HANKESUUNNITELMA 20.08.2015

Kaupunginhallitus 14.12.2015 Liite 1 409 Mikkelin kaupunki Tilakeskus PL278 501010 Mikkeli HANKESUUNNITELMA 20.08.2015 NAISVUOREN UIMAHALLI Pirttiniemenkatu 8b 50100 Mikkeli

1 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSTIEDOT... 1.1 Hankesuunnittelutyöryhmä... 3 2 HANKESUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 2.1 Perustiedot... 4 2.1.1 Nykytilanne... 4 2.1.2 Tavoitteet... 8 2.2 Sijainti... 8 2.2.1 Paikkatiedot... 8 2.2.2 Kartta... 9 2.3 Hankkeen rakennussuunnittelu ja tekniset ratkaisut... 10 2.3.1 Tilasuunnittelu... 10 2.3.2 Rakennustekniikka... 14 2.3.3 LVIA-tekniikka... 15 2.3.4 Sähköjärjestelmät... 15 2.3.5 Hankesuunnitelman energiaosuus... 15 2.4 Hankkeen laajuustiedot... 15 3 HANKKEEN KUSTANNUKSET... 4 LIITTEET 3.1 Rakennuskustannukset... 16 3.2 Varustamisen kustannukset... 16 3.3 Käyttökustannukset... 16 3.3.1 Energiankulutustiedot... 16 3.4 Toiminnan kustannukset... 17 3.5 Rahoitus... 17 4.1 Liite 1: LVIA-järjestelmien hankesuunnitelma... 4.2 Liite 2: Sähköjärjestelmän hankesuunnitelma... 4.3 Liite 3: Allaslaitteiden kunto- ja kustannusarvio... 4.4 Liite 4: Kustannusarvion yhteenveto... 4.5 Liite 5: Kuntoarvio... 4.6 Liite 6: Hankesuunnitelmaluonnokset... Piirustusluettelo... Ajantasapiirustukset: Pohjapiirustus 2. kerros A-osa 1:100... Pohjapiirustus 2. kerros B-osa 1:100... Pohjapiirustus 1. kerros B-osa 1:100... Luonnospiirustukset: Pohjapiirustus 2. kerros A-osa 1:100... Pohjapiirustus 2. kerros B-osa 1:100... Pohjapiirustus 1. kerros B-osa 1:100... 2

1 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSTIEDOT 1.1 HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Mikkelin kaupunki, tilakeskus Teknikontie 1, 50600 Mikkeli PL 278, 50101 Mikkeli kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen riitta.vaananen@mikkeli.fi 044 794 3250 rakennuttajainsinööri Jouko Jolkkonen jouko.jolkkonen@mikkeli.fi 044 794 3242 LVI-asiantuntija Pertti Riekkinen pertti.riekkinen@mikkeli.fi 044 794 2176 sähköasiantuntija Jani Koikkalainen janni.koikkalainen@mikkeli.fi 044 794 2181 Mikkelin kaupunki, tekninen toimi/hallinto Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli PL 278, 50101 Mikkeli tekninen johtaja Jouni Riihelä jouni.riihelä@mikkeli.fi 044 794 2515 Mikkelin kaupunki, liikuntapalvelut Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila antti.mattila@mikkeli.fi 044 794 2431 Naisvuoren uimahalli Pirttiniemenkatu 8b, 50100 Mikkeli hallimestari Virpi Lahti virpi.lahti@mikkeli.fi 044 794 2444 hallimestari Kimmo Kellman kimmo.kellman@mikkeli.fi 044 794 2164 SUUNNITTELIJAT Arkkitehtisuunittelu Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy 015 162 345 Graanintie 5, 50190 Mikkeli Kari Sajaniemi kari.sajaniemi@sajaniemioy.fi 0440 162 345 Jukka Tuhkanen jukka.tuhkanen@sajaniemioy.fi 050 367 9094 Rakennesuunittelu Wise Group Finland Oy Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli Reijo Penttinen reijo.penttinen@wisegroup.fi 050 430 4443 LVI-suunnittelu Rejlers Oy Graanintie 5, PL 194, 50191 Mikkeli Eero Hytönen eero.hytonen@rejlers.fi 040 8011 616 Sähkösuunnittelu Rejlers Oy Graanintie 5, PL 194, 50191 Mikkeli Kaarina Pulkka kaarina.pulkka@rejlers.fi 040 709 4003 Allaslaitteet Suomen Allaslaite Oy Alasinkatu 1-3, 40320 Jyväskylä Timo Erkkilä timo.erkkila@suomenallaslaite.fi 0400 351 845 Kustannuslaskenta Suomen Controlteam Oy Yrittäjänkatu 2, 50130 Mikkeli Heidi Vanhanen heidi.vanhanen@suomenct.fi 040 156 1632 3

2 HANKESUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2.1 PERUSTIEDOT 2.1.1 Nykytilanne 2.1.1.1 Hallimestarin esipuhe Naisvuoren uimahalli Naisvuoren uimahalli on toiminut vuodesta 1972 tarjoamalla eri-ikäisille mahdollisuuden virkistäytymiseen, kunnon kohotukseen, uinninopetukseen ja kilpaurheiluun. Asiakaskunta koostuu pienistä 2-3 vuotiaisista aina lähes 90 vuoden ikäisistä kuntalaisista. Vuotuinen kävijämäärä on vakiintunut 60 000. Halli aukeaa kolmena päivänä viikossa jo klo 6, viimeiset asiakkaat, vesiliikuntaseurat lopettavat klo 21.30. Joka päivä halli täyttyy koululaisista, eläkeläis- ja työikäisten jumpparyhmistä, uimareista ja vesijuoksijoista, sekä vesiliikuntaseurojen jäsenistä. Uimahalli kaipaa peruskorjausta, jos uimahallitoimintaa jatketaan nykyisellä paikallaan. Laattojen pintojen huono kunto tuo haasteita riittävän hygienian ylläpitämiseen, laattojen lasituksen irtoaminen voi aiheuttaa pintahaavoja. Turvallisuusriski on myös ison altaan sijainti kuopassa, josta on vaikea nostaa asiakas tarvittaessa reunalle. Loiskekourut tulisi muuttaa päältä kaatuviksi, nykypäivää vastaaviksi. Isoon altaaseen pääsy on haasteellista, varsinkin ikäihmisillä, jyrkkien portaiden takia. Uimahallin tiloissa sijaitseva kuntosali on lisännyt suosiotaan mm. aamu-uimareiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Vaikka tila on pieni, mutta suosion perusteella toimiva, tulisi kuntosalitoimintaa jatkaa jatkossakin uimahallin rinnalla. Uimahallikävijät: Yleisöuinti, kävijöitä 32 446/vuosi Naisvuoren uimahallia käyttävät useat kaupunkialueella asuvat, joille vesijuoksu useaan kertaan viikossa on monelle henkireikä ja ennen kaikkea fyysisen kunnon ylläpitäjä. Aamu-uinneilla käy klo 6-8 välillä 40-55 henkilöä kolmena aamuna viikossa. Lisäksi, kun yleisöuintivuorot alkavat klo 14.00 on pitkä jono uimareita jonottamassa uimaan ja vesijuoksuun. Uimahalli kuntoilupaikkana on vahvasti nousussa. Vesiliikunta on tehokasta peruskuntoharjoittelua ja sopii hyvin myös selkä- polvi- ja lonkkaongelmien kuntoutukseen. Uiminen on nivelystävällinen laji, sillä vesi kannattelee kehon painoa eikä uimine niveliin kohdistu kovia iskuja tai vääntöjä. Vesiliikunta on siis suuremmallekin painonpudottajalle turvallista ja nivelystävällistä, mutta kuitenkin todella tehokasta. Ohjatut vesivoimisteluryhmät, kävijöitä 9 000/vuosi Ohjattuja vesiliikuntaryhmiä hallissa järjestetään yhdeksän ryhmää viikon aikana. Ohjatut jumpat ovat olleet hyvin suosittuja aikuisväestön, sekä miesten että naisten keskuudessa. Koululaiset, kävijöitä 8500/vuosi (13 koulua) Mikkelin kaupunki on katsonut erittäin tärkeäksi koulujen uinninopetuksen. Uinninopetus kuuluu osana opetussuunnitelmaan. Opetustavoitteena on saada kaikille pohjoismaissa määritelty uimataito eli pudottuaan uimasyvyiseen veteen uimari jaksaa uida 200 m:n, josta 50 m on selkäuintia. Opetuksen piiriin kuuluvat 1.- 6. -luokkalaiset, joille uinninopetusta järjestetään neljä kertaa vuodessa. Lähes kaikki Mikkelin koulujen oppilaista, jotka ovat käyneet läpi uinninopetuspolun, ovat läpäisseet uintitaitotestin. Lukio ja yläkoulut käyttävät oppilaita myös neljä kertaa vuodessa, heidän opetuksen järjestää koulujen omat liikunnanopettajat. Päiväkodit, kävijöitä 1500/vuosi (21 päiväkotia) Uinninopetuksen polku aloitetaan jo esikoululaisille järjestetystä uimakoulusta, jonka jälkeen on helpompi jatkaa isommissa koululaisryhmissä ensimmäisestä luokasta eteenpäin. Vesiurheiluseurat ja järjestöt, kävijöitä 8000/vuosi Naisvuoren uimahalli on palvellut monien vuosien ajan vesiliikuntaseuroja, tällä hetkelläkin hallissa harjoittelevat Mikkelin uimaseura, Mikkelin urheilusukeltajat, Naisvoimisteluseura Jousi, Mikkelin Melojat. 4

