Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus

Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Sisältö SUOMEN LÄÄKÄRILIITON TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 VERKSAMHETSLEDARENS ÖVERSIKT... 4 THE ANNUAL REPORT OF CHIEF EXECUTIVE OFFICER... 5 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA... 7 A) Lääkärin osaaminen, kehittyminen ja työympäristö... 7 B) Riittävä ansio normaalilla työajalla... 9 2 KORKEA JÄSENYYSASTE... 11 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ... 13 4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI... 16 5 TALOUS KESTÄVÄLLÄ POHJALLA... 18 6 TOIMINTAVUODEN ERITYISASIAT... 20 JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO... 22 EDUSTUKSET... 27 LAUSUNNOT... 29 TILASTOJA LÄÄKÄREISTÄ 31.12.2014... 30 Taitto: Takatasku

Toiminnanjohtajan katsaus Heikki Pälve toiminnanjohtaja Jäsentilaisuuksissa ja luottamusmiestapaamisissa työstettiin lääkärin autonomian ulottuvuuksia. Kuva: Mikko Käkelä Liiton sääntöjen mukaisena tarkoituksena on yhdistää Suomen lääkärit ammattikuntana sekä ylläpitää arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta maan lääkärikunnan keskuudessa. Liitto edistää lääkärin professiota, huolehtii lääkärien edunvalvonnasta, edistää terveyttä ja potilaan parasta sekä puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Vuonna 2014 keskityttiin sääntöjen mukaisiin tehtäviin tavalla, jota tuskin koskaan liiton 104-vuotisen historian aikana on tapahtunut. Kollegiaalisuutta vaalittiin hyvän toveruuden merkeissä. Lääkäripäivät keskittyi ohjelmassaan lääkärin työn yhteisölliseen merkitykseen uudistettujen kollegiaalisuusohjeiden hen gessä. Lääkärin eettisistä ohjeista käytiin avoin ja syvällinen jäsenkeskustelu. 26 vuotta vanhojen ohjeiden uudistus hyväksyttiin joulukuun valtuuskunnassa. Eettisten ohjeiden sisältö säilytti profession perinteen, mutta kirjoitusasua uudistettiin ja lääkärin käytännön työn eettisiä ulottuvuuksia normitettiin selkeämmin. Jäsentilaisuuksissa ja luottamusmiestapaamisissa työstettiin lääkärin autonomian ulot tu vuuksia. Profession autonomia ja lääkärin kliininen autonomia ovat edellytyksiä lääkärin työhyvinvoinnille, lääkärin kyvylle edistää potilaan parasta ja selvitä yhteiskunnan lääkärille asettamista vaateista. Työsuhde-edunvalvonnassa solmittiin matalan korotustason virkaehtosopimus. Sopimus sisälsi päivystyskorvausuudistuksen. Pitkäkestoisen työn tuloksena liiton edustaja on nyt mukana kunta-alan pääneuvottelupöydässä. Edunvalvonnan kannalta muutos on merkittävä ja se vahvistaa strategiaamme. Tietotekniikka heikentää jäsenten työviihtyvyyttä. Liitto toisti potilastietojärjestelmien käytettävyystutkimuksen ja julkisti tulokset joulukuussa. Tutkimus ohjaa työtyytyväisyyden kehitystä kohti parempaa. Toisena hyvänä esimerkkinä tutkimuksen toimintaa kehittävästä voimasta on kandidaattien kesätyötutkimus, jonka ansiosta työolosuhteet ovat vuosi vuodelta parantuneet. Terveydenhuollon suurin uutinen oli soteuudistus. Vuoden alussa pohdittiin, onko 20 000 asukasta sopiva minimikoko palveluiden järjestäjän asukaspohjalle. Maaliskuussa maan hallitus esitti, että järjestäjiä olisi viisi ja että tuottaja erotettaisiin järjestäjästä. Vihdoin oli päästy siihen, mitä liitto on esittänyt vuodesta 1999 alkaen julkistaessaan Terveydenhuollon rahoitus tienhaarassa -raporttinsa. Valitet tavasti uudistus etääntyi liiton näkemyksen mukaisesta hyvästä lopputuloksesta ja loppuvuodesta koko uudistus oli jo vaakalaudalla. Koko neljä vuotta kestäneen soteuudistuksen ajan liitto on työskennellyt ahkerasti näkemyksiensä eteenpäin viemiseen erilaisissa työ ryhmissä ja yksittäisissä tapaamisissa. Jäsenistöä puhuttivat e-reseptin ongelmat ja lääkärin ammattitoimintaa uhkaavat rajoitukset. Sijoitusomaisuuden hallinta on ulkoistettu ammattilaiselle. Aiemmat hyvin Suomi-painotteiset suorat osakeomistukset on hajautettu maailmanlaajuisesti ja toiminnallisesti. Yli 20 vuotta sitten hankittua Sipoon tonttia on kehitetty tavoitteena sen myynti. Liiton jäsenpalveluita tuottavassa Lääkärikompassissa on kehitetty uusia koulutustuotteita ja niiden markkinointia. Kansainvälisesti näkyvin ponnistus oli Maailman Lääkäriliiton, WMA, Helsingin julistuksen 50-vuotispäivät, jotka vietettiin Pörssitalolla Helsingissä 11. marraskuuta. Juhlassa puheen pitivät muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty. Paikalla oli koko WMA:n johto, yli 40 ulkomaista ja yli 100 kotimaista vierasta päivän kestäneessä symposiumissa. Lääkäriliiton strategiauudistuksen välitarkastelun mukaan uudistus on edennyt erinomaisesti: Monet tavoitteet on jo saavutettu, tai niissä on edistytty merkittävästi. Liitto tarkensi loppustrategiakauden tavoitteita ja määritteli yhden kokonaan uuden: Lääkäri 2030 -projektin. Siinä ennakoidaan potilaan voimaantumiseen, liikkuvuuden lisääntymiseen, it-uudistuksiin ja terveydenhuollon laiteteknologian mukanaan tuomiin muutoksiin lääkärin työssä. 3 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Verksamhetsledarens översikt Vid medlemstillställningar och förtroendemannaträffar diskuterades dimensionerna av läkarens autonomi. I enlighet med förbundets stadgar är verksamhetens syfte att förena läkarna i Finland som yrkeskår och att upprätthålla en tillbörlig anda och en god kollegialitet inom landets läkarkår. Förbundet främjar läkaryrket, sköter läkarnas intressebevakning, främjar hälsa och patientens bästa samt försvarar medmänsklighet och etiska värden i Finland och internationellt. År 2014 fokuserade förbundet på sin stadgeenliga uppgift troligtvis mer än någonsin tidigare under förbundets 104 år långa historia. Kollegialiteten främjades i form av gott kamratskap. Läkardagarnas program fokuserade på betydelsen av läkaryrket i samhället, i enlighet med den nya kollegialitetsanvisningen. En öppen och grundlig diskussion ägde rum bland medlemmarna om Läkarförbundets etiska regler. Revideringen av våra 26 år gamla regler godkändes av förbundets delegation i december. Reglernas innehåll eftersträvar fortsättningsvis att bevara professionens traditioner, men språkdräkten förnyades och de etiska dimensionerna av läkaryrket i praktiken förtydligades. Vid medlemstillställningar och förtroendemannaträffar diskuterades dimensionerna av läkarens autonomi. Professionell autonomi och läkarens kliniska autonomi är förutsättningar för läkarens arbetshälsa, förmåga att se till patientens bästa och uppfylla samhällets krav på läkare. Ett tjänstekollektivavtal med låg förhöjningsnivå slöts för anställnings- och intressebevakningen. Avtalet innefattade förnyad praxis för jourersättning. Som resultat av ett långvarigt arbete finns förbundets representant nu med i kommunbranschens viktigaste förhandlingsbord. För intressebevakningen är detta en betydande förändring som stärker vår strategi. Datateknik försämrar medlemmarnas arbetstrivsel. Förbundet upprepade sin användbarhetsundersökning för patientdatasystem och publicerade resultaten i december. Undersökningen ger en positiv inriktning för främjandet av arbetsnöjdhet. Ett annat bra exempel på undersökningens positiva effekter för främjandet av verksamheten är sommarjobbsundersökningen bland kandidater, som lett till förbättrade arbetsförhållanden år efter år. Den största nyheten inom hälsovården var SOTE-reformen. I början av året diskuterades huruvida 20 000 invånare är en lämplig minimistorlek som invånarunderlag för tjänstearrangörer. I mars föreslog regeringen att det skulle finnas totalt fem tjänstearrangörer och att tjänsteproducenten skulle vara separerad från arrangören. Äntligen hade man kommit fram till samma lösning som förbundet föreslog sin rapport om finansieringen av hälsovården år 1999. Tyvärr utformades reformen inte i enlighet med förbundets strävan efter ett gott resultat och i slutet av året låg hela reformen redan i vågskålen. Under alla fyra år som SOTE-reformen har planerats har förbundet arbetat aktivt för att föra fram sina synpunkter i olika arbetsgrupper och vid enskilda evenemang. Förbundet har diskuterat speciellt problemen med e-recept och begränsningarna som hotar läkarnas yrkesutövande. Hanteringen av placeringsegendom har lagts ut på entreprenad till ett proffs. De tidigare direkta aktieinnehaven med stark inhemsk prägel har delats upp globalt och funktionellt. Tomten i Sibbo som införskaffades för över 20 år sedan har upprustats med sikte på försäljning. Vid Lääkärikompassi Oy som producerar förbundets tjänster har man utarbetat nya utbildningsprodukter och utvecklat marknadsföringen av dessa. Internationellt sett var den största satsningen 50-årsjubileet av Världsläkarförbundets WMA:s Helsingforsdeklaration på Börshuset i Helsingfors den 11 november. Under festen talade bland andra republikens president Sauli Niinistö och social- och hälsominister Laura Räty. Hela ledningen för WMA, över 40 utländska och 100 finländska gäster deltog i endagssymposiumet. Enligt etappgranskningen har arbetet med att förnya Läkarförbundets strategi framskridit exemplariskt: flera av målen har redan uppnåtts eller så har man gjort betydande framsteg. Förbundet preciserade målen för den avslutande strategiperioden och ställde upp ett helt nytt mål: projektet Läkare 2030. Inom projektet förutsägs förändringar i läkaryrket till följd av större patientinflytande, ökad mobilitet, IT-reformer samt användning av utrustningsteknologi inom hälsovården. Heikki Pälve Chief Executive Officer 4 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

The Annual Report of Chief Executive Officer Dimensions of a physician s autonomy were examined at member events and meetings of trustees. In accordance with the association s rules, it aims to unite Finnish physicians as a medical profession and to maintain a dignified spirit and good collegiality within the profession. The association furthers the medical profession, looks after doctors interests, and furthers health and best practise in patient care. It also defends humanity and ethical values domestically and internationally. In 2014, we focused on regulatory tasks like hardly ever before in the association s 104- year history. Collegiality was cultivated through good comradeship. In the spirit of updated collegiality guidelines, the agenda of the Finnish Medical Convention focused on communal significance of a physician s work. There was an open and deep members discussion about the ethical guidelines for physicians. An update of 26-year-old guidelines was accepted at the December board meeting. The content of the ethical guidelines retained the profession s tradition but the writing style was modernised and the ethical dimensions of a physician s practical work were more clearly standardised. Dimensions of a physician s autonomy were examined at member events and meetings of trustees. Autonomy of the profession and a doctor s clinical autonomy are prerequisites for a physicians occupational wellness, for his or her ability to further best patient care and to cope with societal demands. In employment lobbying, a collective agreement with a low raise level was signed. The agreement included a revision of pay for oncall duty. As a result of long-term efforts, the association s representative has now joined the main negotiation table of the municipal sector. With regard to safeguarding interests, this is a major change that supports our strategy. Information technology weakens members job satisfaction. The association repeated its usability study of patient information systems and published the results in December. The study guides development of job satisfaction toward improvement. Another good example of a force strengthening development of study activities is the Bachelors summer employment study, thanks to which working conditions have improved year by year. The most significant news in health care was social welfare and health care reform. At the beginning of the year it was pondered whether 20,000 residents was an appropriate minimum number for a service organization s population base. In March, the government proposed the formation of five organizations, with providers being distinguished from organizations. Finally, they had arrived at what the association has been proposing since 1999 when it published its report Terveydenhuollon rahoitus tienhaarassa (At the fork-road of health care finance). Unfortunately the reform receded from the good final result set forth in the association s view and at the end of the year the entire reform was hanging in the balance. Throughout the four-year social welfare and health care reform the association has worked diligently to put forward its views in various work groups and individual meetings. Discussion among members was aroused by problems with e-prescriptions and limitations that threaten doctors professional activities. Management of investment assets has been outsourced to a professional. Previous direct investments in very Finland-oriented stocks have been distributed internationally and operationally. Sale of the Sipoo property acquired more than 20 years ago is now being developed as a goal. Lääkärikompassi, the Association s company for producing member services, has developed new training products and plans for marketing them. The most internationally visible effort was the 50th anniversary of the World Medical Association Declaration of Helsinki, which was celebrated at Pörssitalo in Helsinki on 11 November. Speakers at the celebration 5 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

included Finnish President Sauli Niinistö and Minister of Social Affairs and Health Laura Räty. The entire leadership of the WMA attended, with more than 40 foreign and 100 domestic guests at the day-long symposium. According to the midterm review of the Finnish Medical Association s strategy reform, the reform has progressed excellently: Many goals have already been met or significant headway has been made. The association honed the goals of the last strategy period and defined one entirely new goal: Project Lääkäri 2030. The project anticipates changes in a doctor s work brought about by empowerment, increased mobility, IT advances and healthcare equipment technology. THE ANNUAL REPORT OF CHIEF EXECUTIVE OFFICER Heikki Pälve Chief Executive Officer Kuva: Mikko Käkelä Lääkäriliiton hallitus 2014: Kuvassa vasemmalta: Kari-Pekka Martimo, Marjo Parkkila-Harju, Jarkko Kirjavainen, Ulla Palmu, Eveliina Ronkainen, Marjut Laurikka-Routti, Juuso Tamminen, Kristiina Aalto ja puheenjohtaja Tuula Rajaniemi. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Tom Silfvast. 6 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

