Hallitus 12.6.2014 LIITE 7



Samankaltaiset tiedostot
AMMATILLISTEN ERITYISOPPILAITOSTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JA VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN JÄRJESTÄJÄT VUONNA 1999

Liite 1 (6)

ALOITUSPAIKAT. Tilastoissa on. Tutkintoon johtava ja valmistava koulutus

JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUSSUUNNITELMA

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Valmennuskeskusarviointi

Uudistuvan lainsäädännön vaikutukset pähkinän kuoressa ja Lappian organisaatiomuotojen selvitystyön tulokset. Lapin koulutusfoorumi 14.1.

Ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.

Päätösliite sivistyslautakunta asia 94

Kirje OKM Valtionavustukset oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Urheiluopistopedagogiikka: 24/7 -hanke. Urheiluopistojen opettaja- ja kouluttajapäivät Rovaniemi

ELY-KESKUS JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ

Asia HAKUTIEDOTE 2010 Ammattikoulutus Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Oulun alueen ennakointityötä tiivistetään nuorisotakuun toteutumiseksi

Sote-järjestäminen-tuottaminen

Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Keskuskirjastokokous Pasila Hannu Sulin

Selvitys ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta Laura Jauhola ja Terttu Virtanen Seminaari Opetushallitus

LUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet

Opiskelija hakeutuu ja kirjautuu aina oppilaitokseen, jossa opettaja yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaistaa opiskelijan opinnot.

Liikunnan koulutuskeskusten. perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapoiitiikan osasto

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Joustava perusopetus. - taustaa ja perusteita

ARENEn strategia Helsinki ARENEn hallitus

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Valtionavustukset -laatustrategian tuki

Oppisopimuskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Pasi Rentola

Koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun varmistaminen Hanna Rajala, suunnittelupäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI

Koulutusasiainvaliokunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusneuvos Päivi Salo Lääkintöneuvos Jukka Mattila

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

OPH:n ajankohtaiset asiat

VALMA - säädösmuutokset

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Autoalan perustutkinto

Lausuntopyyntö STM 2015

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Toisen asteen koulutus

Opintopolku opastaa korkeakouluhakuihin

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

HE 83/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle kaupallisista tavarankuljetuksista. esityksen (HE 32/2009 vp) täydentämisestä

Ajankohtaista kunta-alalta. Taija Hämäläinen

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Terttu Virtanen Seminaari Opetushallitus

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Laadukasta koulutusta! - koulussa ja työpaikalla

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Kansilehti. Strategia Laatinut: Strategiaprosessi

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄN EDISTÄMINEN - OKM:N TOIMENPITEET 2011

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI

HE 5/2011 vp. Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetulla. suuruudesta voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä

Palosuojelurahasto Aktiivisesti ja avoimesti tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämisen puolesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LIIKUNTA-ALAN TUTKINNOT SUOMESSA

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Lausuntopyyntö STM 2015

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä jokaisen, joka on suorittanut tutkinnon Lahden ammattikorkeakoulussa.

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

Robotiikan koulutuksesta

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEEN ALUEVAIHEEN II VASTAUKSET

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

huippu-urheilunmuutos.fi

Helsinki. Kuntaraportti

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Alajärvi. Kuntaraportti

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Vantaa. Kuntaraportti

OIKEUS TUKEEN HETI KUN TARVE ILMENEE: SAAKO RIITTÄVÄT VALMIUDET JATKOA AJATELLEN? ONKO TULEVAISUUDESTA REALISTINEN VISIO?

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Valinnat ja valintoihin valmistautuminen - etäkoulutus

NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISKOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPALVELUT

Tohmajärvi. Kuntaraportti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Savonlinna. Kuntaraportti

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

Eric Rousselle Discendum Oy

Transkriptio:

