HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 2 2010 Kriisinhallintaoperaatioiden materiaalin toimitusketjut koetuksella Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Pääesikunnassa
BREAK THE HABIT batterydrink.com 2
Mielikuvilla tuloksia? Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2010 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B 3 50104 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio PL 5, 15701 Lahti 0299 460 423 Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, 04300 Tuusula (09) 275 9369 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, 01350 VANTAA (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Risto Kosonen Vpj kapt Caj Lövegren Evl res Matti Paasivaara Ltn res Hans Gabrielsson Maj Jari Virolainen Evl Timo Saarinen Evl Mauri Etelämäki Evl Mika Multanen Evl Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsen-rekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, 00131 HELSINKI matti.sopanen@mil.fi Kansikuva: Afganistan ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2009 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, puhelin (015) 151 111 USA on käynyt sotaa Afganistanissa jo kohta kymmenen vuotta eikä voiton avaimia ole vielä löytynyt. Taistelut ovat keskittyneet maan eteläosiin. Suomi on mukana NATO:n johtamassa ISAF-koalitiossa (International Security Assistance Force) ja toimii maan rauhallisemmassa pohjoisosassa. Etelässä käydään sotaa, pohjoisessa turvataan ja rakennetaan yhteiskuntaa. USA:n nykyisellä presidentillä on vaalilupaustensa mukaisesti paineita päästä tuloksiin ja aloittaa joukkojen vetämiset pois Afganistanista. Maasta poistumisen pitäisi alkaa ensi vuonna, mutta tällä hetkellä joukkojen vahvuutta vielä tuntuvasti lisätään. Maata ei saisi jättää oman onnensa varaan ja talebanien armoille. Toisaalta sota on tullut jatkuvasti yhä epäsuositummaksi sinne joukkoja lähettäneissä maissa. Nyt ratkaisevaksi aiottu USA:n suuroperaatio käynnistetään Kandaharin alueella. Washington Post in mukaan (23.5.2010) ratkaisu täällä, talebanien kotikentällä, rikkoisi vastustajan moraalin ja kääntäisi sodan kulun koalitiolle suotuisaksi sekä antaisi oikeutuksen valitulle strategialle. Varasuunnitelmaa ei ole. Joukkojen lisäksi alueelle massoitetaan myös rahaa eri projekteihin. Viranomaiset kuvaavat operaation siviili-sotilasyhteistyötä ensimmäi- Tässä numerossa: seksi kunnon testiksi Afganistanissa viisi vuotta sitten Irakissa omaksutulle doktriinille. Ulkominiusteri Hillary Clinton lupasi, että tällä kertaa tankit eivät vyöry kaupunkiin. Arviot siviili- tai sotilastoimien vaikutuksista vaihtelevat. Alueen asukkaiden väitetään olevan enemmän vihamielisiä miehittäjiä ja Kabulin hallintoa kuin talebaneja kohtaan. Washington Post kirjoittaa, että operaation nimi Cooperation for Kandahar valittiin huolella, jotta voitaisiin välttää liian sotaisena pidettyä operaatio -sanaa. Eräs hallinnon edustaja kuvasi sitä sotilaalliseksi läsnäoloksi ja presidentti Karzai määritteli sen prosessiksi. Meillä on kiistelty, onko suomalaisosasto Afganistanissa rauhanturvaoperaatiossa, sisällissodan osapuoli vai vain sodankaltaisissa olosuhteissa. Hyödyllisempää voisi olla käydä keskustelua siitä, mikä on se loppuasetelma meidän kannaltamme, jolloin operaatio osaltamme voitaisiin lopettaa onnistuneena. Varasuunnitelmakin olisi hyvä olla. Pääkirjoitus... 3 Näkökulmia huoltovarmauudesta... 4 Toimitusketju venyy ja paukkuu... 6 10 RFID-teknologia puolustusvoimien tarpeisiin... 12 15 Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö... 16 MILLOG 2010 Symposium... 18 19 Uudistettu puolustusvoimien kuljettajakoulutus... 20 21 Huoltoupseeri ry:n kevätkokous... 22 26 Siirto Mikkeliin onnenpotku perheellemme... 28 Syksyn huippumatka itäiseen Viroon... 29 Sattumia Huoltoupseerit perehtyivät suursataman toimintaan... 30 3
Puheenjohtajan kynästä Näkökulmia huoltovarmuudesta Islannin tuhkapilvet lamauttivat koko Pohjois-Euroopan lentoliikenteen. Kevään aikana myös erilaiset lakot ovat häirinneet kansalaisten normaalia elämää. Jännityksellä olemme seuranneet uutisia, miten nousevat hinnat, koska alkaa hamstraus ja koska loppuvat elintarvikkeet. Todellisuudessa kevään aikana on koettu vain pieniä häiriöitä. Mistään kriisistä ei voida puhua. Mutta miten on varauduttu tilanteeseen, jossa varaosia ei saada tai elintarvikkeet loppuisivat kaupoista? Olisiko valmiusvarastoista apua? Onko laaja riippuvuus ulkomaisista toimittajista osoitus heikosta omavaraisuudesta? Voisivatko tai haluaisivatko muut maat tukea Suomea, jos tulee vaikeuksia? Mitkä ovat suomalaisten velvoitteet muita EU-maita kohtaan, niidenkin jotka kuulemma eivät ole niin hyvin varautuneita. Näihin voisi vasta, että Suomi on varautunut keskimääräistä paremmin poikkeusoloihin. Omavaraisuus, kotimaisuusaste ja valmiusvarastointi ovat huoltovarmuuskäsitteitä. Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuustoiminnan tarkoituksena on analysoida kriittisiin toimintoihin kohdistuvia uhkia ja riskejä ja kehittää keinoja haavoittuvuuksien hallintaan. Häiriöissä ja poikkeusoloissa taloudelliset toiminnot pyritään säilyttämään mahdollisimman lähellä normaalitilaa. Huoltovarmuuden painopisteenä on yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden turvaaminen. Erityiset painopistealueet ovat tieto- ja energiaverkot. Sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyy tiivis yhteistyö kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa, joka on edelleen verkottunut muihin maihin. Yhteistyö on avointa molempia osapuolia hyödyttävää. Sillä on myös laaja yhteiskunnallinen tuki. Monissa puolustusmateriaalihankinnoissa huoltovarmuus on eräs tärkeimmistä hankintakriteereistä. Tietyt sotavarusteet on mahdollista hankkia 4 suorahankintoina suoraan kotimaiselta teollisuudelta ilman EU-kilpailutusta. Tietäen kehitystyö kalleuden ja tekniikan monimutkaistumisen tulee tälläkin alalla mieleen, miten on huoltovarmuuden laita? Mikä osa teollisesta yhteistyöstä on puhdasta kaupankäyntiä ja siihen liittyvää yhteistyötä, mikä on huoltovarmuuden osuus ja miten paljon takana on puhdasta työllisyyspolitiikkaa. Varmaankaan muutaman ainutlaatuisen sotavarusteen kehittäminen ja hankinta eivät kehitä teollisuuden kilpailukykyä. Käyttäjälläkin on lopulta suuria vaikeuksia pitää hankittuja erikoislaitteita kunnossa. Eli aina ei synny todellista huoltovarmuutta tai pysyvää osaamista vaikka näin oli ajatus. Suomi on EU-jäsen maana kiinteä ja verkottunut osa eurooppalaista talouselämää. Tiivis yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa varmuudella lisää myös huoltovarmuutta. Miten on tilanne sotilaallisen huoltovarmuuden laita, kun Suomi ei kuitenkaan ole NATO-jäsen, joita taas pääosa EU-maista on? Tähän voidaan varmuudella todeta, että myös jäsenyys vaatii varautumista. Näin maa pystyy riittävällä varmuudella takaamaan oman maansa toiminnan ja kenties aut- tamaan muita. Talouskriisissä oleva Kreikka on hyvä osoitus huonosta taloudellisesta varautumisesta, joka oli johtaa sekä Kreikan että muut EU-maat samaan syöksykierteeseen. Huoltovarmuus on laaja käsite. Sitä voi lähestyä hyvin monista suunnista. Huoltoupseeriyhdistykseen kuuluu huomattava määrä jäseniä, joiden tehtävät liittyvät suoraan huoltovarmuuteen. Keskinäinen vuorovaikutus huoltoupseereiden välillä on hyvä tapa avata huoltovarmuuden monitahoista kenttää. Tavoitteena onkin ensi vuonna järjestää tähän aiheeseen liittyvä juhlaseminaari, jonka aiheena on huoltovarmuus. Samalla juhlistetaan yhdistyksen 85-vuotista taivalta. Elokuun lopun päätapahtumana on perinteikäs Huoltotapahtuma Lahdessa. Tällä kertaa tapahtumaan osallistuu myös Sveitsin huoltoupseereita puolisoineen. Tapahtuma tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden huoltohenkiseen yhdessä oloon ja tällä kertaa kansainvälisessä seurassa. Toivottavasti myös sää suosii iloista joukkoa! Toivotan jäsenistölle ja lukijoille hyvää ja lämmintä kesää!
