SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN LAITOS

SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN LAITOS SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN LAITOS Aineenopettajan koulutus PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), 00014 Helsingin yliopisto, puh. 191 29586 (amanuenssi) ja 191 29576 (kanslia). Telefax 191 29611 (toimisto). Lastentarhanopettajan koulutus ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutus PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), 00014 Helsingin yliopisto, puh. 191 29630 (amanuenssi) ja 191 29638 (toimisto). Telefax 191 29611 (toimisto). Luokanopettajan koulutus PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), 00014 Helsingin yliopisto, puh. 191 29584 (amanuenssi) ja 191 29577 (kanslia). Telefax 191 29611 (toimisto). Erityispedagogiikan koulutus PL 47 (Hämeentie 153 C), 00014 Helsingin yliopisto, puh. 191 4749 (amanuenssi). Telefax 191 4746. Vahtimestari, puh. 191 4729. 1.10.2004 alkaen: PL 47 (Teollisuuskatu 23), 00014 Helsingin yliopisto Laitoksen tehtävät ja hallinto Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tehtävänä on kouluttaa pääasiassa suomenkielisten koulujen ja päiväkotien opettajia ja harjoittaa alaan liittyvää tutkimus ja kokeilutoimintaa. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen johtaja johtaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtaja käsittelee ja ratkaisee laitokselle kuuluvat asiat, joita ei ole määrätty johtoryhmän ratkaistavaksi. Johtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Laitoksen johtajana toimii prof. Matti Meri. Laitoksen johtoryhmän tehtävänä on: 1) arvioida ja kehittää opetus ja tutkimustoimintaa laitoksessa ja siihen kuuluvissa oppiaineissa; 2) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opetussuunnitelmaksi; 3) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys toimintaa ja taloutta koskeviksi suunnitelmiksi; 4) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys laitoksen uusien opiskelijoiden määrästä; 5) päättää laitokselle osoitettujen jakamattomien määrärahojen ja muiden voimavarojen käyttöperiaatteista; 6) vastata henkilöstöpoliittisesta suunnittelusta sekä edistää laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien yhteistoimintaa ja tiedonkulkua laitoksessa; 7) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tai antaa lausunto viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkajärjestelyistä; 8) käyttää nimitysvaltaa siltä osin kuin tiedekuntaneuvosto on siirtänyt johtoryhmälle; sekä 9) ratkaista ne johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden periaatteellisen tärkeyden tai laajakantoisuuden vuoksi saattaa johtoryhmän ratkaistaviksi, sekä tiedekuntaneuvoston siirtämät ja muut johtoryhmälle määrätyt asiat. Tehdessään tiedekuntaneuvostolle esityksen muuhun virkaan tai työsuhteeseen kuin professorin virkaan nimitettävästä tai otettavasta johtajan tulee kuulla johtoryhmää tiedekunnan määräämällä tavalla. 99

SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN LAITOS SOVELTAVAN KASVATUSTIETEEN LAITOKSEN JOHTORYHMÄ 1.1.2004 31.12.2006 Jäsenet prof. Matti Meri, pj. prof. Juhani Hytönen prof. Leena Krokfors prof. Jari Lavonen leht. Satu Grünthal leht. Riitta Jyrhämä leht. Jyrki Reunamo toimistosiht. Eija Salmela opisk. Topi Litmanen opisk. Peter Kullberg opisk. Jori Pitkänen opisk. Laura Pylväläinen Varajäsenet prof. Seppo Tella prof. Heikki Ruismäki prof. Jarkko Hautamäki prof. Arto Kallioniemi leht. Anna Uitto ass. Auli Toom ass. Seija Karppinen toimistosiht. Hilkka Syrjälä opisk. Outi Rantala opisk. Laura Onikki opisk. Laura Tast opisk. Virve Sairanen Soveltavan kasvatustieteen laitoksessa on neljä koulutusta: aineenopettajan koulutus, erityispedagogiikan koulutus, lastentarhanopettajan koulutus ja luokanopettajan koulutus. Koulutusten toiminnasta vastaavat koulutuksen johtajat tai heidän tilalleen valittavat vastuuhenkilöt yhteistyössä laitoksen johtajan ja johtoryhmän kanssa. Soveltavan kasvatustieteen laitos toimii kiinteässä yhteistyössä tiedekuntaan kuuluvien harjoittelukoulujen kanssa. Helsingin normaalilyseo käsittää peruskoulun yläasteen ja lukion, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu peruskoulun luokat 1-9 sekä lukion. Soveltavan kasvatustieteen laitoksessa voi opiskella kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtääviä opintoja luokanopettajan ja erityispedagogiikan koulutuksessa. Lastentarhanopettajan koulutuk-sessa suoritetaan 120 opintoviikon laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Lukuvuonna 1996 97 käynnistyi myös kasvatustieteen maisterin (varhaiskasvatus) tutkintoon tähtäävä koulutus. Aineenopettajan koulutus järjestää kasvatustieteen aineopintoina 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja erityispedagogiikan koulutus erilliset 35 tai 50 opintoviikon laajuiset erityisopettajan opinnot. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot voidaan suorittaa myös aikuisopetukseen suuntautuen. Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat voineet suorittaa opettajan pedagogiset opinnot lukuvuodesta 1995 96 lähtien. Opettajan pedagogiset opinnot kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erityispedagogiikan opiskelijoille on aloitettu lukuvuonna 1994 95. Lukuvuonna 1994 95 käynnistynyt kaksikielinen aineenopettajan koulutus jatkuu. Soveltavan kasvatustieteen laitoksessa voi suorittaa myös erityispedagogiikan, kasvatustieteen ja mediakasvatuksen sivuaineopintoja. Laitoksessa on toiminut lukuvuodesta 1996 97 alkaen Mediakasvatuskeskus. 100

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS Lastentarhanopettajan koulutus 1. YLEISTÄ Lastentarhanopettajan koulutus siirtyi yli satavuotisen suomalaisen historiansa jälkeen elokuussa 1995 Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan ja on vakiinnuttanut asemansa muun opettajankoulutuksen yhteydessä. Opettajankoulutuksen organisoituminen professorien johdolla toimiviksi tutkimusyksiköiksi on johtanut opetuksen ja tutkimuksen kiinteään yhteistyöhön. Lastentarhanopettajan koulutuksessa opintokokonaisuuksien tieteellisestä kehittämisestä vastaavat pääsääntöisesti Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen tutkimusyksikkö yhdessä Opetuksen tutkimuskeskuksen kanssa sekä Taitoja taideaineiden tutkimusyksikkö. Kehittämistyössä hyödynnetään kuitenkin yhteistyötä laitoksen muiden tutkimusyksiköiden, kansainvälisten ja yliopiston eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritetaan 120 opintoviikon laajuinen alempi korkeakoulututkinto, kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Opinnot on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja opiskelu tapahtuu lähinnä luentojen, ryhmäopetuksen, vertaisryhmäopiskelun ja opetusharjoittelun muodossa. Lastentarhanopettajan koulutuksen kansainvälisten yhteyksien vuoksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihdossa. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin lasten päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä erilaisiin varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin, mm. julkishallinnon virkoihin, joihin vaaditaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa. 2. KOULUTUKSEN TOIMINTA-AJATUS Lastentarhanopettajan koulutuksen pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Koulutuksessa pyritään sekä laaja-alaiseen varhaiskasvatuksen ammattitaitoon että sen tieteellisten perusteiden ymmärtämiseen. Opiskelijan kasvua opettajuuteen tuetaan korostamalla pedagogisen ajattelun kehittymistä, varhaiskasvatuksen eettisten lähtökohtien pohtimista ja tietoisten kasvatuksellisten valintojen tekemistä. Pedagoginen ajattelu kehittyy edistämällä opiskelijan tutkimuksellisia ajatteluvalmiuksia ja kehittämällä sellaista työ- ja toimintakulttuuria, joka edistää opiskelijan ajattelu- ja argumentaatiotaitojen rakenteellista monipuolistumista. Koulutus johtaa opiskelijat tarkastelemaan yhteiskunnan kasvatusjärjestelmiä kriittisesti ottaen huomioon kulttuurien moninaisuuden ja tasaarvoperiaatteen vaatimukset. Koulutus vahvistaa opiskelijan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja kasvatusjärjestelmien uudistamiseen sekä kykyä toimia kasvatuksellisena vaikuttajana. Koulutuksessa yhdistyvät näin sekä yksilön henkilökohtainen kasvu että kasvattajan ja kasvatuksen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset merkitykset ja tehtävät. Opiskelussa painottuu aktiivinen tiedon prosessointi ja problematisointi. Käytännön liittäminen teoreettisiin kuvausjärjestelmiin ohjaa soveltavalle tieteenalalle ominaista tiedon- ja teorianmuodostusprosessia. Toiminnan käsitteellistäminen edellyttää ajattelutaitojen kehittymistä. Tutkimuksellista työtapaa painotetaan sen vuoksi niin opiskelussa kuin opettamisessakin samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan monipuolista ja laaja-alaista käyttöä. 3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET 1. Opiskelija perehtyy ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun ja elinikäisen oppimisen periaatteet perustanaan. Ammatissaan hän kykenee edistämään yhteistyössä kotien kanssa lapsen kaikenpuolista kehittymistä sekä varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista osana koulutuksellista jatkumoa. 2. Opiskelija perehtyy kasvatuksen historiaan ja 101