Hallitus 12.6.2014 LIITE 7 Urheiluopistojen yhdistys ry ESITYS LUONNOS xx.xx.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 8 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 4 Liikunta-alan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat Tässä esityksessä esitetään kolme vaihtoehtoista mallia liikunta-alan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupien jakaantumisesta tulevaisuudessa. Esitys on osa urheiluopistoverkoston yhteistä strategiatyötä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Nykyisin liikunta-alan ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on yhdeksällä urheiluopistolla. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen. Nykyisin liikunta-alan ammatillista lisäkoulutusta järjestetään 10 urheiluopistossa. Liikunta-alan koulutuksen järjestämisluvat on perusteltua rajata liikunnan koulutuskeskuksille myös jatkossa. Suomen urheiluopistot muodostavat ainutlaatuisen liikunta-alan koulutuksen järjestäjäverkon maailmassa. Urheiluopistojen järjestämän koulutuksen vaikuttavuus on hyvällä tasolla. Liikunta-alan vetovoimaisuus on korkea ja opiskelijoiden valmistumisprosentit sekä työllistyminen ovat säilyneet pitkään erinomaisina. Urheiluopistot ovat kehittäneet opiskeluympäristöään (olosuhteet, osaaminen ja verkostot) pitkäjänteisesti koulutusasiakkaiden ja työelämäkumppaneiden tarpeiden pohjalta. Vaikka urheiluopistot ovat suhteellisen pieniä oppilaitoksia, toimivat ne jo nykyisellään kannattavasti ja kykenevät hyödyntämään ammatillisen koulutuksen, vapaansivistystyön ja maksullisen palvelutoiminnan luoman synergiaedun. Urheiluopistojen yhdistys ry:n koordinoimassa urheiluopistoverkoston strategiatyössä keväällä 2014 on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kehysvuosille 2015 18 kohdistuvat merkittävät sopeuttamistoimet. Strategiatyön keskeiseksi päämääräksi on noussut urheiluopistoverkoston laatua ja kustannustehokkuutta lisäävän yhteistyön kehittäminen. Strategiassa tulee olemaan lukuisia tuloksellisuuden

kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Urheiluopistoverkoston tuloksellisuutta lisäävän yhteistyön varmistaminen ei kuitenkaan onnistu ilman, että rakenteet tukevat ja ohjaavat yhteistyötä. Yhtenä selkeänä rakennetta luovana toimenpiteenä on jakaa liikunta-alan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat uudelleen. Edellä esitettyyn viitaten urheiluopistojen yhdistys ry, kuultuaan strategiatyön yhteydessä kaikkien urheiluopistojen edustajia, esittää seuraavaa: Vaihtoehto 1. Liikunta-alan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa myönnetään 1.1.2017 lukien yhdelle toimijalle, jonka muodostaa urheiluopistoverkosto. Poikkeuksena kuitenkin Lapin Urheiluopisto joka jatkaisi nykyisellä mallilla eli liikunta-alan ammatillisen koulutuksen järjestämislupa säilyy Lapin Urheiluopiston omistajaorganisaatiolla Rovaniemen Koulutuskuntayhtymällä. Organisaatiomuodossa ja järjestyksessä huomioidaan, että kaikilla urheiluopistoverkoston jäsenillä on riittävä vaikutusvalta koulutuksen järjestämiseen sekä muuhun organisaation valtuuksiin liittyvässä päätöksenteossa. Aloituspaikkojen ja opiskeluresurssien opistokohtainen jako perustuu verkostossa yhdessä määriteltyihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön päättämiin kriteereihin. Aloituspaikkojen opistokohtaisessa jaossa huomioidaan urheiluopistojen monialaisen toiminnan edellytysten turvaaminen. Edellä esitetyn kaltainen vaikutusmahdollisuus loisi edellytykset tosiasialliseen verkoston sisällä tapahtuvaan koulutustoiminnan ohjaamiseen, arviointiin ja tukemiseen. Näin urheiluopistoverkostossa kyettäisiin varmistamaan laadukkaasti ja yhdenmukaisesti rahoituspohjan käyttäminen koulutuksen järjestämisen tarpeisiin. Vaikuttava ohjaus mahdollistaisi toiminnan ohjaamisen yhdenmukaisten tuloksellisuutta ja laatua tuovien kriteerien mukaisesti. Luomalla liikunta-alan koulutuksen taustalle korporaatio, synnytettäisiin olemassa olevien rakenteiden ja resurssien pohjalle kilpailukykyinen koulutuksenjärjestäjä, joka omaa myös vahvat yhteistyömahdollisuudet muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kyseisen toimijan juridinen asema, organisaatiomuoto ja työjärjestys tarkennettaisiin urheiluopistoverkoston toimesta (Urheiluopisto yhdistys ry koordinoi) 31.12.2014 mennessä. Esitetyssä mallissa aloituspaikka- ja opiskelijaresurssijakoon perustuvan valtion rahoituksen kohdentumiseen ei nykytilaan nähden ole ennakoitavissa opistotasoisia muutoksia. Järjestämisluvan ollessa yhdellä toimijalla, tulee edelleen turvata liikunta-alan koulutuksen verkoston valtakunnallisuus. Urheiluopistojen muodostama osaamis- ja olosuhdeverkosto liikunta-alan koulutukseen on ainutlaatuinen. Urheiluopistoyhdistys ei näe tarvetta vähentää liikunta-alan koulutusta tarjoavien toimipisteiden määrää. Mahdollisuutena nähdään säilyttää valtakunnallinen koulutusverkosto ja samanaikaisesti lisätä

