Pohjoismainen logistiikkabarometri 2012 Tehokkaampiin logistiikkaratkaisuihin toimitusketjun yhteistyöllä
Esipuhe Pohjoismaat ovat erittäin mielenkiintoinen alue, kun tarkastellaan mitkä trendit, markkinavoimat ja asiakastarpeet vaikuttavat logistiikan kehittymiseen. Pohjoismaissa asuu yli 25 miljoonaa ihmistä, ja logistiikkapalvelut ovat innovaatioiden ja teknologian kärkeä. Pohjoismaiden välillä on kuitenkin myös huomattavia maantieteellisiä sekä infrastruktuuriin, keskittämiseen, ostovoimaan ja kustannusrakenteeseen liittyviä eroja. Kaikki nämä tekijät ovat merkittäviä logistiikkatarpeiden kannalta. PostNordin strategiana on saavuttaa johtava asema Pohjoismaissa ja toimia asiakkaiden kumppanina. Siksi olemme tämän vuoden logistiikkabarometrissa keskittyneet elinkeinoelämän ja kuljetusalan yhteispeliin, etenkin palvelun ostajien ja logistiikkatoimittajien väliseen suhteeseen. Jos logistiikkaa pidetään minkä tahansa hyllytavaran kaltaisena tuotteena, ostajat voisivat hankkia tuotteita sekä vertailla hintoja ja laatua kuten muillakin aloilla. Elinkeinoelämän rakenteet ovat kuitenkin jatkuvien muutosten kourissa globalisaation ja kansainvälistymisen, uusien teknologioiden ja tuotantotapojen sekä muuttuneiden ympäristövaatimusten vuoksi. Siitä johtuen Yritysten logistiikkatarpeet monimutkaistuvat huomattavasti esimerkiksi tulliasioiden, juridisen asiantuntemuksen, kielen, järjestelmien ja prosessiin osallistuvien toimijoiden määrän osalta. Sen vuoksi elinkeinoelämä tulee keskittymään yhä suuremmassa määrin toimitusketjuunsa kokonaisuudessaan ja sen kustannuksiin. Henrik Höjsgaard Johtaja PostNord AB, Logistik Tämä huomioon ottaen on yhä tärkeämpää, että osapuolilla on näkemys siitä, miten palvelun ostajan ja logistiikkatoimijan välistä suhdetta ja integraatiota kehitetään. Pohjoismainen logistiikkabarometri tarjoaa tietoa tähän. Asiakkaan ja logistiikkatoimittajan välinen suurempi integraatio tehokkaiden ja nopean tiedonvaihdon mahdollistavien ITratkaisujen kautta antaa mahdollisuuden myös tehokkuuden ja laadunvarmistuksen parantamiseen, mikä luo lisäarvoa asiakkaalle. Kokonaiskustannukset suhteessa logistiikan luomaan lisäarvoon ovatkin ratkaisevassa asemassa. Toimitusvarmuus, luotettavuus ja laatu ovat tekijöitä, joista on huolehdittava. Kehityksen suuntana on, että logistiikkapalvelujen toimittajille asetetaan yhä tiukempia ympäristövaatimuksia. Trendi on selvästi havaittavissa, kun tilannetta verrataan kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, vaikka moni vielä kritisoikin alaa. Ruotsissa elinkeinoelämä asettaa paljon korkeampia vaatimuksia kuin muissa Pohjoismaissa, ja tanskalaiset tulevat selvästi perässä. Moni asiakas kertoo, etteivät suuremmat volyymit alenna hintoja tai etteivät kustannukset vähene, vaikka he suostuisivatkin löyhentämään vaatimuksiaan toimitusajoista. Suuremmat volyymit yhdistettyinä koordinointimahdollisuuteen ovat parasta mitä tiedämme. Se antaa meille mahdollisuuden suunnitella toimitusketju niin, että sitä hyödynnetään paremmin. Tämä puolestaan pienentää kustannuksia ja rasittaa vähemmän ympäristöä. Luonnollisesti asiakaskin hyötyy tilanteesta. Monet uskovat, että tiiviimpi yhteistyö toimittajan kanssa ei hyödyttäisi heidän liiketoimintaansa. Kannustammekin antamaan meille mahdollisuuden osoittaa, mitä kaikkea voimme saada aikaan. Lukuiloa! Pohjoismainen logistiikkabarometri 2012 3
Tietoa tutkimuksesta Pohjoismainen Logistiikkabarometri 2012 on PostNordin toteuttama. Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, johon vastasi 460 logistiikkavastaavaa ja eri alojen johtajaa maalis kesäkuussa 2012. Vastaajat toimivat pääosin yksityisellä sektorilla. Kolmasosa vastaajista edustaa tuotantoa ja teollisuutta, ja kolmasosa tavarakauppaa. Loput toimivat palveluelinkeinojen alalla tai muualla. Yritykset sijoittuvat liikevaihdoltaan tasaisesti 2,7 miljoonan EUR ja 0,7 miljardin EUR välille, lukuun ottamatta Suomessa, jossa vastaajayritykset ovat hieman pienempiä. Raportti on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä esitellään kyselytutkimuksen tuloksia ja toisessa haastatellaan neljän pohjoismaisen yrityksen logistiikkavastaavaa tai toimitusjohtajaa. Tutkimuksen toteuttivat Eirill Bø (BI Norwegian Business School) ja Marianne Rygvold (BDO). Pohjoismaisen Logistiikkabarometrin 2012 täydellinen versio on ladattavissa ja luettavissa osoitteessa www.postenlogistik.com.