KASVATUSTIETEEN ERITYISESTI VARHAISKASVATUKSEN OPINNOT 35 ov LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS filosofisiin perusteisiin voidakseen eritellä, tutkia ja arvioida yhteiskunnallisia ja monikulttuurisia ilmiöitä, erilaisia kasvatus- ja koulutusjärjestelmiä ja niiden toimintaa sekä koulutuspolitiikkaa. 3. Opiskelija perehtyy varhaiskasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin siten, että hänellä on riittävät tiedot ja taidot suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienten lasten kasvatus- ja opetustoimintaa. 4. Opiskelija kehittää ajattelu- ja argumentaatiotaitojaan teoriaopinnoissaan ja tehdessään pedagogisia päätöksiä kasvatus- ja opetustilanteissa. 5. Opiskelija hankkii valmiuksia toimia oman työnsä kehittäjänä sekä varhaiskasvatuksen aktiivisena vaikuttajana ja asiantuntijana. 6. Opiskelija hankkii valmiuksia varhaiskasvatuksen kokeilu- ja tutkimustoimintaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön. 7. Opiskelija voi jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon ja edelleen jatkoopintoihin käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja muissa tiedekunnissa. 4. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE YLEISOPINNOT 10 ov P R VARHAISKASVATUKSEN DIDAKTISET OPINNOT 35 ov A K T I K U M VARHAISKASVATUKSEN PSYKOLOGISET JA YHTEISKUNNALLISET OPINNOT 15 ov ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPINNOT 15 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov Kuvio 1. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintorakenne. 102

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, YLEISOPINNOT 5. LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUKSEN JA KASVATUSTIETEEN (VARHAISKASVATUS) KOULUTUKSEN OPINNOT Kandidaatin tutkinto 120 ov Yl Yleisopinnot 10 ov Ka Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opinnot 35 ov Ka 2.1 Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Ka 2.2 Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Si 1 Varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot 35 ov Si 2 Varhaiskasvatuksen psykologiset ja yhteiskunnalliset opinnot 15 ov Si 3 Esi- ja alkuopetuksen opinnot 15 ov Si 4 Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Si 4.1 Taito- ja taidekasvatuksen opintokokonaisuus 15 ov Si 4.2 Esi- ja alkuopetuksen aineopinnot 20 ov Maisterin tutkinto 160 ov Ka 3 Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen syventävät opinnot 40 ov Ka 3.1 Syventävä kirjallisuus 6 ov Ka 3.2 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät III 6 ov Ka 3.3 Tutkielmaopinnot 18 ov Ka 3.4 Varhaiskasvatuksen valinnaiset opinnot 10 ov Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisterin tutkinto rakentuu 120 ov:n laajuiselle lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritetulle kasvatustieteen kandidaatin tutkinnolle. 6. LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUKSEN TUTKINTOVAATIMUKSET Yl YLEISOPINNOT 10 ov Yl 1 Opettajuuteen kasvu 2 ov Opiskelija orientoituu yliopisto-opiskeluun ja hankkii valmiuksia opiskelunsa suunnitteluun. Hän alkaa rakentaa omaa opettajuuttaan sekä ymmärtää teorian ja käytännön mielekkään vuorovaikutuksen opinnoissaan opettajan oman työn tutkimuksen näkökulmasta. Tynjälä, P. Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Yl 2 KIELIOPINNOT 4 ov Ks. kieliopinnot sivu 24-25. Yl 2.1 Toinen kotimainen kieli 2 ov Yl 2.2 Vieras kieli 2 ov Yl 2.2.1 Vieraan kielen tekstin ymmärtäminen 1 ov Yl 2.2.2 Vieraan kielen suullinen taito 1 ov 103

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, PRAKTIKUMOPINNOT Yl 3 VIESTINTÄOPINNOT 4 ov Yl 3.1 Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Kurssi koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä. Luennot keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja johon on luettu oheiset teokset. Tekstiä käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löytyvät B-oppaasta. Äidinkielen opettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto, Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa on osallistumisvelvollisuus. Harjoituksissa opiskelijoiden edellytetään käyttävän tieto- ja viestintätekniikkaa. Kandidaatin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on yleensä proseminaarityö. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. Harjoitusaine ja Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Yl 3.2 Suullinen viestintä 1 ov Opiskelija perehtyy puheviestinnän perusteisiin sekä motivoituu ja harjaantuu kehittämään omia yksilö- ja ryhmäviestintätaitojaan. Harjoituksissa keskitytään vuorovaikutustaitojen, terveen äänenkäytön, ilmaisu- ja esiintymistaidon harjoitteluun. Aalto, A. Auta ääntäsi: äänenkäyttäjän käsikirja. 5. tai uudempi painos. Otava. Hakkarainen, T. & Hyvärinen, M-L. Puheviestintää oppimaan. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Yl 3.3 Tieto- ja viestintätekniikka 1 ov Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintätekniikan perusteisiin ja sovellutuksiin sekä harjoittelee tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä informaation etsimisessä ja tuottamisessa sekä vuorovaikutuksen välineenä. PRAKTIKUMOPINNOT 12 ov Praktikumopinnot aloitetaan mahdollisimman varhain, jotta omakohtaisesti koettu olisi alusta lähtien opintojen lähtökohtana. Käytännön ja teorian vuorovaikutus jatkuu koko koulutuksen ajan, joten harjoittelua on jokaisena opiskeluvuonna. Jokaisella harjoittelujaksolla on oma luonteensa ja omat tavoitteensa. Jaksot muodostavat kokonaisuuden, jossa seuraavan jakson tavoitteet on rakennettu edellisten pohjalle. Praktikumopinnot muodostavat opetussuunnitelman rungon, jonka rinnalle ja kiinteään vuorovaikutukseen muu opetus rakentuu. Opiskelija perehtyy lastentarhanopettajan ammattiin ja hankkii aineksia kehittyäkseen työtään tutkivaksi ja ammattiaan kehittäväksi lastentarhanopettajaksi. Opiskelija saa kokemuksia varhaiskasvatuksen toteuttamisesta sekä teorian ja toiminnan vuorovaikutuksesta. Opiskelija työstää omaa 104