Erityisryhmien uintivuoro: Erityisryhmien uintivuoro on järjestetty sunnuntai iltaisin. Vuorolla ovat käyneet Mikkelin Invalidit, Kehitysvammaisten tuki ry, Nivelpiiri. Virpi Lahti Hallimestari 2.1.1.2 Yleistä uimahallista Naisvuoren uimahalli sijaitsee Mikkelin keskustassa. Se on valmistunut vuonna 1972. Uimahallin tilat ovat osa Naisvuoren kallioon louhittua kalliosuojaa jonka tiloja on muidenkin toimijoiden käytössä. Kalliosuojan kantavat ja suojaavat rakenteet ruiskubetonia ja betonia sekä välipohjat betonia, kevyet väliseinät pääosin levyseiniä ja märkätiloissa osa muurattuja. Uimahallin lämmitys on toteutettu ilmalämmityksellä. Uimahallin asiakastilat sekä henkilökunnan tilat sijaitsevat kalliosuojan ylemmässä P2 kerroksessa ja tekniset tilat ja allaslaitteet pääosin alemmassa P1 kerroksessa. Asiakkaiden sisäänkäynti on Pirttiniemenkadun puolelta. Ulko-ovelle johtaa alemmalta katutasolta kohti ulko-ovea luiskattu, asfaltoitu jalankulkutie. Sisätiloissa laskeudutaan alemmaksi kalliosuojaan ensin aulatilan portaita ja sen jälkeen noin 1:8,5 luiskattua, 40m pitkää käytävää ennen kuin saavutaan varsinaisiin uimahallin tiloihin. Ennen pukuhuonetiloja on aula, johon sijoitettu asiakaspalvelupiste ja pieni kahvio. Pukeutumistilojen suurin asiakasmäärä kerralla on naisten puolella noin 50 asiakasta ja miesten puolella noin 85 asiakasta. Pesuhuonetiloja on kaksi ja saunatiloja kolme joista yksi on käytettävissä sekä miesten että naisten puolelta. Uima-allastilassa sijaitsee pääallas, opetusallas sekä poreallas (ensimmäinen poreallas asennettu 1986). Hallivalvojalla on pieni 4,5m 2 tila lasten altaan läheisyydessä. Viisirataisen pääaltaan koko on 25x10 m, syvyys 1-2 m. Lastenallas on kooltaan 4,5x7,1m, syvyys 0,4-0,7m. Uimahallin kuntosali 50m 2 sijaitsee pääaltaan toisella sivulla. Käynti kuntosaliin on allastilan kautta. P2 kerroksessa ovat myös henkilökunnan tilat sekä siivous- sekä wc-tiloja. Henkilökunnalla on myös alemmassa P1 kerroksessa pieni wc-/suihkutila. Pukeutumis- ja työtilana on käytetty käytävästä seinäkkeillä erotettua osaa. Pääosin P1 kerros on vedenkäsittely- ja allaslaitetilaa. Uimahallissa on kolme vedenkäsittely-järjestelmää. Kohteesta on tehty suppea asbestikartoitus 1992. Asbestia on joissakin putkieristyksissä ja todennäköisesti myös joissakin kuitusementtilevyissä. Kiinteistö on rakennettu ajankohtana, jolloin rakennus-materiaaleissa on voitu käyttää asbestia. Asbestikartoitus on tehtävä ennen peruskorjausta. Naisvuoren uimahallista on tehty kuntoarvio Raksystems Anticimex:in toimesta ja se on hankesuunnitelman liitteenä. 2.1.1.3 Aiemmin toteutetut korjaukset ja laitteiden uusimiset 1993: uima-altaan pääputkistojen uusiminen 1995: rakennusautomaatiota uusittu 2005: äänentoistojärjestelmä rakennettu 2007: poreallas uusittu 2009: saunojen kunnostus 2011: opetusaltaan pääkiertopumput uusittu 2010: alakeskus uusittu 2013: iv-puhaltimet uusittu 5

2014: lämmönkäyttövesisiirtimen, lasten altaan lämmönsiirtimen sekä lämminvesivaraajan uusiminen oheislaitteineen 2014: ison altaan pääkiertopumput ja kloorilaitteen pääkone uusittu lämmönsiirtimen vaihto 2015: lasten altaan lämmönsiirrin sekä lämmönvesivaraajan vaihto Lisäksi sähköjärjestelmää on uusittu osittain. Paikallisia LVI-korjauksia myös vuosina 1993, 1995, 1996. 2.1.1.4 Uimahallin tila- ja käyttöongelmat Uimahallin käyttäjille järjestettiin asiakaskysely huhtikuussa 2015. Lisäksi henkilökunta on tehnyt koosteen havaitsemistaan tila- ja käyttöongelmista. Ongelmakohdiksi koettiin mm. seuraavia asioita: Esteettömyys pääovesta puuttuu oviautomatiikka pääoven edustalta puuttuu sisäänkäyntiä lumelta suojaava katos aulatilassa portaat pitkä luiskattu sisäkäyttävä portaat suihkutilojen ja altaiden välillä laattojen/portaiden väritys (heikkonäköiset) altaiden vedenpinnan taso reunakäytäviä alempana ja altaisiin laskeutuminen tikasportailla ei inva-wc:tä saunatiloissa ei ole inva-käyttö mahdollisuutta Käyttömukavuus asiakkaat allasprofiili koetaan liian jyrkäksi varsinkin vesijumppalaisten taholta, allas ei saisi syvetä liian nopeasti, keskiosassa syvyys max 1,5m opetusallas (lastenallas) liian pieni wc-tilojen ahtaus, wc-tilojen vähyys suihkujen toimimattomuus saunan lauteiden ja lattian jäähdytysjärjestelmän toimimattomuus huono akustiikka, riittämätön valaistus, huono ilmanvaihdon tilakohtainen säätö asiakkaiden pysäköintipaikkojen vähyys Käyttömukavuus henkilökunta kiukaan huolto, kiuas asennettu kuiluun kiukaiden ajastusta ei ole laitosmiesten koneella siivousvalo puuttuu saunoista valvomotilan ahtaus, yksi uloskäynti, ei vesipistettä henkilökunnan pysäköintipaikkojen vähyys kunnollisten sosiaalitilojen puuttuminen, siistijöiden tiloista puuttuu suihku siivoustila ei täytä nykypäivän tarpeita välinevarasto ahdas kemikaalien kuljettaminen P1 kerrokseen portaiden kautta vedenkäsittelytilan uppopumput eivät ole nostettavissa huoltoa varten vedenkäsittelyaltaiden irtokannet hankalasti käsiteltäviä huono akustiikka, riittämätön valaistus, huono ilmanvaihdon tilakohtainen säätö Tilojen sijainti kahvion asiakastila ennen asiakaspalvelupistettä, porttiohjaus puuttuu vedenkäsittelytila ja kemikaalitila P1 kerroksessa harrastelija/kilpauimareiden lämmittelytila P1 kerroksen käytävällä kuntosali allastilan yhteydessä, pääsy kuntosaliin vain allastilan kautta 6

