin tuki JAPA on saanut Helsingin kaupungin kulttuuriyhdistysten avustusta. Vuonna 2012 avustus oli 2000 euroa. Vuonna 2013 JAPA jatkaa Helsingin kaupunginmuseon kanssa musiikkiyhtyeiden harjoitustilojen dokumentointia ja Digiwiki-palvelun kehittämistä. Audiovisuaalisia musiikkidokumentteja koskevassa tutkimushankkeessa tehdään videointiyhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. JAPA ylläpitää "Haka-kerho 1957 1969" -verkkonäyttelyä, lainaa jazz- ja faninäyttelyitään kulttuurikeskuksille ja kirjastoille ja on ohjelmantarjoajana kaupunkitapahtumissa (Kallio Kukkii, Helsinki-päivä, Kallio Kipinöi). Toiminta-avustusta haetaan 3000 euroa. 2.3. Muu ulkopuolinen rahoitus Säätiöiltä ja rahastoilta haetaan jatkuvasti hankeapurahoja muun muassa Skaala-tietokannan valmistamiseen ja julkaisutoimintaan. Minimitavoite on 5000 euroa. Summa on huomioitu talousarviossa.
2.4. Oma varainhankinta 5 JAPA saa vuonna 2013 julkaisutoiminnasta, kannatusyhdistyksen jäsenmaksuista, kopiointi- ja digitointipalveluista ja tilojen vuokraamisesta tutkijakäyttöön arviolta 12 100 euroa. 3. Toimitilat ja henkilöstö JAPA on vuokrannut Veritas Eläkevakuutukselta 253m2 toimitilat Sörnäisten rantatie 25:stä. Yhdentoista huoneen toimistotiloissa sijaitsevat työpisteet, taukotilat, kokoushuone ja digitointiyksiköt. Kaksi huonetta on varattu asiakastiloiksi. Alivuokralaisina JAPAlla on kolme musiikintutkijaa, joille on varattu kolme puolikasta huonetta. Arkistotilat vuokrataan jatkossakin samasta rakennuksesta Työväen Arkistolta. Lisäksi Arabianrannasta on vuokrattu Kevyen Musiikin Museon Kannatusyhdistykseltä varastotilaa. Tilakulut pyritään kattamaan pääosin valtionavustuksella mutta myös muilla avustuksilla ja omilla vuokratuloilla. JAPAlla on kaksi vakinaista työntekijää, arkistonjohtaja, FT, dosentti Janne Mäkelä sekä amanuenssi, FM Maaret Storgårds. Määräaikaisena digitoijana ja suunnittelijana jatkaa FM Jouni Eerola, mikäli hänelle järjestyy rahoitus. 4. Hankinnat JAPA uusi kalustonsa ja ajanmukaisti laitteistonsa muuttaessaan uusiin toimitiloihin vuonna 2010. Vuonna 2013 atk- ja digitointilaitteistoihin varataan 4000 euroa. Lisäksi JAPA täydentää lehtikokoelmaansa hankkimalla kokoelmistaan puuttuvia julkaisuja, muun muassa Suosikin vuosikertoja.