1 Osaava työolosuhde- ja ansioedunvalvonta Lääkärin ammatillisen autonomian -hanke etenee. A) LÄÄKÄRIN OSAAMINEN, KEHITTYMINEN JA TYÖ YMPÄRISTÖ Terveydenhuollon ammattihenkilö -päivystysasetus muuttuu vuonna 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön, STM, asetusluonnoksessa ehdotettiin, että lääketieteen opiskelijoiden pitäisi olla suorassa työsuhteessa kuntatyönantajiin, jotta he voisivat toimia lääkärin sijaisina terveyskeskuksissa ja vuokralääkäriyritysten kokonaan ulkoistetuilla terveysasemilla. Lääkäri liiton mielestä työnantajastatus ei ole ratkaiseva asia, jos opiskelijan ohjaus ja perehdytys sekä konsultaatiomahdollisuudet on järjestetty asiallisesti. Lääkärien ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus -suosituksen suuntaviivat päivitettiin ja hyväksyttiin liiton hallituksessa. Suosituksessa korostetaan lääkärin työn eri osaamisalueita ja tarvetta kirjata ammatillinen kehittyminen. Ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus ovat lääkärin työhön ja ammattiin kuuluvia oikeuksia sekä eettisiä velvollisuuksia. Vuonna 2013 käynnistetty Lääkärin ammatillisen autonomian -hanke etenee. Jäsenistöä on kuultu muun muassa alueellisissa valiokunnissa. Keskusteluista laadittuja yhteenvetoja hyödynnettiin autonomiatyöryhmässä. Hanke valmistunee vuonna 2015. ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOELIN Lääkärikoulutuksen laatu vaarantuu entisestään yliopistojen säästöpaineiden ja koulutusmäärien noston vuoksi. Lääkäriliitto on ollut yhteydessä viranomaisiin ja yliopistoihin koulutuksen resurssien sekä laadun turvaamiseksi. STM:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön, OKM, siirtotyöryhmä valmisteli lainsäädäntömuutoksia erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuun siirtämiseksi OKM:stä STM:öön. Lääkäriliitto oli edustettuna työryhmässä. Siirto toteutunee vuonna 2015, jolloin myös erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen koordinaatioelin aloittaa toimintansa. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen, NLY, kanssa järjestettiin laaja keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin erikoislääkärikoulutuksen uudistuvan valintamenettelyn periaatteita. Lääkäriliitto osallistui OKM:n työryhmään, joka luovutti opetusministerille ja peruspalveluministerille raportin. Siinä esitettiin terve- ydenhuollossa laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusten nostamista ja kielikoulutuksen tarjoamista. Lääkärien laillistuksen edellyttämien kuulustelujen valmentautumiseen pitäisi saada riittävän yhtenäistä koulutusta työvoimahallinnon rahoittamana. 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 7 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

KAKSI 30 ERIKOISLÄÄKÄRIN JOHTAMISKOULUTUSTA Professiojaoksessa ja -valiokunnissa on käsitelty erikoislääkäri- ja peruskoulutuksen kysymyksiä Lääkäriliiton hallituksen vuonna 2013 hyväksymien koulutus- ja työvoimapoliittisten ohjelmien perusteella. Lääkäriliiton ja Lääkäri kompassin yhteistyönä järjestettiin kaksi 30 erikoislääkärin johtamiskoulutusta. Vuoden mittainen koulutus vastaa 30 opintopisteen keskijohdon johtamis pätevyyttä. Ohjelmajohtajana toimi OYSin vastuualuejohtaja Heikki Wiik. Syksyn hausta alkaen johtamiskoulutukseen ovat voineet hakea myös erikoishammaslääkärit. Lääkäriliitto seuraa aktiivisesti terveydenhuollon organisaatioiden muutoksia ja tehtävänkuvien sisältöjä. Terveydenhuollon johtamissuositus päivitettiin ja hyväksyttiin hallituksessa Oulun valiokuntien valmistelun pohjalta. Suositusta on esitelty muun muassa luottamusmieskoulutuksissa. LUOTTAMUSLÄÄKÄRITOIMINNAN KOKOONPANO UUDISTETTIIN Vuonna 2012 loppuraporttinsa Lääkäriliiton hallitukselle jättäneen Lääkärien työhyvinvointi -työryhmän esittämiä teemoja on työstetty. Kevään alueellisilla luottamusmiespäivillä käsiteltiin mm. miten puuttua työkaverin jaksamiseen ja työkykyongelmiin kollegiaalisesti. Luottamuslääkäritoimikunnan kokoonpano uudistettiin ja sitä täydennettiin hallituksen edustajalla. Luottamuslääkäreitä oli 34 ja heillä potilaskontakteja 109. Luottamuslääkäriverkoston kattavuutta arvioitiin, ja se täydentyi neljällä erikoislääkärillä. Myös luottamuslääkärien konsultoitavissa olevaa taustaryhmää päivitettiin ja täydennettiin kokeneilla erikoislääkäreillä. Luottamuslääkäreille järjestettiin kaksi koulutusta työyhteisöjen konfliktitilanteiden ratkaisuista ja kognitiivisesta ergonomiasta. SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS KÄYTTÖÖN YKSITYISELLÄ SEKTORILLA ehealth työryhmä on seurannut potilastietojärjestelmien liittämistä kansalliseen arkistoon, missä on ollut haasteita. Yksityisellä sektorilla otettiin käyttöön sähköinen lääkemääräys. Lääkäriliitto on vaikuttanut muun muassa siihen, että tulevaisuudessa lääkärien käytössä on helppokäyttöinen ja kohtuuhintainen toimintayksiköistä sekä potilastietojärjestelmistä riippumaton sähköinen järjestelmä. Sen avulla lääkäri voi tehdä sähköisen lääkemääräyksen kaikissa tilanteissa. Potilastiedon arkistosta on nostettu esiin muun muassa palvelutapahtumamäärittelyyn liittyviä ongelmia. Yksityisillä lääkäriasemilla toimivien ammatinharjoittajien arkistoon liittymistä koskevaa sopimusluonnosta valmisteltiin yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Puhelinreseptien tilityspalkkio -sopimus, PuhTi-palvelu, Lääkärikartellin ja Apteekkari liiton välillä koskee vain puhelinreseptejä. Apteekkariliiton ja Kelan kanssa on neuvoteltu järjestelmän kehittämisestä, jotta se toimisi myös sähköisen lääkemääräyksen kanssa. Lääkärikartelli ja Apteekkariliitto pääsivät yhteis ymmärrykseen järjestelmän kehittämisen aiesopimuksesta. Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, ja muiden toimijoiden kanssa toteutettiin potilastietojärjestelmien käytettävyyttä selvittävä tutkimus. Tulokset julkistettiin joulukuussa. AMMATINHARJOITTAMISEN VAPAUS Lääkäriliitto painottaa ammatinharjoittamisen vapautta. Lääkäriasemien edustajien tapaamisissa korostettiin, että lääkärin on voitava toimia yksityissektorilla useammassa toimintayksikössä ja myös sivutoimisesti. Liitto ei hyväksy käytäntöä, jossa lääkäreiltä kiellettäisiin toimiminen toisella asemalla ja jossa uhattaisiin huonontaa jo olemassa olevan sopimuksen ehtoja. Lääkäriliitto edellyttää, että lääkäriasemat tilittävät palkkiot sopimusten mukaisesti. Myös ammatinharjoittajalääkäreitä kehotettiin aktiivisesti seuraamaan tilityksiä. Yksityisen sektorin uudentyyppiset toimintamuodot toivat haasteita edunvalvonnalle. HUSin sivutoimiohjeiden uudistamista seurattiin ja ohjeiden sisältöön otettiin kantaa. Myös vakuutusyhtiöiden toiminnan laajeneminen yksityisessä terveydenhuollossa herätti keskustelua ja edunvalvonnallisia kysymyksiä. ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS KOSKEMAAN ESTEETTISTÄ KIRURGIAA JA TYÖNOHJAUSTA Verohallinnon kanssa keskusteltiin sen antamasta terveyden- ja sairaanhoidon alv-ohjeesta samoin kuin Palkka- ja työkorvaus -ohjeesta. Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverovelvollisuus koskee esteettistä kirurgiaa ja työnohjausta. Asiassa tehtiin 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 8 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Lääkärisopimuksen päivystyskorvaukset uudistuvat. aktiivista yhteistyötä alaosastojen ja erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Verohallinnolle toimitettiin laaja toimenpidepohjainen selvitys tulkintatilanteita varten. Työnohjauksen ohjetta muutettiin myöhemmin ennakkoratkaisun johdosta. Yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lain kokonaisuudistus käynnistyi. Lääkäriliitto antoi kannanottonsa STM:n pyynnöstä lain osittaisuudistuksesta. Se liittyi tilojen käyttöönottotarkastuksiin ja ammatinharjoittajien toimintakertomuksesta luopumiseen, jota kannatettiin. Tilojen käyttöönottosäätelyä haluttiin selkeyttää sekä yksinkertaistaa. Lääkäriliitto oli tuonut näke myksiään lain muutostarpeista esille STM:lle jo muutama vuosi aiemmin. Markkinoinnin valvontalautakunnassa käynnistettiin lääkärien markkinointiohjeiden kokonaisuudistus. Vuoden aikana huomautettiin erityyppisistä, epäasiallisesta ja ohjeiden vastaisesta markkinoinnista. B) RIITTÄVÄ ANSIO NORMAALILLA TYÖAJALLA Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2014 2016 on voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisen jakson yleiskorotus 0,3 % suoritettiin 1.1.2015. Sopimuskauden aikana sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat tarvittavista muutoksista lääkärien palvelussuhteen ehtoihin sotejärjes tämislain palvelujärjestelmiin aiheuttamien muutosten johdosta. Perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaista palkka- ja työaikamallia sekä erikoislääkäreitä koskevia palkkaus- ja palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä selvitetään. Yliopistojen työehtosopimus 2014 2016 on voimassa 1.4.2014 31.1.2017. Se on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin 20 eurolla 1. elokuuta. Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2016 on myös voimassa 1.4.2014 31.1.2017, ja se on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Sopimuskauden ensimmäiseen jaksoon sisältyi 20 euron yleiskorotus 1. elokuuta. Työterveyslääkärien palkkasuosituksen korotukset hyväksyttiin, ja ne astuivat voimaan kesäkuussa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen kauden tavoitteista keskusteltiin syksyllä sekä alueellisissa edunvalvontavaliokunnissa että -jaoksessa. Valtuuskunnan mielipidettä kysyttiin neuvottelutavoitteiden kohdentamisessa joulukuussa. Sen jälkeen linjattiin alustavat neuvottelutavoitteet. LÄÄKÄRIT KUNTA-ALAN PÄÄNEUVOTTELURYHMÄÄN KT Kuntatyönantajan ja kolmen pääsopijajärjestön (JUKO, Kunta-alan Unioni ja KoHo) muodostama pääneuvotteluryhmä on korkein kunta-alan neuvotteluryhmä. Kaikilla kolmella pääsopijajärjestöllä on pääneuvotteluryhmässä neljä edustajaa. Loppuvuodesta 2014 tehdyn päätöksen mukaan vuoden 2015 alusta lukien yksi neljästä JUKOn paikasta on Lääkärikartellin. Kaikilla JUKOn alaisilla sopimusaloilla (KVTES, LS OVTES ja TS) on nyt oma edustajapaikka ja vaikutusmahdollisuus pääneuvotteluryhmässä. TAYSIN TOIMIALAJOHTAJAKIISTA RATKESI Lääkäriliitto reagoi terveydenhuollon organisaatiouudistuksissa muun muassa Taysin toimialajohtajakiistaan. Se lähetti kannanottokirjeen ja avusti valituksen laadinnassa hallinto-oikeuteen. Lisäksi se toteutti kyselyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä asuville lääkäreille jatkomenettelyprosessista ja tapasi 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 9 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Taysin lääkäreitä sekä johtoa. Tapaus ratkesi, ja syövänhoidon vastuualuejohtaja nimitettiin toimialajohtajan tehtävään toistaiseksi. Säännöllisen työajan levittämiseen klo 16 jälkeen ilmeni halukkuutta sekä työnantajien että lääkärien keskuudessa eri puolilla Suomea. Jäsenkunnan näkemyksiä selvitettiin työmarkkinatutkimuksessa ja edunvalvontavaliokuntien sekä -jaoksen keskusteluissa. Liiton hallitus päätti elokuussa säännöllisen työajan levittämisestä klo 16 jälkeen sillä ehdolla, että työ on paremmin korvattua kuin säännöllinen työaika, lääkärit osallistuvat siihen vapaaehtoisesti ja siitä on sovittu paikallisesti. Tieto paikallisista lisätyö- ja päivystyskorvaussopimuksista on päivitetty. Edunvalvontajaos valmisteli liiton suhtautumista erityisesti päivystystyötä koskeviin paikallisiin virkaehtosopimuksiin uusien päivystyskorvausten astuessa voimaan ensi vuoden alusta. Lähtökohta on, että paikalliset päivystyssopimukset pohjautuvat uusille päivystysmääräyksille. PÄIVYSTYSOHJEET JA -SUOSITUKSET PÄIVITETTY Lääkäriliiton päivystysohjeita ja -suosituksia on päivitetty. Työ aloitettiin edunvalvontajaoksessa. Asian valmistelusta jaoksen jatkokäsittelyyn vastasi Kuopion edunvalvontavaliokunta, joka sai työnsä valmiiksi joulukuussa. Lääkärisopimuksen päivystyskorvaukset uudistuvat ensi vuoden alussa, jolloin myös uusi päivystysasetus astuu voimaan. Kahteen samanaikaisesti tapahtuvaan eri uudistukseen ilmaantui ongelmia siitä, miten kiireellistä iltavastaanottoa tulkitaan. Liitossa valmisteltiin yhdessä KT:n kanssa täydentävä yleiskirje, jonka mukaan terveyskeskusten kiireellinen iltavastaanotto on Lääkärisopimuksen mukaan edelleen tulkittava päivystykseksi. VALTIOSEKTORIN EDUNVALVONNALLINEN TYÖRYHMÄ JÄTTI LOPPURAPORTTINSA Lääkäriliiton hallitus asetti vuoden alussa valtiosektorin edunvalvonnallisen työryh- män. Sen tehtävänä oli selvittää ja kartoittaa valtion lääkärien edunvalvonnalliset ongelmat, laatia suunnitelma sekä linjata parannusehdotukset edunvalvonnan kehittämiseksi. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Se kuuli valtion eri virastojen toimijoita ja selvitti niissä esiin tyviä edunvalvonnallisia ongelmia. Työryhmä jätti marraskuussa loppuraporttinsa, jossa linjataan valtiosektorin kehitysehdotukset ja se, miten edunvalvontaa jatkossa kehitetään. Toimisto aloitti toimenpide-ehdotusten jatkotyön loppuvuodesta. 1 OSAAVA TYÖOLOSUHDE- JA ANSIOEDUNVALVONTA 10 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