2.1.1.5 Uimahallin kunto-ongelmat Naisvuoren uimahallista on tehty kuntoarvio vuonna 2012. Tekijä Raksystems Anticimex. Kuntoarvio on hankesuunnitelman liitteenä. Kuntoarvion yhteenvedossa todettiin kohteen olevan rakennustekniikaltaan kuntoluokassa tyydyttävä- välttävä, KL 2-3 ja LVIA- ja sähkötekniikan osalta tyydyttävässä- välttävässä kunnossa KL 2-3 eli kokonaisuudessaan uimahalli on kuntoluokassa välttävä KL 3. Talotekniikka Pintamateriaalit Kalusteet ja varusteet Vedenkäsittelylaitteet Uimahallin vedenkäsittelylaitteiden osalta on tehty kuntoarvio Suomen Allaslaite Oy:n toimesta. Kuntoarvio on hankesuunnitelman liitteenä. Kuntoarvion perusajatuksena on, että laitoksen toiminnot ja laajuus säilyvät ennallaan, mutta tekniikka ja laitteistot saneerataan siten, että ne toimivat ilman suurempaa saneerausta, noin seuraavat 15 vuotta. Ilmastointi Ilmastointi koetaan monissa tiloissa huonoksi tai riittämättömäksi sekä asiakkaiden ja henkilökunnan mielestä. Uimahallin ilmastointi on osa kalliosuojan ilmastointijärjestelmää. Vain iv-puhaltimet uusittu vuonna 2013. Ilmanvaihdon kuntoa arvioidaan hankesuunnittelun LVI-osiossa. Valaistus Valaistus uimahallin tiloissa on pääosin alkuperäistä vuodelta 1971 ja se koetaan riittämättömäksi. Myös visualliselta ilmeeltään ja tekniikaltaan se on vanhentunutta ja se on pääosin toteutettu hehkulamppu- sekä loisteputkivalaisimilla. Äänentoisto Nykyinen järjestelmän laitteisto on vuodelta 1995. Äänentoistojärjestelmä on koettu henkilökunnan ja asiakkaiden osalta riittämättömäksi ja sen lisäksi se ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Pukuhuonetilat, suihkutilat ja saunat Tilojen yleisilme on vanhanaikainen jota korostaa pintamateriaalien kuluminen kymmenien vuosien käytössä. Lisäksi tilojen yhdenmukaisuus on vähentynyt kun niitä on osittain remontoitu ja muutettu. Vaikka pääosa pintamateriaaleista vielä täyttää niiltä vaadittavat tekniset ominaisuudet ovat ne käyttöikänsä päässä. Allastilat Allastilat ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Laatoitetuissa pinnoissa paikallisia tummentumia ja halkeiluja. Tilojen kaarevan sisäkaton puuverhous on tummunut ja siinä on värjäytymiä, mikä synkentää allastilan yleisvaikutelmaa. Asiakaspalvelu ja aulakahvio Asiakaspalvelutilaan/keittiöön on tehty tilamuutoksia joissa lisätilaa on otettu aulasta ja wc-tilan etuhuoneesta. Pinoissa näkyy ikä ja muutoksista aiheutunut materiaalien kirjo. Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä ja kuluneita. Wc-tilojen varusteita on osittain uusittu. Myös siivoustilojen kalusteissa näkyy ikä ja varusteet ovat riittämättömiä. Kahvion keittiötilan sekalaiset kalusteet ja varusteet ovat loppuun kuluneita ja kahvilan laitteet pääosin vain kotikäyttöön tarkoitettuja. Pukutilojen peltiset vaatekaapit ovat toiminnallisesti pääosin kunnossa, mutta kuluneen näköisiä. 7

2.1.2 Tavoitteet 2.1.2.1 Tavoitteet asiakkaiden näkökulmasta Naisvuoren uimahallin peruskorjauksen tavoitteena voidaan pitää nykyaikaisen ja uusia virikkeitä tarjoavan uimahallin luomista Mikkelin keskustan monien nykyisten palvelujen täydentäjäksi. Uimahallille on muodostunut vakaa asiakaskunta. Peruskorjauksen jälkeen nykyisten asiakkaiden uudistamistoiveiden täyttämisen lisäksi hallin on tavoitettava uusia käyttäjiä nykyisen asiakaskunnan ulkopuolelta. Näitä ryhmiä ovat ne, jotka ovat huomanneet hallin käytön vaikeaksi tai kokeneet sen vanhanaikaiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi peruskorjauksessa on pyrittävä uudistamaan halli niin että nykyiset käyttäjät eivät tunne sitä peruskorjauksen jälkeen vieraaksi vaan kokevat sen entistä innostavammaksi jatkamaan nykyistä harrastustaan. Uusien käyttäjäryhmien osalta erityisesti on kiinnitettävä huomioita suunnitteluratkaisuihin, joissa huomioidaan liikuntaesteiset ihmiset ja etenkin kasvava ikäihmisten joukko. Hallin uudistamisen tulee tavoittaa Liikkuva Mikkeli hengessä myös uusia nuoria asiakkaita. Tähän tavoitteeseen päästään hallin yleisilmeen päivittämisellä nykyaikaan ja huomioimalla nuoret asiakkaat palvelukonseptissa: tietotekniikka, aukioloajat, teemat. Tavoitteisiin pääsemistä hankaloittavat etenkin esteettömyyden osalta uimahallin sijainiti kalliosuojassa. Tämä asettaa myös tiettyjä rajoituksia talotekniikan uudistamiselle. 2.1.2.2 Tavoitteet henkilökunnan näkökulmasta Henkilökunnan näkökulmasta peruskorjauksen tavoitteena on parantaa nykyistä työympäristöä ja uimahallia siten että tarjottavien palveluiden laatua pystyttäisiin parantamaan ja ne vastaisivat nykypäivän asiakkaiden asettamia korkeita vaatimuksia. Joidenkin asiakasryhmien osalta tämä tulisi vasta peruskorjauksen myötä mahdolliseksi. Talotekniikan ajanmukaistaminen ja uusiminen, uudet tekniset ratkaisut, toiminnalliset parannukset tilasuunnittelun avulla, siivous- ja huoltohenkilökunnan tarpeiden huomioiminen ja asianmukaisten sosiaalitilojen järjestäminen henkilökunnalle mahdollistavat tämän tavoitteen saavuttamisen. 2.1.2.3 Fyysisen ympäristön tavoitteet 2.2 SIJAINTI Huolimatta siitä että uimahallin tilat sijaitsevat kallionsuojassa, fyysisen ympäristön osalta tavoitteena on luoda virkistys-, harrastus- ja työpaikkatila joka on turvallinen ja helppo käyttää, kutsuva sekä virikkeellinen. 2.2.1 Paikkatiedot Rakennuskohteen nimi Naisvuoren uimahalli, peruskorjaus Osoite Pirttiniemenkatu 8B, Mikkeli Rakennuspaikka Kaupunginosa 2 Maunuksela, kortteli 5, tontti 92 Autopaikat autopaikkoja ~10kpl 2.2.1 Kartta Naisvuoren uimahallin ja ympäröivän alueen kartta seuraavalla sivulla. 8

