1907. Edusk. Väst Esitys N:o 21. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armolli sessa esityksessä jättänyt Eduskunnan päätettäväksi eri naisista määrärahoista maan kansakoululaitoksen yllftpi
2 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. tämiseksi vuonna 1908, ja on Eduskunta tätä kysymystä käsitellessään ottanut harkittavakseen muutamia muitakin yhteiskunnallista valistustyötä tarkoittavia menoja, joiden tarpeellisuus jo edellisillä valtiopäivillä on tunnustettu. 1. Apumdksun suorittamista varten kaupunkien kansakoululaitokselle ehdotetaan armollisessa esityksessä vuodeksi 1908 kaikkiansa 875,000 markkaa, ja saa Eduskunta ilmoittaa, että mainittu ehdotus semmoisenaan on hyväksytti/. 2. Apumaksua maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen harkitessansa Eduskunta on havainnut, että mainitun opettajiston nykyisiä palkkaetuja ei enää voi pitää täysin tyydyttävinä. Ei kuitenkaan ole katsottu voitavan muuttamatta hyväksyä armollisessa esityksessä tehtyä ehdotusta, eikä myöskään kannattaa muitakaan siinä mainittuja eh- / J dotuksia. Eduskunta, joka on hyväksynyt armollisen esityksen omaksuman opettajien perheellisyyteen "tai perheettömyyteen nojautuvan maksuperustan, on siten muuttanut armollisen esityksen lakiehdotuksen l :n säännöstä, että korotettu palkka annetaan naimisissa olevalle tai olleelle mies- ja naisopettajalle, joka on perheensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia lapsia. Peruspalkan Eduskunta on määrännyt 900 markaksi, ja perheellisyyden nojalla korotettavan palkan 1,100 markaksi. On li-
1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 3 saksi pidetty kohtuullisena, että mies- ja naisopettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa nauttia sitä lopunkin virka-aikaansa, vaikka hänen perheellinen asemansa muuttuisikin. Tämän mukaan ja olettaen, että naimattomain miesopettajien luku on likimäärin yhtä suuri kuin niiden naisopettajien, jotka perheenelättäjinä tulisivat samoin kuin naineet miesopettajat saamaan korkeamman peruspalkan, tulisi, kun koko maalaisopettajiston lukumäärä puheenalaisena vuonna on arvioitu 3,376:ksi, lisäys tekemään 300X3,376 = 1,012,800 markkaa. Ja kun nykyistä palkkausjärjestelmää noudattaen valtioapu kyseessäolevaan tarkoitukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000 markaksi, nousee tämä palkkausmeno Eduskunnan hyväksymän perusteen mukaan 3,402,800 eli tasaluvuin 3,405,000 markkaan. Tämän perusteella Eduskunta saa ilmoittaa, että Eduskunta apumaksun suorittamista varten maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston ^tulkkaamiseen vuodeksi 1908 on myöntänyt 2,396,000 + 1,012,800, di tasaluvuin 3,405,000 markkaa. 3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten on armollisessa esityksessä ehdotettu laskettavaksi edelleen samojen perusteiden mukaan kuin nykyäänkin, ja saa Eduskunta yhtäpitävästi esityksessä esiintuodun perustelun kanssa ilmoittaa, että Eduskunta apumaksuksi opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
1907. Edusk. Väst Esitys N:o 21. töiden opetusta varten vuodeksi 1908 on myöntänyt 132,000 markkaa. 4. Määrärahaa palkankorotuksiin maalaiskatisakoulujen varsinaiselle opettajistolle arvioidessaan on Eduskunta päättänyt hyväksyä nykyisen laskuperusteen, 20 / 0 peruspalkasta 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelusajan kuluttua, edelleen noudatettavaksi. Ylempänä mainittujen korotettujen palkkamäärien perusteella sekä armollisessa esityksessä olevan tilaston mukaan laskettuna nousee tämä määräraha alemmassa luokassa 346,140 ja ylemmässä 496,760 markkaan, siis yhteensä 842,900 eli tasaluvuin 845,000 markkaan, ja saa Eduskunta ilmoittaa, että Eduskunta [määrärahaksi palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle on myöntänyt vuodeksi 1908 tasaluvuin 845,000 markkaa.l 6. Määrärahaa maalaiskansakoulujen opettajiston eläkkeisiin ensi vuotta varten arvioidessaan käyttää armollinen esitys laskuperusteena nykyisiä eläkemääriä. Vaikka kyllä periaatteellinen ristiriita haittaa armollista esitystä, siinä kun puheenaolevan opettajiston peruspalkka on perheellisyydestä riippuva, sukupuolen yhä ollen eläkkeiden laskuperusteena, on Eduskunta kuitenkin katsonut tällä kertaa voivansa eläkkeiden suhteen yhtyä esitykseen ja saa siis alamaisesti ilmoittaa, että määrärahaksi maalaiskansakoulujen opettajiston eläkkeisiin on myönnetty vuodeksi 1908 kaikkiansa 131,000 markkaa.