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, PRAKTIKUMOPINNOT teoriaansa kasvattamisesta ja opettamisesta sekä eheyttää opintojaan portfoliotyöskentelyn avulla. Praktikumjaksoissa asteittain laajenevia ja syventyviä sisältöjä ovat lapsen ja lapsiryhmän havainnointi, kasvatuksellinen päätöstenteko ja näiden perustelu sekä kasvatustoiminnan suunnittelu, toteutus, yhteistyö ja arviointi erilaisissa toimintaympäristöissä. Praktikumopinnot muodostuvat neljästä jaksosta; perus-, eheyttävästä, esi- ja alkuopetuksen sekä päättöpraktikumista. Praktikumopinnot tulee suorittaa ajallisesti mainitussa järjestyksessä. Ka 1.6 Peruspraktikum 2 ov Opiskelija tutustuu päivähoidon kasvatustoimintaan ja perehtyy lastentarhanopettajan ammattiin. Opiskelija havainnoi lasta, oppimisympäristöä ja kasvatusyhteisöä sekä analysoi keräämäänsä aineistoa rakentaakseen kasvatusnäkemystään. Opintojakson Ka 1.4.2 Varhaiskasvatuksen didaktiikan (3 ov) opinnot tukevat peruspraktikumin suorittamista. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä. Peruspraktikum suoritetaan koulutuksen kenttäpäiväkodeissa. Ka 2.4 Eheyttävä praktikum 1 ov Si 1.10 Eheyttävä praktikum 3 ov Opiskelija harjaantuu kasvatus- ja opetustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lähtökohtanaan opetussuunnitelma, lapsiryhmä ja lapsi. Tavoitteena on, että opiskelija soveltaa toiminnassa kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen didaktisia opintoja. Opiskelija laajentaa ja kehittää kasvatusnäkemystään ja käyttöteoriaansa. Opiskelijan tulee suorittaa Peruspraktikum Ka 1.6 sekä erikseen lukuvuosittain ilmoitettavat varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot (35 ov). Lisäksi opiskelijan tulee olla osallistunut Ka 2.1 Varhaiskasvatuksen pedagogiikan opintoihin. Harjoittelu toteutetaan kasvatustieteen aineopintojen ja varhaiskasvatuksen didaktisten opintojen (35 ov) yhteistyönä. Praktikum suoritetaan 1-6-vuotiaiden lasten kenttäpäiväkotiryhmissä tai integroiduissa esiopetusryhmissä. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä. Si 3.2.6 Esi- ja alkuopetuksen praktikum 1 ov Praktikumopinnoissa tiedonala- ja oppiaineopinnot eheytyvät. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat pareittain kokonaisopetus- tai eheytyvän projektin. Opiskelija työstää käsitystään tiedonalojen ja oppiaineiden opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä opetuksen eheyttämisen välineinä. Opiskelija perehtyy tiedonalojen ja oppiaineiden ikäkausididaktiikan soveltamiseen. Hän etsii vastauksia siihen, miksi tiedonaloja esiopetuksessa ja oppiaineita alkuopetuksessa opetetaan ja miten ne kehittävät lapsen ajattelua. Esi- ja alkuopetuksen praktikum suoritetaan kahden viikon aikana yhteistyökoulujen esi- ja alkuopetusluokissa. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä Ka 2.5 Päättöpraktikum 3 ov Si 1.11 Päättöpraktikum 2 ov Opiskelija harjaantuu kokonaisvaltaiseen vastuuseen ja pyrkii kasvatuksessa ja opetuksessa itsenäisiin, luoviin ja perusteltuihin ratkaisuihin. Opiskelija perehtyy päivähoidon hallintoon sekä yhteistyöverkostoihin. Hänen monialaiset kasvatustaitonsa eheytyvät ja kokonaisnäkemys varhaiskasvatuksesta sekä itsestään lastentarhanopettajana syvenee. Päättöpraktikum suoritetaan kasvatustieteen aineopintojen ja varhaiskasvatuksen didaktisten opintojen (35 ov) yhteistyönä. Päättöpraktikum suoritetaan kenttäpäiväkodeissa tai integroiduissa esiopetusryhmissä. Ennen praktikumia opiskelijan tulee olla suorittanut muut praktikumit sekä varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot. Arviointi: hyväksytty / täydennettävä. 105

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, KASVATUSTIETEEN, ERITYISESTI VARHAISKASVATUKSEN OPINNOT Ka KASVATUSTIETEEN, ERITYISESTI VARHAISKAS- VATUKSEN OPINNOT 35 ov Ka 1 KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT 15 ov Kasvatustieteen perusopinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Ka 1.1 Kasvatusfilosofia ja kasvatushistoria 2 ov Opiskelija hahmottaa kasvatustieteen suhdetta muihin tieteenaloihin sekä perehtyy kasvatuksen historiaan ja kasvatusta koskevan tiedon teoreettiseen analyysiin. Lisäksi opiskelija tarkastelee kasvatustieteen filosofisia ja historiallisia kysymyksiä varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Rinne, R & al. Johdatus kasvatustieteisiin. WSOY. Ka 1.2 Kasvatuspsykologia 2 ov Opiskelija perehtyy kasvatuspsykologisiin teorioihin ja kasvatuspsykologisen tiedon soveltamiseen. Lisäksi hän tarkastelee kasvatuksen psykologisia perusteita erityisesti varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Pulkkinen, L. Lapsesta aikuiseksi. 2. painos. Atena. Kuusinen, J.& Lehtinen, E. Kasvatuspsykologia. WSOY. Ka 1.3 Kasvatussosiologia 2 ov Opiskelija perehtyy yhteiskunnallisiin ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin sekä kasvatus- ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin arvioiden niiden vaikutuksia varhaiskasvatukseen osana elinikäistä oppimista. Antikainen, A. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. WSOY. Ka 1.4 DIDAKTIIKKA 4 ov Opiskelija perehtyy didaktiikan keskeisiin käsitteisiin, didaktiseen tutkimukseen ja sen sovellutuksiin sekä kasvatus- ja opetuskäytännön suhteeseen. Pienryhmissä syvennytään didaktisiin kysymyksiin erityisesti varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Ka 1.4.1 Johdanto didaktiikkaan 1 ov Uusikylä, K. & Atjonen, P. Didaktiikan perusteet. WSOY. Ka 1.4.2 Varhaiskasvatuksen didaktiikka 3 ov Brotherus, A. & al. Opetus varhaiskasvatuksessa. WSOY. Kärrby, G. De äldre förskolebarnen: inlärning och utveckling. Allmänna Förlaget. Ojala, M. Varhaiskasvatuksen perusteita ja haasteita. 4. uud. painos. Kirjayhtymä. Ka 1.4.2 vaaditaan myös approbaturin/ perusopinnot muualla suorittaneilta. Ka 1.5 KASVATUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELMÄT I 3 ov Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja saa valmiuden lukea, ymmärtää ja arvioida tutkimuksiin perustuvaa tieteellistä kirjallisuutta ja tutkimusraportteja. Hän saa perusmenetelmien sovellustaidon ja kyvyn jatko-opiskeluun näiden pohjalta. Opintojakso on yhteinen kotitalous-, käsityön-, luokan- ja lastentarhanopettajaksi opiskeleville. Ka 1.5.1 Tieteenfilosofia ja metodologia 2 ov Opiskelija perehtyy tieteen tekemisen lähtökohtiin, tieteellisen tiedon luonteeseen ja tieteen eettisiin ongelmiin. Hän tutustuu erilaisiin metodisiin lähestymistapoihin, 106