2.3 HANKKEEN RAKENNUSSUUNNITTELU JA TEKNISET RATKAISUT 2.3.1 Tilasuunnittelu 2.3.1.1 Sisäänkäynti uimahalliin Katos teräs- tai alumiinirunkoinen avokatos valokate karkaistua turvalasia tai polykarbonaattilevyä vesikourut polttomaalattua terästä tai alumiinia syöksytorvet ja vedenpoisto varustetaan saattolämmityksellä katoksen etuosaan led-valaistu uimahallin valomainos valomainokselle rakennetaan katokseen terästuet sisäänkäyntiä korostetaan esim. uusilla kohdevalaisimilla Ulko-ovet ulko-ovet uusitaan tai varustetaan oviautomatiikalla Kevythissi sisääntuloaulaan 190, esim. Motola 2000 nykyistä porrasta kavennetaan hissiasennuksen vaatimalta alalta Pintarakenteet: -ulkoseinän betoniosien huoltomaalaus -aulatilassa nykyinen klinkkerilattia -seinä- ja kattopintojen huoltomaalaus 2.3.1.2 Yhdyskäytävä uimahallin tiloihin pitkä yhdyskäytävä varustetaan ainakin toiselta sivultaan liikkumista helpottavilla tukikaiteilla suojaovien kynnysten kohdalle asennetaan loivemmat luiskat Pintarakenteet: -seinä- ja kattopintojen huoltomaalaus 2.3.1.3 Uimahallin etutilat Asiakas wc:t wc:t uusitaan, eriöt poistetaan ja asennetaan leveämmät ovet sekä tukikaidealtaat Palvelutiski/keittiö siirretään nykyiseltä paikaltaan porras nro 9 kohdalle jonka päälle rakennetaan uusi välipohja nykyistä betoniseinää puretaan palvelutiskin kohdalta käytöstä poistettava P1-kerroksen tekniseen tilaan johtava porras korvataan teräsrakenteisella kierreportaalla jolle puhkaistaan välipohjaan aukko ja rakennetaan porraskuilu palvelutiski ja keittiö varustetaan uusilla kalusteilla ja keittiölaitteilla palvelutiskin kohdalle asennetaan sähkökäyttöinen rulo-ovi Kahvio kahviotilaa avarretaan nykyistä kallion vastaista seinää purkamalla kahviotilaan asennetaan vapaata kulkua pukuhuoneiden ja kahvilan välillä rajoittavat kulkuportit yksi portti mitoitetaan inva-käyttöön soveltuvaksi Lämmittelytila 309 siirretään nykyiseltä paikaltaan tilaan 309 lattiaan urheilupäällyste, tila varustetaan peiliseinällä ja venyttelytangolla 10

Henkilökunnan sosiaalitilat 348 rakennetaan uudet puku- ja wc-tilat Siivouskeskus 313 rakennetaan uusi siivouskeskus/siivousvarasto varustetaan uusilla kalusteilla ja laitteilla 2.3.1.4 Pukuhuoneet Pintarakenteet: -kaikki pinnat uusitaan -wc-, siivous- ja keittötiloissa pinnat vedeneristetään ja laatoitetaan -aulatilaan uusi kuivapuristelaattalattia -vanhojen seinä- ja kattopintojen huoltomaalaus -uudet alakatot Asiakas wc:t wc:t uusitaan, rakennetaan inva-wc:t sekä miesten että naisten puolelle Pukuhuoneet koska suurin osa hallin asiakkaista on naisia, vaihdetaan naisten puoli nykyiselle miesten puolelle joka on huomattavasti suurempi keskiosan pieniin pukuhuoneisiin asennetaan liukuovet jotta molempien pukuhuoneiden henkilömääriä voi säädellä nykyiset keskiosan levyseinät uusitaan pukukoppien kevyet väliseinäkkeet uusitaan pukukaappien uusimista suositellaan pukuhuoneiden varusteet uusitaan Pintarakenteet: -kaikki pinnat uusitaan -wc-tiloissa seinä ja lattiapinnat vedeneristetään ja laatoitetaan -pukuhuonetiloissa lattia vedeneristetään ja laatoitetaan -vanhojen seinäpintojen huoltomaalaus -uudet alakatot esim. kosteuden kestävällä akustiikkalevyllä, nykyinen ruuturitiläkatto aiheuttanut pölyongelmia 2.3.1.5 Pesuhuoneet ja saunatilat Pesuhuoneet suihkupaikkoja lisätään, yksi paikka varustetaan inva-käyttäjille huomioitava että pesuhuoneissa on nykyisin vain yksi lattiakaivo, kallistukset muodostuvat jyrkiksi suositellaan lattiakaivojen lisäämistä ja uusia kallistusrakenteita tilan 319 rakennusaineinen penkki puretaan uudet kori ja koukkutelineet uudet jalkadesipisteet molempiin pesuhuoneisiin wc-tilan 317 kalusteet ja väliseinäkkeet sekä levyseinät uusitaan Saunatilat nykyiset kolme saunatilaa yhdistetään kahdeksi isommaksi saunatilaksi, joissa myös mahdollisuus inva-käyttöön saunatiloihin rakennetaan uudet rakennusaineiset korotetut lauteen, joihin asennetaan uusi jäähdytysjärjestelmä kiukaat uusitaan, myös kiukaiden huolto paranee, kun niiden nykyinen sijainti ympäröiviä rakenteita syvemmässä kuilussa poistuu kiukaiden ajastus liitetään huoltohenkilökunnan tietokoneelle 11

valaistuksen uusimisessa huomioidaan siivousvalot saunojen suunnittelussa huomioitava heikkonäköiset ja -jalkaiset Pintarakenteet: -kaikki pinnat uusitaan -tilamuutosten myötä myös kevyet väliseinät uusitaan -pinnat vedeneristetään ja laatoitetaan, lattiassa liukuestelaatta -uusille rakennusaineisille, jäähdytetyille lauteille istuinsuojat -uudet alakatot 2.3.1.6 Allastilat ja niiden aputilat sekä kuntosali Pääallas ja opetusallas nykyinen vedenpinta altaissa on noin 35-40cm sivukäytäviä alempana, vesikourut sijaitsevat altaiden sivuseinissä nykyisten altaiden vedenpintaa korotetaan tekemällä altaiden pohjarakenteeseen korotusvalu altaan pohjaprofiilia muutetaan valun yhteydessä siten että syvempään altaan päähän saadaan lisää syvyyttä ja matalampaa osuutta pidennetään ja sen kaltevuutta loivennetaan pääaltaaseen rakennetaan toiselle sivulle allasluiska harjoitusaltaassa portaat vähenevät altaan korotuksen johdosta allastilojen kaarevan katon puupaneloinnit puretaan, pinnat ruiskutasoitetaan ja maalataan akustiikkaa parannetaan asentamalla katon keskialueelle kosteudenkestävä akustolevytys levytyksen suunnittelussa huomioita uusi epäsuora valaistus reuna-alueiden jäähdytysputkistot ja muut tekniikka-asennukset koteloidaan uudelleen huomioiden nykyisten loistevalaisimien purku ja uudet valaistusrakenteet sekä muut sähköasennukset Poreallas ja uusi kylmäallas nykyinen poreallas on uusittu 2007, sen mahdollista uusimista on harkittava rakennetaan uusi kylmäallas allastilan etuosaan Sivukäytävät asennetaan uudet allaskourut sekä pääaltaaseen että harjoitusaltaaseen leikkaamalla välipohjalaattaan altaan reunalla asennuskaista johon uudet kourut valetaan suositellaan käytettäväksi elementtikouruja pääaltaan etuosan lattiaa korotetaan, altaan etuosaan jätetään nykyiselle tasolle käytävätila pesutiloihin johtavista käytävistä poistuvat lattiakorotuksen myötä portaat korotettuun lattiaosaan asennetaan uusi tasonostin korotettua lattiaosaa käytetään hyödyksi myös uuden kylmäaltaan rakentamisessa pääaltaan takakäytävälle asennetaan uudet lähtökorokkeet ja välipohjaan leikataan aukot köysiluukuille, luukkujen osalta huomioitava kerrostaso-osastointi harjoitusaltaan osalla tutkitaan, voiko nykyistä kallion vastaista levyrakenteista seinää purkaa siten että myös harjoitusaltaan toiselle sivulle saataisiin kapea käytävätila nykyiset pääaltaan sivuseinillä olevat penkkiupotukset säilytetään, istuintasot uusitaan umpilaminaattitasoilla nykyinen seinien puupaneeli on hyväkuntoinen mutta vanhanaikainen, vaihtoehtona uusiminen esim. kosteudenkestävillä sisutuslevyillä Aputilat nykyinen siivouistila ja wc-tila uusitaan, vahat levyseinät puretaan, tiloihin asennetaan uudet ajanmukaiset kalusteet ja varusteet valvomotila uusitaan ja sitä laajennetaan, uuteen valvomotilaan käynti molemmilta sivuilta Kuntosali kuntosalin pääaltaan puoleinen levyseinä puretaan ja tilalle rakennetaan alumiinirunkoinen lasiseinä ja ovi kuntosalia laajennetaan vanhan solariumtilan alalle lattiaan uusi urheilumattopäällyste 12