1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 5 6. Armollisessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi 1908 apumaksua kaupunkien kansakoulunopettajien eläkkeiksi 40,275 markkaa, eikä Eduskunnalla ole tätä ehdotusta vastaan muistuttamista, joten se saa ilmoittaa, että Eduskunta puheenaoleinksi määrärahaksi on hyväksynyt tasaluvuin 41,000 markkaa. 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja -opettajatarten avustamiseen on armollisessa esityksessä ehdotettu pysytettäväksi 55,000 markan suuruisena. Kun tämän avustuksen tarve on ollut kasvamassa ja määrärahan tarkoitus ansaitsee kannatusta senkin vuoksi, että sairaille aikanansa suotu tehokas avustus on omiansa vähentämään niiden lukua, jotka ovat pakoitetut ennen määräaikaa siirtymään eläkeluokkaan, on Eduskunta nähnyt korotuksen olevan tarpeen ja saa alamaisesti ilmoittaa, että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1908 on myönnetty 70,000 markkaa. S. Apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden rakentamiseen tarvittavan rahamäärän suuruutta harkitessansa Eduskunta on katsonut nykyänsä tähän tarkoitukseen käytettävänä olevan sekä samoin esityksen siinä kohden ehdottaman määrän riittämättömäksi. Puheenaolevien apumaksujeh suuruus on viime aikoina vaihdellut 2,000 3,000 markkaan koulua kohti. Ainoastaan poikkeustapauksissa on jonkun verran suurempia apuja voitu myöntää. Samaan tarkoitukseen ulkomailla annettu valtion avustus on monin paikoin vas-
6 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. tannut suurinta osaa rakennuskustannuksista, vaikka kuntien varallisuussuhteet siellä lienevät melkoista paremmat. Suomessa, missä uusien kansakoulutalojen rakentamisesta koituva rasitus tätä nykyä on suurimmillansa, vaaditaan jo tästäkin syystä erityisemmin korkeata avustusta valtion puolelta puheena olevaan tarkoitukseen. Varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, joissa kansanvalistus on alhaisella kannalla, voisi tämä avustus kohota poikkeustapauksissa aina 75 / 0 :iin rakennuskustannuksista. Huomattava tämän ohessa on, että moni kunta ja nimenomaan edistyshaluisemmat ovat jo järjestäneet kansakouluolonsa kutakuinkin tyydyttävälle kannalle saamatta sanottavia rakennusapuja, mutta joutuen tämän harrastuksensa johdosta suuriin velkoihin, jotka niitten sisällistä elämää tuntuvasti lamauttavat. Sitä vastoin ne kunnat, jotka enimmin ovat laiminlyöneet puheenalaisen velvollisuutensa, saisivat tästä palkinnoksi runsaimmat avustukset. Eduskunta on tämän johdosta pitänyt kohtuullisena, että Hallitus on oikeutettava ainakin poikkeustapauksissa antamaan avustusta myös kansakoulurakennuksista aiheutuneiden lainojen maksamiseen, ja saa edellä olevan nojalla ilmoittaa, että Eduskunta apumaksun suorittamista varten kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden rakentamiseen vuodeksi 1908 on myöntänyt 500,000 markkaa. Tämän yhteydessä on Eduskunnassa herätetty kysymys kansanopistojenkin avustamisesta rakennusavuilla. Nämä laitokset, joiden merkitystä ei voi liian korkealle arvostella, saavat rakennuksiinsa uhrata verraten suuria summia. Niiden 24 opiston rakennukset, joilla nykyään jo on omat talot, ovat maksaneet 1,117,000 markkaa eli noin 60,000 markkaa opistoa kohti, mutta ajanmukaisen, tarkoitustaan vastaavan
1907. Edusk. Väst. Esitys N.o 21. 7 kansanopistotalon rakennuskustannukset ovat nousseet keskimäärin 80,000 markkaan. Pienempikin avustus tuntuisi jo huojennukselta opistojen monasti ahtaissa taloudellisissa oloissa; ja on Eduskunta siis tahtonut suoda avustusta näille opistoille, Hallituksen harkinnan mukaan annettavaksi sekä uutisrakennuksiin että rakennuslainain lyhennykseen. Eduskunta saa siis ilmoittaa, että Eduskunta ralcennusavuiksi kansanopistoja varten vuodeksi 1908 on myöntänyt 50,000 markkaa. 9. Määrärahaksi kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille ja opettajattarille armollinen esitys ehdottaa 30,000 markkaa ensi vuodeksi ja kaappien hankkimiseen samoille kirjastoille kerta kaikkiaan 30,420 markkaa, sekä 10. Määrärahaksi maalaiskansakoulujen jatkokursseihin tulevaa vuotta varten 90,000 markkaa. Eduskunta ei ole katsonut olevan syytä muistutuksiin näitä ehdotuksia vastaan ja saa siis ilmoittaa, että Eduskunta on ne muuttamatta hyväksynyt. 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten on nykyänsä yksinomaan maalaiskansakoulujen opettajain ja opettajatarten käytettävänä. On kuitenkin suotavaa, että kansanopistojenkin opettajat ja opettajattaret siitä pääsisivät osallisiksi. Heitä varten näyttää olevan varattava yksi ulkomainen 800 markan suuruinen ja kaksi kotimaista 200 markan suuruista matkarahaa. Sitä vastoin on pidettävä riit-