Sisältö 6 7 11 15 18 23 Logistiikkabarometri kahdessa minuutissa Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajan välinen suhde Ketjun tehokkuus Pätevyys Ympäristöystävällistä logistiikkaa Esimerkkiyrityksiä
Logistiikkabarometri kahdessa minuutissa Lisääntyneet vaatimukset toimitusketjun tehostamiseksi edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajan välillä. Integraatio luo lisäarvoa pienempien kustannusten ja paremman palvelun muodossa. Tämän vuoden logistiikkabarometri kartoittaa, miten yhteistyö vaikuttaa tehokkaamman logistiikkaratkaisun saavuttamiseen. Integraatio ja yhteistyö kannattavat Pohjoismaissa yli seitsemän kymmenestä palvelun ostajasta on valinnut logistiikkapalveluille pääasiallisen toimittajan luodakseen läheisempää yhteistyötä. Tanskassa peräti yhdeksän kymmenestä palvelun ostajasta on valinnut pääasiallisen toimittajan. Jos kuljetustarpeet muuttuvat, neljä kymmenestä palvelun ostajasta ilmoittaa asiasta välittömästi ja kuusi kymmenestä vuorokauden sisällä. Tämä tehostaa yhteistyötä. Kuusi kymmenestä palvelun ostajasta katsoo, että logistiikkatoimittajia voidaan hyödyntää tehostamiskohteiden paikallistamiseksi yrityksen logistiikassa. Nämä edellytykset voivat luoda perustan tiiviille yhteistyölle. Korkea osaamistaso Viisi kymmenestä pohjoismaisesta palvelun ostajasta on sitä mieltä, että koulutus ja pätevyys ovat erittäin merkittäviä kilpailukyvyn kannalta. Ruotsissa muodollista pätevyyttä pidetään tärkeämpänä kuin muissa maissa. Tutkimus osoittaa, että yritykset, joiden logistiikkavastaavat ovat korkeasti koulutettuja, osaavat luoda yleensä myös tehokkaamman logistiikkaratkaisun. Pikalähetykset yhä tärkeämpiä Kun palvelun ostaja vaatii nopeita toimituksia, logistiikkatoimittaja on suurten haasteiden edessä. Nykyään palvelun ostajat tarvitsevat 25 prosenttia toimituksista kahdeksan tunnin sisällä eli pikalähetyksenä. Muuten tavallisin vaatimus on, että toimitukset tapahtuvat +/ yhden päivän sisällä. Pikatoimituksia vaaditaan monesti toimitusketjun optimaalisen hyödyntämisen kustannuksella, mikä johtaa suurempiin kuluihin ja ympäristökuormitukseen. Riittämätön yleiskuva kuljetuskustannuksista Vain puolet yrityksistä hyödyntää laskelmia todellisten logistiikkakustannusten selvittämisessä. IT-järjestelmien laajan käytön yhteydessä kustannukset voivat jossain määrin laskea ja laatu parantua. Lisäksi palvelun ostaja voi saada paremman yleiskuvan logistiikastaan. Ammattitaitoinen logistiikkatoimittaja tarjoaa tämänkaltaisia palveluita. vain kolme kymmenestä uskoo hintojen laskevan toimitusaikojen pidentyessä. Parantunut ympäristötietoisuus Viime kahden vuoden aikana palvelun ostajat ovat alkaneet Pohjoismaissa vaatia logistiikkatoimittajilta yhä enemmän dokumentoitua tietoa ympäristövaikutuksista ja päästöistä. Nykyään kolme kymmenestä toimii näin. Logistiikkatoimittajilta vaaditaan myös ympäristösertifikaattia huomattavasti useammin, ja nykyään viisi kymmenestä pohjoismaisesta palvelun ostajasta edellyttää ISO-ympäristösertifikaattia. Samalla kuitenkin halukkuus maksaa ympäristöystävällisemmistä ratkaisuista enemmän on vähäinen. Ruotsi eroaa kuitenkin muista maista, sillä siellä peräti 15 prosenttia palvelun ostajista on halukkaita siirtymään ympäristöystävällisempään kuljetusratkaisuun, vaikka hinta nousisikin 10 prosentilla. Monissa tapauksissa ympäristöystävällisemmät ratkaisut itse asiassa päinvastoin alentavat kustannuksia. Ruotsissa alhaisimmat logistiikkakustannukset Ruotsissa logistiikan hallintaan liittyvät kustannukset ovat alhaisimmat. Kustannukset vievät vain prosentin ruotsalaisten palvelun ostajien liikevaihdosta, kun taas Suomessa vastaava luku on lähes 5 prosenttia. Pohjoismainen logistiikkabarometri 2012 Palvelun ostajat eivät usko suurempien volyymien tai pidempien toimitusaikojen laskevan hintoja. Kun kuljetusvolyymi kasvaa, kapasiteettia voidaan monesti hyödyntää paremmin ja kustannuksia