1/1 ILMOITUS 5
Artikkelisarja: Toimitusketju venyy ja paukkuu Kriisinhallintajoukkojen huollon tarve on suuri vaativissa olosuhteissa. Operaatioiden perustamiseen liittyvät materiaalisiirrot ja kulutuksesta johtuvat täydennykset on varauduttava tekemään osin yhteisillä resursseilla heti operaation alusta alkaen. Tehtävät voivat vaihdella, joten ennakointi on vaikeaa. Toimitusketjut kuormittuvat. Tarvitaan runsaasti huollon kapasiteettia ja suojaa. Tässä artikkelissa pohditaan tukikohtainfrastruktuurin merkitystä, kun tavoitteena on käyttää henkilö- ja materiaaliresursseja tehokkaasti ja turvallisesti. Toimitusketju tukeutumisedellytysten näkökulmasta Majuri Janne Rautiainen Kirjoittaja palvelee Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa. Artikkeli mukailee hänen Yleisesikuntaupseerikurssi 54:llä tekemäänsä nopean toiminnan konseptin huoltoa ja Naton transformaatiota käsittelevän tutkimuksen käsiteosuutta. Tutkimuksessa puretaan toimitus- ja evakuointiketjun problematiikkaa huollon yleisten periaatteiden näkökulmista. Majuri Janne Rautiainen on palvellut ISAF operaatiossa Afganistanissa ja EUFOR Altheassa Bosnia-Hertsegovinassa. EU, YK ja NATO kehittävät yhteistoimintakykyisiä nopean toiminnan edellyttämiä huollon suorituskykyjä. Joukkoja, tilanneymmärrystä ja erilaisia toimintoja voidaan käyttää esimerkiksi jonkin käynnissä olevan kriisinhallintaoperaation tukena tai uuden operaation aloituksessa. Tarvitaan liikkuvuutta, suojaa, logistista ajattelua ja riittävän kattava tilannekuva. On kyettävä ennakoimaan tukitarpeen kehitystä, huollon suorituskykyä ja tukeutumisedellytyksiä. Yllätykset voivat olla suuria, joten on varauduttava toimitusketjujen venymisestä aina voimankäyttöön. Kirjoittaja eräässä ANA:n (Afghan National Army) Keskisen Armeijakunnan operaatiotukikohdassa. (SRJA, ISAF4 operaatio) 6
Monikansallinen fyysinen ja toiminnallinen yhteenliittymä. Operaation osallistujavaltiot ja kumppanit voivat keskittää sekä kansallisen että monikansallisen huollon päätukikohtaan. Keskittäminen mahdollistaa strategisten ilma- ja/tai meri- sekä maakuljetusten vastaanoton, pidempiaikaisen varastoinnin ja erilaisten suojausta sekä huoltoa vaativien suorituskykyjen sijoittamisen. Ilmakuva eräästä päätukikohdasta. (Kuva SRJA, ISAF3 operaatio) Tuttu konsepti? Päätukikohtaa voisi verrata esimerkiksi Etelä-Suomen Huoltorykmenttiin huoltolaitoksineen sekä yhteistoimintamahdollisuuksineen. Tosin erojakin löytyy. Keskittämistarve ei ole uusi ilmiö, mutta sen liittäminen yhteistoimintakyvyn kehittämiseen on nostettu korostetusti esille Naton transformaation tavoitteissa. Huollon osalta haasteet ovat samat myös puolustushaarayhteistoiminnan kehittämisessä. Kriisinhallintatehtävistä saadaan runsaasti kokemusta palvelumallin soveltamiseen taktisen ja taisteluteknisen tason huoltoon. Palvelumalli luo rungon ja täydentää joukkojen huoltoa. Toisaalta eristyksissä toimivalla komentajilla tulee olla riittävät huoltojoukot myös omassa käytössään. Tukeutumisedellytykset määrittävät toimitusketjun fyysisen rakenteen Toimitusketjun rakentamisen reunaehdot. Tukitarpeen ymmärtäminen luo perustan toimitusketjujen mitoittamiselle. Ymmärrys perustuu kokemukseen. Huollon suorituskyky hankitaan riittävällä kapasiteetilla ja harjoittelemalla. Tukeutumisedellytykset määrittävät toimitusketjun fyysisen rakenteen. Huollon ryhmitys ja kapasiteetti on suunniteltava sekä toiminnallisesti että maastoon sitoen. Se luo perusteet kiinteän infrastruktuurin tarpeelle. Minimum Footprint. Kiinteää infrastruktuuria rakennetaan tai otetaan käyttöön mahdollisimman vähän. Toisaalta huoltovarmuus ja huoltojoukkojen vahvuus ovat fundamentteja, jotka pakottavat tekemään kompromisseja. Vähimmäisvaatimus on, että toimitusketjuun liittyvä infrastruktuuri voidaan hyödyntää jälleenrakentamistyössä. Joukkojen poistuttua tukikohdat jäävät paikalliselle väestölle hyödynnettäväksi, ei rasitteeksi. Päätukikohta - operaation sydän Päätukikohta on operaatioalueella tai sen läheisyydessä oleva keskitetty tukikohtaverkosto. Päätukikohdassa eri toimialojen kuten huollon suorituskyvyt voidaan keskittää tarkoituksenmukaiseksi yhteenliittymäksi. Usein päätukikohta sijaitsee yhdessä tai korkeintaan muutamassa pienen kylän kokoisessa leirissä, joissa on usein lentokenttä, satama, varasto- ja majoitusalueet sekä erilaisia toimitiloja. Sotahistoria tuntee lukuisia strategisen ja operatiivisen tason päätukikohtia. Myös taktisella ja taisteluteknisellä tasolla monet huollon ryhmitysalueet on joko suunniteltu kiinteäksi tukikohtainfrastruktuuriksi tai käytännön syistä muotoutuneet sellaisiksi. Esimerkiksi Vietnamin, Lähi- ja Keski-idän sotatai rauhanturvaamisen historiassa on useita esimerkkejä ko. tukeutumiskonseptista. Yhteinen piirre näyttäisi olevan suuri ja vaikeasti ennustettava kulutus, suhteellisen kattava liikkumisen vapaus Operaatioalueen tukikohdat ovat toimitusketjujen osia. Tukikohtaverkoston fyysistä rakennetta voidaan jäsennellä esimerkiksi seuraavasti: Päätukikohta (-verkosto kuten Naton Joint Logistics Support Base, JSLB) Operaatiotukikohdat (eteentyönnetyt tukikohdat kuten Forward Operating Base, FOB) Tilapäiset kiinteät tukeutumispaikat ja välivarastot (turvatalot, naapurit tms.) Ryhmitysalueet maastossa Yöpymispaikat ja tilapäiset ryhmitykset maastossa Kuljetukset Toimittaessa samassa tukikohdassa voidaan vaihtaa keskenään erikoisosaamista ja -kalustoa (Role Specialist Nation), mikä vapauttaa osallistujavaltioiden resursseja maastoon (Kuva SRJA, ISAF4 operaatio).