8 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. tävänä määrärahaksi kansakoulunopettajille ja opettajattarille kuuntelua varten 14,300 ja opintomatkoja varten 4,500 markkaa. Eduskunta saa sentähden ilmoittaa, että Eduskunta stipendeiksi maalaiskansakoulujen ja kansanopistojen opettajille ja opettajattarille kuuntelua ja opintomatkoja varten on myöntänyt vuodeksi 1908 kaikkiansa 20,000 markkaa. 12. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin on myös, samoinkuin edellinenkin, ulonnettava kansanopistojenkin tarpeisiin käytettäväksi. Esityksen ehdottama määräraha on tämän johdosta korotettu 10,000 markalla. Eduskunta saa siis ilmoittaa, että Eduskunta havaintovälineiden hankkimista varten maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin on myöntänyt vuodeksi 1908 kaikkiansa 60 3 000 markkaa. 13. Määrärahaksi yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemista varten kansakoulunopettajille ja -opettajattarille armollisessa esityksessä ehdotettu summa, 36,000 markkaa, on katsottu semmoisenaan hyväksyttäväksi, kunnes näistä kursseista on enemmän kokemusta saatu. Näyttää parhaalta, että varat jätetään asianomaisen valtuuskunnan täydellä valtuudella käytettäviksi; niiden osallisuuteen tulisi myös harjoituskoulujen opettajien maamme seminaareissa päästä. Näitä näkökohtia huomauttaen Eduskunta saa ilmoittaa.
1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 9 että Eduskunta tässä kohden on hyväksynyt armollisen esityksen. 14. Armollisessa esityksessä on apumaksuksi oppikirjojen ostoon maalaiskansakouhyen varattomille oppilaille ehdotettu vuodeksi 1908 samansuuruinen määräraha kuin vuodeksi 1907 on myönnetty, eli 20,000 markkaa. Oppikirjojen puute on ollut monelle kouluopetuksen saamisen esteenä. Sen kautta, että kirjat annetaan oppilaiden omiksi, herätetään oppilaissa suurempaa huolellisuutta kirjain käyttämisessä, jota paitsi oppilailla koulun päätettyäänkin siten on tilaisuus tietojensa ylläpitämiseen. Kirjain omiksi antaminen on terveydenhoidonkin kannalta suotavampi kuin lainaaminen. Entistä tehokkaammin edistääkseen omain kirjain hankkimista kansa koulunoppilaille, on Eduskunta korottanut tämän apumaksun 150,000 markkaan, suostuen siihen, että valtiovaroista vastedes suoritetaan 40 / 0 niiden kirjain hinnasta, mitkä kuntain varoilla oppilaiden omiksi hankitaan. Kuntain omaan harkintaan on jätettävä, onko kirjoja täten hankittava kaikille vai ainoastaan vähävaraisille oppilaille. Eduskunta saa siis ilmoittaa, että Eduskunta apumaksuksi oppikirjai?i ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi 1908 on myöntänyt 150,000 markkaa. 15. Apvmaksuiksi kansanopistoille armollisessa esityksessä ehdotettu määrä on epäilemättä liian alhainen. Tätä nykyä on 26 vanhaa kansanopistoa, joille valtioapua olisi annettava 6,000 markkaa vuodessa opistoa
10!907. Ediisk. Väst. Esitys N:o.21. kohti, matta lisäksi on 8 uudelle kansanopistolle varattava 3,000 markkaa kullekin perustamiskustannuksiin. Eduskunta sentähden pyytää ilmoittaa, että Eduskunta apumaksun suorittamiseen kansanopistoille vuodeksi 1908 on myöntänyt 180,000 markkaa. Valtiosäädyt viime valtiopäivillä myönsivät erinäisiä määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä varten, nimittäin raittiustyön kannattamiseksi 20,000 markkaa, nuorisoseurojen avustamiseen 30,000 markkaa ja helppotajuisiin luentoihin 25,000 markkaa kumpaiseksikin vuodeksi 1906 ja 1907. Tämä päätös julkaistiin 13 p. marraskuuta 1906 Teidän Keisarillisen Majesteettinne vahvistamana, joten ei vielä ole täyttä vuotta kulunut siitä kuin varoja ruvettiin tarkoitukseensa käyttämään. Vaikka tosin on annettu tietoja varojen tähänastisesta käyttämisestä, näyttää asianmukaiselta, että tarkempi selvitys jätetään valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnalle 1908, jolloin varmemmin voipi arvostella sitä tapaa ja menestystä, millä valistustyötä on näillä varoilla edistetty. Yhä edelleen ovat olemassa ne tarpeet, jotka aiheuttivat mainitut rahamääräykset, mihin nähden Eduskunta on päättänyt raittiustyön kannattamiseksi ja Raittiuden Ystäväin päätoimikunnan yksissä neuvoin Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimisen yhdistyksen kanssa käytettäväksi myöntää 20,000 markan määrärahan vuodeksi 1908; maamme nuorisoseuroja varten myöntää 30,000 markkaa vuodeksi 1908, niin että