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, KASVATUSTIETEEN, ERITYISESTI VARHAISKASVATUKSEN OPINNOT tutkimuksen yleiseen rakenteeseen ja tieteellisiin peruskäsitteisiin. Alkula, T. & al. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY. Uusitalo, H. Tiede, tutkimus ja tutkielma: johdatus tutkielman maailmaan. WSOY. Ka 1.5.2 Tilastollisen kuvauksen perusteet 1 ov Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisen tilastotiedon kuvaamiseen ja tilastomuotoisen tiedon ymmärtämiseen. Opintojaksossa tarkastellaan tilastollisen kuvauksen peruskäsitteitä: taulukointi, jakaumat, graafiset esitykset, keskiluvut, hajontaluvut ja riippuvuusluvut. Lisäksi tutustutaan tilastolliseen kuvaukseen soveltuviin tietokoneohjelmiin. Karma, K. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Otava. Ka 1.6 Peruspraktikum 2 ov Ks. Praktikumopinnot Ka 2 KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 20 ov Kasvatustieteen aineopinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Ka 2.1 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA 5 ov Opiskelija perehtyy varhaiskasvatuksen pedagogisiin teorioihin, suuntauksiin ja menetelmiin. Ka 1 tulee olla suoritettuna. Osiot Ka 1 opinnoista, jotka vaaditaan approbaturin/ perusopinnot muualla suorittaneilta. Ka 2.1.1 Oppiminen toiminnassa 3 ov Opiskelija perehtyy perushoidon, leikin, työn ja oppituokioiden pedagogiikkaan varhaiskasvatuksessa. Guta, P. Exploring learning. Young Children and Blockplay. Paul Chapman. Härkönen, U. Pienten lasten työkasvatus. Kirjayhtymä. Helenius et al. 2001. Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita. Lindqvist, G. Leikin mahdollisuudet. Jyväskylän yliopistopaino. Ka 2.1.2 Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja kehittäminen 2 ov Opiskelija tutustuu kasvatuksen suunnittelun teorioihin ja malleihin sekä varhaiskasvatuksen sovellutuksiin. Lisäksi opiskelija harjaantuu itsenäiseen kasvatus- ja opetustoiminnan suunnitteluun. Brotherus, A. & al. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Kirjayhtymä. A curriculum development handbook for early childhood educators, ed. by Iram Siraj- Blatchford. Trentham Books. Doverborg, E. & Pramling, I. Temaarbete: lärarens metodik och barnens förståelse. Liber Utbildning. Ka 2.2 KASVATUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELMÄT II 4 ov Opiskelija osaa proseminaarityönsä aiheenvalinnassa, aineistonkeruussa ja toteuttamisessa suorittaa tutkimustehtävän edellyttämiä teoreettisia, paradigmaattisia, asetelmallisia ja metodisia ratkaisuja sekä lähdeaineiston hankinnassa, tutkimustulostensa analysoinnissa ja tutkielmansa laadinnassa käyttää hyväkseen tieto- ja viestintätekniikkaa. 107

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, KASVATUSTIETEEN, ERITYISESTI VARHAISKASVATUKSEN OPINNOT Ka 2.2.1 Yleinen osa 3 ov Opiskelija perehtyy kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologisiin ratkaisuihin sekä menetelmien valintaan ja käyttöön. Sisältönä ovat tutkimuksen suunnittelu, tutkimusotteen ja lähestymistavan valinta, aineiston analyysitavat, kvalitatiivisen aineiston tulkinta, pätevyys, luotettavuus- ja yleistettävyystarkastelut, tilastollinen analyysi ja päättely. Ka 1 tulee olla suoritettuna. Osiot Ka 1 opinnoista, jotka vaaditaan approbaturin muualla suorittaneilta. Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 2. painos. Vastapaino. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. 4. kokeilulaitos. Yliopistopaino. Munro, B.H. & Page, E.D. Statistical methods for health care research. Lippicott. Ka 2.2.2 Eriytyvä osa 1 ov Opiskelija perehtyy oman proseminaarityönsä tutkimustehtävän edellyttämien tiedonhankinnan ja tulosten analysoinnin erityiskysymysten ja -ongelmien ratkaisumahdollisuuksiin. Opinnot koostuvat harjoituksista ja omatoimisesta työskentelystä. Opintojen arviointi: hyväksytty/ täydennettävä. Ka 1 tulee olla suoritettuna. Osiot Ka 1 opinnoista, jotka vaaditaan approbaturin/ perusopinnot muualla suorittaneilta. Ka 2.2.1 tulee olla suoritettuna. Osio suoritetaan proseminaarin yhteydessä. Bell, J. Doing your research project: a guide for first-time researchers in education and social science. 3 rd ed. Open University Press. tiedonlähteiden käyttöön sekä harjaantuu osallistumaan tieteelliseen keskusteluun. Proseminaari tehdään yksin tai pareittain. Proseminaarityö on myös kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvä kandidaatin tutkielma. Tieteellinen kirjoittaminen suositellaan suoritettavaksi ennen proseminaarityön viimeistelyä. Proseminaarissa tehdyn tutkimusraportin tarkastaa ja hyväksyy sisällön puolesta seminaarin pitäjä. Kieliasun tarkastaa äidinkielen lehtori harjoitusaineena (Ks. Kieli- ja viestintäopinnot, tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine). Ka 1 tulee olla suoritettuna. Osiot Ka 1 opinnoista, jotka vaaditaan approbaturin/ perusopinnot muualla suorittaneilta. Ka 2.2.1 tulee olla suoritettuna. Ka 2.4 Eheyttävä praktikum 1 ov Ks. Praktikumopinnot Ka 2.5 Päättöpraktikum 3 ov Ks. Praktikumopinnot Ka 2.6 Aineopintojen loppukuulustelu 2 ov Opiskelija syventää teoreettista tietämystään ja luo kokonaiskuvan opiskelemastaan kokonaisuudesta. Ka 1 ja Ka 2 muilta osin tulee olla suoritettuna. Cohen, D. H. & al. Observing and Recording the Behavior of Young Children. 4 th ed. Teachers College Press. Svedberg, L. & Zaar, M. Boken om pedagogerna. Liber; tai Puolimatka, T. Kasvatus ja filosofia. 2. painos. Kirjayhtymä. Ka 2.3 Proseminaari 5 ov Opiskelija harjaantuu tekemään kasvatustieteellistä tutkimustyötä aikaisemmin oppimaansa integroiden ja syventäen sekä laatimaan tutkimusraportin. Hän perehtyy kirjaston ja eri 108

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si SIVUAINEOPINNOT 65 ov Si 1 VARHAISKASVATUKSEN DIDAKTISET OPINNOT 35 ov Varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Si 1.1 ÄIDINKIELEN OPETUKSEN PERUSTEET 6 ov Si 1.1.1 Kieli ja vuorovaikutus 2 ov Opiskelija perehtyy kielen oppimisen perusteisiin sekä oppii tarkastelemaan ja kehittämään lapsen viestintäympäristöä. Hän perehtyy äidinkieleen yhtenä varhaiskasvatuksen tiedonalana. Hän tutustuu lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen osana kielen kehityksen kokonaisuutta ja hankkii valmiuksia lukemaan ja kirjoittamaan opettamiseen. Arnqvist, A. Barns språkutveckling. Studentlitteratur. Julkunen, M-L. Lukijaksi kasvaminen. WSOY. Si 1.1.2 KIRJALLISUUS JA DRAAMA 4 ov Si 1.1.2.1 Lastenkirjallisuus 2 ov Opiskelija perehtyy lastenkirjallisuuden kehitykseen ja lajeihin, varsinkin kansansatuun, taidesatuun, runoon, loruun ja kuvakirjaan. Hän hankkii valmiuksia kirjallisuuskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Avaa lastenkirja!, toim. M. Suojala & M. Karjalainen. Lasten Keskus. Si 1.1.2.2 Draama ja puheilmaisu 2 ov Opiskelija vahvistaa omaa ilmaisutaitoaan ja oppii tukemaan lapsen puheilmaisun kehittymistä. Opiskelija perehtyy draaman ja teatterin mahdollisuuksiin taidekasvatuksessa ja opetuksessa sekä oppii käyttämään draaman työtapoja varhaiskasvatuksessa. Katarsis. Draama, teatteri ja kasvatus, toim. Korhonen & Öster. 2001. Owens, A. & Barber, K. Draama toimii. JBkustannus. Si 1.2 Matematiikan opetuksen perusteet 1,5 ov Opiskelija perehtyy matematiikkaan, sen sisältöihin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin varhaiskasvatuksessa. Pound, L. Supporting Mathematical Development in the Early Years. Open University Press. Si 1.3 Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen perusteet 1,5 ov Opiskelija perehtyy ympäristö- ja luonnontietoon yhtenä varhaiskasvatuksen tiedonalana. Hän tuntee ympäristö- ja luonnontieteellisen ajattelun tavoitteita ja sisältöjä sekä oppii suunnittelemaan ja soveltamaan oppiainesta niin, että lapsen monipuolinen kehitys otetaan huomioon. Ympäristökasvatuksen käsikirja, toim. H. Cantell. 2004. PS-kustannus, opetus 2000 -sarja. Si 1.4 Etiikan ja uskonnon opetuksen perusteet 2 ov Opiskelija harjaantuu eettisiin pohdintoihin sekä perehtyy eettisen ja uskonnollisen kasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuk- 109