Operaatiotukikohdat mahdollistavat täydennykset, lääkintähuollon ja välttämättömimmät huoltopalvelut kauempana päätukikohdasta toimiville joukoille. Lisäksi telttaratkaisuihin perustuvat toimitilat mahdollistavat välttämättömät 1-tason kunnossapitotyöt. Sopivan kiinteä tukikohtainfrastruktuuri edessä lisää joukkojen ketteryyttä ja joukkojen toimintasädettä sekä turvallisuutta. Joukot voivat hyödyntää operaatiotukikohtaa huoltoon sekä reservien ryhmitys- ja joukkojen lepoalueena. Operaatiotukikohta lisää taistelukestävyyttä. Operaatiotukikohta mahdollistaa myös varastoinnin ja huoltoreservien ryhmittymisen. Tukikohtaa voidaan ajatella esimerkiksi teollisuusalueelle ryhmittyneenä prikaatin tai pataljoonan huoltokeskuksena (H1), jos käytetään huoltotaktiikasta tuttuja termejä. Varastointitarve on merkittävä, koska kulutus on jatkuvaa ja suurta. Joukkojen on varauduttava toimimaan eristyksissä jopa useita viikkoja. Esimerkiksi pataljoonan kokoinen joukko voi kuluttaa satoja kuormalavoja viikossa erilaista materiaalia, vettä ja polttoaineitta. Toiminnan intensiteetin kasvaessa viikoittainen kulutus nousee yli helposti tuhanteen lavaan. Huollon toimintaedellytyksiä on varauduttava puolustamaan. Päätukikohdan puolustusjärjestelyt mahdollistavat eri toimialojen ja aselajien suorituskykyjen yhteistoiminnan, joka lisää turvallisuutta. Huollon suojaukseen käytettäviä voimavaroja säästyy. Päätukikohdissa huoltohenkilöstön työrauha ja resurssit ovat päätukikohdissa suhteellisen hyvät, mikä mahdollistaa toimitusten huolellisen valmistelun ja lisää ketjun joustavuutta. (Kuvassa on erään päätukikohdan puolustusharjoitus. SJRA, ISAF4 operaatio). Operaatiotukikohdan perustaminen sitoo runsaasti resursseja. Tarpeettomaan varastointiin ei ole mahdollisuuksia. Huoltotarpeen arviot ohjaavat tukikohdan koolle asetettavia vaatimuksia. Arvioinnissa voidaan hyödyntää aikaisempia kokemuksia ja oppaita. Suomalaiset huollon oppaat ovat osoittautuneet yllättävän hyödylliseksi myös kriisinhallintatehtävien suunnittelussa. sekä varautuminen toiminaan eristyksissä. Myös pohjoismailla on pitkät perinteet päätukikohtien hyödyntämisestä rauhanturvahistoriansa aikana. Esimerkiksi Suomi on usein hyödyntänyt päätukikohtia, koska ne ovat soveltuneet toiminnan luonteeseen. Suomi on toiminut myös mm. Euroopan Unionin bulvaanina suurehkon lentotukikohdan infrastruktuurin omistajana. Silloin EU- FOR Althea operaation alkuvaiheessa Pohjoisen Taisteluosaston kehysvaltioasemaan liittyen tukikohdan omistajuus siirtyi amerikkalaisilta Suomelle. Tukikohdassa oli lentokenttä, yli 600 rakennusta voimalaitoksineen, runsaasti varasto-, majoitus sekä toimitiloja. Suora tukeutumismahdollisuus säästää resursseja. Toimitusvarmuuden ja joustavuuden näkökulmasta moni toimitusketjun haaste ratkeaisi, jos joukko voisi tukeutua suoraan päätukikohtaan. Tosin silloin operaatiot eivät voi olla kovin monen tunnin päässä tukikohdasta. Aina suora tukeutuminen ei ole tarkoituksenmukaista, jolloin joudutaan perustamaan operaatiotukikohtia. Operaatiotukikohdat lisäävät toimintakykyä ja joukkojen operatiivista ketteryyttä Operaatiotukikohta on kokoavan toimitusverkon päätepiste. Toisaalta se on myös hajoavan toimitusverkon alkupiste (vrt. prikaatin/pataljoonan huoltokeskus). Operaatiotukikohdan sijainnin on mahdollistettava säännölliset maakuljetukset päätukikohdasta. Tiestön tulisi soveltua täysperävaunuille, kun ajetaan hyvällä ajokelillä. Käytännössä usein on Operaatiotukikohdat täydentävät huoltojärjestelmää. Operaatiotukikohdalla tarkoitetaan esimerkiksi eteentyönnettyjä tukikohtia kuten FOB, Forward Operating/Operation Base, mutta ei muutaman päivän ryhmitysalueita. Paikallisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksia kuten tiestöä on rajallisesti. Se käyttö vaatii usein raivauskykyä ja runsaasti tienpitoa, mikä on huomioitava organisaation ja yksikkötyypin suunnittelussa. (Kuva SRJA, ISAF4 operaatio). 8
joukkoyksikön kokoisille nopean toiminnan joukoille tulisi toimittaa viikoittaiset täydennykset, koska silloin operaatioita toteutettavat joukot eivät sitoudu huollon suojaamiseen operaatiotukikohdan ja päätukikohdan välillä. Osallistujamaiden tulisi varata tai järjestää muulla tavalla riittävät resurssit (ml. suoja) päätukikohdan ja operaatiotukikohdan välisiin toimituksiin. Joukkoyksikön resursseja sitoutuu joka tapauksessa operaatiotukikohdan ja ryhmitysalueiden välisen huollon järjestelyihin ja suojaukseen. Ilmakuljetuskyky täydentää toimitusten perusjärjestelyjä. Rajallisen kuljetuskyvyn ja lentotoiminnan olosuhderiippuvuuden vuoksi tukikohtien välillä on varauduttava maakuljetuksiin. Joukkojen on kyettävä toimimaan eristyksissä jopa viikkoja, joka lisää varastoinnin ja taktisten ilmakuljetusten tarvetta. (Kuva SRJA, ISAF3 operaatio). tyydyttävä maastokelpoisten kuormaautojen käyttöön, joka voi sekin olla ajokelistä riippuvaista. Taktisten ilmakuljetusten laskeutumismahdollisuus on toinen tärkeä tekijä, kun valitaan tukikohdan paikkaa. Tukikohdassa on oltava vähintään helikopterin laskeutumis- ja kuumatankkauskyky sekä mahdollisuus suojata laskeutumisalue. Operaatiotukikohdassa on varauduttava toimimaan eristyksissä jopa viikkoja. Ilma- ja maakuljetukset ovat riippuvaisia kelistä ja turvallisuustilanteesta. Kokemusten mukaan maastokuorma-autot tai muut pyöräajoneuvot eivät aina pääse liikkumaan pää- ja operaatiotukikohdan välillä, joten esimerkiksi telakuorma-autojen liikkuvuus voi muodostua korvaamattomaksi kriittisten täydennysten ja evakuointien mahdollistamiseksi. Esimerkiksi eteläisessä Afganistanissa tiestö voi muuttua tiettyinä vuodenaikoina hyvin mutaiseksi, jolloin erityisesti toimintakyvyn ylläpidon ja tehtävän toteuttamisen kannalta kriittisen huollon osalta on kyettävä porrastamaan materiaalia, varaamaan osaamista ja muita huollon suorituskykyjä. Tilapäisjärjestelyt joustavuutta ja suojaa. Tilapäiset tukeutumispaikat ja varastot täydentävät