vähentää. Kuitenkin vain viisi kymmenestä palvelun ostajasta uskoo kuljetushintojen laskevan kuljetusvolyymin kasvaessa. Se antaa palvelun ostajille vain vähän kannustimia suunnitella kuljetuksiaan paremmin. Lisäksi Tanska vähentää varastojen ja tuotantopaikkojen määrää Yleisenä trendinä on ollut varastojen ja tuotantopaikkojen karsiminen kustannusten alentamiseksi huolimatta siitä, että kuljetusetäisyydet pitenevät. Trendin voi havaita suuremmassa määrin Tanskassa kuin Suomessa. Lähes neljä kymmenestä tanskalaisesta palvelun ostajasta on viimeisten viiden vuoden aikana vähentänyt varastojen tai tuotantopaikkojen määrää, kun taas Suomessa saman on tehnyt selvästi alle yksi kymmenestä. 6
1. Palvelun ostajien ja logistiikkatoimittajien yhteistyö Missä määrin pohjoismaiset palvelun ostajat osaavat tehdä yhteistyötä ja kehittää tiedonvaihtoa logistiikkatoimittajiensa kanssa tehokkaiden logistiikkaratkaisujen kehittämiseksi? Indeksi: 59 Pohjoismainen logistiikkabarometri 2012 7
Palvelun ostajien ja logistiikkatoimittajien yhteistyö Toimitusketjun odotetaan olevan yhä tehokkaampi, mutta tämä edellyttää läheisempää yhteistyötä palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajan välillä. Yhteistyömahdollisuudet ovat suuria, ja toimitusketjun monimutkaisuus pakottaa löytämään uusia ratkaisuja. Kun toimitustietoja jaetaan ajanmukaisten IT-järjestelmien kautta, sekä palvelun ostajat että logistiikkatoimittajat voivat suunnitella toimintansa siten, että toimitukset saapuvat oikeaan aikaan, mahdollisimman pienin kustannuksin ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen. Indeksiarvioinnin avulla on luotu yhteenveto osapuolten keskinäisestä tiedonvaihdosta ja kyvystä tehdä yhteistyötä osapuolten välisen suhteen määrittelemiseksi. Tämä koskee osapuolten mahdollisuutta hyödyntää toistensa resursseja ratkaisujen kehittämiseksi seurantapalaverien toteuttamisen, keskustelujen sekä tiedonvaihtotiheyden ja -tapojen osalta. Keskimääräinen indeksi on 59/100, mikä osoittaa, että yhteistyössä on vielä kehitettävää ja että tiedonvaihto tapahtuu melko perinteiseen tapaan. Erot ovat suhteellisen pieniä eri maiden välillä. Norjan indeksi on muita korkeampi (62) ja Suomen indeksi alhaisin (56). 62 59 56 Suhdeindeksi 59 Ensisijaisen toimittajan valinta Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajien välinen yhteistyö 74 prosenttia pohjoismaisista palvelun ostajista on valinnut ensisijaisen logistiikkatoimittajan. Hyvän suhteen luominen vaatii aikaa ja resursseja, joten voi olla ratkaisevan tärkeää, ettei osapuolia ole liian monta. Toimivien suhteiden kehittämiseksi pääasiallisen kumppanin valinta on ratkaisevaa. Tässä suhteessa maat eroavat suuresti: Tanskassa 90 prosenttia on valinnut yhden pääkumppanin, Suomessa vain 53 prosenttia. Pohjoismaissa puolet palvelun ostajista pitää toimitusvarmuutta logistiikkatoimittajan valinnan tärkeimpänä kriteerinä. Hintaa pidetään toiseksi tärkeimpänä tekijänä. Ruotsalaiset palvelun ostajat eroavat huomattavasti muista ja osaamista toimitusvarmuutta, IT-ratkaisua, ympäristöä ja pätevyyttä hintaa tärkeämpinä. Pohjoismaissa osaaminen on kolmanneksi tärkein tekijä; ympäristöä pidetään yleensä vähiten tärkeänä. Pohjoismaiset palvelun ostajat pitävät toimitusvarmuutta tärkeimpänä. 90 % 81 % 70 % 53 % DK NO SE FI Ostajat jotka ovat valinneet ensisijaisen logistiikkatoimittajan Tärkein kriteeri Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Vähiten tärkein Pohjola Toimitusvarmuus 51 % Hinta 33 % Osaaminen 30 % Ympäristö 35 % Ruotsi Toimitusvarmuus 32 % IT-ratkaisu 25 % Ympäristö 28 % Valtakunnallinen 29 % Norja Toimitusvarmuus 62 % Hinta 47 % Osaaminen 36 % Ympäristö 44 % Suomi Toimitusvarmuus 66 % Hinta 38 % Osaaminen 35 % Ympäristö / Valtakunnallinen 46-44 % Tanska Toimitusvarmuus 43 % Hinta 35 % IT-ratkaisu / Osaaminen 28 % Ympäristö 40 % 8
Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajan välinen yhteistyö 30 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä pitää seurantapalavereja kolmen kuukauden välein. Ne ovat tärkeitä logistiikkaratkaisujen kehittämisen, vaatimusten ja toiveiden selvittämisen sekä yhteistyötä helpottavien hyvien suhteiden luomisen kannalta. 40 prosenttia palvelun ostajista ilmoittaa välittömästi kuljetustarpeiden muutoksista, 25 prosenttia 24 tunnin kuluessa. Tämä osoittaa, että moni on huomannut tiedonvaihdon ja logistiikkatoimittajan kanssa osittain integroitujen järjestelmien käytön tärkeyden. 13 prosenttia kertoi, ettei kuljetusyritykselle ilmoiteta tarpeiden muuttumisesta ollenkaan. Sillä voi olla suhteellisen suuria kustannuksiin ja toimituksiin liittyviä seurauksia sekä palvelun ostajan että logistiikkatoimittajan kannalta. Yhteistyön kumpikin osapuoli voi oppia toiselta, jos kummallakin osapuolella on riittävää osaamista. Keskimäärin 59 prosenttia palvelun ostajista hyödyntää logistiikkayrityksiä tehostamiskohteiden paikallistamiseksi logistiikan liiketoiminta-alueella. Tanskassa ja Norjassa palvelun ostajat hyödyntävät eniten yhteistyötään logistiikkayritysten kanssa. Kyseisissä maissa 63 prosenttia hyödyntää logistiikkayritysten asiantuntemusta, Suomessa vain 53 prosenttia. 48 % 47 % 42 % 35 % 33 % 28 % 17 % 8 % FI DK NO SE Välittömästi / reaaliaikaisesti 24 tunnin sisällä 63 % 63 % Tiedonvaihto palvelun ostajan ja kuljetusliikkeen välillä kuljetusvolyymien muuttuessa äkillisesti kysynnän muutoksen/ odottamattomien kausivaihtelujen vuoksi Vastavuoroisesti palvelun ostajat voivat antaa parannusehdotuksia logistiikkaratkaisuihin. Monet suomalaiset yritykset ovat sitä mieltä, että ne tukevat logistiikkayrityksiä (74 %), kun taas Norjassa ja Tanskassa vain noin puolet ilmoittaa, palautteen anto kuuluu yhteistyösuhteeseen. Ruotsalaisyritykset uskovat vähiten voivansa vaikuttaa logistiikkansa parantamiseen ja logistiikkatoimittajan toiminnan tehostamiseen (37 %). 56 % 53 % DK NO SE FI Yritykset, jotka hyödyntävät logistiikkatoimittajaa toimintansa tehostamiskohteiden löytämiseksi Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajien välinen yhteistyö 9
Yhteistyön kannustimet On mielenkiintoista tarkastella, missä määrin kannustimet lähentävät yhteistyökumppaneita. On havaittu, että logistiikkatoimittajan ja logistiikkayrityksen asiantuntemusta hyödyntävien tahojen läheinen yhteistyö vähentää kuljetuskustannuksia (kustannusten osuus liikevaihdosta). Kustannukset ovat 1 3,5 prosenttia pienemmät. Vaikuttavia tekijöitä on monia. On tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä hyötyä yhteisten tehostamisratkaisujen kehittämiseen tähtäävästä yhteistyöstä ja siihen käytetystä ajasta on. Norjassa yli 50 prosenttia palvelun ostajista uskoo, että se auttaa logistiikan kehittämisessä, kun taas Suomessa harvempi uskoo saavuttavansa sillä mitään hyötyä. Syy siihen, miksi suomalaiset palvelun ostajat eivät koe saavuttavansa samanlaista hyötyä, voi olla se, etteivät he ole välttämättä valinneet ensisijaista logistiikkatoimittajaa eivätkä siksi yleisesti ottaen näe kumppanuuden kehittämistä yhtä arvokkaana. Yhteistyöhön voi olla enemmän halukkuutta, jos palvelun ostaja uskoo kuljetusvolyymien muutoksen muuttavan myös kuljetuskustannuksia. Noin puolet ilmoittaa kuitenkin uskovansa kuljetusten hintojen pysyvän ennallaan, mikä tarkoittaa, ettei palvelun ostajilla ole juuri motivaatiota suunnitella toimituksia paremmin kuljetusliikkeen kannalta. Tanskassa tilanne on hieman parempi; siellä kolmasosa uskoo suurempien volyymien vaikuttavan kuljetuskustannuksiin. Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajien välinen yhteistyö 52 % NO 45 % SE 43 % Yritykset, joissa omien logistiikkaratkaisujen hiomista yhteistyössä toimittajan kanssa pidetään hyödyllisenä DK 18 % FI 53 % NO 49 % SE 37 % DK Niiden osuus, jotka eivät usko hintojen muuttuvan kuljetusvolyymien muuttuessa 54 % FI 10