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT sessa. Hän tutustuu lapsen kasvuympäristössä ilmeneviin erilaisiin uskonnollisiin ja elämänkatsomuksellisiin arvoihin. Puolimatka, T. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat. Kirjayhtymä. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus, toim. J. Salminen. Studia Paedagogica 24. Helsingin yliopisto. Si 1.5 MUSIIKIN OPETUKSEN PERUSTEET 4 ov Si 1.5.1 Musiikin didaktiikka I 2 ov Opiskelija tutustuu alle kouluikäisen lapsen musiikilliseen kehitykseen sekä varhaiskasvatuksen musiikin erityispiirteisiin. Hän perehtyy musiikin peruskäsitteisiin, notaatioon ja tyylilajeihin sekä harjaantuu musiikin lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa varhaiskasvatukseen soveltuvan ohjelmiston avulla. Hongisto-Åberg, M. Hip hoi musisoi! Musiikki varhaiskasvatuksessa. Luvut 1-4. Fazer. Sundin, B. Barns musikaliska utveckling, 3. upplag. Liber. Sivut 9-46. Si 1.5.2 Musiikin didaktiikka II 2 ov Opiskelija perehtyy musiikkikasvatuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Hän tutustuu alle kouluikäisen lapsen laulun, soiton, musiikkiliikunnan ja musiikin kuuntelun mahdollisuuksiin ja erityisesti suomalaiseen perinnemusiikkiin ja sen sovelluksiin lasten musiikkikulttuurissa. Si 1.5.1 tulee olla suoritettuna Hongisto-Åberg, M. Hip hoi musisoi! Musiikki varhaiskasvatuksessa. Luvut 5-10. Fazer. Itäpelto, A. Omasta päästä - kokemuksia kansanmusiikin alkuopetuksesta. Sibelius- Akatemia. Kansanmusiikin osasto. Sundin, B. Barns musikaliska utveckling. 3. upplag. Liber Utbildning. Sivut 47-171. Si 1.6 LIIKUNNAN JA TERVEYS- KASVATUKSEN OPETUKSEN PERUSTEET 6 ov Si 1.6.1 Liikunnan didaktiikka I 2 ov Opiskelija perehtyy lapsen motoriseen kehitykseen ja oppimiseen sekä liikunnallisten perusvalmiuksien kehittymiseen. Opiskelija ymmärtää varhaiskasvatuksen liikunnan erityispiirteitä. Numminen, P. Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan. Lasten Keskus. Si 1.6.2 Liikunnan didaktiikka II 2 ov Opiskelija perehtyy varhaiskasvatuksen liikunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä hankkii valmiudet toimia näillä osaalueilla. Si 1.6.1 tulee olla suoritettuna Wetton, P. Physical education in the early years. Routledge. Si 1.6.3 Terveyskasvatuksen didaktiikka 2 ov Opiskelija perehtyy lapsen fysiologiseen kasvuun ja kehitykseen ja sen tukemiseen ja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyskasvatusta varhaiskasvatuksessa. Aromaa, A. & al. Suomalaisten terveys 2000. Kansanterveyslaitos. Duodecim. Harinen, U & Karkela, E. Minä kasvan: kasvuikäisen fyysinen kehitys ja sen tukeminen. Kirjayhtymä. 110

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si 1.7 KUVATAITEEN OPETUKSEN PERUSTEET 4 ov Si 1.7.1 Kuvataiteen didaktiikka I 2 ov Opiskelija perehtyy kuvataiteeseen ja sen merkitykseen varhaiskasvatuksessa ja kulttuurissa. Hän perehtyy vastaanottajana, tuottajana ja tulkitsijana kuvataiteellisen toiminnan perusteisiin kokemuksellisen työskentelyn ja arvioinnin avulla. Hakkola, K. & al. Lasten taidekasvatus. Kirjayhtymä. Si 1.7.2 Kuvataiteen didaktiikka II 2 ov Opiskelija perehtyy kuvataiteen mahdollisuuksiin lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Opiskelija hankkii valmiuksia kuvataiteellisen työskentelyn ja kuvataiteen tarkastelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Si 1.7.1 tulee olla suoritettuna Schirrmacher, R. Art and creative development for young children. 3 rd ed. Delmar. Si 1.8 KÄSITYÖN OPETUKSEN PERUSTEET 4 ov Si 1.8.1 Käsityön didaktiikka I 2 ov Opiskelija perehtyy käsityökasvatuksen tavoitteisiin varhaiskasvatuksessa, käsityön oppimisprosesseihin ja perustekniikoihin sekä hankkii valmiuksia käyttää tietojaan osana lapsen kokonaiskehityksen ohjausta. Hän tutustuu tarvittaviin välineisiin, työtiloihin ja työsuojeluun erilaisten suunnittelu- ja valmistustehtävien avulla. Opinnot jakautuvat tekstiili- ja tekniseen työhön. Hautakangas, J. Lapsi nikkaroi. Otava. Käsityö koskettaa: käsityön taiteen perusopetus, toim. M. Humalajärvi & M-L. Seilo. Suomen Kuntaliitto. Si 1.8.2 Käsityön didaktiikka II 2 ov Opiskelija vahvistaa suunnittelu-, toteutus- ja arviointitaitojaan käsityökasvatuksen osaalueiden opetuksessa. Hän tutustuu käsityökasvatuksen kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaan sekä osaa yhdistää teorian käytäntöön. Opinnot jakautuvat tekstiili- ja tekniseen työhön. Si 1.8.1 tulee olla suoritettuna Pihkala, J. & Vuorio, J - M. Päivähoidon tekninen käsityö. Kirjayhtymä. Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Parikka, M. Teknisen työn didaktiikka. Teknisen työn opetus- ja oppimistoiminta. Jyväskylän Yliopiston opettajankoulutuslaitos. Opetusmonisteita 19. Si 1.9 Taito- ja taideaineiden eheyttävä projekti 1 ov Opiskelija syventyy taito- ja taideaineiden integrointimahdollisuuksiin ja osallistuu ryhmässä toteutettavan taidekasvatusprojektin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oheislukemisto: Taiteen ja leikin lumous: 4-8 -vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus, toim. S. Karppinen, A. Puurula & I. Ruokonen, 2001. Si 1.1 ja Si 1.5 1.8. tulee olla suoritettuina Arviointi: hyväksytty/ täydennettävä Si 1.10 Eheyttävä praktikum 3 ov Ks. Praktikumopinnot. Si 1.11 Päättöpraktikum 2 ov Ks. Praktikumopinnot. 111