2 Korkea jäsenyysaste 2 KORKEA JÄSENYYSASTE Luottamusmiehen opas uusittiin. Lääkäriliiton jäsenpalvelukokonaisuutta kehitettiin hallituksen asettamassa jäsenpalvelujen ohjausryhmässä, joka jatkaa työnsä päättäneen palvelukokonaisuus-työryhmän työtä. Ohjaus ryhmä arvioi jäsenpalvelujen kokonaisuuden sovittamalla yhteen liiton jäsenpalvelut ja Lääkärikompassin Fimnetpalvelut. Hallitukselle joulukuussa jätetyssä väliraportissa ohjausryhmä piti tärkeänä, että jäsenelle kirkastetaan jäsenpalveluiden kokonaisuus jäsenviestinnän keinoin. Tärkeää on myös se, että jäsentyytyväisyyttä mitataan systemaattisesti ja kerättyä tietoa hyödynnetään palvelukehityksessä. Jäsenpalveluiden kehityksessä on keskitytty erityisesti sähköisen jäsenkortin tunnetuksi tekemiseen ja kortin toiminnallisuuden parantamiseen. Sen sisältö on monipuolistunut, ja se tarjoaa muun muassa suoria linkkejä liiton palveluihin, joita on myös kohdennettu: Opiskelijajäsenillä ja luottamusmiehillä on sisällöltään erilaiset jäsenkortit kuin muilla jäsenillä. Sähköisen jäsenkortin uudet ominaisuudet ovat Pharmaca Fennica, Taitoni.fi-palvelut, liiton verkon Uutishuone ja ryhmävakuutusten vakuutusnumerot. Jäsenkortin käyttö ja uusien lataajien määrä on kasvanut sykäyksin uusien palvelujen julkistusten ja viestinnällisen kampanjoinnin yhteydessä. POTILASVAHINKOVAKUUTUS SÄILYY JÄSENETUNA Vakuutustyöryhmä jätti loppuraporttinsa toimenpide-ehdotuksineen hallitukselle lokakuussa. Raportin mukaan potilasvahinkovakuutus säilyy edelleen jäsenetuna. Koska etuun kohdistuu tulevaisuudessa useita taloudellisia riskejä ja uhkia, konsernin johtoryhmä seuraa potilasvakuutuksen kustannuksia ja kehitystä OP-Pohjolan selvityksen pohjalta kaksi kertaa vuodessa. Lääkäriliitto selvittää vaihtoehtoisia malleja potilasvakuutusedusta siltä varalta, että kustannukset nousevat jatkossa huomattavasti. Liitto jatkaa Potilasvakuutuskeskuksen kanssa keskustelua määrittelystä leikkaava/ei-leikkaava lääkäri ja osallistuu potilasvahinkolain uudistamishankkeeseen, joka käynnistyy vuonna 2015. Lääkäriliitto järjesti koulutusta maksuttomana jäsenetuna yksityislääkäritoiminnan aloittamisesta ja verokoulutusta jo yksityislääkärinä toimiville. LUOTTAMUSMIESTEN ALUEPÄIVILLÄ KÄSITELTIIN PÄIVYSTYSASETUSTA Luottamusmiesten aluepäivillä käsiteltiin muun muassa uudistuvaa päivystysasetusta, kuntien johtosääntöjä, liiton johtamissuositusta ja lääkärin autonomiaa. Luottamusmiehiä puhuttivat eniten säännöllisen työajan levittäminen klo 16 jälkeen, iltavastaanotot ja uuden päivystysasetuksen mukainen yhteispäivystys. Lääkärikartellin valtakunnallisella luottamusmiesten neuvottelupäivällä käsiteltiin mm. kuntatalouden tilaa ja sote-uudistuksen ajankohtaista tilannetta. Luottamusmiehen opas uusittiin ja se jaettiin sähköisenä kaikille luottamusmiehille. Keväällä järjestettiin perinteiset jäseneksi kutsumistilaisuudet neljännen vuosikurssin opiskelijoille. Kuudennen vuosikurssin opiskelijoille pidettiin infotilaisuuksia, joissa käsiteltiin muun muassa lääkärin työhön liittyviä juridisia kysymyksiä ja valmistumiseen sekä jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Elokuussa järjestettiin kolmatta kertaa kesätapaaminen lääketiedettä ulkomailla opiskeleville suomalaisille. Tilaisuuteen osallistui opiskelijoita 11 eri maasta. Loppu vuodesta piiriylilääkärit tapasivat fuksikurssit. Uudet kollegat toivo- 11 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

tettiin tervetulleiksi ja heille kerrottiin Lääkäriliiton toiminnasta. ALA- JA PAIKALLISOSASTOT VAIKUTTAMAAN LÄÄKÄRILIITON KANNANMUODOSTUKSEEN Ala- ja paikallisosastotoimintaa pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen keväällä. Uusien linjausten mukaan hiljaisia paikallisosastoja on lakkautettu tai yhdistetty läheisiin osastoihin. Ala- ja paikallisosastot laativat uusien mallisääntöjen mukaisesti muokatut säännöt pääosin vuoden loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun paikallisosasto perustettiin maaliskuussa. Se kokoaa niin sanotun sateenvarjon alle pääkaupunkiseudulla aiemmin toimineet paikallisosastot, eli HYKSin ja Kerava-Vantaan paikallisosastot, ja paikallisosastoina sopimuksella toimineet itsenäiset yhdistykset. Uuden paikallisosaston toiminta on käynnistynyt hyvin. Se on ottanut aktiivisen roolin myös jäsentilaisuuksien järjestämisessä pääkaupunkiseudulla. Ala- ja paikallisosastoja on kehotettu vaikuttamaan Lääkäriliiton kannanmuodostukseen. Niitä on myös aktivoitu toimimaan jäsenistön ja liiton välisenä linkkinä. Fimnetsivustolle on avattu kullekin ala- ja paikallisosastolle oma ryhmätilansa. Ryhmäytymistoiminnon käyttöä on aktivoitu. Piiriylilääkärit ovat vierailleet säännöllisesti paikallisosastojen vuosikokouksissa kertoen ajankohtaisia asioita liiton toiminnasta sekä tuoden viestiä alueellisista asioista vastaavasti liittoon. Piiriylilääkärit ovat myös järjestäneet jäsentilaisuuksia omilla ervaalueillaan. SÄHKÖINEN ASIOINTI -HANKE ETENEE Sähköinen asiointi -hanke eteni suunnitellusti, ja jäsenille valmisteltiin sähköisen asiointipalvelun käyttöönottoa. Usein kysyttyä -palvelua on aktivoitu liiton verkossa ja Toripalvelu on otettu käyttöön liiton asianhallinnassa. Palveluilla pyritään entistä sujuvampaan tiedonvaihtoon ja työskentelyyn. Säännöllisesti kokoontuva toimiston infotiimi varmistaa, että kaikilla jäsenneuvontatyötä tekevillä on tarvittava tieto saatavilla jäseniin liittyvissä asioissa. Toimistossa käynnistyi loppuvuodesta neuvontapalveluiden kehitysprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Palveluinnovaatioiden kehityskeskus (PIKE) ry:n kanssa. LÄÄKÄRILEHTI KÄYNNISTI RAKENNE- JA ULKOASU-UUDISTUKSEN Hallitus asetti keväällä Lääkärilehti 2020 -työryhmän pohtimaan lehden vaihtoehtoisia kehityssuuntia kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolle. Työ valmistuu vaiheittain vuoden 2015 kevään aikana. Ensimmäisenä tehtävänään työryhmä laati ehdotuksen, jossa rekrytointimainonnan markkinointi, myynti ja hallinta siirtyvät Lääkäri Mediat Oy:lle vuonna 2015. Lääkärilehdessä käynnistettiin keväällä painetun lehden rakenne- ja ulkoasu-uudistus ja syksyllä Lääkärilehti-brändin verkkopalvelu-uudistus. Tavoitteena on huolehtia Kuvat: Kimmo Brandt HYKSin erva-alueen syksyn luottamusmiespäiville osallistuivat mm. Johanna Salmio ja Risto Avela. lehden kyvystä pysyä arvostettuna jäsenpalveluna ja luoda valmiudet vastata sekä jäsenten että ilmoittajien vaatimuksiin muuttuvassa mediaympäristössä. Painetun lehden uudistus valmistuu vuonna 2015. Sähköiset uudistukset toteutuvat vaiheittain myös vuonna 2015. 2 KORKEA JÄSENYYSASTE 12 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