2. Toimitusketjun tehokkuus Missä määrin pohjoismaiset yritykset kehittävät tehokkaita logistiikkaratkaisuja ja varmistavat toimitusketjun tehokkuuden? Indeksi: 64 Palvelun ostajan ja logistiikkatoimittajien välinen yhteistyö 11
Toimitusketjun tehokkuus 58 Tehokkaassa toimitusketjussa kaikkia resursseja hyödynnetään viimeiseen asti ja tuotteiden kuljetustavat ovat optimaalisia. Ratkaisuna voidaan pitää tapauskohtaisia toimitusketjuja eli sitä, että yrityksen tuotteet toimitetaan asiakkaille eri tavoin volyymi- ja aikavaatimusten mukaan. Tämä kompleksisuus asettaa kuitenkin suuria vaatimuksia kaikille toimitusketjun toimijoille. Globalisaatio on lisännyt kuljetusetäisyyksiä ja pidentänyt läpimenoaikoja. Sen vuoksi yritysten on keskityttävä kuljetuksen ja varastoinnin aiheuttamien kustannusten tasapainottamiseen ja otettava huomioon vaatimukset nopeista ja tehokkaista toimitusajoista. Toimitusketjun tehokkuuden indeksiin vaikuttavat seuraavat tekijät: 68 Miten kuljetustapoja pyritään hyödyntämään paremmin? 63 Missä määrin toimitusketjun osapuolet vaihtavat tietoja keskenään ja tekevät yhteistyötä? Toimitusketjun tehokkuus Millainen rooli ja vaikutusvalta logistiikkajohtajalla on yrityksessä? 62 Toimitusketjun tehokkuusindeksi on keskimäärin 64. Norjassa indeksi on suurin (68) ja Suomessa pienin (58). Pohjoismailla on siis potentiaalia logistiikkansa tehostamiseen. Tehokkuuden mittaamisella voidaan keskittyä olennaiseen 11 % Ketjun tehokkuus Logistiikassa on helppo asettaa sekä palvelu- että kustannustavoitteita, ja tavoitteiden seuranta on erittäin tärkeää. Toimitusvarmuus on tärkein tekijä pohjoismaisille palvelun ostajille. 32 prosenttia jättää kuitenkin kyseisen tekijän mittaamatta joko sen vuoksi, ettei tavoitteita kyetä pukemaan luvuiksi (13 %), tai sen vuoksi, että työ yksinkertaisesti jätetään tekemättä. 57 prosenttia palvelun ostajista mittaa toimitusvarmuuden, 24 prosenttia selvittää luvun omien järjestelmiensä kautta ja 33 prosenttia vastaanottaa raportteja kuljetusliikkeeltään. 33 % Toimitusvarmuuden mittaus 24 % 32 % Ei mitata Tieto omista järjestelmistä Tieto logistiikkakumppanilta Ei merkitystä 12
Mittaus ja seuranta Pohjoismaissa 46 prosentilla palvelun ostajista ei ole minkäänlaista yleiskuvaa logistiikkakustannuksistaan. Sen sijaan palvelun ostajat käyttävät arvioita. Yli puolella suomalaisista palvelun ostajista on tarkat luvut käytössään, kun taas Tanskassa työskennellään pitkälti arvioiden varassa. Nykyaikaisten IT-järjestelmien ansiosta yhä useammilla pitäisi olla tarkat luvut käytössään. Kysymys kuuluukin, miksi ostajat eivät pidä seurantaa tärkeänä. 53 % 35 % 25 % 24 % FI NO SE DK Yrityksellä tarkat tiedot kuljetuskustannuksista Kausivaihtelujen ja kysynnän muutosten vaikutus Kysynnän muutokset luovat logistiikkahaasteita, sillä resurssit on kyettävä mitoittamaan oikein eri kausille. Pohjoismaissa keskimäärin 69 prosenttia kokee vaihteluita; Norjassa luku on suurin (80 %). Mielenkiintoista on, että 70 prosenttia on sitä mieltä, että alle 10 prosenttia vaihteluista johtuu yllättävästä kysynnän laskusta. Pohjoismaiset palvelun ostajat ovat siis valmistautuneet hyvin tuotteidensa kysynnän vaihteluihin. 80 % 68 % 64 % 62 % FI NO SE DK Yritykset, joilla on kuljetusmääriin vaikuttavia kausivaihteluita Ketjun tehokkuus 13
Tapoja tehokkuuden parantamiseen Logistiikan ja toimitusketjun tehostamiseen on monia työkaluja. Ne lisäävät ymmärrystä asiakkaalle ilmoitettavan aikaikkunan määrittämisestä, fyysisten resurssien käyttötehokkuudesta, kapasiteetin käyttöasteesta sekä varastojen määrän vähentämisestä. Aikaikkuna on ennalta määritetty ajanjakso, joka ilmoitetaan asiakkaalle ennen toimitusta. Pieni aikaikkuna asettaa suuria vaatimuksia logistiikalle, mikä puolestaan aiheuttaa suurempia haasteita myös kapasiteetin käyttöasteen suhteen. 