Terveisiä kentältä: haasteita ja kehittämisideoita työterveyslääkärin ja psykiatrin välisessä yhteistyössä



Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä työkyvyn tukena

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Työterveyshuollon muutokset

Aluemalli Condia: Masennuksen varhainen ja tehokas hoito ja työssä jatkamisen tuki työterveystiimissä

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan

KUNTOUTUSTUTKIMUS JA ALUEELLINEN HOITOKARTTA

Työuran uurtaja ryhmämenetelmä

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Opiskeluhuolto ja ESH

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

Työterveyshuollon merkitys terveydenhuollossa

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Fysioterapia Työterveyshuollossa. Marika Pilvilä Opiskelija Terveystieteen laitos Oulun yliopisto

Kelan korvauskäytäntö muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Palveluketjuosaamisen kehittäminen. Palveluketjuosaamisen kehittäminen

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/ liikelaitoskuntayhtymä

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Depression ehkäisy- ja hoitomallia. Rovaniemen kaupungin työterveyspalvelut Tth el Heli Leino

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja

Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Mistä työturvallisuus työpaikalla syntyy tai vaarantuu? - kuormittumisen hallinta; merkitys päivittäisen työn tekemiseen

HOITOTYÖN YHTEENVETO - OSANA POTILAAN TURVALLISTA JATKOHOITOA

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Maija Pirttijärvi

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Tutkimus tutuksi. Työsuojelurahasto. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Aktiivinen tuki työyhteisössä

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Kommentti AMI-hankkeen tuloksiin AMI-hankkeen päätösseminaari Kela

HE 181/2005 vp. ja aluelaitoksiin poistetaan. Työterveyslaitos muodostuu jatkossa organisatorisesti

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Tupakka ja terveydenhuolto ajankohtaista lainsäädännöstä, savuttomuudesta ja vieroituksesta Antero Heloma Patrick Sandström

MIELENTERVEYSTALO.FI JA NETTITERAPIAT

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Päihtyneen henkilön akuuttihoito - sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet

Tani Savolainen ja Eveliina Kantola LAPIN AMK 2015

Kokemuksia Sihteerin ammattitutkinnosta. Paula Turunen

Esitelmä saattohoidosta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Perustason moniammatillinen tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle

ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Työhyvinvointijohtaminen organisointi, työaikajoustot ja monipaikkainen työ Maritta Yläranta Maanmittauslaitos

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

LAPIN OHJE 13/2011 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ johtajaylilääkäri Sisältää psykiatriseen hoitotahtoon liittyvät lomakkeet

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian ylilääkäri Tulosaluejohtaja

Uudet työtavat Älykkäät ratkaisut Tiina Moberg, TDC Oy

PALKOn avoin seminaari

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Työelämän pelisäännöt

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Väli- ja loppuraportointi

LTTY:n kehitysehdotukset metsämarjaalan aiesopimukseen.

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SOSIAALISEN JA TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUJEN KEHITYSSUUNTIA KUOPIOSSA. Suurten kaupunkien tapaaminen

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa

Transkriptio:

Terveisiä kentältä: haasteita ja kehittämisideoita työterveyslääkärin ja psykiatrin välisessä yhteistyössä Psyk el, LT Katinka Tuisku ja tth el Helena Rossi Työterveyslaitoksen koulutuskiertue 29.10-3.12.2008: Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä

Sisältö uusi suositus Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio (Pirkola ym 2008) http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=tyt kenttäkartoituksen tuloksia -keskeisiä teemoja ammattiryhmittäin -yhteistyön haasteita psykiatrit/työterveyslääkärit -koulutustoiveet toimintamalliehdotuksia -> opaskirjanen Masennuksen hoito työterveyshuollossa K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 2

Digium 3/2008 kyselyyn vastanneet N=920 Työterveyslääkärit 165 (22%) Työterveyshoitajat 437 (27%) Työterveyspsykologit 80 (40%) Psykiatrit yhteensä 238 1. Sairaanhoitoalueittain -toimialajohtajat 11 (52%) -heidän alaisuudessaan toimivat psykiatrit 49 2. Psykiatriyhdistyksen kautta 178 (22%) K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 3