3 Kumppanuusasema sidosryhmissä PLL ylitti kävijämäärien kasvutavoitteet. Yhteistyössä ETENEn ja Talentian kanssa järjestettiin Säätytalossa eettinen seminaari, jonka teemana oli luottamus terveydenhuollossa. Seminaarin avasi peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin touko kuussa. Ehdokkaina oli seitsemän lääkäriä. Liitto järjesti jäsenkunnalle keskustelutilaisuuden vaalipaneeleineen EU:n ajankohtaisista terveyspoliittisista kysymyksistä. Potilaan Lääkärilehti, PLL, ylitti kävijämäärien kasvutavoitteet: Viikoittainen yleisö kasvoi keskimäärin noin 30 000 eri kävijäksi. Vuoden huippu viikolla PLL tavoitti yli 130 000 eri kävijää. LÄÄKÄRITILASTOJA JA -MÄÄRIÄ SEKÄ LÄÄKÄRITYÖVOIMAN ARVIOINTIA Vuodenvaihteen tilanteeseen perustuvat Lääkäritilastot toimitettiin mediaan ja muille sidosryhmille, kuten kansainvälisille tilastoviranomaisille. Lääkärimääriä ja -rakennetta kuvaavat tilastot julkaistiin Lääkärit Suomessa -julkaisussa ja liiton verkon Lääkärilaskuri-palvelussa. Lääkärityövoiman tasapainoa arvioitiin pääosin omana toimintana, mutta myös yhteistyössä pohjoismaisen SNAPS-työryh- män kanssa. Se piti maaliskuussa kokouksensa Helsingissä. SNAPS-työryhmä tekee yhteispohjoismaisia työvoimaennusteita ja erikoislääkärikoulutusta vertailevia raportteja. SUHTAUTUMINEN EUTANASIAAN -KYSELY- TUTKIMUS HJELT-INSTITUUTIN KANSSA Alkuvuodesta selvitettiin lääkärien suhtautumista eutanasiaan kyselytutkimuksella yhteistyössä Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin kanssa. Tuloksia on verrattu vastaaviin 10 ja 20 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin. Lääkärien mielipiteet eutanasiaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Medical Ethics -lehdessä. Työmarkkinatutkimuksessa tutkitaan lääkärien palkkoja ja niiden kehitystä. Palkkatietojen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin lääkärien työajan seurannasta ja mielipiteitä säännöllisen työajan sijoittamisesta. Tuloksia julkaistiin Lääkärilehdessä, esiteltiin eri luottamuselimissä ja jäsentilaisuuksissa sekä hyödynnettiin jäsenneuvonnassa. Tutkimustiedoilla päivitettiin myös liiton sähköiset jäsenpalvelut Palkkatohtori ja Practicus. Liiton edunvalvontaa taustoitettiin myös muilla tiedonkeruilla. Keväällä tiedusteltiin HUSin lääkärien sivutoimista ja Taysin johtamisjärjestelyistä. LÄÄKÄRI-TUTKIMUSSARJA JATKUU Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa jatkettiin yhteistyötä Lääkäri-tutkimussarjassa. Tiedot kerättiin vuonna 2013 ja toimintavuonna keskityttiin tutkimusaineiston analysointiin. Tutkimusaiheita ovat lääkärien mielipiteet saamastaan koulutuksesta ja työelämästä sekä lääkärien arvot, asenteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tämänkertaisessa tutkimuksessa oli myös kollegiaalisuutta koskevia kysymyksiä. Lääkäriliiton tuottamilla erikoislääkärimääräennusteilla on tarvetta, kun suunnitteilla oleva erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuun siirto opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön toteutuu vuonna 2015. Lääkärin työtä ja potilaiden sairauspoissaolotodistuksia -kyselytutkimuksen tulosten perusteella pyritään tunnistamaan mahdollisia uusia keinoja tukea lääkäreitä sairauspoissaolojen arvioinnissa. Tutkimuksen yhteistyökumppanina oli Kela. Syksyllä toteutettiin kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoiden näkemyksistä koulu- 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ 13 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

tuksen laadusta ja resursseista. Tutkimus kohdennettiin 2. 6. vuoden opiskelijoille. Kandeilta kysyttiin lisäksi kokemuksia kesätöistä. Vuosittainen tutkimus terveyskeskusten lääkäritilanteesta osoitti, että terveyskeskuksiin on onnistuttu rekrytoimaan aiempaa paremmin pitkäaikaista työvoimaa. Vakituisten virkalääkärien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes sadalla. Nyt noin 63 % tehtävistä on täytetty vakituisilla virkalääkäreillä. Terveyskeskusten lääkärinvakansseista oli lokakuussa täyttämättä 5,2 %. Edelliseen vuoteen verrattuna täyttämättömiä vakansseja oli vajaa prosenttiyksikkö vähemmän. LÄÄKÄRIN TYÖAJAN JAKAUTUMISTA JA MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ SELVITETÄÄN Lääkärien työolot ja terveys -seurantatutkimuksen suunnittelu käynnistettiin yhdessä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. Lääkärin kuormitustekijöiden kartoittamisen lisäksi tutkitaan niitä tekijöitä, jotka auttavat lääkäriä motivoitumaan ja jaksamaan työssä. Lisäksi uusia selvityksenkohteita ovat lääkärin työajan jakautuminen ja moniammatillinen yhteistyö. Yhteistyössä THL:n, STM:n sekä Oulun että Aalto-yliopistojen kanssa toteutettu seurantatutkimus lääkärien potilastietojärjestelmiä koskevista mielipiteistä ja käyttäjäkokemuksista julkaistiin. Tutkimuksen tuloksista järjestettiin joulukuussa Biomedicumissa sekä tiedotustilaisuus median edustajille että asiantuntijaseminaari ohjelmistotoimittajille, viranomaisille, tietojärjestelmälääkäreille ja työnantajien edustajille. Seminaariin osallistui yli 100 alan asiantuntijaa. Tiedotustilaisuuteen osallistui kahdeksan toimittajaa. Tutkimus sai mediaosumia 32. Lehdistötilaisuutta on katsottu verkossa 62 kertaa vuoden 2014 loppuun men nessä. LÄÄKÄRILIITON ROOLI SOSIAALISESSA MEDIASSA -OHJE Vuoden aikana on tehty 32 tiedotetta ulkoiseen viestintään ja 115 jäsenuutista. Liiton ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähetettiin koko jäsenkunnalle. Uutiskirje ilmestyy jatkossa 11 kertaa vuodessa. Jäsenviestinnän keskeinen viesti oli kohti jäsentä. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi Lääkäriliiton rooli sosiaalisessa mediassa -ohjeen. Siinä linjataan liiton henkilökunnan ja hallituksen Uutishuone avattu! Lääkäriliiton verkko sivuille avattiin Uutishuone, joka kokoaa aiempaa laajemmin yhteen liiton ajankohtaiset viestintäaineistot. edustajien roolia sosiaalisessa mediassa sekä eri kanavien käyttöä. Facebook-päivitysten vuoden suosituin postaus oli toiminnanjohtaja Heikki Pälven kirjoitus aiheesta Lääkärien yhtiömuotoinen työskentely voimakkaasti kyseenalaistettu. Se keräsi 101 jakoa, 242 tykkäystä, 4 kommenttia. Twitter keskittyy terveyspoliittiseen sisältöön. Lääkäriliitto on twiitannut 457 kertaa vuonna 2014. Jaetuin twiitti oli paperittomien oikeus terveyspalveluihin. Twitter sai puolessa vuodessa 443 seuraajaa. Verkkosivujen uudistusta jatkettiin tekniik kaa ja hakuominaisuuksia parantamalla sekä julkaisemalla Uutishuone. Se sisältää keskitetysti kaikki liiton tiedotteet, jäsenuutiset, lausunnot ja linkit sosiaalisen median kanaviin, kuten blogiin, johon kirjoittavat liiton johto, piiriylilääkärit ja asiantuntijat. Uutishuoneessa ovat myös Lääkäri lehden, PLL:n ja Akavan uusimmat uutiset sekä mediaseurannan osumat. Toimittajille on oma osionsa, jossa on muun muassa asiantuntijalääkäriluettelo ja kuva pankki. Esitys materiaalia jaetaan Slideshare- palvelussa. HELSINGIN JULISTUKSEN 50-VUOTISJUHLAKOKOUS Kansainvälinen vaikuttaminen jatkui aktiivisesti luottamustehtävissä niin pohjoismaissa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Liitto aloitti kaksivuotisen puheenjohtajuus- 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ 14 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

kautensa pohjoismaisten liittojen hallituksessa. Maailman lääkäriliitto, WMA, hyväksyi syksyn yleiskokouksessa kaksi Lääkäriliiton ehdottamaa ja valmistelemaa kannanottoa: vankien yksinäisyysrangaistus ja vierastyöntekijöiden asema Qatarissa. Liitto järjesti yhdessä WMA:n kanssa lääketieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet sisältävän Helsingin julistuksen 50-vuotisjuhlakokouksen. Kokous pidettiin 11. marraskuuta Helsingissä. Siihen osallistui noin neljäkymmentä ulkomaista vierasta eri puolilta maailmaa. 3 KUMPPANUUSASEMA SIDOSRYHMISSÄ Kuva: Peteris Apinis Maailman Lääkäriliiton (WMA) juhlakokoukseen Helsingin Pörssitalolle saapui 150 vierasta kaikista maanosista. Myös tasavallan presidentti Sauri Niinistö osallistui tilaisuuteen. 15 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

4 Terveyspolitiikkaa potilaan hyväksi Lääkäriliitto on turvaamassa paperittomien terveyspalveluita. Lääkäriliiton hallitus määritteli terveydenhuollon keskeiset kehittämiskohteet vuosille 2015 2019. Vuoden 2015 eduskuntavaalin vaikuttamisen pohjaksi tehdyt hallitusohjelmatavoitteet on esitelty muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden edustajille. Valtionhallinnossa on valmisteltu soteuudistusta ja terveydenhuollon rahoituksen uudistusta. Kummatkin vaikuttavat merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuuteen. Lääkäriliitto on esittänyt järjestämisvastuun siirtämistä vahvemmille organisaatioille sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun integraatiota. Näkökulmia on nostettu esiin lukuisissa tiedotteissa, lausunnoissa, kannanotoissa ja puheenvuoroissa. Soteuudistuksen toteuttaminen on ollut vaikeampaa kuin ennakoitiin. Lakiesitys annettiin eduskunnalle vasta joulukuussa 2014. Kesäkuussa 2012 liiton hallitus asetti kaksi työryhmää perustason palvelut ja erikoissairaanhoito selvittämään, miten palvelut olisi tarkoituksenmukaista tuottaa. Työryhmien loppuraportit ja niistä koostettu yhteenveto hyväksyttiin hallituksessa. Terveyspoliittinen jaos on valmistautunut tervey denhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiseen kuulemalla terveydenhuollon rahoituksen asiantuntijoita ja käymällä keskustelua. Yhdessä STAS ry:n kanssa järjestettiin marraskuussa Laatua vai kustannusten hallintaa? terveydenhuollon ohjaaminen rahoitusmekanismeilla -seminaari. LÄÄKÄRIN EETTISET OHJEET PÄIVITETTY JA UUDISTETTU Lääkäriliitto kokosi terveydenhuollon keskeiset kehittämiskohteet hallituskaudelle 2015 2019. Pääteemana: Terveydenhuoltojärjestelmää ja sen toimintaa kehittämällä ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Potilaan valinnanvapaus -seminaari järjestettiin yksityisen sektorin suurimmille toimijoille ja niiden taustaorganisaatioille. Seminaarissa pohdittiin potilaan valinnanvapautta uudentyyppisissä toimintamalleissa, kun vakuutusyhtiöt tulevat toimintaan mukaan. Maan hallitus antoi joulukuussa 2014 lakiesityksen eduskunnalle paperittomien terveyspalveluiden turvaamiseksi. Lääkäriliitto on tehnyt töitä tämän eteen useamman vuoden. Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta on päivittänyt ja uudistanut Lääkärin eettiset ohjeet. Valtuuskunta hyväksyi ne joulukuussa 2014. Uudistusprosessiin osallistui koko jäsenkunta. Lääkäri saavuttaa toiminnassaan luottamuksen tietojensa, ammattitaitonsa ja persoonansa perusteella. Vastuullisesta ja vaativasta tehtävästään suoriutuakseen lääkärillä on oltava perusteellisten tietojen ohella halu noudattaa lääkärin jo vuosituhantisia vanhoja eettisiä velvoitteita. LAATUPALKINTO KOLMELLE KEHITTÄMISHANKKEELLE Laatupalkinto myönnettiin Lääkäriliiton laatuneuvoston esityksestä kolmelle tulokselliselle kehittämishankkeelle, joissa on saatu hyviä tuloksia terveydenhuollon toimivuudessa ja poti laiden hoidossa. Hankkeita ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Palkitut hankkeet ovat: HUS Psykiatrian tulosyksikön, HYKS Helsinki klinikkaryhmän 4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI 16 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

ja Erityispoliklinikoiden klinikan (EPKL) Työkyvyntutkimuspoliklinikka -hanke; Seinäjoen keskussairaalan Allergiayksikön laatujärjestelmän kehittäminen ja johtaminen -hanke, joka sisältää auditoidun laatujärjestelmän, systemaattisen potilasohjausmallin ja sähköisen allergiaohjelman. Kolmas, palkittu hanke oli Tampereen yliopistollisen sairaalan Synnyttäneen perheen hoito potilashotellissa. Stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta myönnettiin apurahoja 24 liiton jäsenelle yhteensä 30 000 euroa. Henkilökohtaisten apurahojen kohteina olivat potilasturvallisuuden edistäminen, kansainvälisiin ja erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävä koulutus, lääkärien kollegiaalisuus ja työhyvinvointi sekä lääkärikoulutus. NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYIS- PÄTEVYYS PERUSTETTIIN Erityispätevyysjärjestelmä tukee lääkärien ammatillista kehittymistä painopisteenä erikoisalojen yhteiset osaamisalueet. Erityispätevyysohjelmia oli vuoden lopussa 30, ja pätevyyksiä myönnettiin jäsenille vuoden aikana 89. Nuorisolääketieteen erityispätevyys perustettiin kesäkuussa. Nuoret ovat lasten ja aikuisten terveyspalveluissa usein väliinputoajia. Lasten terveydenhoidon lähestymistavat eivät tue nuoren kasvavaa itsenäisyyttä, intimiteetin tarvetta ja päätösvaltaa. Aikuisten palvelut ja aikuisena kohteleminen taas jättävät nuoren liian yksin. Puberteetin muutokset ja psykososiaalisen kehityksen haasteet voivat horjuttaa monien sairauksien hoitotasapainoa. Nuorisolääketieteen erityispätevyys on hyvin monen erikoisalan yhteinen, ja se sopii hyvin sekä opiskeluterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa nuoria hoitaville lääkäreille. Erityispätevyysohjelmasta vastaa Suomen Nuorisolääkärit ry. Päivystyslääketieteen erityispätevyysohjelma lakkautettiin, koska se menee päällekkäin akuuttilääketieteen erikoistumisohjelman kanssa. 4 TERVEYSPOLITIIKKAA POTILAAN HYVÄKSI 17 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