seinien ja katon puupaneloinnit puretaan tilalle uusi verhouslevy tai pinnat maalataan akustiikkaa parannetaan esim. kosteudenkestävillä akustolevyillä ilmastointia tehostetaan Pintarakenteet: -kaikki pinnat uusitaan, nykyisen seinäpaneelin uusimista harkittava -pyritään valoisaan ja raikkaaseen yleisilmeeseen -pinnat vedeneristetään ja laatoitetaan, lattiassa liukuestelaatta -altaiden ratamerkinnät tehdään eriväristen laattojen avulla -heikkonäkoiset huomioitava varsinkin portaiden hahmottamisessa -hyvään akustiikkaratkaisuun kiinnitettävä erityistä huomiota 2.3.1.7 Henkilökunnan tilat ja takaosan kuivaustila Toimisto ja taukotila tilojen 332 ja 333 vanhat levyseinät puretaan taukotilan vanhat kalusteet uusitaan Pintarakenteet: -kaikki pinnat uusitaan -lattia vedeneristetään ja laatoitetaan -vanhat seinäpinnat huoltomaalataan -uudet alakatot Kuivaustila 331 tilaan asennetaan uusi ilmankuivain suojaoviaukkoihin asennetaan uudet väliovet kuivaimen toiminnan tehostamiseksi 2.3.1.8 Henkilökunnan tilat ja verstastila P1 kerroksessa Sosiaalitilat nykyiset wc-tilat puretaan tilalle rakennetaan uudet henkilökunnan sosiaalitilat tilat varustetaan asianmukaisesti uusilla kalusteilla ja varusteilla Verstas nykyisestä käytävätilasta erotetaan huoltohenkilökunnan verstastilaksi uusien sosiaalitilojen takaosaan jäävä käytävätila Pintarakenteet: -wc-tilat vedeneristetään ja laatoitetaan -kattopinnat huoltomaalataan -seinäpinnat huoltomaalataan -lattiapinnat huoltomaalataan 2.3.1.9 Tekniset tilat P1 kerroksessa Pääaltaan sivukäytävät uusien allaskourut asentamisesta aiheutuvat rakennustekniset työt allasvaloille tehdään uusia aukkoja altaan sivuseiniin Pintarakenteet: -uusien pintojen maalaus -vanhojen pintojen paikkausmaalaus Harjoitusaltaan alapuoliset tilat uusien allaskourut asentamisesta aiheutuvat rakennustekniset työt 13

nykyisiä alakattoja joudutaan avaamaan ja takaisin asentamaan Pintarakenteet: -uusien pintojen maalaus -vanhojen pintojen paikkausmaalaus Vedenkäsittelytilat allaslaitteiden kunnostustyöt esitetty liitteessä 4 joissakin betonirakenteissa havaittu rapautumista, vedenkäsittely- ja suodatinaltaiden kunto tulee tarkistaa niiden tyhjentämisen yhteydessä vedenkäsittelyaltaiden päälle asennetaan vaakatasoon sähkökäyttöinen katemarkiisi nykyisten irtokatteiden tilalle markiisissa kosteuden kestävä, vesihöyryä läpäisemätön kangas, rst-sivujohteet nykyiset allaspumput asennetaan nostokiskoihin jotta niiden huolto olisi mahdollista ilman laskeutumista vedenkäsittelytilan lattian alapuoliseen tilaan Pintarakenteet: -vanhojen pintojen paikkausmaalaus Uusi porraskuilu uusi porraskuilu kierreportaalle valetaan betonista asiakaspalvelutiskin/keittiön siirtämisen johdosta käytöstä poistettu porras puretaan ainakin niiltä osin mitä uuden porraskuilun rakentaminen edellyttää Pintarakenteet: -maalaus 2.3.1.10 Uudet tekniset tilat P2 kerroksessa Uudet kemikaalitilat ja valvomo nykyisin kemikaalit on varastoitu P1 kerroksen teknisiin tiloihin ilman, että niillä oli muista tiloista erotettu oma varastotila kemikaaleille rakennetaan suojatilaan 133 kolme erillistä varastotilaa, jotka palo-osastoidaan tilat varustetaan vesipisteellä ja viemärillä sekä hätäsuihkulla samaan yhteyteen rakennetaan valvomotila, josta huoltohenkilökunta voi säätää kemikaalien annostusta vedenkäsittelyjärjestelmiin 2.3.2 Rakennustekniikka Pintarakenteet: -lattia vedeneristetään ja laatoitetaan kemikaalitiloissa -seinäpinnat vedeneristetään ja laatoitetaan korkoon h=1200 -valvomotilassa maalatut pinnat Rakennustekniikan osalta on hankkeessa pääosin nykyisiä rakenteita jotka säilyvät ennallaan. Merkittävimmät rakennustekniset toimenpiteet joissa nykyisiä rakenteita muutetaan tai tehdään uusia rakenteita ovat: sisäänkäynnin uusi katos sisäänkäyntiaulan nykyisen portaan kavennus kevythissin asentamiseksi kahvilatilassa nykyisen portaan kohdalle tehtävät muutokset asiakaspalvelutiskin/keittiön siirtämisen johdosta uusi välipohja betoniseinän purku palvelutiskin kohdalla aukko välipohjaan ja porraskuilu uudelle kierreportaalle käytöstä poistettavan portaan purku ainakin osittain uima-altaiden pohjien korotus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet, mm uudet allaskourut 14

2.3.3 LVIA-tekniikka korotettu lattiaosa allastilassa allastilan uudet portaat ja allasluiska harjoitusaltaan uusi sivukäytävä kallion puolella uudet korotetut lattiaosat ja rakennusaineiset lauteet saunatiloissa pesutilojen mahdolliset uudet lattiakaivot ja kallistusrakenteet muilta osin huonetilamuutoksissa käytetään kevyitä väliseinärakenteita Uimahallin LVI-tekniikkaa ja järjestelmiä on tarkemmin esitelty hankesuunnitelman LVIA-osiossa joka on hankesuunnitelman liitteenä. Hankkeen merkittävimmät LVIA-tekniset ovat: 2.3.4 Sähköjärjestelmät tilamuutoksista aiheutuvat toimenpiteet allasmuutoksista aiheutuvat toimenpiteet pohjoispuolen sisäänkäynnin uusi lämmitys jälkilämmitysyksiköiden uusiminen kahviossa ja pesu/sosiaalitiloissa vesijohtojen uusiminen lämmönjakokeskukselta alkaen viemäreiden ja lattiakaivojen uusiminen LVIA-hankesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen saunatilojen lauteiden uusi jäähdytysjärjestelmä nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään muutoksista aiheutuvat lisäykset Uimahallin sähköjärjestelmiä on tarkemmin esitelty hankesuunnitelman sähköjärjestelmät-osiossa joka on hankesuunnitelman liitteenä. Hankkeen merkittävimmät sähköjärjestelmiä koskevat työt ovat: valaistus uusitaan pääosin tilamuutoksista aiheutuvat toimenpiteet valaistus- ja pistorasiakeskusten uusiminen osa ryhmäkeskusten nousujohdoista uusitaan turvavalaistuksen osittainen uusiminen äänentoistojärjestelmän uusiminen johon tehdään varaus äänievakuointiin uusi aikakellojärjestelmä nykyistä kulunvalvontajärjestelmää ja kameravalvontaa täydennetään nykyistä paloilmoitinjärjestelmää muokataan tilamuutosten osalta 2.3.5 Hankesuunnitelman energiaosuus Talotekniikka järjestelmät pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan mahdollisimman energiatehokkaiksi vaikuttamatta hankkeen kustannuksiin merkittävästi. Suunnittelun aikana keskitytään erityisesti energiatehokkaaseen valaistukseen jossa hyödynnetään LED-tekniikkaa ja tarpeen mukaista ohjausta. Vesi- ja viemäritekniikan osalta tutkitaan mahdollisuudet harmaiden vesien (suihkuvedet) lämmöntalteenotolle. Toimenpiteille haetaan rahoitusta ELY-keskukselta energiatukea (Energiatuki investointihankkeeseen, valtio neuvoston asetus 1063/2012). Rahoitusta on mahdollista saada noin 20 000 euroa. Tuen suuruus muodostuu kustannusten mukaan. 2.4 HANKKEEN LAAJUUSTIEDOT 2.4.1 Laajuustiedot (muutosalue) Bruttoala 1715 m 2 Hyötyala 1536 m 2 Tilavuus 7824 m 3 15