toimitusketjun kiinteää tukikohtainfrastruktuuria ja kuljetuksia. Tilapäisjärjestelyjen hyödyntäminen parantaa usein huoltojoukkojen turvallisuutta. Tavallisin tilapäinen tukeutumispaikka on naapurijoukon tukikohta tai ryhmitysalue. Parhaat yhteistoimintamuodot syntyvät usein sattumalta ja epävirallisen verkoston kautta, mutta ne on järkevää virallistaa sopimuksilla toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Toimitusperiaate on harkittava aina tapauskohtaisesti. Usein periaatteena on, että joukot vastaavat toimituksista eli noutavat materiaalin päätukikohdasta. Siihen on varauduttava, vaikka toimittaminen operaatiotukikohtaan säästäisi resursseja. JLSB -konseptista (Joint Logistics Support Base) poiketen Huollon suojaus sitoo runsaasti resursseja. Se voi olla eräs vastustajan tavoitteista. Suuremmat kuljetukset ovat houkutteleva kohde, mutta usein yksittäisajot eivät ole mahdollisia turvallisuustilanteen kiristyessä. Suojaa voidaan joutua vuorottelemaan, koska niukat resurssit on kohdennettava tehokkaasti. Keskitettyjen kuljetusten suojaamisessa on mahdollista käyttää huolto- ja tiedustelujärjestelmien sekä ilma- ja maakomponentin suorituskykyjä. Kolonnat ovat vastustajalle houkutteleva, mutta vaikea maali. Tilanteen arvioinnissa kuljetusten keskittäminen usein voittaa, jos uhkana ovat väijytykset tai rikollinen toiminta.. Myös huolto tarvitsee huoltoa. Tukikohtien välisten kuljetusten keskittäminen lisää huollon varmuutta ja taloudellisuutta. Marssiosastojen kuljetustuki ja evakuointituki joudutaan usein kohdentamaan ajan ja paikan suhteen (aiemmin mainittu vuorotteluperiaate). Toiminnot on järkevää keskittää, jos siihen on suinkin mahdollisuus. Keskitetyt kuljetukset ovat kokonaisuuksia, jotka voidaan suunnitella osana selustan tukeutumisjärjestelmää. Kuljetusoperaatiot vaativat erityisen paljon yhteistoiminnan harjoittelua, mikä luo edellytykset vaihtoehtoisten keinovalikoimien hyödyntämiseen tilanteen vaatimalla tavalla. Huolto maastossa ja pyörillä Vaikeakulkuinen maasto, lentosää ja ajokeli pakottavat porrastamaan materiaalia. Joukkojen on varauduttava toimimaan eristyksissä, mikä lisää huollon keskittämistarvetta operaatioalueella. Erityisesti varastointitarve lisää tarvetta hyödyntää kiinteää tukikohtainfrastruktuuria. (Kuva SRJA, ISAF3 operaatio). 9
Monikansallisuus on sekä haaste että mahdollisuus, mikä korostuu suuressa tukikohdassa. Hyödyntäminen vaatii tahtoa ja harjoittelua. Kirjoittaja on kuudes oikealta. (Kuva SRJA, ISAF4 operaatio) Täyttöpalvelu vapauttaa tilaa kriittiselle huollolle. Täydennykset, porrastukset ja lepomahdollisuus voidaan järjestää ennakoiden oletetuille partioreiteille. Pienenpien sotilasjoukkojen on kuljetettava tarvittava huolto ja suoja mukanaan useita päiviä pitkillä partiomatkoilla. Toimintaa helpottamaan varatut turvatalot/hotellit voivat parantaa toimintakyvyn ylläpitokykyä. Hotelliajattelu täydentää huoltojärjestelmää. Turvataloille voidaan porrastaa pullovettä, polttoainetta sekä taistelumuonia, mikä vapauttaa partion ajoneuvoista tilaa tehtävän ja turvallisuuden kannalta kriittiselle materiaalille. Myös turvataloverkoston suojaaminen sitoo resursseja, joten ko. palvelu on järkevintä hankkia yhteistoimintaosapuolilta toimittaessa kaukana ryhmitysalueelta. Turvataloverkostoa on vaikea rakentaa heti operaation alkuvaiheessa, mutta muiden kriisinhallintajoukkojen tai kumppanien infrastruktuurista voi löytyä tukeutumismahdollisuuksia. Huollolla on oltava sama kyky kuin tuettavalla joukolla, jos halutaan ryhmittyä maastoon. Joukko joutuu usein ryhmittymään ilman kiinteän tukikohtainfrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksia. Huoltojoukoilla on oltava sama maastoliikkuvuus kuin tuettavilla joukoilla. Pataljoonan kokoisen joukon on joskus tarkoituksenmukaista jakaa huoltokeskus kahteen osaan, kun toimitaan kaukana päätukikohdasta. Huoltokeskus 1 (H1=FOB) voisi toimia operaatiotukikohdassa ja huoltokeskus 2 (H2=ryhmitys) maastossa. H2 voidaan ryhmittää painopistesuuntaan tai erillisessä suunnassa toimivan joukon tueksi, mikä parantaa yksikköjen liikkuvuutta 10 ja vapauttaa resursseja. Yksikköjen huolto on joskus tarkoituksenmukaista keskittää H2:n yhteyteen. Maastoon mukaan vain välttämätön huolto. Maastoon voidaan ottaa mukaan vain muutaman päivän täydennykset ja välttämätön huolto muista toimialoista. Huollon suojaamiseen, kuljetuksiin, materiaalin käsittelyyn sekä huoltovalmiuden saavuttamiseen sitoutuu runsaasti resursseja, kun toimitaan vaativissa olosuhteissa tukikohdan ulkopuolella. Partioivien joukkojen ja huoltokolonnien on varauduttava yöpymään maastossa. Silloin joukkojen suojausjärjestelyt muistuttavat nopeaa puolustukseen ryhmittymistä. Myös huoltohenkilöstön on kyettävä voimankäyttöön, mikä asettaa huoltohenkilöstön valinnoille ja koulutukselle tietyt minimivaatimukset. Myös huoltohenkilöstön on varauduttava viipymään useita päiviä maastossa. Sääolosuhteet voivat olla ankarat aina kovista pakkasista ja lumimyrskyistä kuumuuteen ja hiekkamyrskyihin, mikä voi vaikeuttaa liikkumista ja lisää kulutusta sekä kulumista. Toimitusten kannalta vaativin keli on pitkät sateet joka pehmittää tiet ajokelvottomaksi, joten toimintakyvyn kannalta kriittinen huolto on oltava marssiosastojen mukana. Lopuksi Tukeutumisjärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä kehittämistä. Naton transformaation hengessä hahmoteltu tukeutumiskonsepti on erään- lainen tarttumapinta globaaleihin toimitusverkkoihin, johon voidaan liittää osallistujavaltioiden resurssit tarpeen ja kyvyn mukaan. Globaalit toimitusverkot ovat mahdollisuus koko operaation ajan, mutta niiden merkitys korostuu suorituskyvyn rakentamisvaiheessa sekä joukkojen keskittämisessä ja purussa. Nopean toiminnan operaatioihin huolto viedään mukana ja lähtökohtaisesti sillä pärjätään, joten suunnitteluun on panostettava. Oleellista on rakentaa riittävän vahvat ja kattavat kansalliset