10 prosenttia kaikista kuljetuksista toimitetaan 1 2 tunnin aikaikkunan sisällä. Norjassa niiden osuus on suurin (15 %). Kuljetuksista 9 prosenttia toimitetaan 4 8 tunnin aikaikkunan sisällä. Yhteensä 25 prosenttia kuljetuksista toimitetaan 8 tunnin aikaikkunan sisällä, minkä voidaan katsoa olevan erittäin korkeatasoista palvelua. Ainoastaan 30 prosenttia pohjoismaisista palvelun ostajista uskoo, että kuljetuskustannukset alenevat, jos aikaikkunaa pidennetään. Osuuden pitäisi olla huomattavasti suurempi, sillä kuljetuskustannukset määräytyvät pitkälti vaaditun toimitusajan perusteella. 10 % 10 % 11 % 10 % 22 % 38 % Toimituksille määritetty aikaikkuna 38 % 32 % 26 % 25 % DK NO SE FI +/- 1-2 tuntia +/- 4-5 tuntia +/-1 pv +/- 2-3 pv Yli 3 pv Muu / ei tietoa Niiden osuus, jotka uskovat aikaikkunan pidentämisen alentavan kuljetuskustannuksia Yleinen suuntaus on, että tuotantoa ja varastointia keskitetään, yhä harvemmille paikkakunnille. Tämä puolestaan kasvattaa välimatkaa asiakkaisiin ja lisää kuljetuksia, mutta on usein taloudellisesti kannattavaa. On havaittavissa, että 25 prosenttia vastaajista on vähentänyt tuotantolaitosten tai varastojen määrää viimeisten viiden vuoden aikana. Maiden välillä on suuria eroja; Suomessa luku on pienin (7 %) ja Tanskassa suurin (yli 38 %). 38 % 29 % 25 % 7 % DK NO SE FI Yritykset, jotka ovat vähentäneet varastoja/ tuotantopaikkoja viimeisten viiden vuoden aikana Logistiikan kustannustehokkuus Ketjun tehokkuus Logistiikan käsittelyn kustannukset vaihtelevat suuresti maiden välillä. Suomessa kustannukset ovat suurimmat eli 5 prosenttia liikevaihdosta ja Ruotsissa alhaisimmat, yksi prosentti liikevaihdosta. Keskimäärin 2,6 prosenttia liikevaihdosta menee logistiikkaan. SE 1 % NO 2 % DK 3 % Logistiikan hallinnan ja ohjauksen kustannukset (% liikevaihdosta) FI 5 % 14
3. Pätevyys kilpailuvaltti Kuinka suuressa määrin pohjoismaisilla yrityksillä on logistiikkapätevyyttä, joka riittää yhteistoiminnan ja toimitusketjun tehokkaaseen hallintaan? Indeksi: 97 Ketjun tehokkuus 15
Logistiikkapätevyys on menestymisen edellytys Pätevyys on yhä tärkeämpi tekijä toimitusketjun tehokkaassa ylläpitämisessä. Nykypäivän logistiikkaketjut ovat monimutkaisia sekä järjestelmien, työkalujen että suhteiden hallinnan osalta. Pätevyysindeksi perustuu siihen, missä määrin palvelun ostajat pysty vät ratkaisemaan monimutkaisia logistisia haasteita pätevyystasoon perustuen ja kuinka paljon vaikutusvaltaa logistiikan liiketoiminta-alueella on liiketoiminnassa. Pohjoismaissa palvelun ostajien indeksi on keskimäärin 73, joten niillä on yhä potentiaalia pätevyytensä parempaan hyödyntämiseen, mutta ne ovat myös edistyneet tietyillä alueilla. 73 74 75 Logistiikkapätevyys 68 Koulutettujen määrä lisääntyy Logistiikkapätevyyden taso on suhteellisen korkea Pohjoismaissa. Yhä useammalla logistiikan parissa työskentelevällä on muodollinen pätevyys tehtävään. Pohjoismaisella tasolla: 48 % 38 % 41 % Lähes puolella logistiikkajohtajista on kandidaatin tai maisterin tutkinto (48 %). 24 prosentilla kuljetusvastaavista on kandidaatin tai maisterin tutkinto, 37 prosentilla on jatkokoulutusta. 24 % 24 % 14 % 41 prosenttia varastovastaavista on käynyt lukion, 23 prosentilla on käytännön kokemusta. Pätevyys Norjassa ja Ruotsissa suhteellisesti suuremmalla osalla logistiikkatyöntekijöistä on maisterin tai kandidaatin tutkinto Suomeen ja Tanskaan verrattuna. Tämä koskee erityisesti logistiikka- ja kuljetusvastaavia. Koulutustaso Pohjoismaissa Logistiikkavastaava Kuljetusvastaava Varastovastaava Alempi/Ylempi korkeakoulututkinto Jatkokoulutusta 16