Koulutustoiveet kentältä Työterveyslääkärit: tietoa psykoterapiahoitomuodoista, niiden käytöstä ja vaikuttavuudesta lyhytterapia ym. koulutusta käytännön työhön masennuksen tunnistaminen sopivan sairausloman pituuden määrittäminen työkyvyn arviointi Psykiatrit: työkykyarviointi, sairauspoissaolokäytännöt työterveyshuollon lainsäädäntö, Kelan korvauskäytännöt ammatillinen kuntoutus, kuntoutus, työhönpaluukäytännöt, työjärjestelyt työterveyshuollon ja työsuojelun toimintamahdollisuudet työyhteisöllisissä ongelmissa K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 4

Työterveyslääkärien vastaukset (N=165) Psykiatrin konsultaatioiden varhainen, oikea-aikainen ja riittävä saatavuus Ongelmat työkyvyn arvioinnissa - psykiatrien näkemystä tarvitaan, mutta heillä ei ole työterveyshuollon käytännöistä kokemusta/tietoa -> eriävät käsitykset sairauspoissaolon pituudesta, yhteistyön puute psykoterapiahoitojen saatavuus K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 5

Psykiatrien vastaukset (N=238) psykiatrien vaikeus arvioida työkykyä/ edistää työhönpaluuta vailla -yhteyttä työpaikkaan -toimintamahdollisuuksia työhönpaluujärjestelyissä -tietoa työhönpaluun käytännön edellytyksistä ja järjestelymahdollisuuksista työpaikalla Psykososiaalisen hoidon riittämättömyys työterveyshuollossa, pelkkä lääkehoito ei riitä. Työterveyspsykologien osaamista tulisi hyödyntää myös masennuksen hoidossa, ei pelkässä arvioimisessa. K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 6

Kehittämisehdotuksia kentältä Psykiatrit: Työterveyshuollon tulisi -ottaa enemmän hoitovastuuta masennuksen hoidossa -hallita lääkehoitovasteen seuranta -tarjota myös psykososiaalista hoitoa. Työterveyslääkärit: Psykiatreilta toivotaan - yhteistyön ja tiedonkulun parantamista: verkostoneuvottelut - enemmän perehtyneisyyttä työkyvyn arvioon: työhönpaluuntukitoimien ja kuntoutusmahdollisuuksien hyödyntämistä - mahdollisuutta varhaiseen ja oikea-aikaiseen konsultaatioon: puhelinkonsultaatiomahdollisuudet, konsultaatiopalaverit K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 7

Toimintamalleja työterveyslääkärin ja psykiatrin väliseen yhteistyöhön sopimus konsultaatioyhteistyöstä puhelinkonsultaatiot konsultaatiotiimit verkostotapaamiset konsultaatiolomake K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 8

Sopimus konsultaatioyhteistyöstä nimetty yhteistyöpsykiatri ennalta sovitut yhteydenpitokeinot, yhteistyön jatkuvuus varmistetaan oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen konsultaatiomahdollisuus matalan kynnyksen varhainen konsultaatiomahdollisuus auttaa säilyttämään hoitovastuuta työterveyshuollossa, vähentää erikoissairaanhoitoon siirtyvien määrää kunta: konsultaatioyhteistyön lisääminen, psyk. erikoissairaanhoidon jaksojen vähentäminen/lyhentäminen yksityissektori: käytettävissä olevat psykiatrin konsultaatioajat saadaan kohdistettua ja ajoitettua oikein, kun kaikki eivät päädy suoraan konsultaatiokäynnille puh. kons. ja kons. tiimit laskutettavaa työaikaa. K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 9

Puhelinkonsultaatiot 4 vkoa masennuksen hoidon aloituksesta jos toipuminen ei etene (BDI, Sofas) jos hoito ei etene (soveltumattomuus, hoitomyöntyvyys) jos työkyvyttömyys jatkuu missä tahansa hoidon vaiheessa nopeiden hoito-ohjeiden pyytämiseksi esim lääkitysasioissa kun mietitään tehdäänkö konsultaatiolähete -jos diagnostiikassa epävarmuutta, tai monihäiriöisyyttä -puhelimitsekin voi saada lisäselvitysohjeita jos potilas päätyy psykiatrin konsultaatiokäynnille, on riittävät perustason selvitykset ja hoitokokeilut jo tehty päivystyksellisesti psykoosiepäily, itsetuhoriski, vakava toimintakyvyn puute yleensä oman alueen psykiatrinen erikoissairaanhoito, soittokäytännöstä on hyvä sopia ennen akuuttitilannetta. (yksityissektorin psykiatrilla ei yleensä päivystysvalmiutta) K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 10