5 Talous kestävällä pohjalla Talous toteutui budjetin mukaisesti. Lääkäriliiton vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos laskelma osoittaa ylijäämää 2 728 244,87 euroa (vuonna 2013 ylijäämä 2 143 190,07 ) ja taseen loppusumma on 37 573 953,25 euroa (34 277 662,04 ). Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 4 102 356,46 euroa (4 072 119 ) ja kulut 14 075 766,82 euroa (14 222 258,12 ). Tilikauden palkat ja palkkiot yhtensä olivat 5 033 290 euroa (5 111 710 ). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna on 1,5 %. Jäsenmaksutuottojen 9 204 421,40 euroa (9 119 061,45 ) nousu edelliseen vuoteen verrattuna, 85 359,95 euroa, aiheutui lähinnä jäsen määrän muutoksista. Perusjäsenmaksu oli 495 euroa. Liiton talous toteutui kokonaisuutena budjetin mukaisesti. Merkittäviä poikkeamia talousarvion eristä olivat Lääkärilehden työpaikkailmoitustuottojen lasku ja lääkeilmoitustuottojen nousu. Kulujäämä varainhankinnan tuottojen jälkeen, ennen sijoitustoimintaa oli 740 205,66 euroa ( 999 106,65 ). Kulujäämä oli talous arviota ja edellistä vuotta parempi, mikä johtui vähentyneistä kokonaiskuluista ja jäsenmaksutuottojen lisääntymisestä. Sijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyen arvopapereiden myynneistä tuloutui nettotuottoja noin 2 000 000 euroa. Arvopaperisijoituksina olevasta sijoitusomaisuudesta noin 65 % on kahden ulkopuolisen tahon varainhoidossa täyden valtakirjan periaatteen mukaisesti. Talouteen liittyvät riskit muodostuvat yleisen taloudellisen tilanteen mahdollisesti aiheuttamista vaikutuksista julkaisutoiminnan ja sijoitustoiminnan tuottoihin. Liiton taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän edelleen hyvänä. KIINTEISTÖ OY SUOMEN LÄÄKÄRITALO Kiinteistön koko osakekanta on Lääkäriliiton omistuksessa. Yhtiön perimät vastikkeet olivat yhteensä 1 044 913,56 euroa (1 044 913,56 ) ja tilikauden tulos 101 909,18 euroa (100 204, 94 ). Tämän keskinäisen kiinteistöyhtiön tiloista on Lääkäriliiton käytössä noin 25 % ja loput on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistössä ei ole tehty merkittäviä perusparannuksia tai vuosikorjauksia. SIPOON HOTELLI JA KOULUTUSKESKUS OY Yhtiöllä ei vuoden aikana ollut varsinaista toimintaa. Sen omistamien tonttien uudelleen kaavoitus on käynnissä. Asemakaavamuutos on mukana Sipoon kaavoitusohjelmassa 2014 2017. LÄÄKÄRIKOMPASSI OY Lääkärikompassi Oy:n liikevaihto oli 1 205 465,33 euroa (1 617 464,88 ) ja tili kauden tulos 144 946,26 euroa (64 567,30 ). Vuosien 2013 ja 2014 liikevaihdon ero johtui lähinnä yhtiön edellisvuonna toteuttamasta Lääkärimatrikkelin toimitus- ja painotyöstä. Kun matrikkelista saatu myynti jätetään huomiotta, liike vaihto Lääkärikompassi järjesti kaksi uutta verkko kurssia: Lääkärinä lennolla ja Lääkäri yrittäjänä. 5 TALOUS KESTÄVÄLLÄ POHJALLA 18 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Osallistumismaksut 732 606 e 4,0 % Myyntituotot 3 106 548 e 16,9 % Muut tuotot 263 202 e 1,4 % Jäsenmaksutuotot 9 204 421 e 50,1 % Muut varainhankinnan tuotot 85 892 e 0,5 % Sijoitustoiminnan tuotot 2 786 103 e 15,2 % Vuokraustoiminnan tuotot 1 891 818 e 10,3 % Rahastojen tuotot 298 003 e 1,6 % Tuotot Varsinainen toiminta 4 102 356 e Varainhankinta 9 290 313 e Sijoitustoiminta 4 975 924 e Kulut Varsinainen toiminta 14 075 765 e Varainhankinta 57 109 e Sijoitustoiminta 1 507 475 e Tulos 2 728 245 e 18 368 593 e 18 368 593 e Henkilöstökulut 6 221 940 e 33,9 % Tilakulut 578 318 e 3,1 % Ulkopuoliset palvelut 1 250 845 e 6,8 % Jäsenvakuutukset 1 841 756 e 10,0 % Edunvalvonta ja jäsentoiminta 1 421 860 e 7,7 % Muut kulut 2 682 316 e 14,6 % Poistot 78 730 e 0,4 % JM perimiskulut 57 109 e 0,3 % Sijoitustoiminnan kulut 258 067 e 1,4 % Vuokraustoiminnan kulut 954 582 e 5,2 % Siirrot rahastoihin 264 308 e 1,4 % Rahastojen kulut 30 518 e 02 % Tulos 2 728 245 e 14,9 % on pysynyt entisellä tasolla. Tulosta ovat heikentäneet Fimnet-palvelun huhtikuussa lanseeratun uudistuksen kehityskustannukset, korkeat henkilöstökulut ja it-tukipalvelun ulkoistuksen lisäkustannukset. Koulutustoiminnassa jatkettiin Lääkäripäivien ja vuoden kestävän Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen tuottamista ja yhden päivän mittaisten koulutusten tarjontaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän yhden päivän kurssia. Suosituin kurssi käsitteli säteilysuojelua. Lisäksi järjestettiin kaksi uutta verkkokurssia: Lääkäri yrittäjänä ja Lääkärinä lennolla. LÄÄKÄRI MEDIAT OY Yhtiön liikevaihto oli 2 270 877,41 euroa (1 970 130,40 ) ja tilikauden tulos 131 050,32 euroa (47 814,69 ). Lääkärilehden printti-ilmoitusmyynti kasvoi merkittävästi edellis vuodesta markkinoiden haastavasta tilanteesta huolimatta. Yhtiön tulos oli budjetoitua parempi, mikä johtui yhden myynti henkilön vajeesta. Uusi myynti henkilö palkattiin joulukuussa. Yhtiössä puolustettiin lääkeilmoitusten vahvaa markkina-asemaa. Ilmoitusmyynnin laajentamistavoite myös muille kuin lääketeollisuuden asiakkaille kehittyi hyvin, mutta jäi vielä kokonaistavoitteesta. Kyseinen myyntityö on ulkoistettu yhteistyökumppanille. 5 TALOUS KESTÄVÄLLÄ POHJALLA 19 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