huoltojoukot, joiden rakennetta muokataan moduuliperiaatteella tilanteen vaatimalla tavalla. Suorituskyvyn rakentaminen vie kauan ja siihen on sitouduttava. Nopean toiminnan kyky ei saisi perustua huollon lyhytjänteiseen räätälöintiin, koska jo pelkästään harjoittelu vie järjestelmältä vuosia. Tukikohtarakenteen olemassaolo ei korvaa huollon suunnitelmallista joukkotuotantoa ja huolellista operaation valmistelua. Kiinteän infrastruktuurin hyödyntämisessä kyse on lähinnä huoltotaktiikan soveltamisesta. Joukoilla on oltava kyky tukeutua eli sopiva kalusto, osaaminen ja tilannekuva sekä yhteistoimintakyky. Sopivan kiinteä infrastruktuuri nostaa huollon suorituskykyä, joten toimintaympäristön analyysiin tulisi varata runsaasti aikaa. Esimerkiksi JLSB konsepti ohjaa suunnittelua, mutta se vaatii operaatiokohtaista hiomista. Kiinteiden tukikohtien merkitys ei varmaankaan vähene tulevaisuudessa, koska vaativissa ja vaihtelevissa kriisinhallinnan olosuhteissa kaikki toimintaa helpottava apu on tarpeen.
1/1 ilmoitus
RFID-teknologia Puolustusvoimien tarpeisiin Kapteeni Markus Ilonen Kirjoittaja palvelee Hämeen Rykmentissä Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla ja on vastannut Huoltokoulun RFID-teknologiaan liittyvästä tutkimuksesta vuodesta 2008 alkaen. Huoltokoulun RFID-tutkimus Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosasto kokeili Pääesikunnan logistiikkaosaston toimeksiannosta RFID-teknologiaa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Selvitystyötä jatkettiin vuosina 2008-10. Tässä artikkelissa pohditaan tutkimuksissa esille tulleita kysymyksiä ja käytyä keskustelua. RFID (Radio Frequency Identification, radiotaajuinen tunnistaminen) on tehnyt teollisuudessa ja vähittäiskaupassa tuloaan jo muutamien vuosien ajan. Teknologiaa tavalla tai toisella käyttävien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta alalla odotettua suurta läpimurtoa ei ole tapahtunut. Puolustusvoimissakin lähes jokainen työntekijä on tekemisissä RFID-tekniikan kanssa avatessaan varuskunnan portin kulkutunnisteella tai tankatessaan ajoneuvoa PAJA-järjestelmään kuuluvalla polttoaineen jakopaikalla. RFID:n ominaisuuksia RFID-tekniikan avulla on mahdollista lukea tunniste ilman suoraa näköyhteyttä lukijalaitteen ja tunnisteen välillä, toisin kuin viivakoodia käytettäessä. Esimerkiksi lika tai lumi tunnisteen pinnalla ei vaikuta lukutapahtumaan ja tunniste voidaan sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa se on suojassa vioittumiselta. Tunnisteita voidaan lisäksi lukea useita, jopa satoja, samanaikaisesti. Tämä kaikki luo RFID käyttökohteet on arvioitava tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti. lukutapahtumaan lisää vapautta ja paremmat mahdollisuudet automatisoida tiedonkeruuta. Sähköinen tiedonkeruu poistaa myös manuaalisen luku- tai näppäilyvirheen mahdollisuuden tietojen syöttämisessä. RFID:n avulla voidaan näin ollen parantaa sekä toiminnan tuottavuutta että laatua. Toinen RFID:n merkittävä etu viivakoodiin nähden on sen suurempi tallennuskapasiteetti. RFID:n yhteydessä usein käytetyn EPC-koodiston numeroavaruus riittää tarvittaessa yksilöimään kaikki teollisesti valmistettavat hyödykkeet. Yhdistettynä näköyhteyttä tarvitsemattomaan tunnistustekniikkaan tämä avaa materiaaliyksilöiden hallintaan suuria mahdollisuuksia. Tuotteen uniikisti yksi- 12
löivä tunniste voidaan valmistusvaiheessa vaikkapa valaa sen sisään, jolloin se on suojassa rikkoutumiselta ja väärennöksiltä. Tuoteyksilön elinkaaren vaiheista voidaan näin kerätä aiempaa yksityiskohtaisemmin tietoa. RFID ei kuitenkaan ole optimaalinen tunnistusratkaisu kaikkiin käyttötarkoituksiin eikä välttämättä tuo mitään lisäarvoa esimerkiksi viivakoodiin nähden, joskus jopa päinvastoin. Radiotekniikkaa tuntevat tietävät radioaallon heijastumisen ja vaimenemisen tuomat haasteet. Kuuluvuus voi olla erinomainen yhdessä paikassa ja metrin päässä vieressä olematon. Tätä ei ilmene muiden RFID:n kanssa rinnakkaisten tekniikoiden yhteydessä. Tunnistamisen rooli ja tarve RFID:hen liittyvää keskustelua tuntuu etupäässä hallitsevan kysymys fyysisen lukutapahtuman varmuudesta ja ennen kaikkea vähittäiskaupan toimijoita kiinnostava tunnisteen kappalehinta. Molemmat ovat toki tärkeitä kysymyksiä, ja mikäli ne koetaan saatavia hyötyjä suuremmiksi, niin teknologiaa kohtaan tunnettu pidättyvyys on perusteltua. Vähemmälle huomiolle tuntuu jäävän keskustelu fyysisen tunnistamisen merkityksestä prosesseissa ylipäätään eli mikä on tunnistamiseen liittyvä business case. RFID on kuitenkin vain tunnistusmenetelmä, jonka vaihtoehtoja ovat ihmissilmä ja lyijykynä, viivakoodi jne. Jonkin tapauksen toteuttaminen RFID:llä voi olla mahdollista, mutta ei välttämättä järkevää. Logistiikassa tunnistamisessa on yksinkertaistettuna kyse jonkin tapahtuman leimauksesta, jossa kerätään tieto KUKA (tai MIKÄ) teki MITÄ, MIS- SÄ ja MILLOIN. Mikäli tällaisen leimauksen nopeuttaminen, automatisointi tai tekeminen ylipäätään mahdolliseksi on prosessin kehittämisen pullonkaula, on RFID harkitsemisen arvoinen. Kerättävän tiedon tulee luonnollisesti olla tarpeellista. Yksittäisenä tapahtumana kyseinen tieto ei kenties ole niin merkityksellistä paitsi poikkeamien jäljityksessä. Sen sijaan tilastotieto tapahtumista kuukauden tai vuoden ajalta voi auttaa kehittämään toimintaa täysin uudelta pohjalta. Tällöin puhutaan RFID:n välillisistä hyödyistä. Tiedonkeruu ei siten välttämättä paranna perustapahtumaa ollenkaan, mutta kerätystä tiedosta voi olla hyötyä kokonaisuuden kehittämiselle. RFID mahdollistaakin tiedon keräämisen aiempaa laajemmin, useammin ja monipuolisemmin. Missä RFID:tä tulisi käyttää, jotta siihen investoitava veronmaksajien euro tuottaisi parhaan tuloksen? Ratkaisut, jotka parhaiten tehostavat materiaalitoimintoja lattiatasolla vai edellä mainitut välilliset hyödyt? Ihanteellista olisi luonnollisesti löytää kohteita, joissa molem- Sovelluksen eri käyttötarkoituksia.