Kilpailukyky Asiantuntemus saattaa olla ratkaisevassa asemassa tehokkaan logistiikan kehittämisessä. Pohjoismaissa 55 prosenttia palvelun ostajista on sitä mieltä, että koulutuksen tuomat valmiudet ovat erittäin tärkeitä yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Suomessa ja Tanskassa koulutusta pidetään hieman vähemmän merkittävänä kuin muissa maissa. Ruotsissa koulutuksen uskotaan vahvimmin olevan tärkeä kilpailutekijä. Toimitusketjussa pätevyystaso ja tehokkuus ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Indeksi osoittaa, että maisterin tai kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tehokkuus on noin 10 indeksiyksikköä suurempi kuin niiden, joilla ei ole logistiikkaasiantuntemusta. Analyysin mukaan pätevyys siis kannattaa. 70 % 53 % 49 % 46 % Indeksi Toimitusketjun tehokkuus 66 63 63 69 60 70 65 65 61 SE NO DK FI Logistiikkavastaava Kuljetusvastaava Varastovastaava Niiden osuus, joiden mielestä pätevyydellä on suuri merkitys yrityksen kilpailukyvyn kannalta Alempi/Ylempi korkeakoulututkinto Jatkokoulutusta Työn kautta pätevöitynyt Pätevyystason ja tehokkuuden välinen suhde Pätevyys 17
Asiantuntemus lisää vaikutusvaltaa Logistiikan asiantuntemus lisää vaikutusvaltaa ja antaa paremmat edellytykset luoda strategisia logistiikkaratkaisuja. Pohjoismaissa 68 prosentilla logistiikkavastaavista on paljon vaikutusvaltaa yrityksen johtoryhmässä. Ruotsissa ja Norjassa lähes 75 prosenttia logistiikkavastaavista kertoo omaavansa paljon vaikutusvaltaa. Logistiikka on verrattain suuressa määrin nostettu strategisesti tärkeään asemaan Pohjoismaissa: 68 prosenttia palvelun ostajista on sisällyttänyt logistiikan yleiseen liiketoimintastrategiaansa. Ruotsissa luku on 71 prosenttia ja Norjassa 78 prosenttia, mikä nostaa keskiarvoa. Ruotsissa 64 prosenttia ja Norjassa 69 prosenttia on antanut logistiikkavastuun omalle logistiikkaosastolleen. Pohjoismaiden keskiarvo on 61 prosenttia. Logistiikka organisoitu osaksi esikuntaa 18 % Logistiikka organisoitu linjaorganisaatioon 31 % Logistiikka organisoitu sekä esikunta- että linjaorganisaatioon 40 % Logistiikka omassa yksikössään 60 % Logistiikalla on merkittävä rooli johdossa Logistiikka on osa liiketoimintastrategiaa 63 % 68 % Pohjoismaisten palvelun ostajien logistiikan organisointi Pätevyys 18
4. Onko kestävä logistiikka yhä ylimääräinen kustannuserä? Missä määrin pohjoismaiset yritykset käyttävät konkreettisia ympäristöystävällisiä logistiikkaratkaisuja? Indeksi: 33 Pätevyys 19
Onko kestävä logistiikka yhä ylimääräinen kustannuserä? Logistiikkaratkaisun valinnalla on huomattavaa merkitystä ympäristölle. Nykyään vaaditaan yhä nopeampia ja tiheämpiä kuljetuksia sekä pienempiä aikaikkunoita, mikä voi johtaa kuljetusten vähemmän optimaaliseen käyttöasteeseen. Sama koskee nopeampien ja vähemmän ympäristöystävällisten ratkaisujen, kuten auton, valitsemista junan ja laivan sijaan. Jos junan luotettavuus on alhainen, asiakkaat valitsevat mieluummin auton. Varastojen keskittäminen merkitsee usein kuljetusmatkojen pidentymistä. Ympäristöystävällisten polttoaineiden ja moottoreiden käyttö on yleensä muiden vaihtoehtojen käyttöä kalliimpaa, mutta monesti ympäristöystävällisyys voi pienentää kustannuksia ja parantaa logistiikkaa, mikä unohdetaan usein kun ympäristöasioista keskustellaan. Junan valitseminen auton sijaan, pienemmät lähetysmäärät ja ajoneuvojen kapasiteetin parempi hyödyntäminen vähentävät kustannuksia ja ovat samalla ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ympäristöystävällisen logistiikan indeksi on vain 37, mikä osoittaa, että logistiikkayrityksillä on potentiaalia tuoda esille ympäristöön keskittymisen mahdollistamat edut. Indeksi perustuu asetettuihin vaatimuksiin ja siihen, missä määrin alalla ollaan halukkaita maksamaan ympäristöystävällisemmistä ratkaisuista. 33 36 37 25 Ympäristöystävällistä logistiikkaa Palvelutason ja ympäristöystävällisyyden välinen ristiriita Ympäristöystävällistä logistiikkaa Keskimäärin 37 prosenttia vastaajista ilmoittaa kokevansa, että ympäristöystävällisyyden ja parempaa palvelua koskevien toiveiden välillä on ristiriita. Se osoittaa, että ympäristökuormitusta voidaan vähentää palveluvaatimuksia löyhentämällä. Tanskassa tätä ristiriitaa ei koeta samassa määrin kuin naapurimaissa. SE 42 % NO 41 % DK 21 % FI 46 % Koettu ristiriita palvelutason ja ympäristöystävällisen logistiikan välillä 20