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si 2 VARHAISKASVATUKSEN PSYKOLOGISET JA YHTEIS- KUNNALLISET OPINNOT 15 ov Varhaiskasvatuksen psykologiset ja yhteiskunnalliset opinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Si 2.1 PSYKOLOGISET OPINNOT 8 ov Si 2.1.1 KEHITYSPSYKOLOGIA 6 ov Si 2.1.1.1 Psyykkinen kehitys 4 ov Opiskelija perehtyy erilaisiin teoreettisiin näkemyksiin ihmisen kehityksestä ja normaaliin kehitykseen läpi elämänkaaren sekä perheeseen kehityksen kontekstina. Opiskelija syventyy lapsihavainnointiin kasvatustapahtuman oleellisena osana. Näkökulmia kehityspsykologiaan, toim. Lyytinen et al. 1998. Si 2.1.1.2 Kehityksen tukeminen 2 ov Opiskelija perehtyy lapsen kehityksen ongelmiin ja kehityksen häiriintymiseen sekä vanhempien ja kasvattajien vuorovaikutukseen lapsen kehityksen tukena. Cole, M. Cole, S. R. The Development of Children. 4 th ed. Scientific American Books. Sivut 1-432. Si 2.1.2 Sosiaalipsykologia 2 ov Opiskelija perehtyy sosiaalipsykologian teorian perusteisiin ja työn merkitykseen ihmiselle sekä työyhteisön toiminnan keskeisiin edellytyksiin. Opiskelija syventyy työn vaikutuksiin psyykkiseen hyvinvointiin sekä työnohjaukseen työn tekijän ja työyhteisön tukena. Helkama, K. & al. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita. Si 2.2 YHTEISKUNNALLISET OPINNOT 7 ov Si 2.2.1 Sosiaalityö 3 ov Opiskelija tutustuu keskeiseen sosiaalilainsäädäntöön, yhteiskunnallisten muutosten tulkintoihin sekä aikalaiskeskusteluihin ja sosiaalityön peruskysymyksiin: historiaan, etiikkaan, tietoperustaan ja toimintaympäristöihin. Opinnoissa korostuu sosiaalipedagoginen näkökulma, joka tukee moniammatillista yhteistyötä. Anttonen, A & Sipilä, J. Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino. Verkostoituva asiakastyö, toim. P. Virtanen. Kirjayhtymä. Lehtinen, A - R. Lasten kesken. Lapset toimijoina päiväkodissa. SoPhi: Jyväskylän yliopisto. Si 2.2.2 Erityispäivähoito 2 ov Opiskelija perehtyy erityispäivähoidon keskeisiin kysymyksiin. Opiskelija syventyy erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten tunnistamiseen, tutustuu opetuksen suunnitteluun, eriyttämiseen ja integrointiin sekä harjaantuu kuntoutussuunnitelman laadintaan. Pihlaja, P. & Svärd, P - L. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. WSOY. Määttä, P. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt. Gummerus. Si 2.2.3 Kulttuurinen orientaatio 2 ov Opiskelija laajentaa ja syventää oman kulttuurinsa ja vieraiden kulttuurien tuntemustaan kyetäkseen huomioimaan moni- 112

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT kulttuurisuuden vaatimukset omassa työssään. Opiskelija perehtyy kulttuuristen tekijöiden merkitykseen osana varhaiskasvatuksen käytäntöjen suunnittelua, toteutusta ja arvioimista. Kalliala, M. Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä: leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Gaudeamus. Liebkind, K. Monikulttuurinen Suomi. Gaudeamus. Si 3 ESI- JA ALKU- OPETUKSEN OPINNOT 15 ov Karsiva alkukuulustelu luokanopettajiksi opiskeleville: Pramling-Samuelsson, I. & Mauritzon, U. Att lära som sexåring. En kundskapöversikt. Skolverkets monigrafiserie 97:285. Ka 1 ja Ka 2, samoin Si 1 Varhaiskasvatuksen didaktiset opinnot (35 ov) suositellaan suoritettavaksi ennen esi- ja alkuopetuksen opintojen aloittamista. Esi- ja alkuopetuksen opinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Si 3.1 ESI- JA ALKUOPETUKSEN TEORIA JA PSYKOLOGIA 7 ov Si 3.1.1 Teoreettiset perusteet 2 ov Opiskelija rakentaa esi- ja alkuopetuksen alueilla vaikuttavista kasvatusfilosofisista ja -historiallisista aineksista sekä koulutuspoliittisista ja kasvatuskäytäntöjä ohjaavista näkemyksistä ja suuntauksista teoreettista perustaa esi- ja alkuopetuksen opinnoilleen. Silcock, P. New progressivism. The Falmer Press. Si 3.1.2 Didaktiset lähtökohdat 2 ov Opiskelija syventää käsityksiään esi- ja alkuopetuksen perusteista, luonteesta ja toiminnan lähtökohdista ja saa valmiuksia esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien laatimiseen. Lastentarhanopettajaksi opiskelevat: Brotherus, A. & al. Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. WSOY. Pramling-Samuelsson, I. & Mårdsjö, A - C. Grundläggande färdigheter och färdigheters grundläggande. Studentlitteratur. Luokanopettajiksi opiskelevat: Oppimisen ohjaaminen esi- ja alkuopetuksessa, toim. K. Laine & J. Tähtinen. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Si 3.1.3 Esi- ja alkuopetusikäisen lapsen ajattelu ja oppiminen 1 ov Opiskelija perehtyy esi- ja alkuopetusikäisen lapsen ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymiseen ja opettamiseen. Donaldson, M. Miten lapsi ajattelee? Weilin & Göös. Si 3.1.4 Erilainen oppija ja opetuksen eriyttäminen 2 ov Opiskelija kiinnittää huomiota poikkeavaan kehitykseen, kehityshäiriöihin ja lahjakkaiden lasten problematiikkaan sekä maahanmuuttajalasten erityiskysymyksiin esi- ja alkuopetuksessa. Opiskelija hankkii valmiuksia erilaisten lasten tarpeiden huomioimiseen normaalin esiopetusryhmän ja alkuopetusluokan näkökulmasta. Opiskelija perehtyy oppimisedellytysten diagnosointiin ja erilaisten tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Si 2.2.2 tulee olla suoritettuna (lastentarhanopettajiksi opiskelevilla) Erilainen oppija I: erityisopetuksessa kehitettyjä arviointi- ja opetusmenetelmiä, toim. O. Ikonen. WSOY. Sivut 4-115. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä, toim. T. Ahonen & al. PSkustannus. Niilo Mäki instituutti Haukkarannan koulu. 113