sa sovellusalueiden käytön painopiste olisi erilainen edellä kuvatulla tavalla. Poikkeusolojen logistiikassa kiinnostavimmat asiat eivät yleensä ole päällimmäisenä päivittäisessä toiminnassa, joten RFID:n merkityksen toimitusketjunhallinnassa (supply chain management) normaalioloissa voidaan katsoa olevan suhteessa vähäisempi, kun taas käyttöomaisuuden kulutuksen ja kunnonvalvonnan (mobile asset management) osuus korostuu. Prosessit ja lähtötiedot kuntoon RFID käyttöä voidaan hyödyntää esim. inventointiprosessissa. mat tavoitteet olisivat saavutettavissa. Näiden kahden tavoitteen välillä valinnan tekoa hankaloittaa, että välillisten hyötyjen mittaaminen on usein vaikeaa. Suorat hyödyt vaikkapa suoritteeseen käytettävän ajan muodossa tulevat yksiselitteisemmin esille. Automaatiota ja nopeutta Puolustusvoimat on todellinen monialayritys, jonka päivittäinen toiminta eroaa mittakaavaltaan ja suoritteiltaan valtavasti siitä tarkoituksesta mitä varten organisaatio on olemassa. Erilaisia logistiikan alan toimintojakin perinteistä yritystä huomattavasti enemmän eli RFID:n käytölle on kohteita mistä valita. Normaalioloissa puolustusvoimissa lienee suhteellisen vähäinen määrä prosesseja, joissa materiaalivirrat toimipisteiden välillä olisivat niin suuria, että RFID:n hyöty vaikkapa lähetyksen vastaanottotoiminnon nopeuttamisen muodossa tulisi esille. Sen sijaan kriisiaikana puolustusvoimien logistiikassa varmasti saavutetaan RFID-investoinnin kannattavuuden kannalta tarvittavan suuri tapahtumien määrä. Tämän sanomisella ei tarkoiteta, että RFID olisi normaaliolojen toimitusketjunhallinnassa tarpeeton, mutta ainakin siviililogistiikkaan verrattuna arkipäivän materiaalivirrat ovat puolustusvoimien toimipisteissä vähäisiä. Suurena varastoijana puolustusvoimissa nousee esille inventointiprosessi, jossa voitaisiin saavuttaa hyötyjä laskentatapahtuman nopeutumisesta ja laadun parantumisesta poistamalla manuaaliset luku- ja syöttövirheet prosessista. Rauhan ajan koulutusorganisaatiossa kulutusmateriaalia, kuten ampumatarvikkeita, ei käytetä valtaisia määriä, mutta kalusto kiertää koulutettavien opetuksessa ja siten aiheuttaa tapahtumia varastoille ja kunnossapidolle. Näiden tapahtumien seurannassa voidaan RFID:n nähdä tuovan hyötyjä arkipäivän toiminnassa. Esimerkiksi materiaaliyksilön lainausajat ja suoritetut kunnossapitotoimenpiteet voidaan kirjata vaivattomasti tuotteen tietoihin. Vai voitaisiinko kuvitella vaikkapa rynnäkkökiväärin lainausajoista pidettävän kirjaa kynällä ja paperilla? RFID mahdollistaa siten materiaalin tasaisen kierrättämisen käytössä. Kerättävää tietoa ja tiedon hyödyntämistapoja on lukuisia. RFID-järjestelmä olisi siten varmasti hyödyksi puolustusvoimissa kaikissa turvallisuustilanteissa, mutta normaaliolois- Huoltokoulun tekemistä kokeiluista saatujen havaintojen nojalla on syntynyt käsitys, että perusmuodossaan itse lukutapahtuman varmuus tai tunnisteen kestävyys ei muodostu käyttöönoton esteeksi. Tavoitteita asetettaessa tulee muistaa teknologian rajoitteet, eikä tule sortua epärealistisiin odotuksiin. Mikään järjestelmä ei toimi sataprosenttisesti, joten miksi vaatia sitä RFID:ltäkään? ICT-alalta tutut sloganit plug and play tai kaiken aikaa, kaikkialla, kaikkien kanssa eivät ole vielä arkipäivää RFID:n puolella. Mikä tässä siis enää pidättelee RFID:n tuloa? Puolustusvoimien tapauksessa itse tunnisteen hinnan ei pitäisi olla vähittäiskaupan tapaan kynnyskysymys. Käyttöönottoa ei kuitenkaan tule miettiä kritiikittömästi vaan kohteet on arvioitava tapauskohtaisesti ja tarvelähtöisesti. On tärkeää miettiä kohdeprosessi kokonaisuutena kuntoon ja alkaa vasta sitten suunnitella siihen liittyvien tapahtumien rekisteröintien automatisointia ja tarkoitukseen sopivan välineen valintaa. Enemmän ei välttämättä ole parempi ja RFID ei ole tarkoituksenmukaisin ratkaisu joka paikkaan. Meneillään oleva toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen tekee tässä suhteessa prosessien uudelleenarvioinnin ja valtakunnallisen yhtenäistämisen muodossa erittäin hyödyllistä perustyö- 14
Aivan vähäpätöinen urakka ei myöskään ole RFID-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä materiaalien merkitseminen. Joustavinta olisi siirtyä uusiin merkintöihin hankittavan uuden sotamateriaalin kautta. Uusissa hankinnoissa olisi järkevää vaatia tuotteiden ja pakkausten merkintää RFID-tunnisteilla jo toimittajan tekemänä, jolloin sen saapuessa puolustusvoimien haltuun materiaalin käsittely tehostuisi alusta alkaen. Hyötyjä merkinnöistä saisi myös valmistaja mahdollisten materiaalin tehdashuoltojen yhteydessä. Uusiutumistahti on kuitenkin jo olemassa olevaan materiaalimäärään nähden kovin hidas. Jotta RFID:tä voitaisiin kunnolla hyödyntää päivittäisissä toiminnoissa, myös olemassa olevaa materiaalia olisi merkittävä. Mitä pienempiä kohteita RFID:lla päätettäisiin seurata, sitä suuremmaksi merkintätyö luonnollisesti kasvaa. Jo pelkkä kuormalavojen määrä on valtava, puhumattakaan kuljetuspakkauksista tai tuoteyksilöistä. Merkintätyö olisikin kaiketi järkevää yhdistää kohdemateriaalille tehtäviin muihin toimenpiteisiin, kuten määräaikaistarkastuksiin. Mikäli seuranta haluttaisiin ulottaa materiaaliyksilöihin, soveltuvien tunnisteiden valinta koko merkittävälle puolustusvoimien käyttöomaisuuden valtaisan kirjolle tulisi myös olemaan suuri työ. Jokaisesta merkittävästä tuotteesta tulisi etsiä tarkoitukseen soveltuva paikka tunnisteelle. Esimerkiksi Huoltokoulun kokeilussa mietittäessä tunnisteen paikkaa rynnäkkökiväärissä päädyttiin sijoittamaan se kahvan sisäpinnalle. Kiinnityspinnat tuotteissa ovat erilaisia kooltaan ja materiaaliltaan, joten yhden tunnisteen koko, kiinnitystapa tai antennin ominaisuudet tuskin ovat ideaaleja tai edes riittävän hyviä koviin suureen joukkoon tuotteita. Aloitusurakka käyttöönotossa lienee joka tapauksessa melkoinen. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii kuitenkin tiettyä rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja työtä pelkäämätöntä asennetta. Emme tällä hetkellä kenties näe kaikkea teknologian mukanaan tuomaa hyötypotentiaalia. Aivan kuten ei tietokonettakaan enää käytetä vain sähköllä toimivana kirjoituskoneena, myös RFID:n kohdalla tarvitaan kykyä nähdä uuden teknologian mahdollistamat uudet, nykyisistä suurestikin poikkeavat toimintatavat. RFID tuo automaatiota ja nopeutta materiaalin käsittelyyn. tä myös mahdollista RFID:n käyttöönottoa silmällä pitäen. Järjestelmä on juuri niin hyvä kuin siihen syötetty tieto. RFID:n avulla järjestelmässä oleva tieto olisi ajantasaisempaa ja virheettömämpää siten tehostaen toiminnanohjausta. Tässä suhteessa käyttöönotto onkin ennen kaikkea tietojärjestelmäprojekti. Näin varsinkin, jos RFID ei korvaa vastaavassa käytössä aiemmin ollutta muuta tunnistusvälinettä, kuten viivakoodia. RFID:n tehokas käyttö kuitenkin edellyttää, että kohdeprosessin tarvitsemat perustiedot, vaikkapa tuoterakenne, on luotu toiminnanohjausjärjestelmään. Suuri tietojärjestelmätyö on siten odottamassa. Mittava merkintätyö 15
Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiön kevätkokous Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huolto up seerisäätiö piti kevätkokouksensa Helsingissä 21.4.2010. Samalla säätiö muisti standaarillaan puheenjohtajansa, eversti evp Leo Puustisen (kuvassa kesk.) johdolla säätiön hallituksesta poistuneita eversti Jari Anttalaista (kuvassa vas.) ja eversti evp Kari Suvantoa (kuvassa oik.) pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta hallitustyöskentelystä. Varsinaisessa kokouksessaan Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiö myönsi apurahoja kahdelle logistiikan ja huollon alalla Maanpuolustuskorkeakoulussa väitöskirjatyöhön lähteneelle huoltoupseerille. Lisäksi säätiö antoi apurahan yhden huoltupseerin logistiikkaalan jatko-opiskeluun Iso-Britanniassa vuosina 2010 2011. Tuettujen väitöskirjatöiden sekä jatko-opiskelun osalta tuotoksista ja tuntemuksista tullaan lukemaan myöhemmissä Huoltoupseeri-lehdissä. Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön, täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan. Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 1.4.2010 mennessä osoitteella: Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus Asiamies evl Mauri Etelämäki Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos PL 7 00861 Helsinki Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 11.10.2010 Tampereella Millog Oy:n tiloissa (Hatanpään valtatie 30) klo 17.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n mukaiset asiat sekä kuullaan esitelmä kunnossapidon strategisesta kumppanuudesta. Kokouksen jälkeen iltapala. Tervetuloa! Vierailun järjestämiseksi yllä mainitussa kiinteistössä, tarvitaan ilmoittautumiset osallistumisesta kokoukseen. Ilmoittautumisena tarvitaan nimi, työnantaja, tehtävä, ja ne lähetetään sihteerille 1.10.2010 mennessä matti.sopanen@mil.fi tai majuri Matti Sopanen, PELOGOS, PL 919, 00131 Helsinki. 16
1/1 ilmoitus 17
MILLOG 2010 Symposium Tutkimusabstrakteja pyydetään sotilaslogistiikan symposiumiin The Nordic Defence Logistic Research Network (NODLOREN) järjestää sotilaslogistiikan Symposiumin Maanpuolustuskorkeakoululla 1. - 2.12.2010. Studying Logistics for Military Organisations Abstraktien viimeinen jättöpäivä on 27.8.2010. Lisätietoja: Evl Vesa Autere/MPKK tai http://www.mpkk.fi/fi/ajankohtaista/ 31. toukokuu 2010 Symposium background The Military Academies of Finland, Sweden and Norway established in 2006 a society intended to further research and academic education in military logistics and military supply chain management in the broadest sense. This association is titled The Nordic Defence Logistic Research Network (NODLO- REN). Its purpose is to build a network for the creation, development, exchange and diffusion of research and knowledge about all military logistics relevant academic disciplines. NODLOREN co-operates together with The Humanitarian Logistics and Supply Chain Research Institute (www.hanken.fi/public/en/ humloginstitute) A main activity of the NODLOREN is an international MILLOG Symposium every second year. The second MIL- LOG Symposium will be held on 1-2 December, 2010 at the Finnish National Defence University, Helsinki. It brings together civil and military scientists interested in improving their research and further develop their network in the field of logistics and SCM. You are cordially invited to participate in this exciting event. Symposium theme: Studying logistics for military organisations 18 Researchers are invited to submit extended abstracts discussing the symposium theme or papers for one of the tracks mentioned below. To the Symposium papers are invited dealing with following topics: Logistics and SCM management Defence procurement Public-private business relations and management Technical logistics solutions Methodological and theoretical challenges in military logistics research Armed forces and Humanitarian Logistics Defense acquisition Other Special issue on Developments in Defence Logistics call for papers from International Journal of Physical Distribution & Logistics Management. Papers presented in symposium are possible to join call for papers from IJPDLM. The deadline for the Special Edition is 31 January 2011. Who should attend? This Symposium is of interest to researchers, military and civilian, in all fields with a military logistics and supply chain management relevance. Participation and submission If you would like to present a paper at the Symposium, please submit an extended abstract of 3-4 pages (including spaces) to the Symposium organising committee at vesa.autere@mil.fi by Friday 27 August 2010. All submissions will be peer-reviewed for academic quality. Organising committee of the MILLOG Symposium: Vesa Autere, LtCol, Researcher logistics, PhD student, vesa.autere@mil.fi Tel: +358(0)299530434 Tommi Myyryläinen, SrLt, Researcher Humanitarian Logistics, tommi.myyryläinen@mil.fi Tel: +358(0)299443621 Secretary: Tuula Soisalo, tuula.soisalo@mil.fi Tel: + 358 (0)299530411 Fax: + 358 (0)299530436 National Defence University Department of Leadership and Military Pedagogy PO Box 7 FI-00861 Helsinki Scientific committee for the MILLOG