3 HANKKEEN KUSTANNUKSET 3.1 RAKENNUSKUSTANNUKSET Rakentamisen kustannuksista on luonnospiirustusten pohjalta tehty kustannusarvion yhteenveto Suomen Controlteamin toimesta ja se on hankesuunnitelman liitteenä. Allasosaston valaisinjärjestelmästä on erillinen kustannusarvio valaistusjärjestelmän toiminnankuvauksessa ja se on hankesuunnitelman liitteenä. Allaslaitejärjestelmään tehtävistä toimenpiteistä on myös erillinen kustannusarvio liitteenä olevassa Allaslaitteiden kunto- ja kustannusarviossa. 3.2 VARUSTAMISEN KUSTANNUKSET (irtaimisto) Irtaimiston uusimisen kustannuksiksi on käyttäjän toimesta arvioitu noin 10 000. Irtaimiston uusimista kahvilan asiakastilan ja henkilökunnan toimisto- ja työtilojen osalta. Kalusteluettelo uusittavasta irtaimistosta: Kahvio: Pöytä Tuoli Oleskeluryhmä Sosiaalitila Pöytä Jakkaroita Toimisto: Toimistopöytä Toimistotuoli Valvomo Pöytä Toimistotuoli (entinen) Asiakastuolit Tekninen tila Toimistopöytä Toimistotuoli Yhteensä: Hinta 5 300 1500 20 200 4000 1 2000 1 300 300 8 100 800 2 300 600 2 300 600 1 200 200 2 100 100 1 300 300 1 300 300 10700 3.3 KÄYTTÖKUSTANNUKSET 3.3.1 Energiankulutustiedot Lämpöenergia kulutuslukemia ei ollut käytössä, koska kulutustietoja mittaava laite on epäkunnossa uimahallien keskimääräinen lämmönkulutus on noin 59-125 kwh/r-m 3 Veden kulutus 2011: 8122 m 3 2012: 8678 m 3, kävijämäärä 63859 asiakasta 2013: 6053 m 3, kävijämäärä 60535 asiakasta 2014: 8940 m 3 2015: 1984 m 3, vuoden alusta 23.6. saakka uimahallien keskimääräinen veden kulutus on noin 560-1200 dm 3 /r-m 3 16

Sähkön kulutus 2012: 43000 kwh, kävijämäärä 63859 asiakasta 2013: 40000 kwh, kävijämäärä 60535 asiakasta keskimääräinen sähkön kulutus vastaavanlaisessa rakennuksessa on noin 39,90 kwh/m 3 /vuosi suurin sähköä kuluttava järjestelmä on allastekniikka lähinnä valaistuksen uusimisella ja moottoreiden ohjaamisella taajuusmuuntajilla voidaan saavuttaa pieniä säästöjä sähkön kulutuksessa 3.4 TOIMINNAN KUSTANNUKSET Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Naisvuoren uimahallin toimintakulut olivat yhteensä 625 000 ja toimintatuotot 158 000, jolloin toimintakatteeksi muodostui 467 000. Toimintakuluista henkilöstökustannusten osuus oli 271 000, palvelujen ostojen 192 000, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 69 000 ja sisäisten vuokrien 92 000. 3.5 RAHOITUS Hanke rahoitetaan kaupungin talousarvion investointiohjelman kautta. Investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuodelle 2016 yht. 1,0 milj euroa. Lisärahoitus huomioidaan talousarvion 2016 valmisteluvaiheessa. Arvio vuodelle 2016 on 1,3 milj euroa ja 2017 1,7 milj euroa. Hanke on esitetty liikuntapaikkahankkeiden rahoitussuunnitelmaan 12/2014. Hankkeeseen tullaan hakemaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta, jota voi saada 25 % hankkeen alvillisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 700 000 euroa. Tavoitteena on, että hankkeen rakentaminen voisi alkaa kesäkuussa 2016. Tällöin valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta olisi haettava vuoden 2015 loppuun mennessä. 3.6 LIITTEET 3.6.1 LIITE 1: LVIA-järjestelmien hankesuunnitelma 11.06.2015 3.6.2 LIITE 2: Sähköjärjestelmän hankesuunnitelma 12.06.2015 3.6.3 LIITE 3: Allaslaitteiden kunto- ja kustannusarvio 18.05.2015 3.6.4 LIITE 4: Kustannusarvion yhteenveto 20.08.2015 3.6.5 LIITE 5: Kuntoarvio 28.03.2012 3.6.6 LIITE 6: Hankesuunnitelmaluonnokset: 20.08.2015 Piirustusluettelo Ajantasapiirustukset: Pohjapiirustus 2. kerros A-osa 1:100 Pohjapiirustus 2. kerros B-osa 1:100 Pohjapiirustus 1. kerros B-osa 1:100 Luonnospiirustukset: Pohjapiirustus 2. kerros A-osa 1:100 Pohjapiirustus 2. kerros B-osa 1:100 Pohjapiirustus 1. kerros B-osa 1:100 17

Liite nro 1, 11.6.2015 Projekti: 110004-1001 MIKKELIN KAUPUNKI TILAKESKUS NAISVUOREN UIMAHALLI HANKESUUNNITELMA LVIA-JÄRJESTELMÄT Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi REJLERS OY Puh 020 752 0700 Y-tunnus 0765069-8 www.rejlers.fi Fax 020 752 0701 posti: etunimi.sukunimi@rejlers.fi

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 2 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA B YLEISTÄ Uimahallin kaikki tilat sijaitsevat kalliosuojatiloissa. Rakennuksen LVI-järjestelmät ovat enimmäkseen alkuperäisiä rakennusvuodelta 1971. Uimahallin LVI-tekniikka on suurelta osin alkuperäistä ja kuntoarvion mukaan pääosin kohtalaisessa kunnossa. Paikallisia LVI-korjauksia on tehty vuosina 1993,1995, 1996, sekä 2010-luvulla. Rakennusautomaatiota on uusittu v.1995 ja alakeskus 2010-luvulla. B21 Hankesuunnittelun lähtötiedot LVIA-järjestelmien hankesuunnittelun lähtötietoina on käytetty arkkitehdin tekemää luonnospohjapiirustusta. Lähtötietoja on täydennetty kiinteistökatselmuksissa esiin tulleilla tiedoilla, sekä Raksystemsin kuntoarviolla v.2012. LVIA-järjestelmien suunnittelussa tulee noudattaa seuraavia määräyksiä ja ohjeita: - Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat D1, D2, E1, ja E7 - Talotekniikka RYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset - LVI-ohjekortti 06-10451 Uimahallien LVIA-suunnittelu Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden osalta: - VN asetus väestönsuojista 408/2011 - VN asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 (mm. tuloilmaventtiilit, iv-laitteet, läpiviennit) - Sisäasiainministeriön asetus väestösuojien teknisistä määräyksistä 506/2011 Suunnittelussa on lisäksi huomioitava Mikkelin kaupungin erikseen tälle hankkeelle määrittämät vaiheistus- ja kustannusvaatimukset. Purkukustannukset tulee huomioida kustannuslaskennassa. B24 G1 G11 Yleiset LVI-järjestelmiä koskevat vaatimukset Materiaalivalintoja tehtäessä on otettava huomioon niiden kestävyys, korjattavuus, siivottavuus, turvallisuus, emissiopäästöt (luokka M1), elinkaaritaloudellisuus ja materiaalien yhteistoiminta rakenteiden olosuhteissa. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotanto Luolasto on liitetty Etelä-Savon Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Hankkeen yhteydessä liittymään ja alajakokeskukseen ei tehdä muutoksia. Iv-siirrin on uusittu v.2011 (1000kW). Altaiden lämmitys Porealtaan lämmitys on toteutettu sähköllä. Lämmitys vaihdetaan kaukolämpöön (ivsiirrinpiiriin). Lasten altaan lämmönsiirrin uusitaan (15 kw). Ison altaan lämmönsiirrin on uusittu 2000-luvulla (uusitaan säätöventtiili ja pumppu). Uudet siirtimet ovat hst-terästä. Uusittavien siirtimien säätöventtiili ja pumput uusitaan. _ LVIA-JÄRJESTELMÄT