6 Toimintavuoden erityisasiat Lääkärien työttömyysaste matala. Hallituksen joulukuussa 2013 asettama Lääkäriliiton johdon roolit ja rakenteet 2020 -työ ryhmä on jatkanut työtään. Se on jatkoa strategiatyölle. Hallitustyöskentelyä on kehitetty toteuttamalla itsearviointi, josta suunnitellaan vuosittaista työkalua. Lääkäriliitto-konsernin toimintaa linjaa hallituksessa hyväksytty konserniohjauksen periaatteet-dokumentti. Hallituksen ja valtuuskunnan työjärjestykset on päivitetty ja hyväksytty. LÄÄKÄRIPÄIVIEN PÄÄTEEMANA KOLLEGIAALISUUS Lääkäripäivät 2014 järjestettiin 8. 10.1.2014 Messukeskuksessa yhteistyössä Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kävijämäärä osallistujat ja avajaisvieraat mukaan lukien oli 7 735. Päivien pääteemana oli kollegiaalisuus. Kursseja oli yhteensä 66, joista pienryhmäkursseja 14. Yhteistyössä Medisiinariliiton kanssa järjestettiin Eväitä päivystykseen -kandikurssi, johon osallistui 703 opiskelijaa. Kursseille osallistui kaikkiaan 2 961 henkeä. Luennoitsijoita oli 391. Näyttelyn pinta-ala oli 2 393 m 2, ja näytteilleasettajia oli 111. Duodecim-seuran Matti Äyräpää - palkinto luovutettiin professori Leif Groopille. Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin professori Inkeri Elomaalle. Maud Kuistilan palkinnon sai professori Hannu Kalimo. PRO MEDICO TUKEE LÄÄKÄRIEN AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ Suomen Lääkäriliiton, Finska Läkaresällskapetin ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin perustama yhdistys, Pro Medico, tukee lääkä rien ammatillista kehittymistä. Toiminta perustuu lääkärin ammatillisuuteen, kollegiaalisuuteen ja vastuullisuuteen. Yhdistys arvioi ja kehittää täydennyskoulutusta, ylläpitää Lääkärien koulutus kalenteria sekä tuottaa menetelmiä, välineitä ja toiminta tapoja lääkärien ammatillisen kehittymisen tueksi sekä varmistamiseksi. Pro Medico tuo esiin suomalaista näkemystä ja suomalaisia ratkaisuja kansainvälisillä foorumeilla. Uudistettu Opas täydennyskoulutuksen järjestäjille julkaistiin syksyllä. Lääkärien ammatillisen kehittymisen seurannan ja arvioinnin työväline, Pro Medico arvioi ja kehittää lääkärien täydennyskoulutusta. 6 TOIMINTAVUODEN ERITYISASIAT 20 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Taitoni.fi, oli koekäytössä. Sitä kokeili yli 1 600 lääkäriä. Käyttö muuttui maksulliseksi marraskuussa. Verkko palvelu auttaa lääkäriä suunnittelemaan ja kehit tämään ammatti taitoaan. Sähköinen portfolio ja ansioluettelo tekevät lääkärin osaamista näkyväksi. Palvelusta voi tulostaa raportteja esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja työnhakuun. Syksyllä perustettiin Taitoni Oy tukemaan verkkopalvelun kehittämistä ja ylläpitoa. soi vuorot telukorvausta liiton 90 jäsenelle yhteensä 822 243,19 euroa. Vuorottelukorvausta maksettiin 9 111 korvauspäivältä keskimäärin 90,25 euroa päivässä. Kuva: Jukka Mykkänen 6 TOIMINTAVUODEN ERITYISASIAT LÄÄKÄRIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassalla oli vuoden lopussa 20 650 jäsentä, joista 17 038 oli Lääkäriliiton jäseniä. Jäsenmaksu oli 23 euroa. Lääkäriliitto maksoi työttömyyskassaan kuuluvien jäsentensä osalta työttömyyskassan jäsenmaksun. Työttömyysaste nousi hieman, mutta pysyi kuitenkin lääkärien osalta matalalla tasolla. Kassa maksoi toimintavuoden aikana ansiopäivärahaa liiton 88 jäsenelle yhteensä 540 636,33 euroa. Päivärahaa maksettiin 5 870 korvauspäivältä keskimäärin 92,10 euroa päivässä. Vuorotteluvapaata pidettiin edellistä vuotta enemmän. Työttömyyskassa mak- Lääkäripäivien 2014 Lääkäritorilla musisoi trubaduuri Kalle Klotz. 21 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Jäsenistö ja organisaatio JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO KUNNIANOSOITUKSET Lääkäriiiton hallitus myönsi tammikuussa liiton hallituksessa työskentelynsä päättäneille Raija Niemelälle ja Helena Nukarille hopeisen ansiomitalin erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta liiton tarkoitusperien hyväksi. Samassa kokouksessa hallitus myönsi liiton hallituksessa työskentelynsä päättäneille Tinja Lääverille ja Jari Saariselle pronssisen ansiomitalin ansiokkaasta liiton tarkoitusperien mukaisesta työstä. Kaikkiin ansiomitaleihin liitettiin liiton kultainen ansiomerkki. JÄSENISTÖ Liiton jäsenmäärä toimintavuoden alussa oli 24 720. Vuoden aikana kutsuttiin 713 uutta jäsentä, joista 95 oli ulkomaalaisia. Uudelleen jäseneksi liittyi 97 henkilöä. Liitosta erosi 79 jäsentä. Maksamattomien jäsenmaksujen takia erotettiin 143 jäsentä. Kuoleman johdosta jäsenluettelosta poistettiin seuraavat 114 jäsentä: Herman Adlercreutz, Jari Ahvenainen, Lauha Airas, Terttu Arajärvi, Ilkka Arvola, Eino Autio, Nils Colliander, Pirkko Eklund, Pentti Eränen, Maria Falkenberg, Alf Forsén, Gisela Gästrin, Heikki Haapamäki, Mauno Hagner, Aarno Hakola, Alpo Hakulinen, Paavo Halttunen, Marjatta Haveri, Timo Heikkilä, Sirkka Helanen-Mikkola, Sampsa Hemiö, Matti Hirvonen, Anneli Hollo, Seija Hulmi, Simo Huusko, Matti Hyry, Ilona Häkkinen, Pentti Hänninen, Ensi Härö, Timo Ihamäki, Soili Ilmonen, Eero Jaakkola, Kari Järvikallio, Tapio Kaasinen, Kari Kahanpää, Reino Kainulainen, Raija Karjalainen, Mikko Katila, Ilmo Kijanen, Seppo Kirjavainen, Aila Kirves, Eine Koikkalainen, Aarne Konttinen, Yrjö Konttinen, Kari Koskinen, Mikko Koskinen, Pirkko Kotilainen, Liisa Kuuteri, Matti Kärki, Toivo Lagus, Bror- Axel Lamberg, Seppo Lappi, Tauno Larmi, Anneli Latva-Nevala, Paavo Lehtimäki, Anu-Marjut Lehtiö, Gustaf Lilius, Leena Lindell-Iwan, Heidi Lindqvist, Ilmo Louhimo, Kaija Lähdesmäki, Niilo Läksy, Annikki Majer, Erkki Melartin, Lennart Molander, Olli Muikku, Samppa Mäkinen, Jukka Nikoskelainen, Erkki Nurmi, Olli Oilinki, Antti Palojoki, Eljas Pekkala, Olli Pentti, Alexander Pingoud, Esko Purola, Jorma Rainio, Heidi Rantanen, Hertta Raunio, Aarne Relander, Margherita Relander, Liisa Ristniemi- Nissinen, Päivi Ronkainen, Päivi Ruismäki, Tapani Salminen, Auli Sandgren, Kirsti Selander, Osmo Seppänen, Jaakko Seväkivi, Ritva Sihto, Esko Simpanen, Kai Sjöström, Nils Snell, Pekka Stenij, Ritva Strand, Liisa Strengell, Simo Suominen, Thomas Tallberg, Erkki Tamminen, Inkeri Tanttu, Matti Tella, Timo Toivanen, Ritva Toivio, Veikko Tommila, Marjatta Tuominen, Erkki Tuovinen, Eero Vaittinen, Kirsti Valanne, Kyllikki Valtavaara, Satu Verkko, Risto Visakorpi, Georg von Hellens, Veikko Vuopala, Ilkka Välimäki, Peggy Österberg Liiton jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli 25 189, josta opiskelijoita oli 1 517. Suomessa asuvista laillistetuista lääkäreistä liittoon kuului 93,1 %. Naisia oli jäsenkunnasta 55,6 % ja miehiä 44,4 %. VALTUUSKUNTA 2013 2015 Lääkäriliiton valtuuskuntaan 2013 2015 kuuluivat Kristiina Aalto, Sebastian Abrahamsson, Pekka Anttila, Risto Avela, Markku Eronen, Tero Harjuntausta, Anne- Mari Kantanen, Mikko Keränen, Jarkko Kirjavainen, Tero Kujanpää, Heikki Kuuri- Riutta, Mari Kärkkäinen, Heikki Laine, Anneli Larmo, Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri, Kari-Pekka Martimo, Jukka Mattila, Raija Mikkonen, Tiia Mönttinen, Pekka Niemelä, Raija Niemelä, Helena Nukari, Anniina Palm, Ari Palomäki, Marjo Parkkila- Harju, Markku Partinen, Pirkka Pekkarinen, Kia Pelto- Vasenius, Jaana Puhakka, Veli- Pekka Puurunen, Raimo Puustinen, Eero Rahiala, Tuula Rajaniemi, Satu Rannisto, Kari Rasku, Paula Reponen, Jari Saarinen, Samuli Saarni, Johanna Salmio, Inkeri Savolainen, Ritja Savolainen, Terhi Savolainen, Filip Scheperjans, Tom Silfvast, Juha-Jaakko Sinikumpu, Tuija Tallila, Antti Tamminen, Tiina Tasmuth, Kristiina Toivola, Eija Tomás, Seija Torssonen, Johanna Tuukkanen, Miia Virta, Arto Virtanen, Miisa Visakorpi, Hannu Westerinen ja Tero Yli- Kyyny. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Mikko Pietilä ja varapuheenjohtajana Suvi Vainiomäki. Valtuuskunnan vaalivaliokuntaan 2013 2015 kuuluivat Pekka Anttila, Anne-Mari Kantanen, Ari Palomäki, Kia Pelto- Vasenius, Mikko Pietilä (koollekutsuja), Johanna Salmio, Terhi Savolainen, Antti Tamminen, Kristiina Toivola ja Suvi Vainiomäki. 22 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO HALLITUS Hallitukseen kuuluivat puheen johtaja Tuula Rajaniemi, varapuheenjohtajat Marjo Parkkila-Harju ja Kari-Pekka Martimo sekä jäsenet Kristiina Aalto, Jarkko Kirjavainen, Marjut Laurikka-Routti, Ulla Palmu, Eveliina Ronkainen, Tom Silfvast ja Juuso Tamminen. Sihteerinä toimi Jaana Heinonen. TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Heidi Vierros. Valtuuskunnan nimittämään tilintarkastuskomiteaan kuuluivat Vesa Ilvesmäki, Veli-Pekka Puurunen, Samuli Saarni, Toni Seppälä, Johanna Tuukkanen ja Klas Winell, sihteerinä Jaana Heinonen. LUOTTAMUSNEUVOSTO Liiton valtuuskunta on asettanut luottamusneuvoston, jonka kokoonpano toimintavuoden lopussa oli seuraava: Hanna Salmenpohja (pj), Vuokko Hupli, Harri Hyppölä, Markku Kanerva, Auli Malinen, Lauri Nuutinen, Kari Pylkkänen, Camilla Renlund, Jan Schugk ja Kati Lehtonen (siht.). PYSYVÄT TOIMIELIMET Hallitus asetti toimintakaudeksi 2013 2014 yhteensä 3 jaosta ja 15 alueellista valiokuntaa. Jaosten ja valiokuntien kokoonpanot toimintavuoden lopussa olivat: JAOKSET 2014 Edunvalvontajaos Jarkko Kirjavainen (pj), Marjo Parkkila-Harju (vpj), Risto Avela, Hannele Heine, Anne- Mari Kantanen, Heikki Kuuri-Riutta, Marjut Laurikka-Routti, Paula-Maria Lehtipuu, Ulla Palmu, Pirkka Pekkarinen, Markus Perola, Jaana Pikkupeura, Johanna Salmio, Antti Tamminen, Hanna Tapanainen ja Mia Lehmusvaara (siht.) Professiojaos Eveliina Ronkainen (pj), Kari-Pekka Martimo (vpj), Kristiina Aalto, Ulla-Kaija Lammi, Jussi Merenmies, Katja Ryynänen, Laura Saarinen, Leena Setälä, Suvi Vainiomäki, Arto Virtanen, Hannu Westerinen, Joel Holmen (SML:n tarkkailija) ja Ulla Anttila (siht.). Asiantuntijat: Taina Autti ja Veli-Matti Kähäri Terveyspoliittinen jaos Ulla Palmu (pj), Tom Silfvast (vpj), Kari Antila, Pekka Anttila, Sami Heistaro, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Eila Kujansuu, Olli Lappalainen, Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri, Hanna Rautiainen, Terhi Savolainen, Juuso Tamminen ja Lauri Vuorenkoski (siht.). Asiantuntijat: Timo Aronkytö, Hannu Juvonen, Jarmo Karpakka, Markku Mäkijärvi, Jari Saarinen ja Samuli Saarni ALUEELLISET VALIOKUNNAT 2013 2014 Alueellisten valiokuntien sihteereinä ovat olleet piiriylilääkärit: Jan Lindgren / Helsinki (31.8. asti), Sami Heistaro/Helsinki (alk. 17.11.), Jari Forsström /Turku, Juho Kivistö /Tampere, Kimmo Tarvainen/Kuopio ja Annu Tertsunen /Oulu. Edunvalvontavaliokunta, Helsinki Hanna Tapanainen (pj), Kia Pelto- Vasenius (vpj), Seija Ginström, Hannu Hiltunen, Veli-Matti Isoviita, Liisa Karttunen, Harry-Pekka Kuusela, Terho Latvala, Maija Lehtimaja, Marie Måsabacka, Ilpo Rimpiläinen, Noora Ritamäki, Ritja Savolainen, Saara Sistonen, Arto Virtanen ja Lauri Husa (tarkk.) Professiovaliokunta, Helsinki Hannu Westerinen (pj), Terttuliisa Ahokas (vpj), Kari Heinonen, Johanna Huida, Terhi Kalema, Elina Keikkala, Anneli Larmo, Eeva-Maija Nieminen, Päivi Nieminen, Markku Partinen, Veli-Pekka Puurunen, Maria Rajecki, Satu Raumavirta, Satu- Maaria Walle ja Hanna Knihtilä (tarkk.) Terveyspoliittinen valiokunta, Helsinki Sami Heistaro (pj), Esko Hussi (vpj), Jarmo Anttila, Antero Heloma, Tiina Hetemaa, Katja Ivanitskiy, Mikko Keränen, Raija Mikkonen, Anniina Palm, Eero Rahiala, Filip Scheperjans, Liisa Taskinen, Tiina Tasmuth ja Anastasia Leikas (tarkk.) Edunvalvontavaliokunta, Turku Hannele Heine (pj), Tuija Tallila (vpj), Juha Aalto, Jaana Franck, Satu Hellman, Leena Kähäri, Thomas Laur, Pirjo Matintalo, Annette Moisander, Matias Rantanen, Markku Vähätalo, Taina Westerlund ja Juho Heliste (tarkk.) 23 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO Professiovaliokunta, Turku Suvi Vainiomäki (pj), Minna Kaarisalo (vpj), Riikka Aaltonen, Hannu Hirsimäki, Jaana Jalava-Broman, Risto Kaaja, Outi Kortekangas-Savolainen, Esa Ruohola, Noora Scheinin, Jari Stengård, Kristiina Toivola ja Ina Vasko (tarkk.) Terveyspoliittinen valiokunta, Turku Kari Antila (pj), Katariina Korkeila (vpj), Markku Eronen, Tuija Järvenpää, Pekka Kirstilä, Katriina Lähteenmäki, Harri Pikkarainen, Samuli Saarni, Liisa Sulkakoski, Heimo Valkama, Heikki Vilhonen, Hannu Virtanen, Aulikki Wallin, Samu Österman ja Joel Holmen (tarkk.) Edunvalvontavaliokunta, Tampere Paula-Maria Lehtipuu (pj), Miia Virta (vpj), Saana Eskola, Jyrki Järvinen, Timo Kosonen, Antti Mali, Tuula Meinander, Terhi Mäntymaa, Hanna Pajulammi, Jukka Pitkänen, Toni Seppälä, Hanna Wallin ja Elina Karppa (tarkk.) Professiovaliokunta, Tampere Laura Saarinen (pj), Vesa Ilvesmäki (vpj), Mervi Ek, Lauri Kangasaho, Elise Kosunen, Sonja Koto, Liisa Länsipuro, Tuomas Mäntykoski, Timo Paavonen, Raimo Puustinen, Johanna Rellman, Liisa Tarkkanen, Elina Väisänen ja Suvi-Maria Seppänen (tarkk.) Terveyspoliittinen valiokunta, Tampere Eila Kujansuu (pj), Erkki Lehtomäki (vpj), Anniina Anttila, Jaana Johansson, Anna- Leena Kuusela, Petri Leiponen, Annukka Murtonen, Jussi Pohjonen, Pirkko Ranki, Eija Tomás, Leena Uusitalo, Hannu Vessari ja Tuomo Väisänen (tarkk.) Edunvalvontavaliokunta, Kuopio Anne-Mari Kantanen (pj), Anu Muraja- Murro (vpj), Margit Drotár, Mikko Heikura, Kari Jaakkola, Kaj Korhonen, Heikki Laine, Minna Leppäkynnäs, Outi Nykänen, Pekka Saastamoinen, Inkeri Savolainen, Pauliina Sulku, Tero Yli-Kyyny ja Otso Arponen (tarkk.) Professiovaliokunta, Kuopio Leena Setälä (pj), Markku Vänttinen (vpj), Jonna Honkanen, Senja Kannisto, Anne Koivisto, Anneli Kuusinen, Marjut Salonvaara, Antti Sandén, Kai Savonen, Mikko Taina, Nina Tusa, Juha Venäläinen, ja Saara Kupiainen (tarkk.) Terveyspoliittinen valiokunta, Kuopio Terhi Savolainen (pj), Olli Lappalainen (vpj), Kaisu Karakorpi, Tatu Kemppainen, Kati Kähkönen, Panu Peitsaro, Tiina Reijonen, Aino Rubini, Santeri Seppälä, Tuula Tarkiainen, Outi Vanha-Kämppä ja Pauliina Ristimäki (tarkk.) Edunvalvontavaliokunta, Oulu Jaana Pikkupeura (pj), Pekka Niemelä (vpj), Ville Aakko, Kristiina Ahokas, Outi Aikio, Satu Alajärvi, Sari Juntunen, Virpi Kuismanen, Teija Loukusa-Nieminen, Riitta Mäkitaro, Martti Ollinen, Tuija Räisänen ja Laura Uimonen (tarkk.) Professiovaliokunta, Oulu Katja Ryynänen (pj), Hanna Jaula (vpj), Tero Ala-Kokko, Kari Askonen, Leena Hakkarainen-Toivio, Irma Honkamaa, Anna-Lotta Kaivorinne, Outi Kiviniemi, Hanna Kurikka, Hilkka Rautiainen, Kati Retsu-Heikkilä, Tiina Simunaniemi, Timo Tuovinen, Olli Vainio ja Maaret Laakso (tarkk.) Terveyspoliittinen valiokunta, Oulu Hanna Rautiainen (pj), Tero Kujanpää (vpj), Eila Erkkilä, Hannele Havanka, Sohvi Hörkkö, Ossi Kaijanen, Jari Latvala, Janne Liimatainen, Markku Nyman, Anneli Partanen, Tuomo Pienimäki, Juha Saarnio, Maarit Toivola, Seppo Voutilainen ja Helmi Määttä (tarkk.) Lisäksi olivat seuraavat hallituksen asettamat toimielimet, joiden kokoonpanot toimintavuoden alussa olivat seuraavat: Luottamuslääkäritoimikunta Kristiina Toivola (pj), Arto Kivisaari, Jyrki Korkeila, Santero Kujala, Eliisa Mäenpää, Kirsti Pakkala, Tom Silfvast ja Ulla Anttila (siht.) Taloustoimikunta Tuula Rajaniemi (pj), Jaakko Karvonen, Leena Niemistö, Helena Nukari, Ari Palomäki, Johanna Tuukkanen ja Erkki Peiponen (siht.) 24 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO Toimitusneuvosto Mikko Valkonen (pj), Kristiina Aalto, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Vesa Ilvesmäki, Ilkka Kantola, Katri Männikkö, Kaisa Nissinen-Paatsamala, Petja Orre, Veli-Pekka Puurunen, Juha-Jaakko Sinikumpu, Johanna Tuukkanen ja Heli Mikkola (siht.) Lisäksi Lääkärilehdessä on toiminut Tieteellinen toimituskunta, johon ovat kuuluneet: Antti Mäkitie (pj), Sture Andersson, Eija Gaily, Juha Halavaara (2/2014 asti), Tiina Heliö, Liisa Hiltunen (6/2014 asti), Johanna Huida (2/2014 asti), Ritva Hurskainen, Maritta Jaakkola, Esa Jantunen, Oili Kaipiainen-Seppänen, Sari Karlsson (1/2014 alkaen), Jari Koskenpato, Leena Koulu, Eila Laukkanen, Jyri Lommi, Päivi Lähteenmäki, Mauri Marttunen, Saara Metso, Mika Mäkelä (2/2014 alkaen), Dan Nordström, Mikko Pakarinen (2/2014 alkaen), Miikka Peltomaa, Ville Pettilä, Kari Pulkki, Pauli Puolakkainen, Jukka Putaala (2/2014 alkaen), Olli Raitakari (2/2014 asti), Risto O. Roine (2/2014 asti), Heikki Saha, Camilla Schalin-Jäntti, Kaija Seppä (11/2014 asti), Timo Strandberg, Päivi Tapanainen, Minna Valkonen- Korhonen, Helena Valta, Ville Valtonen, Auli Verkkoniemi-Ahola, Mervi Väisänen- Tommiska YHTEISTYÖELIMET Toimintavuoden alussa liitolla oli kuusi hallituksen asettamaa pysyvää yhteistyöelintä, joihin eräät muut järjestöt nimeävät edustajansa: Kehitysyhteistyöneuvottelukunta Jari Saarinen (pj), Kristiina Aalto, Tinja Lääveri, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Vera Haapala (SELL), Hellevi Hatunen (Väestöliitto), Tom Klaile, Juha Ruotoistenmäki (SHL), Ari W. Sulin (David Livingstone -seura), Paula Tiittala (LSV), Juha Pekka Turunen, Antti Friman (SML tarkk.) ja Mervi Kattelus (siht.) Lääkärijärjestöjen koulutusrahaston hoitokunta Tom Silfvast, Björn Eklund (FLS), Matti Rautalahti (Duodecim) ja Mervi Kattelus (siht.) Lääkäriliiton laatuneuvosto Hanna Rautiainen (pj), Jarkko Kirjavainen, Mari Kärkkäinen, Timo Paavonen, Sari Anthoni (LPY), Markku Hupli ( Duodecim), Reino Pöyhiä (Duodecim), Sara Sarjakoski-Peltola (Duodecim), Klas Winell (FLS) ja Ulla Anttila (siht.) Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunta Heikki Pälve (pj), Marjut Laurikka-Routti, Asko Koskinen (LPY), Tuomas Teinilä (LPY), Catarina Svarvar (Chirurgi Plastici Fenniae), Matti Pöyry (SHL), Juha Välimäki (Silmälääkäriyhdistys) ja Kati Lehtonen (siht.) Lääkäripäivien johtoryhmä Tuula Rajaniemi (pj), Suvi Vainiomäki, Kari-Pekka Martimo, Arto Virtanen, Anne Pitkäranta (Duodecim), Mervi Väisänen- Tommiska (Duodecim), Matti Rautalahti (Duodecim), Johanna Mandelin (FLS), Ulla Wiklund (FLS) ja Terhi Leppänen (siht.) Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta Samuli Saarni (pj), Ritva Halila, Teppo Heikkilä, Veikko Launis, Niklas Lindblad, Pekka Louhiala, Kari-Pekka Martimo, Kalle Mäki, Anniina Palm, Eveliina Ronkainen, Leena Varesmaa-Korhonen, Sirpa Vilska, Kati Juva (Duodecim), Tuula Lönnqvist (Duodecim), Björn Eklund (FLS), Ulla Hautanen (SHL) ja Mervi Kattelus (siht.) TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Pysyvien toimielinten lisäksi toimivat vuoden aikana seuraavat, hallituksen eri projekteja varten asettamat ryhmät: ehealth-asiantuntijatyöryhmä (asetettu 2011) Marjo Parkkila-Harju (pj), Eija Huttunen, Tinja Lääveri, Päivi Metsäniemi, Mikko Nenonen, Jarmo Reponen, Filip Scheperjans, Kari Sukanen, Juuso Tamminen, Mirja Tuomiranta, Arto Virtanen, Kristian Taipale (SML), Risto Ihalainen ja Lauri Vuorenkoski (siht.) Lääkäripäivystystyöryhmä (asetettu 2011, päättyi 2/2014) Tuula Rajaniemi (pj), Olli Lappalainen, Ulla Palmu, Antti Tamminen, Juuso Tamminen, Jukka Vänskä, Laura Lindholm ja Heikki Pärnänen (siht.) 25 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