1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 11 25,000 markkaa annetaan Suomen Nuorison Liiton toimikunnan käytettäväksi suomenkielisten nuorisoseurain hyväksi ja 5,000 markkaa käytetään Finlands svenska ungdomsförbund nimisen yhdistyksen avustamiseksi'; sekä myöntää 25,000 markkaa vuodeksi 1908 Kansanvalistusseuran ja Svenska Folkskolans Vänner nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman valiokunnan käytettäväksi sellaisten helppotajuisten luentokurssien kannattamiseen, joiden katsotaan sitä ansaitsevan. Sen perusteella mitä edellä on kansakoulunopettajiston palkkauksen parantamiseen nähden esitetty, saa Eduskunta lopuksi ilmoittaa, että Eduskunta on hyväksynyt seuraa" van lain: Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta. Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä maaliskuuta 1886 ja 12 päivältä maaliskuuta 1901, mikäli ne koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, säädetään : l Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta oleva 900 markkaa niinhyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka 1,100 markaksi naimisissa olevalle tai olleelle mies- ja naisopettajalle, joka on perheensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tai useampia lapsia. Opettaja tai opettajatar, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa sitä loput virkaaikaansa nauttia.
12 1907. ddusk. Väst. Esitys N:o 21. 2 Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka kerran 180 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa. 3. Näitä määräyksiä -sovellutettaessa otetaan huomioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sanottuun etuun, on sisäänjätetty, sekä että se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien johdosta saanut, samalla korotetaan kuten 2 :ssä säädetään. Ylempänä esitetyn mukaan ovat puheenaolevat menot kansakoululaitosta varten ynnä erinäisiin sivistystarkoituksiin vuonna 1908 lasketut seuraaviksi määriksi : 1. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle (arviomääräraha)... 875,000 mk. 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen (arviomääräraha) 3,405,000 3. Apumaksu opettajain ja opettajattarien palkkaamiseen {mies- ja D aiskäsitöiden opetusta varten (arviomääräraha) 132,000 4. Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opettajistolle (arviomääräraha) 845,000
1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 13 5. Määräraha saman opettajiston eläkkeiksi.(arviomääräraha) 131,000 mk. 6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi (arviomääräraha) 41,000 7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajattarien avustamiseen 70,000 8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneiden rakentamiseen.. 500,000 8 a. Määräraha rakennusavuiksi kansanopistoja varten 50,000 9. Määräraha kirjastoja varten maalaiskuntien kansakoulunopettajille ja -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja varten (rajaton siirtomääräraha) 60,420 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten 90,000 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja opintomatkoja varten 20,000., 12. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakouluihin ja kansanopistoihin (rajaton siirtomääräraha). 60,000 13. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi kansakoulunopettajille ja -opettajattarille 35,000 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille... 150,000 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton siirtomääräraha) 180,000 16. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi (rajaton siirtomääräraha).. 20,000»
14 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 21. 17. Määräraha nuorisoseurain avustamiseksi (rajaton siirtomääräraha).. 30,000 mk. 18. Määräraha luentokurssien kannattamiseksi (rajaton siirtomääräraha) 25,000 Summa 6,719,420 mk. Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.