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 3 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA G12 Lämmönjakelu Lämmitys on toteutettu ilmalämmityksellä (uimahallissa ei ole patterilämmitystä). Pohjoiselle sisäänkäynnille lisätään lämmitys. Teknisissä tiloissa ja kahvion katossa teräksiset lämmitysputkistot on yhteiskannakoitu kallioluolan katosta. Putkistoissa ei ole suuria muutostarpeita. Kahvion ja pesu/sosiaalitilojen jälkilämmitysryhmät putkistoineen uusitaan. Tarvittavat uudet putket tehdään LVIkortin 20-10348 mukaan hyväksytyin liitostavoin noudattaen suunnittelussa ja asennuksessa ko. kortin ohjeita. Materiaalina käytetään teräsputkea. Kiertovesipumppuja ja paisunta-astioita uusitaan tarpeen mukaan. Uima-allasveden kanssa kosketuksessa olevat putkistot tehdään hst-teräsputkesta. Kannakointi tehdään LVI-kortin 12-10370 mukaisesti rakenteet ja väestönsuojan tarpeet huomioiden. Allastiloissa kannakkeiden tulee kestää kloorin vaikutus. G13 Lämmönluovutus Kahvion ja pesu/sosiaalitilojen jälkilämmitysyksiköt uusitaan ja lisätään kuntosalille. G15 Eristykset Putkistojen eristykset tehdään LVI-korttien 50-10345 ja 50-10344 mukaisesti. Asbestikartoituksessa v. 1992 on löydetty putkieristeistä asbestia. Saneerattavalla alueella asbestia sisältävät eristeet puretaan asbestityönä. Käyttöön jäävät putket uudelleen eristetään ja eriste pinnoitetaan. G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Rakennuksen vesijohdot, sekä jäte- ja sadevesiviemäriputkistot on liitetty Mikkelin Vesilaitoksen verkostoihin. Liittymiin ei tehdä muutoksia. G21 Vedenkäsittelylaitteet Käyttöveden lämmitysjärjestelmä on nykyinen. Käyttövesivaraajaa lämmitetään kaukolämpösiirtimen välityksellä. Varaaja ja sen toisiopuolen säätöventtiili on uusittu v.2012. G22 Vesijohtoverkosto Uimahallin vesijohdot uusitaan lämmönjakokeskukselta lähtien. Muissa kuin teknisissä tiloissa putket asennetaan alakattoihin. Vesijohdot tehdään LVI-kortin 20-10348 mukaisista materiaaleista hyväksytyin liitostavoin noudattaen suunnittelussa ja asennuksessa ko. kortin ohjeita. Materiaalina käytetään kupariputkea. Järjestelmä tulee suunnitella ja asentaa siten, että mahdolliset vuodot voidaan havaita nopeasti. Kannakointi tehdään LVI-kortin 12-10370 mukaisesti rakenteet ja väestönsuojamääräykset huomioiden. Allastiloissa kannakkeiden tulee kestää kloorin vaikutus. Kaikki näkyviin jäävät putkiasennukset tulee tehdä kromatuilla kupariputkilla ulkonäkösyistä. LVIA-JÄRJESTELMÄT _

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 4 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA Lämpimän käyttöveden verkostoon ei saa liittää lattialämmityspiirejä tai muita suuria lämmityslaitteita. Vesijohtoverkoston äänitekninen suunnittelu tehdään LVI-kortin 20-10328 mukaisesti. Altaan täyttövesiputket varustetaan vesimittarein. G24 Viemäriverkostot Uimahallin jäte- ja perusvesiviemärit on tehty muhvillisista valurautaviemäriputkista. Laitetilassa viemäreitä on uusittu pätkittäin muoviksi. Suihkuvesien viemäröinnissä ei ole lämmöntalteenottoa. Alemman kerroksen lattian alla sijaitsevien pohjaviemärien kuvaus on tehtävä luonnossuunnitteluvaiheessa uusimisen tai sukituksen tarpeen selvittämiseksi. Kaikki muut viemärit ja lattiakaivot uusitaan. Pesutiloissa kaivojen kansien materiaali on ruostumaton teräs (rst). Allastilojen kuivakaivot uusitaan, materiaali on haponkestävä teräs (hst). Pesutiloihin lisätään jalkadesinfiointipisteet (alle lattiakaivo). Uimahallin tiloissa ei ole uusittavia perusvesiviemäreitä. Uudet viemärit tehdään LVI-kortin 20-10348 mukaisista materiaaleista hyväksytyin liitostavoin noudattaen suunnittelussa ja asennuksessa ko. kortin ohjeita. Lisäksi pohjaviemäreissä noudatetaan LVI-kortin 23-10104 ohjeita. Viemäriputkien materiaaleina käytetään ensisijaisesti PP- muovia. Ääniteknisesti vaativat viemärit sekä viemärit joiden palonkestoa ei voida eristämällä toteuttaa, tehdään valuraudasta tai ruostumattomasta muhvillisesta teräksestä. Muoviviemäreitä käytettäessä tehdään palokatkot määräysten mukaisilla palokatkotuotteilla. Pohjoisen sisäänkäynnin katoksen kattoviemäröinti uusitaan. Kemikaalivaraston viemärit tehdään haponkestävästä PVC-putkesta ja varustetaan sulkuventtiilein. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Pukuhuoneisiin asennetaan juomavesi-altaat. Vesikalusteet ovat vakiomallisia valkoisia posliinikalusteita. Allashanat ovat yksiotesekoittajia ja suihkusekoittajat termostaattisia. Hanojen tulee olla varustettuna joko ns. ekonapilla tai muulla vettä säästävällä toiminnolla. Pesutilojen lattiakaivot ovat muovia RFe-kansin. Siivouskeskukset varustetaan tasapohja-altaalla, kuivauspatterilla ja sakkapesällä varustetulla lattia-altaalla. Keskukseen varataan myös paikka pesukonetta varten (pesukonehana ja viemäröintisuppilo). Konehuoneisiin ja muihin vastaaviin teknisiin tiloihin asennetaan rst-tasapohja-altaat ja lattiakaivot. Uima-allastilan kuivakaivot uusitaan. Kaivojen koko valitaan lattialaatan koon mukaan. Kaivojen ja kansien materiaali on hst-teräs. Kemikaalivaraston yhteyteen asennetaan hätäsuihku. LVIA-JÄRJESTELMÄT _

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 5 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA G26 Viemäripumppaamot Perusvesipumppaamo on nykyinen. Jätevesipumppaamo on nykyinen. Suihku- ja huuhteluvesipumppaamo on nykyinen. Pumput varustetaan uppoliittimin ja johtein huollon helpottamiseksi. G27 Eristykset Putkistojen eristykset tehdään LVI-korttien 50-10345 ja 50-10344 mukaisesti. Saneerattavalla alueella asbestia sisältävät eristeet puretaan asbestityönä. Käyttöön jäävät putket uudelleen eristetään ja eriste pinnoitetaan. G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Uimahallin tuloilmakojeen TK-3 (5/2,78 m3/s) ja poistoilmakojeiden PF15 (4,58/2,22 m3/s) / PF34 (0,56/0,28 m3/s) puhaltimet on uusittu v.2012. Tuloilmakojeen lämmitys- ja jäähdytyspatterit on uusittu v.1995. Samassa yhteydessä on lisätty kojeelle LTO-patteri. Kojeissa ei ole uusimistarvetta tässä vaiheessa. Uimahallin poistoilmakanavaan LTO-patterille asennetaan suodatusosa. Kahvion ja pesu-pukuhuonetilojen jälkilämmitysyksiköt uusitaan ja se lisätään kuntosalin kanavaan. Allastilan kosteuden suhteen ei ole ollut käyttäjän mukaan ongelmia, joten ilmankuivausta ei tehdä. Lasten altaalle ja kuntosalille lisätään poistot. Uima-allaslaitetilaan tehdään tulo-poistoilmanvaihto. Vedenkäsittelyn altaat alipaineistetaan. Allastiloissa kannakkeiden tulee kestää kloorin vaikutus. Kemikaalivarasto varustetaan erillispoistolla. Itäisen sisäänkäynnin ja sen alapäässä sijaitsevan kuivaustilan ilmanvaihtoa parannetaan. G30 Yleiset vaatimukset Rakentamisessa noudatetaan puhtausluokkaa P1. Puhtausluokan vaatimukset on huomioitava ilmastointijärjestelmiä suunniteltaessa. Ilmanvaihtojärjestelmien valinnassa ja ryhmityksessä on huomioitava eri toimintojen vaatimukset ja tilojen ilmastointijärjestelmät on suunniteltava siten, että käyttöaikoja pystytään säätämään tilaryhmittäin toiminnan mukaisesti. G31 Ilmastointikojeet Ilmastointikojeet ovat nykyisiä (2-nopeus). Hallin poistoilmakanavassa on lämmöntalteenotto. Pääilmanvaihtokoneen palvelualueella on erilaisen sisäänpuhalluslämpötilan vaativia tiloja, joissa käytetään jälkikäsittely-yksiköitä tarpeellinen määrä. _ LVIA-JÄRJESTELMÄT