JÄSENISTÖ JA ORGANISAATIO Jäsenpalvelutyöryhmä (Palvelukokonaisuustyöryhmä, asetettu 2012, päättyi 5/2014) Tuula Rajaniemi (pj), Marjo Parkkila- Harju, Marjut Laurikka-Routti, Hannu Halila, Jaana Heinonen, Anu Mustakari ja Heikki Pärnänen (siht.) Ala- ja paikallisosastotoiminnan jatkokehitystä suunnitteleva työryhmä (asetettu 2013, päättyi 5/2014) Marjut Laurikka-Routti (pj), Helena Nukari, Tuula Rajaniemi, Anu Mustakari ja Outi Syrjä (siht.) Vakuutustyöryhmä (asetettu 2013, päättyi 10/2014) Kari-Pekka Martimo (pj), Marjut Laurikka- Routti, Jarkko Kirjavainen, Tero Yli-Kyyny, Heikki Kuuri-Riutta, Marja Pylkkänen ja Hannele Pöyry (siht.) Yhteistyö Farmasialiiton kanssa (asetettu 2013) Pientyöryhmä: Hanna Tapanainen, Mikko Valkonen ja Tiina Tasmuth Ohjausryhmä: Tuula Rajaniemi ja Heikki Pärnänen Autonomiahanketyöryhmä (asetettu 2013) Kari-Pekka Martimo (pj), Juuso Tamminen, Laura Saarinen, Johanna Tuukkanen, Raimo Puustinen, Heikki Pälve ja Kati Lehtonen (siht.) Lääkäriliiton johdon roolit ja rakenteet 2020 -työryhmä (asetettu 2013) Raija Niemelä (pj), Timo Kaukonen, Pekka Anttila, Mikko Valkonen, Risto Ihalainen ja Jaana Heinonen (siht.) Valtion lääkärien edunvalvonnallinen työryhmä (asetettu 1/2014, päättyi 11/2014) Raija Niemelä (pj), Tom Silfvast, Hannele Havanka, Kari Kesseli, Markus Perola, Laura Lindholm, Mia Lehmusvaara (siht.) Lääkärilehti vuonna 2020 -työryhmä (asetettu 4/2014) Marjo Parkkila-Harju (pj), Suvi Vainiomäki, Kristiina Aalto, Juuso Tamminen, Selina Selin, Heidi Lehtinen, Erkki Peiponen, Hannu Ollikainen, Heli Mikkola ja Päivi Hietanen Jäsenpalveluiden ohjausryhmä (asetettu 6/2014) Tuula Rajaniemi (pj), Minna Nieminen, Marjo Parkkila-Harju, Marjut Laurikka- Routti, Maria Nissilä ja Mirkka Tilander (siht.) 26 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Edustukset EDUSTUKSET Akavan hallituksessa Lääkäriliittoa edusti Heikki Pälve. Toimintavuonna liitolla oli edustajat seuraavissa julkishallinnon yhteisöissä ja projekteissa: Aalto-yliopisto Potilaskokemus-tutkimushankkeen ohjausryhmä: Arto Virtanen Kansaneläkelaitos Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta: Heikki Pärnänen Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Risto Ihalainen Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Taksinkuljettajan toimintakyvyn arviointityöryhmä: Risto Ihalainen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Terveydenhuollon ammattilaisten lääkeinformaation kehittäminen, työryhmä: Risto Ihalainen koulutustyöryhmä: Hannu Halila Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyden neuvottelukunta: Risto Ihalainen, varalla Heikki Pärnänen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta: Heikki Pälve, varalla Kirsti Pakkala, Maija Lehtimaja, Mikko Valkonen Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta: Kari-Pekka Martimo, varalla Lauri Vuorenkoski Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Palveluluokitustyöryhmä: Risto Ihalainen Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmä: Tinja Lääveri Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ( ohjelmaneuvosto): Hannu Halila Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma (potilasturvallisuusyhteyshenkilö): Ulla Anttila Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ( tiedotusvastaava): Anne-Maj Aunula Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seurantahankkeen ohjausryhmä: Lauri Vuorenkoski, varalla Jukka Vänskä Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon tietosuojaryhmä: Risto Ihalainen Työterveyslaitos Kaste 2012 2015 -ohjelman tukiryhmä osaohjelmalle VI: Risto Ihalainen, varalla Lauri Vuorenkoski Terveydenhuoltoalan ja muiden järjestöjen toimielimissä ja projekteissa liiton edustajina olivat: Duodecim Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan valitsemistoimikunta: Risto Ihalainen Lääketieteen sanastolautakunta: Marianne Jansson Duodecim-seuran verkostovaliokunta: Kari-Pekka Martimo, varalla Marjo Parkkila-Harju Global Health -kurssin Steering Committee: Mervi Kattelus, Tinja Lääveri Lääketeollisuus ry Lääkemarkkinoinnin valvontakunta: Risto Ihalainen, varalla Santero Kujala Lääketutkimusneuvottelukunta: Lauri Vuorenkoski 27 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