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si 3.2 ESI- JA ALKUOPETUKSEN DIDAKTISET OPINNOT 8 ov Opiskelija perehtyy tiedonalojen ja oppiaineiden ikäkausididaktisiin lähtökohtiin. Hän etsii vastauksia siihen, miksi tiedonaloja esiopetuksessa ja oppiaineita alkuopetuksessa opetetaan ja miten ne kehittävät lapsen ajattelua. Opiskelijalle syntyy käsitys tiedonalojen ja oppiaineiden opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä opetuksen eheyttämisen välineinä. Praktikum-opinnoissa tiedonala- ja oppiaineopinnot eheytyvät. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat pareittain kokonaisopetus- tai eheytyvän projektin. Si 3.1.1 ja Si 3.1.2 suositellaan suoritettavaksi ennen esi- ja alkuopetuksen didaktisia opintoja. Si 3.2.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka 2 ov Lehtonen, H. Lukemalla avaraan maailmaan. Atena. Linna, H. Lukuonni. Kirjallisuuden opetus alaasteella. WSOY. Si 3.2.2 Matematiikan didaktiikka 1,5 ov Ikäheimo, H. Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Oy Opperi Ab. Si 3.2.3 Ympäristö- ja luonnontiedon didaktiikka 1,5 ov Frost, J. Creativity in primary science. Open University Press. Arviointi: 3-1. Si 3.2.4 Katsomusaineiden didaktiikka 1 ov Nurmi, S. Katsomukset kohtaavat. Kirjayhtymä. Si 3.2.5 Taito- ja taideaineiden didaktiikka 1 ov Bloomfield & Childs 2000. Teaching integrated arts in the primary school. Si 3.2.6 Esi- ja alkuopetuksen praktikum 1 ov Muut Si 3.2 opinnot suositellaan suoritettavaksi ennen esi- ja alkuopetuksen praktikumia. Ks. Praktikumopinnot. Si 4 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov Si 4.1 TAITO- JA TAIDE- KASVATUKSEN OPINTO- KOKONAISUUS 15 ov Opintokokonaisuus keskittyy varhaisiän ja alkuopetuksen taito- ja taideaineiden opetuksen teoreettisiin lähtökohtiin, didaktisiin sovellutuksiin erityisesti eheyttävän opetuksen näkökulmasta sekä luovan produktion itsenäiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opintokokonaisuus liittyy kiinteästi erityisesti kasvatustieteellisiin opintoihin, ja keskeisellä sijalla on teorian ja käytännön välisen vuorovaikutuksen tutkiminen. Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy taito- ja taideaineiden (musiikki, kuvataide, liikunta, käsityö, puheilmaisu ja sanataide) integrointimahdollisuuksiin sekä tutkii ja kehittää omaa työskentelyään toiminnan ja teorian tasolla. Tavoitteena on perehtyä kokonaisvaltaisiin taito- ja taideaineiden työtapoihin varhaiskasvatuksessa sekä kehittää opiskelijan itsenäistä, tavoitteellista kasvatusnäkemystä taito- ja taidekasvatuksessa. Opiskelijat lähestyvät taito- ja taidekasvatusta ongelmakeskeisesti ja käyttämällä hyväkseen myös kasvatustieteellistä tutkimusmenetelmäopetusta. Opiskelijat arvioivat omaa kehitystään opintojakson eri vaiheissa käyttäen portfoliotyöskentelyä. Portfoliotyöskentelyn tavoitteena 114

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT on kehittää itsearvioinnin ja reflektoinnin avulla tietoisuutta oman toiminnan perusteista. Portfolion avulla arvioidaan opintojakson aikana tapahtuvia oppimiskokemuksia. Opintojaksossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Tarvittaessa alkukuulustelu: Uusikylä, K. Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Atena. Sivut 60-153. Taito- ja taidekasvatuksen opinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Si 4.1.1 TAITO- JA TAIDE- KASVATUKSEN TEOREETTINEN PERUSTA 5 ov Si 4.1.1.1 Taidefilosofia ja taidekasvatus 2 ov Opiskelija perehtyy taidekasvatuksen problematiikkaan, taidefilosofian keskeiseen käsitteistöön sekä taiteen olemukseen ja asemaan kasvatuksessa. Opiskelija syventyy pohtimaan esteettisen kokemistavan ja taidefilosofian tiedon luonnetta. Efland, A. D. & al. Postmoderni taidekasvatus, Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu. Taidekasvatuksen osasto. Taito- ja taideaineiden opetuksen integrointi: kokemuksia, käytäntöjä, teoriaa, toim. A. Puurula. Studia Paedagogica, 17. Helsingin yliopisto. Uusikylä, K. Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Sivut 60-153. Atena. (Ellei tentitty alkukuulustelussa). Si 4.1.1.2 Taidepedagogiikka 3 ov Opiskelija laajentaa taito- ja taidekasvatukseen liittyvää pedagogista tietämystään. Opiskelija perehtyy eheyttävän taidepedagogiikan tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin. Hän osaa tunnistaa, eritellä ja ratkaista taito- ja taidekasvatukseen liittyviä pedagogisia kysymyksiä. Kaksi seuraavista teoksista: Taide tiedon lähteenä, toim. M. Bardy, Stakes. Atena. Bettelheim, B. Satujen lumous, merkitys ja arvo. WSOY. Draama. Nyt : kirjoituksia ilmaisukasvatuksen alalta, toim. J. Lehtonen & H. Tanttu- Knapp. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä, 14. Edwards, C. & al. The hundred languages of children. The Reggio Emilia approach to early childhood education. 2 nd ed. Norwood. Esiintyjä: taiteen tulkki ja tekijä, toim. R. Ojala. WSOY. Vygotskij, L. S. Fantasi och kreativitet i barndomen. Daidalos. Gallahue, D. Developmental physical education for today s children. 2 nd ed. Brown & Benchmark. Kurkela, K. Mielen maisemat ja musiikki, 2. korjattu painos. Solistinen osasto, esittävän taiteen tutkimusyksikkö. EST-julkaisusarja 1. Sibelius Akatemia. Ovaska-Airasmaa, M. Kuvallinen taidekasvatus päivähoitotoiminnassa. Taidekasvatuksen osaston julkaisuja. Taideteollinen korkeakoulu. Puranen, U. Luen, koen ja sanoiksi puen. Finnlectura. Regner, H. Musik lieben lernen. Von der Bedeutung fruher Begegnungen mit Musik. Serie Musik. Piper. Schott. Elämysten alkupoluilla: lähtökohtia alle 3- vuotiaiden taidekasvatukseen, toim. S. Karppinen & A. Puurula & I. Ruokonen. Kirjayhtymä. Uusikylä, K. Lahjakkaiden kasvatus. WSOY. Viitala, M. Tanssi elämyksen ehdoilla: lasten ja nuorten tanssin luovia prosesseja. Svoli-palvelu. Opintosuoritukset: Filosofis-pedagoginen portfolio-osuus, aktiivinen osallistuminen ja kirjallisuus. 115

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si 4.1.2 VALINNAISET TAITO- JA TAIDEAINEIDEN OPINNOT YHT. 5 ov Opiskelija valitsee kaksi seuraavista taito- ja taidekasvatuksen kokonaisuuksista. Jakson aikana opiskelija perehtyy niiden opettamisen erityiskysymyksiin varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen näkökulmasta sekä kehittää valmiuksiaan aineenhallinnassa. Si 4.1.2.1 Liikunta 2,5 ov Si 4.1.2.2 Kuvataide 2,5 ov Si 4.1.2.3 Käsityö 2,5 ov Si 4.1.2.4 Musiikki 2,5 ov, josta piano- tai lauluopintoja 1 ov Si 4.1.2.5 Puheilmaisu ja sanataide 2,5 ov Si 4.1.3 SYVENTÄVÄ OSA 5 ov Opiskelija luo uusia yhteyksiä eri taidemuotojen välille sekä osallistuu eheytyneen taiteellisen kokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijan yhteistyökyvyt ja taidot tehdä valintoja itsenäisesti sekä arvioida työskentelyprosessia kehittyvät. Samoin eri taidemuotojen teoria ja käytännön väliset kytkennät syvenevät ja monipuolistuvat. Si 4.1.3.1 Valmistava teematyöpaja 2 ov Opiskelija osallistuu yhden taiteiden välisen teematyöpajan toimintaan. Opintosuoritus: Aktiivinen osallistuminen teematyöpajatoimintaan sekä eheyttävää taitoja taideaineiden opetusteemaa käsittelevän portfolio-osuuden esitteleminen. Arviointi: hyväksytty/ täydennettävä. Si 4.1.3.2 Produktio 3 ov Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa taideproduktion. Toteutus suunnitellaan tarkemmin opintojaksoon osallistuvien opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Produktio suunnitellaan yksin tai ryhmässä. Vastuuyksikkö: käyttäytymistieteellinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen laitos, lastentarhanopettajan koulutus. Opintokokonaisuudesta vastaa taito- ja taideaineiden didaktiikan professori Heikki Ruismäki. Si 4.2 ESI- JA ALKU- OPETUKSEN AINEOPINNOT 20 ov Esi- ja alkuopetuksen aineopinnot 20 ov eivät toteudu lukuvuonna 2004-2005. Esi- ja alkuopetuksen aineopinnot arvostellaan asteikolla erinomaiset tiedot hyvät tiedot tyydyttävät tiedot. Si 4.2.1 ESI- JA ALKUOPETUKSEN TEORIAOPINNOT 11 ov Si 4.2.1.1 ESI- JA ALKUOPETUS YHTEISKUNNAN KASVATUS- JÄRJESTELMÄSSÄ 4 ov Opiskelija syventyy yhteiskunnan kasvatusjärjestelmien perusteisiin ja demokraattiseen kasvatusajatteluun esi- ja alkuopetuksen pedagogisten periaatteiden lähtökohtana. Hän luo perusteita kasvatukselliselle ajattelulleen ja hankkii valmiuksia opetuksen perusteiden suunnitelmalliseen pohdintaan. Opiskelijan käsitys monikulttuurisuuden olemuksesta yhteiskunnan kasvatusjärjestelmiin vaikuttavana tekijänä vahvistuu. Opiskelija hankkii valmiuksia monikulttuurisen näkökulman huomioon ottamiseen esi- ja alkuopetuksen opetusta suunnitellessaan. Opiskelija syventyy kodin ja yhteiskunnan järjestämän kasvatuksen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin. Hänen pedagoginen valmiutensa ja asiantuntijuutensa kasvatusinstituutioiden kehittämiseen vahvistuvat. Si 4.2.1.1.1 Kasvatus demokratiaan 2 ov Quicke, J. Curriculum for life. Schools for a 116