Symposium 2010 Professor Lauri Ojala, TSE, Turku Professor Gyöngyi Kovács, HANKEN, Helsinki Professor Hannu Kari, NDU, Helsinki Professor Aki Mauri Huhtinen, NDU, Helsinki Professor Josu Takala, University of Vaasa Dr David M Moore, Director, Centre for Defence Acquisition, UK Assistant Professor Tore Listou, Defence Academy, Norway Key dates Deadline submission of extended abstract (3-4 pages; see Instructions for authors) 27 August 2010 Notification of acceptance sent by 24 September 2010 Deadline submission of full paper 4 November 2010 Deadline early bird registration. 4 November 2010 Practical information Information about hotel reservations will be available on www.mpkk.fi/xxx in August 2010. Registration to Symposium will be opened in August 2010 on www.mpkk. fi/xxx Presentations If invited to present a full paper at the Symposium, please note that presentations should be in Microsoft Power- Point and last no more than 20 minutes. Presentations will be followed by 5-10 minutes of discussion and questions. Language All papers must be written in English and Symposium presentations are to be delivered in English. Helsinki The beautiful and lively capital of Finland! Helsinki, the capital of the Republic of Finland, is a modern city with over half a million residents and is situated on the Baltic Sea. In 2000 Helsinki was an official European City of Culture while celebrating its 450th anniversary. Helsinki together with the neighbouring cities of Espoo, Kauniainen and Vantaa forms the Helsinki metropolitan area with more than a million inhabitants. Capital where Eastern and Western cultures meet Helsinki is unique among Northern European cities. The lifestyle in the second-most northern capital city in the world is full of contrasts and activities in the form of hundreds of events and friendly people. Helsinki s identity has been formed by cultural influences from both the East and West. The archipelago that surrounds Helsinki with hundreds of tiny islands creates an idyllic environment for cruises, for example. Over 450 years of history, several architectural layers and the impact of different periods can be clearly seen in Helsinki. Finnish design has also made the country s capital city world famous. The beauty of the surrounding nature blends seamlessly together with high-tech achievements, while old traditions mix with the latest contemporary trends. The city centre has many beautiful parks, and the nearby forests offer an ideal setting for peaceful and quiet walks. Helsinki s rhythm is laid back yet at the same time refreshingly active in terms of both the number and quality of restaurants and nightclubs. Everything is nearby Helsinki is a pocket-sized metropolis that is ideal for visitors! Welcome to Helsinki! Instructions for authors 2nd Military Logistics Symposium, Helsinki, 1-2 December 2010 Extended abstracts of no more than 3-4 pages (including spaces) and formatted as follows should be submitted to NDU FIN at vesa.autere@mil.fi by Friday 27 August 2010. The submitted contribution will be reviewed by our reviewers and the authors of extended abstracts will be notified whether their paper is accepted by 24 September 2010. The author is required to provide the following information: Title of paper Author 1, Author 2 + Affiliation Abstract Purpose: Text; Research approach: Text; Findings and Originality: Text Research impact: Text Practical impact: Text Keywords word1, word2, word3 The detailed information on the proper format of the document is as follows: Paper Size: A4 (210 x 297 mm) Margins Top: 53.0 mm Bottom: 53.0 mm Sides: 42.9 mm Title: Times New Roman 14pt, bold, capital letters, centered (leave one line space) Author(s): Times New Roman 12pt, centered below the title (underline presenting author) Affiliation(s): Times New Roman 10pt, italic, centered below the Author(s) including the postal address and e-mail address (leave one line space) Body Text: Times 12pt justified, single-spaced, leaving no space between the paragraphs. Photographs and Drawings: pasted directly into appropriate spaces inside the text Notice: Abstracts will be reproduced as received. All extended abstracts will be provided in CD version to delegates. If you encounter any problems meeting the above requirements, please contact the MILLOG Symposium organising committee by e-mail at: vesa.autere@ mil.fi Kutsu Huoltoupseeriyhdistys ry:n Länsi-Suomen aluetilaisuuteen Teemana Maavoimien huolto Huoltoupseeriyhdistys ry järjestää 13.9.2010 klo 12.00 14.00 Panssariprikaatin Vaakunasalissa (Parolannummentie, Hattula) Länsi-Suomen alueen jäsenille tarkoitetun tilaisuuden, jonka teemana on maavoimien huolto. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Länsi-Suomen Huoltorykmentin Esikunta. Kahvitarjoilu. Osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan ensisijaisesti sähköpostilla sihteeri Jasmin Liukkoselle, jasmin.liukkonen@mil.fi tai viikon 34 aikana puh. 0299 464 102. Tervetuloa Timo Kakkola Eversti Länsi-Suomen Huoltorykmentin komentaja 19
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on uudistunut työelämälähtöiseen suuntaan ja muodostaa nyt yrityksille varteenotettavan rekrytointikanavan. Uudistettu puolustusvoimien kuljettajakoulutus tuo paljon hyötyä nuorten siviilielämään Nuorten kiinnostus puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen on lisääntynyt. Mikko Räinä everstiluutnantti evp Puolustusvoimien ei suoraan omasta tarpeesta katsoen olisi ollut tarvetta lähteä mukaan kuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen, mutta puolustusvoimat kantaa näin omalta osaltaan yhteiskuntavastuuta. Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on uudistunut vuoden 2009 alusta vastaamaan EU:n ammattipätevyysdirektiivin asettamiin haasteisiin. Kaikki C- ja CE-luokan sotilaskuljettajat saavat palveluksen aikana perustason ammattipätevyyskoulutuksen. CE-luokan kuljettajat saavat sen 280 tunnin mittaisena perustason ammattipätevyyskoulutuksena ja C-luokan kuljettajat 140 tunnin nopeutettuna perustason ammattipätevyyskoulutuksena. Sokka-hankkeet Sotilaskuljettajasta kuljetusalan ammattilaiseksi vuosina 2005-2010 toteutetuissa SOKKA, PilottiSOKKA ja TyöSOKKA-hanke puolustusvoimien ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten kanssa päättyvät tänä kesänä ja työn tulosten hyödyt ovat ilmeiset. Pyrimme yhteistyökumppaneidemme kanssa luomaan koulutuspaketin, jolla ammattipätevyyteen vaadittava koulutus tukisi mahdollisimman hyvin myös puolustusvoimien tarpeita, on aiemmin Ruotuväki-lehdessä todennut everstiluutnantti Esa-Jussi Nuutila. Suomi kulkee kumipyörillä ja on kaikkien kannalta hyödyllistä, että Suomessa pystytään itse kouluttamaan lainsäädännön edellyttämät kuljettajat. Jos emme itse pysty kouluttamaan kuljettajia, heidät tuodaan jostain muualta. 20 Kuljettajaksi koulutettava varusmies saa pitkän palvelusajan vastineeksi jotain konkreettista hyötyä siviilielämää varten. Kuorman oikea sidonta on tärkeä turvallisuustekijä. Se että kuljettajat puhuvat suomea, on kaikkien etu. Suorat hyödyt ja hyväksi luvut Nykyisin puolustusvoimiin kuljettajaksi haketuvat eivät tavoittele vain ajokorttiluokan korotusta esimerkiksi rekkakorttiin vaan saavat monipuolisen koulutuksen lisäksi oikeuden harjoittaa kuljettajan ammattia ansiomielessä. Vaikkei puolustusvoimissa kuljettajaksi koulutettu ammattikuljettajaksi koskaan ryhdy, mittaa hän hyödyt siviilielämässä