EDUSTUKSET Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry, Pro Medico: Hallitus: Marjo Parkkila-Harju, Hannu Halila Lääkärien täydennyskoulutuksen neuvottelukunta: Tuula Rajaniemi, varalla Marjo Parkkila-Harju Lääkärikartelli (SELL, SHL, SLL): Hallitus: Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve (pj), Anu Mustakari, Laura Lindholm Maimu Halosen rahasto Anne-Maj Aunula Kansainvälisissä lääkärijärjestöissä liitolla oli edustajia seuraavasti: European Union of General Practitioners (UEMO): Marjo Parkkila-Harju, Ulla Palmu, Suvi Vainiomäki European Union of Medical Specialists (UEMS): Mikko Pietilä, Hannu Halila World Medical Association (WMA): Tuula Rajaniemi, Mervi Kattelus, Heikki Pälve European Junior Doctors (EJD): Eveliina Ronkainen, Noora Ritamäki Säätiöissä liitto oli edustettuna seuraavasti: Lääketieteen opiskelijoiden asuntola- ja tukisäätiön hallitus (LOATS): Pentti Alhola, Santero Kujala Suomalais-Norjalaisen Lääketieteen Säätiön hallitus: Björn Eklund Tutta ja Vihtori Pentin säätiön hallitus: Hannu Halila Hoitotyön Tutkimussäätiö / Suomen JBI yhteistyökeskuksen neuvottelukunta: Lauri Vuorenkoski Muissa yhteisöissä liitolla oli edustajia seuraavasti: Eläketurvakeskus: Yrittäjien neuvottelukunta: Hannele Pöyry Pohjola-yhtiöt: Järjestöjen neuvottelukunta: Pekka Anttila Vakuutuslääketieteellinen Forum: Heikki Pärnänen Akavan hallituksessa Lääkäriliittoa edusti Heikki Pälve. Liiton nimeämiä henkilöitä oli myös Akavan edustajina eri yhteisöissä, toimikunnissa ja työryhmissä. Pohjoismaiset lääkäriliitot: A-klinikkasäätiön valtuuskunta: Eläkevakuutus Oy Ilmarinen: Lääkäriliittojen työmarkkinatyöryhmä (SNAPS): Hannu Halila, Piitu Parmanne Nordiska Läkarrådet: Tuula Rajaniemi, Mervi Kattelus, Heikki Pälve Comité Permanent des Médecins de la C.E.E. (CPME): Samuli Saarni, varalla Tinja Lääveri Lääketieteen lisensiaatti Paavo Ilmari Ahvenaisen säätiön hallitus: Pekka Anttila (pj), Taina Autti, Harri Hyppölä, Suvi Vainiomäki Vakuutusasiakkaiden neuvottelukunta: Marjut Laurikka-Routti Liikenneturva: Hallitus: Aarne Kivioja, varalla Timo Tervo Palkansaajien tutkimuslaitos: Tuula Rajaniemi, Mervi Kattelus, Heikki Pälve, Risto Ihalainen, Marjo Parkkila-Harju Tutkimusneuvottelukunta: Jukka Vänskä 28 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Lausunnot LAUSUNNOT Lääkäriliitto on antoi toimintavuoden aikana yhteensä 38 lausuntoa ja kannanottoa seuraavista aiheista. Akavalle Lääkäriliiton kommentit Akavan l uonnoksesta työelämän tavoitteiksi Esitys laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta Verohallinnon ohjeluonnos Palkkaja työkorvaus verotuksessa (Dnro A32/200/2014) Lausunto Akavalle oikeusministeriön pyytämästä lausuntopyynnöstä arviomuistioista Työtehtävässä olevaan henkilöön kohdistuvan laittoman uhkauksen syyteoikeudesta Verohallinnon ohjeluonnos Palkkaja työkorvaus verotuksessa ( Dnro A32/200/2014) Eduskunnalle Hallituksen esitys 241/2014vp eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja korkeakoululain muuttamisesta Hallituksen esitys 227/2014vp eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Kelalle Hammashoidon sairausvakuutuskorvauksista 2015 Liikenne- ja viestintäministeriölle Hallituksen esitys laeiksi ajokorttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille Lääkärinlausunto taksinkuljettajan toimintakyvystä Ajoterveys- ja ilmoitusvelvollisuusohjeiden päivityksestä Maa- ja metsätalousministeriölle Eläinlääkintää koskevista asetusluonnoksista Oikeusministeriölle Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevat muutokset: HE 46/2014 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (OM 6/41/2014) Sosiaali- ja terveysministeriölle Luonnos hallituksen esitykseksi lääkelain muuttamisesta Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Potilastiedon arkistoon liittymisen haasteet yksityisellä sektorilla Hallituksen esityksestä etuuspäätösten perustelujen parantamiseksi Hallituksen esityksestä eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, sekä laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista hallituksen esitykseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta ja erikois lääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annettavasta asetuksesta (STM 054:00/2013) Hallituksen esityksestä tartuntatautilaiksi Opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä Työryhmän raportti Hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamiseksi Luonnoksista terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (STM 107:00/2012) Opasluonnoksesta SORA-säännösten ja määräysten toimeenpanosta terveydenhuollossa Säteilylain kokonaisuudistusta koskevasta arviomuistiosta Hallituksen esityksestä mielenterveyslain 17 :n muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain (translaki) muuttamisesta Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi STM:n asetuksen terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista uudistaminen Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (käyttöönottotarkastus ja toimintakertomus) Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain sekä lääkelain 57 ja 57B muuttamisesta (STM096:00/2013) Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskevasta kansallisesta toimintasuunnitelmasta vuosille 2015 2018 Ympäristöministeriölle Luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista KANNANOTOT Lääkäriliiton näkemys järjestämislakityöryhmän esitykseen Sote-alue vain järjestää vain sote-alue järjestää Julkisen talouden kestävyys vaje terveyden huollon säästöt ja niiden kohdentaminen Lisäksi Lääkäriliitto antoi useita webropol-lausuntoja sekä kuulemiskirjeitä eri aiheista. 29 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

Tilastoja lääkäreistä 31.12.2014

LÄÄKÄRIMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1900 2015 Vuosi Laillistettuja Naisia, % Erikoistuneita, % Opiskelijoita Työikäisiä Suomessa SUOMESSA ASUVAT LÄÄKÄRIT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 1.1.2015 Ikä Lääkäreitä Määrä % Naisia Määrä % TILASTOJA LÄÄKÄREISTÄ 31.12.2014 1900 373 1 1910 523 3 1920 657 6 1930 1 000 9 1940 1 394 13 1950 2 034 21 127 1960 2 915 22 41 317 1970 4 965 27 45 488 1980 9 517 33 48 557 1990 13 894 42 52 528 2000 18 590 48 59 485 16 020 2001 18 925 48 60 494 16 212 2002 19 336 49 60 558 16 471 2003 19 764 49 62 602 16 723 2004 20 119 49 62 631 16 933 2005 20 717 50 63 619 17 262 2006 21 285 51 63 631 17 607 2007 21 771 51 63 640 17 763 2008 22 358 52 63 597 18 260 2009 22 951 52 63 606 18 493 2010 23 609 53 63 611 18 933 2011 24 502 53 63 619 19 353 2012 25 312 53 63 609 19 642 2013 26 144 54 63 606 19 865 2014 26 872 54 63 649 20 110 2015 27 433 54 63 696 20 403 alle 35 4 527 18 2 950 65 35 44 4 952 20 3 107 63 45 54 5 381 22 3 330 62 55 64 5 543 22 2 726 49 Työikäisiä yhteensä 20 403 82 12 113 59 65 74 3 190 13 1 121 35 75 84 1 147 5 305 27 yli 85 254 1 97 38 Yhteensä 24 994 100 13 636 55 SUOMESSA ASUVIEN ERIKOISLÄÄKÄRIEN OSUUDET IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 1.1.2015 Ikä Miehiä, % Naisia, % Yhteensä, % alle 35 6 6 6 35 44 67 60 63 45 54 81 81 81 55 64 81 79 80 Työikäisiä yhteensä 64 57 60 65 74 87 80 85 75 84 91 83 89 yli 85 94 84 90 Yhteensä 70 60 65 31 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

ERIKOISLÄÄKÄRINOIKEUDET SUOMESSA ASUVILLA LÄÄKÄREILLÄ 1.1.2015 Erikoisala Kaikki Työikäisillä Yhteensä Naisilla Akuuttilääketiede 68 67 28 Anestesiologia ja tehohoito 1 037 839 416 Endokrinologia 69 56 35 Foniatria 30 22 17 Fysiatria 215 174 80 Gastroenterologia 134 112 36 Gastroenterologinen kirurgia 318 258 99 Geriatria 299 279 207 Ihotaudit ja allergologia 307 203 162 Infektiosairaudet 121 99 57 Kardiologia 290 254 76 Keuhkosairaudet ja allergologia 348 228 152 Kl. farmakologia ja lääkehoito 55 39 13 Kl. fysiologia ja isotooppilääketiede 105 79 26 Kl. hematologia 94 79 53 Kl. kemia 127 82 43 Kl. mikrobiologia 140 92 40 Kl. neurofysiologia 100 81 38 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 466 335 132 Käsikirurgia 75 61 23 Lastenkirurgia 105 63 33 Lastenneurologia 133 105 88 Lastenpsykiatria 348 263 239 Lastentaudit 911 635 444 Liikuntalääketiede 61 47 14 Naistentaudit ja synnytykset 952 684 561 Erikoisala Kaikki Työikäisillä Yhteensä Naisilla Nefrologia 108 85 49 Neurokirurgia 92 76 19 Neurologia 419 341 212 Nuorisopsykiatria 203 176 132 Oikeuslääketiede 52 29 19 Oikeuspsykiatria 72 59 29 Ortopedia ja traumatologia 639 509 71 Patologia 247 156 76 Perinnöllisyyslääketiede 41 30 25 Plastiikkakirurgia 125 109 57 Psykiatria 1 388 1 074 677 Radiologia 849 627 287 Reumatologia 138 107 58 Silmätaudit 662 480 249 Sisätaudit 1 708 1 170 579 Suu- ja leukakirurgia 29 20 5 Sydän- ja rintaelinkirurgia 172 117 11 Syöpätaudit 209 178 138 Terveydenhuolto 126 100 58 Työterveyshuolto 1 128 855 559 Urologia 178 129 25 Verisuonikirurgia 54 54 18 Yleiskirurgia 1 248 808 193 Yleislääketiede 3 091 2 379 1 506 Yhteensä 19 886 14 904 8 164 TILASTOJA LÄÄKÄREISTÄ 31.12.2014 32 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

ERITYISPÄTEVYYDET SUOMESSA ASUVILLA TYÖIKÄISILLÄ LÄÄKÄREILLÄ 1.1.2015 Erityispätevyys Yhteensä Naisilla Andrologia 16 5 Diabeteksen hoito 125 86 Ensihoito 74 23 Hematologiset laboratoriotutkimukset 13 9 Kansainvälinen terveydenhuolto 36 14 Kehitysvammalääketiede 11 9 Kivunhoito 99 41 Kuntoutus 226 120 Lastenanestesiologia 35 21 Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö 48 44 Lastenortopedia ja -traumatologia 16 4 Lastenpsykoterapia 32 29 Lastenpsykoterapian kouluttaja 17 15 Lastenreumatologia 10 6 Liikennelääketiede 24 9 Lääkeala 53 23 Lääkärikouluttaja 206 138 Musiikkilääketiede 18 7 Neuroanestesiologia 14 11 Nuorisolääketiede 8 8 Obstetrinen anestesiologia 19 8 Palliatiivinen lääketiede 80 68 Psykoterapia 163 116 Psykoterapian kouluttaja 71 49 Päihdelääketiede 82 46 Päivystyslääketiede 88 33 Reumaortopedia 21 3 Sairaalahygienia 25 8 Erityispätevyys Yhteensä Naisilla Seulontamammografia 80 44 Silmäkirurgia 122 45 Sotilaslääketiede 40 3 Sukelluslääketiede ja ylipainehappihoito 13 2 Sydänanestesia 61 20 Tehohoitolääketiede 41 15 Terveydenhuollon tietotekniikka 15 3 Unilääketiede 27 12 Vakuutuslääketiede 101 40 Yleissairaalapsykiatria 65 37 Yhteensä 2 195 1 174 TILASTOJA LÄÄKÄREISTÄ 31.12.2014 33 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

SUOMESSA ASUVAT TYÖIKÄISET LÄÄKÄRIT ÄIDINKIELEN JA KANSALAISUUDEN MUKAAN 1.1.2015 Kansalaisuus Äidinkieli Suomi Muu Yhteensä Suomi 18 179 30 18 209 Ruotsi 732 26 758 Venäjä 228 170 398 Viro 42 292 334 Saksa 16 68 84 Arabia 31 11 42 Unkari 7 29 36 Puola 11 18 29 Italia 1 19 20 Romania 12 8 20 Muut / Ei tietoa 281 192 473 Yhteensä 19 540 863 20 403 TYÖIKÄISET LÄÄKÄRIT ERITYISVASTUUALUEITTAIN 1.1.2015 Erityisvastuualue Työikäisiä lääkäreitä Asukkaita/ lääkäri Lääkäreitä / 1 000 asukasta HYKS erva 7 698 248 4,0 TYKS erva 3 218 270 3,7 TAYS erva 3 912 284 3,5 KYS erva 2 872 284 3,5 OYS erva 2 641 281 3,6 TYÖIKÄISET LÄÄKÄRIT SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN 1.1.2015 Sairaanhoitopiiri Työikäisiä lääkäreitä Asukkaita/ lääkäri Lääkäreitä / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 62 467 2,1 Etelä-Karjala 307 429 2,3 Etelä-Pohjanmaa 480 413 2,4 Etelä-Savo 270 385 2,6 Helsinki ja Uusimaa 7 031 228 4,4 Itä-Savo 105 420 2,4 Kainuu 172 443 2,3 Kanta-Häme 459 382 2,6 Keski-Pohjanmaa 191 411 2,4 Keski-Suomi 756 332 3,0 Kymenlaakso 360 481 2,1 Lappi 326 362 2,8 Länsi-Pohja 110 579 1,7 Pirkanmaa 2 455 214 4,7 Pohjois-Karjala 425 398 2,5 Pohjois-Pohjanmaa 1 842 220 4,5 Pohjois-Savo 1 316 189 5,3 Päijät-Häme 518 411 2,4 Satakunta 502 446 2,2 Vaasa 436 389 2,6 Varsinais-Suomi 2 280 209 4,8 Koko maa 20 403 268 3,7 TILASTOJA LÄÄKÄREISTÄ 31.12.2014 Koko maa* 20 403 268 3,7 *Sisältää Ahvenanmaan tiedot 34 Suomen Lääkäriliiton toimintakertomus 2014

SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Mäkelänkatu 2 PL 49 00501 Helsinki Puh. 09 393 091 laakariliitto@laakariliitto.fi www.laakariliitto.fi SUOMEN LÄÄKÄRILIITON TOIMINTAKERTOMUS 2014