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT democratic learning society. Open University Press. Si 4.2.1.1.2 Monikulttuurisuus 1 ov Multicultural education. Reflection on theory and practice, ed.by J. Häkkinen. University of Jyväskylä. Si 4.2.1.1.3 Esi- ja alkuopetuksen klassikoita 1 ov Vygotskij och pedagogiken, red. I. Bråten. Studentlitteratur. Piaget, J. Lapsi maailmansa rakentajan: kuusi esseetä lapsen kehityksestä. WSOY. Si 4.2.1.2 ESI- JA ALKUOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA 7 ov Opiskelijan kasvatusnäkemys lapsen hyvinvointia ja laadukasta kasvatusta koskevissa kysymyksissä syventyy ja saa uusia kehitysmahdollisuuksia. Lapsuuden olemus ja laatu tulevat tarkastelun kohteiksi osana yhteiskunnan ja kasvatusjärjestelmien kehitystä. Opiskelija harjaannuttaa taitojaan esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman laatimisessa ja kehittämisessä. Opetussuunnitelmateorian perusteet, opetussuunnitelman olemus ja tehtävät tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa opetussuunnitelma-ajatteluaan. Opiskelija syventyy esi- ja alkuopetuksen tiedonaloihin ja alkuopetuksen oppiaineisiin. Si 4.2.1.2.1 Lapsen ajattelu esi- ja alkuopetuksen lähtökohtana 1 ov Wood, D. How children think and learn. Blackwell. 4.2.1.2.2 Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen 2 ov Wood, L & Attfield, J. Play, learning and early childhood curriculum. Chapman. The excellence of play, ed. by J. Moyles. Open University Press. Si 4.2.1.2.3 Esi- ja alkuopetuksen didaktiset haasteet 2 ov Edwards, A. & Knight, P. Effective early years education. Teaching young children. Open University Press. Beginning teaching: beginning learning in primary education, ed. by J. Moyles. Open University Press. Si 4.2.1.2.4 Esi- ja alkuopetuksen oppiaines, vaihtuva näkökulma 2 ov Vaihtuva kirjallisuus. Erilainen oppija 2, toim. O. Ikonen. Sivut 5-69. WSOY. Si 4.2.2 ESI- JA ALKUOPETUKSEN PROJEKTIOPINNOT 9 ov Opiskelija harjaantuu projektin omaehtoiseen suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Opiskelija syventää tietämystään joko esi- tai alkuopetuksen käytännöstä samalla omaa kasvatusteoriaansa kehittäen. Opiskelija harjaantuu suorittamaan kasvatustieteellistä tutkimustyötä ja laatimaan siitä tutkimusraportin. Si 4.2.2.1 Projektin suunnittelu 1 ov Opiskelija harjaantuu projektin omaehtoiseen suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Si 4.2.2.2 Praktikum 2 ov Opiskelija syventää tietämystään joko esi- tai alkuopetuksen käytännöstä samalla omaa kasvatusteoriaansa kehittäen. Arviointi: hyväksytty/täydennettävä. 117

LASTENTARHANOPETTAJAN KOULUTUS, SIVUAINEOPINNOT Si 4.2.2.3 Metodiopinnot 2 ov Opiskelija hankkii valmiuksia tutkimuksen tekoon. Si 4.2.2.4 Seminaari 4 ov Käsikirjat: Thinking through primary practice, ed by J. Bourne. Open University Press. Ruoppila, I. & al. Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. Atena. 4.3 TAITO- JA TAIDE- KASVATUKSEN SIVUAINEOPINNOT 20 ov Toteutuu laitoksen resurssien sallimissa puitteissa. Opintokokonaisuus ei toteudu lukuvuonna 2004-2005. Edeltävät suoritukset yhdessä seuraavista aineista: Luokanopettajan koulutuksen opinto-ohjelmasta: Si 2.2. Kuvaamataito 15 ov tai Kuvataide 15 ov Si 2.3 Liikunnan didaktiikka 15 ov Si 2.4 Musiikki 15 ov Si 2.5. Tekninen työ 15 ov Si 2.6. Käsityötiede 17 ov Si 2.17 Puhe- ja ilmaisukasvatus 15 ov Lastentarhanopettajan koulutuksen opintoohjelmasta: Taito- ja taidekasvatuksen opintokokonaisuus 15 ov 1. Opiskelija syventyy integroivan taidekasvatuksen teoriaan, tutkimukseen ja käytännön toteuttamistapoihin. Hän hankkii valmiudet suunnitella ja toteuttaa taidekasvatusprojekteja kouluissa, sekä integroida taideaineita muihin aineisiin (mukaanlukien luma- aineet, historia sekä katsomusaineet). Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia toimia eri oppiaineiden opetusta integroivana yhdyshenkilönä peruskouluissa. 2. Opiskelija perehtyy eri kulttuurien taideperintöön ja monikulttuurisuuteen. 3. Opiskelijalle muodostuu käsitys ainedidaktisen ja kasvatustieteellisen tutkimuksen suorittamismahdollisuuksista taito- ja taideaineissa ja hän harjaantuu tieteellisperusteiseen arviointiin. Si 4.3.1 Orientoiva kirjallisuus 2 ov Taito- ja taideaineiden opetuksen integrointi: kokemuksia, käytäntöjä, teoriaa, toim. A. Puurula. Helsingin yliopisto. Studia paedagogica 17, soveltuvin osin. Taidekasvatus monikulttuurisessa koulussa, toim. I. Sava. TAIKOMO. Taideteollinen korkeakoulu. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A13:1998. Suoritustapa: Kirjoista laaditaan etätehtävät, joiden palautustilaisuus järjestetään keskusteluseminaarina (8 t) Si 4.3.2 Integroiva taidekasvatus 2 ov Opiskelija tutustuu integroivan taidekasvatuksen teoreettiseen perustaan, sekä eräisiin toteuttamistapoihin. Bresler & Thompson 2002. The arts in children s lives. Context, culture and curriculum. Kaksi osaa teoksesta: The early childhood curriculum. A review of current research, ed. by C. Seefeldt. 3 rd ed. Teachers College Press. Suoritustapa: Esseeseminaari (6 t) Si 4.3.3 Taito- ja taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät 2 ov Opiskelija perehtyy taito- ja taidekasvatuksen alueelle tyypillisiin tutkimuksen menetelmiin sekä arviointikäytänteisiin. Hän hankkii valmiuksia soveltaa menetelmiä omassa tutkimuksessaan. Jakso täydentää kasvatustieteen aineopintojen tutkimusmenetelmäopintoja. 118