Vain harva halua maksaa ympäristöystävällisemmistä ratkaisuista Vain 8 prosenttia ostajista on halukkaita siirtymään ympäristöystävällisemmän kuljetusliikkeen asiakkaaksi, jos se merkitsee 10 prosentin hinnannousua. Ruotsissa halukkuus maksaa ympäristöystävällisistä ratkaisuista on suhteellisen suuri; peräti 15 prosenttia on halukkaita maksamaan enemmän. 15 % 15% valmis maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä ratkaisuista 6 % 4 % 5 % SE NO DK FI Halukkuus vaihtaa ympäristöystävällisempiin kuljetuksiin, jos hinta nousee 10 prosenttia. Logistiikkayrityksille yhä tiukempia ympäristövaatimuksia Palvelun ostajat asettavat yhä tiukempia ympäristövaatimuksia. Tavallisimmat vaatimukset ovat joko junan tai laivan valinta, ympäristövaikutusten dokumentointi, ympäristötehokkaat polttoaineet ja ISO-sertifiointi. ISO-sertifiointi on yleisin vaatimus (46 %). Vuoden 2010 Pohjoismaiseen logistiikkabarometriin verrattuna kasvua on 18 pro- senttia. Tanskalaiset painavat keskiarvoa alas 32 prosentillaan. Ympäristölaskuria vaatii nyt kaksinkertainen määrä vastaajia: vuoden 2010 tutkimuksen 16 prosentista nykyiseen 30 prosenttiin. Yritykset haluavat tietää tarkalleen, miten paljon energiaa rahdin kuljettaminen on kuluttanut ja minkälaisia päästöjä se on aiheuttanut, ja haluavat hyödyntää tietoja edelleen. Ruotsalaiset yritykset asettavat ympäristön etusijalle logistiikkakysymyksissä muita pohjoismaisia yrityksiä hanakammin. Ne ovat halukkaita maksamaan enemmän ympäristöystävällisistä ratkaisuista ja lisäksi asettavat muita pohjoismaisia yrityksiä tiukempia vaatimuksia ISO-ympäristösertifioinnin, biopolttoaineiden ja ympäristövaikutusten dokumentoinnin suhteen. Ruotsi Norja Suomi Tanska ISO 51 % 47 % 44 % 32 % Ympäristöyst. polttoaineet 40 % 23 % 37 % 21 % Ympäristövaikutusten arviointi 37 % 36 % 19 % 15 % Rautatie 16 % 32 % 9 % 3 % Laiva 13 % 21 % 28 % 12 % Kuljetusliikkeille asetettavat ympäristövaatimukset ympäristötehokkaiden kuljetusten suhteen / maa Ruotsi edelläkävijä ympäristökysymyksissä Ympäristöystävällistä logistiikkaa 21
5. Esimerkkiyrityksiä Ympäristöystävällistä logistiikkaa 23
Kwintet Kwintet on Euroopan johtava ammattikäyttöön tarkoitettujen työvaatteiden toimittaja. Yrityksellä on 11 eri tuotemerkkiä ja toimipaikkoja ympäri Eurooppaa. Yrityksen markkinat kattavat koko maailman, joten logistiikkatarpeet on määriteltävä kokonaisuudessaan tehokkuuden ja suurtuotannon etujen saavuttamiseksi. Yritys on toteuttanut viimeisten neljän vuoden aikana konsolidointihankkeen, jonka ansiosta: varastojen määrä on vähentynyt 30:stä 20:een Kwintet AB Myy: työvaatteita ammattikäyttöön Liikevaihto: 600 milj. EUR Työntekijöitä: 3200 Haastateltavat: Group Transport Manager Niklas Millerton ja Manager S&OP Henrik Malmrup kuljetusliikkeiden määrä on vähentynyt 40:stä 15:een positiivisia vaikutuksia liittyen kustannuksiin, hintoihin ja palveluun. Kwintet on tehnyt paljon työtä kuljetusten parissa, ja kuljetuksia koskevien muutosten toteuttaminen on ollut helpompaa kuin esimerkiksi toimitus- tai hankintamuutosten tekeminen. Yritys keskittyy työssään laadun parantamiseen luomalla hyvän tasapainon läpimenoaikojen ja markkinoiden palvelemisen välillä. Lisäksi pyritään saavuttamaan enemmän mittakaavaetuja koordinoimalla paremmin jakelukanavia, tekemällä läheisempää yhteistyötä ja vähentämällä maakohtaisia varastoja. Yritys haluaa luoda oman porttinsa Aasiasta Eurooppaan koordinoimalla tuontia. Yhteistyössä logistiikkatoimittajan kanssa tärkeintä on kustannusten ja luotettavuuden ohella henkilökohtainen suhde. Läheisyyden ansiosta olemme valmiimpia tulemaan toista osapuolta vastaan ja ottamaan suurempia riskejä, kuljetusvastaava Niklas Millerton toteaa. Odotamme, että yhteistyökumppanimme omaksuvat strategisen neuvonantajan roolin. Ulkoistamme varasto- ja kuljetustoimintoja olettaen, että joku muu osaa hoitaa ne meitä paremmin, hän sanoo. Esimerkkiyrityksiä 24