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 6 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA Likaisten tilojen ilmanvaihto on toteutettu omalla jatkuvakäyntisellä poistoilmapuhaltimella. G33 Kanavistot Kaikki kahvion, pesu- ja pukuhuonetilojen, allastilojen, henkilökuntatilojen ja kuntosalin kanavistot uusitaan. Kanavahaaroihin asennetaan säätöpellit. Kanavisto tehdään SFS 3282 ja SFS 3541 mukaisista tyyppihyväksytyistä sinkityistä teräskanavista ja osista. Liitokset ja osat kumirengastiivistein ja liitosten lukitus niitein. Paikoissa, joissa ei tilanpuutteen takia voida käyttää pyöreitä kanavia käytetään suorakaiteen muotoisia, SFS 3281 ja SFS 5436 mukaisia kanavia ja kanavaosia. Liitokset tehdään työntölistaliitoksin. Allastilan poistoilmakanavat tehdään hst-teräksestä (kloorin kestävä). Palo-osastojen rajoille asennetaan palopellit. G34 Pääte-elimet Uusittavilla kanavisto-osilla päätelaitteet uusitaan. Tuloilmalaitteina käytetään kattoon asennettavia, sekoittavan ilmanjaon päätelaitteita. Poistoilman päätelaitteina käytetään suurissa tiloissa säleiköitä ja pienissä tiloissa venttiileitä. Suurten tilojen poistoilma on toteutettava hajautetusti (ei suuria yksittäisiä poistoilmasäleiköitä). Allastiloissa päätelaitteiden on kestettävä klooripitoisen ilman vaikutus. G35 Väestönsuojien ilmastointilaitteet Uimahallin kaikki tilat sijaitsevat kalliosuojatiloissa. Normaaliajan iv-laitteet toimivat myös kriisiajan ilmanvaihtolaitteina. Asennuksissa on huomioitava VSS-määräykset. G39 Savunpoistojärjestelmät Uimahallin kaikki tilat sijaitsevat kalliosuojatiloissa. Tiloissa ei ole erillistä koneellista savunpoistojärjestelmää. G4 G41 KYLMÄTEKNISETJÄRJESTELMÄT Kylmäkoneistot Kylmävesialtaan ja lauteiden jäähdytyksen tekniikka on esitetty allaslaitteiden hankesuunnitelmissa (laudejäähdytysputket uusitaan). Itäisen sisäänkäynnin käytävän alapäässä sijaitseva kuivaustila varustetaan jäähdytyskuivaimella. G42 Kylmä- ja jäähdytysjakelu Jäähdytysverkostot on jaettu käyttötarkoituksensa mukaisiin ryhmiin: - laitetilojen jäähdytysvesiverkosto (rst-putkea) - kiinteistön kriisiajan jäähdytysvesiverkosto (kupariputkea) Kriisiajan jäähdytysvesiverkosto ulottuu saneerattavalle alueelle (säilytetään). Uimaallastilassa seinällä olevat putket koteloidaan ulkonäkösyistä. _ LVIA-JÄRJESTELMÄT

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 7 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA G43 Jäähdytyksen luovuttimet Tiloissa ei ole normaaliajan jäähdytystä. Varastoiduille kriisiajan jäähdytyspuhallinpattereille varataan asennustila. G44 Laitetilojen jäähdytys Uimahallissa ei ole jäähdytystä tarvitsevia laitetiloja. G45 Eristykset Kylmäjärjestelmien eristykset tehdään LVI-korttien 50-10345 ja 50-10344 mukaisesti. Saneerattavalla alueella asbestia sisältävät eristeet puretaan asbestityönä. Käyttöön jäävät putket uudelleen eristetään ja eriste pinnoitetaan. G7 G71 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT Käsisammuttimet Pikapalopostikaappien sammutintilaan asennetaan käsisammuttimet, joiden määrä ja sijoitus varmistetaan viranomaisilta. G72 Sammutusvesilaitteet Pikapalopostit uusitaan. Palopostit varustetaan niin pitkällä letkulla, että rakennuksen jokainen kohta on saavutettavissa. G73 Sprinklerilaitteisto Kiinteistössä ei ole sprinklerisammutuslaitteistoa. G81 Varavoiman apujärjestelmät Varavoimakoneisiin ja niiden apulaitteisiin ei tehdä muutoksia. G86 Uima-altaiden vedenkäsittely Altaiden vedenkäsittelyjärjestelmästä on erillinen hankesuunnitelma. Liitospinnat LVItekniikkaan on esitetty LVI-hankesuunnitelman ao. luvuissa. J6 J61 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Kiinteistöautomaatiojärjestelmä on uusittu (Honeywell). Järjestelmään liitetään muutoksista aiheutuvat lisäpisteet: - vesi- ja viemärijärjestelmien pisteet - lämmitysjärjestelmien pisteet - ilmastointijärjestelmien pisteet - jäähdytysjärjestelmien pisteet - valaistusjärjestelmien pisteet - allaslaitteiden pisteet Valvomolaitteet Valvomo on nykyinen. _ LVIA-JÄRJESTELMÄT

REJLERS OY HANKESUUNNITELMA Sivu 8 NAISVUOREN UIMAHALLI-LVIA J63 Ohjelmistot Ohjelmien, tietokantojen, kuva- ja yms. tiedostojen tulee olla alakeskusmuisteissa. Ohjelmien, loki- ja asetustietojen varmuuskopiointi ja päivitysten valvomosta (myös etäkoneelta) käsin on oltava mahdollista. Normaalien säätö- ja valvontaohjelmien lisäksi ohjelmistoihin tulee kuulua ylemmän tason valvontaohjelmisto, joka valvoo rakennuksen taloteknisten järjestelmien käyttäytymistä. Ohjelmiston tulee hälyttää ja antaa tarkastuskehotuksia mikäli jokin talotekninen järjestelmä toimii ohjelmoiduista säännöistä poiketen. J64 Kenttälaitteet LVI-kenttälaitteiden lisäksi rakennusautomaatiojärjestelmään liitetään eri sähköjärjestelmien ohjaus, mm. valojen ohjaukset. J65 Kaapelointi Vaatimukset automaatiolaitteiden kaapeloinnille on esitetty ao. sähköjärjestelmiä käsittelevässä ohjeessa. REJLERS OY Talotekniikka, Itä Eero Hytönen _ LVIA-JÄRJESTELMÄT

Liite nro 2 Projekti 10004-1001 MIKKELIN KAUPUNKI TILAKESKUS NAISVUOREN UIMAHALLI Peruskorjaus HANKESUUNNITELMA SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Pvm: 12.6.2015 Tekijä: Kaarina Pulkka Tarkastaja: Timo Mankkinen Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi REJLERS OY Puh 020 752 0700 Y-tunnus 0765069-8 www.rejlers.fi Fax 020 752 0701 posti: etunimi.sukunimi@rejlers.fi