Konsultaatiotiimit työterveyshuollon ongelmatapauksia käsitellään psykiatrin konsultaatiotiimissä (esim 1x/kk) suoran kommunikaation mahdollisuus, ei pelkästään papereiden välityksellä psykiatrin konsultaatioapua saadaan useamman potilaan hoitoon: tunnin kons käynti 1 pt vs tunnin kons tiimi 3-4 pt psykiatrin konsultaatiokäynnille ohjautuvat vain ne, joiden asiat eivät tiimissä selviä, ts edellyttävät psykiatrista tutkimusta etuna moniammatillinen dialogi kokoonpano: työterveyslääkäri ja psykiatri työterveyshuollosta mahd. lisäksi työterveyshoitaja ja työterveyspsykologi, jotka ovat perehtyneet potilaaseen kuntoutustiimi, jossa psykiatri mukana työterveysneuvottelu, jossa psykiatri mukana K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 11

Verkostotapaamiset aina hoitovastuun siirtyessä työterveyshuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon välillä psykiatrisen hoitojakson aikana aina työkykyarviointi- ja kuntoutusarviointitilanteissa työterveyshuollosta suorempaa tietoa mm. työolosuhteista, työjärjestelymahdollisuuksista, työaikajoustoista, paluumahdollisuuksista osasairauspäivärahalla tai työkokeilun kautta. -psyk. erikoissairaanhoidosta suorempaa tietoa mahd. yksityiselämän kuormitustekijöistä, perhetilanteesta ja arkielämäntoimintakyvystä (kotikäynnit, päiväosastojakso), psyykkisen oireilun laadusta, vaikeusasteesta ja vaikutuksesta toimintakykyyn K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 12

Konsultaatiolomake varmistamaan riittävää tiedon siirtoa toimisi parhaiten elektronisena, työterveyshuollon omaan potilastietojärjestelmään rakennettuna paperiversio opaskirjasessa täyttöohjeineen (s60-61) jäsentämään mitä konsultaatiopyynnön ja vastauksen tulisi sisältää PYYNTÖ: 1. konsultaation syy 2. taustatiedot: kliiniset, työhön liittyvät, sosiaaliset 3. työterveyshuollon hoitosuunnitelma ja näkemys työkyvystä, työmahdollisuuksista 4. kysymyksen asettelu VASTAUS: 1. Psyk. taustatiedot 2. Psyk. status 3. Psyk DG, arvio työ- ja toimintakyvystä, yhteenveto 4. Psyk. hoitosuunnitelma 5. vastaus kons. kysymykseen K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 13

Masennuksen hoito työterveyshuollossa-opaskirjanen -jaetaan tässä koulutuksessa koekäyttöön käytännöllinen opas, perustuu: -Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio-suositukseen http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=tyt -asiantuntijaverkoston haastatteluun -kenttäkyselyyn -kentältä/kehittämishankkeista koottuihin toimintamalleihin. tarjoaa käytännön toimintamalleja sovellettavaksi erilaisiin työterveyshuoltoihin, yhteistyömallien sopimusten pohjaksi sisältää kopioitavia osia työkaluiksi ja nettilinkkejä, joista saa lisää työkaluja K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 14

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö-koulutuksen (2008-2010) ja opaskirjasen keskeiset kohteet 1. riittävän varhainen ja tehokas hoito: hoitovasteen seuranta, ja psykososiaalinen tuki 2. moniammatilliset yhteistyötoimintamallit työterveyshuollon tiimissä, psykiatrin kanssa ja työpaikan kanssa 3. työhönpaluun valmistelu jo sairauspoissaolon alkuvaiheessa, tuen ja seurannan jatkaminen pitkälti yli työhönpaluuvaiheen K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 15

Palautekysely elektronisesti 6kk kuluttua opaskirjasen käyttökelpoisuus ja hyöty? internet-hoitosuosituksen käyttö? tämän koulutuksen hyöty? kehittämisideoita? Koulutuksen koordinaattorit Psyk el, LT Katinka Tuisku ja Tth el Helena Rossi katinka.tuisku@ttl.fi helena.rossi@ttl.fi puh. 030-4742577 puh. 030-4742633 Kiitos! K.Tuisku ja H. Rossi / Työterveyslaitos / 29.10-3.12.2008 16