tosiasiallisen ohjaustoiminnan kautta verkoston toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä laadukkuutta. Tulevaisuudessa aloituspaikka- ja opiskelijaresurssijakoa tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien kriteerien pohjalta, turvaten päätöksenteko luodun organisaatiorakenteen mukaisesti. Vaihtoehto 2. Liikunta-alan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa myönnetään 1.1.2017 lukien urheiluopistoille, joilla on läheinen yhteistyö liikunnan ammattikorkeakoulun kanssa tai alueella toimivan ison koulutuskuntayhtymän kanssa ja muutoin kootusti yhdelle toimijalle (ks. vaihtoehto 1.). Perustettavalla toimijalla olisi järjestämislupa niiden opistojen aloituspaikkojen osalta, jotka toimivat ammatillisina oppilaitoksina, ilman ammattikorkeakoulu kytkentää tai ilman alueella toimivan ison koulutuksen järjestäjän / koulutuskuntayhtymän kytkentää. Tässä mallissa liikunta-alan perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat jakaantuisivat perustettavalle koulutuskorporaatiolle, Suomen Urheiluopistolle ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle. Järjestämislupien jakaantuessa kolmelle toimijalle, olisi liikunta-alan koulutuksen järjestäminen nykyistä suurempien koulutuksen järjestäjien vastuulla. Muodostettava koulutuskorporaatio toimisi kaikilta osin kuten vaihtoehdossa 1. esitetty koko liikunta-alan koulutuksen järjestämislupia hallinnoiva organisaatio. Tässä toimintamallissa luotaisiin kiinteät yhteydet korporaation, Suomen Urheiluopiston sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän välille, tavoitteena hyödyntää ammattikorkeakouluyhteyden mahdollistamat synergiaedut koko urheiluopistoverkoston toimintaan. Erityisenä edellytyksenä kyseisessä mallissa on järjestämislupien haltijoiden keskinäisen yhteistyön varmistaminen. Koulutusta koskevien linjausten tulee olla yhteneväisiä ja niitä koskevasta päätöksenteosta tulee luoda selkeä työjärjestys. Edellä esitetyn kaltainen toimintamalli loisi edellytyksiä verkoston sisällä tapahtuvaan koulutustoiminnan ohjaamiseen, arviointiin ja tukemiseen. Esitetyssä mallissa aloituspaikka- ja opiskelijaresurssijakoon perustuvan valtion rahoituksen kohdentumiseen ei nykytilaan nähden ole ennakoitavissa todennäköisiä opistotasoisia muutoksia. Järjestämisluvan ollessa kolmella toimijalla, tulee edelleen turvata liikunta-alan koulutuksen verkoston valtakunnallisuus. Urheiluopistoyhdistys ei näe tarvetta vähentää liikunta-alan koulutusta tarjoavien toimipisteiden määrää. Mahdollisuutena toimintamallissa nähdään säilyttää valtakunnallinen koulutusverkosto, yhteys ammattikorkeakouluihin ja samanaikaisesti lisätä ohjaustoiminnan kautta verkoston toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä laadukkuutta. Tulevaisuudessa aloituspaikka- ja opiskelijaresurssijakoa tarkastellaan opetusja kulttuuriministeriön vahvistamien kriteerien pohjalta.

Vaihtoehto 3. Kolmantena vaihtoehtona on jatkaa liikunta-alan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupien osalta nykyisellä mallilla; kahdeksalla urheiluopistolla on oma järjestämislupa ja yksi urheiluopisto eli Lapin Urheiluopisto toteuttaa liikunta-alan ammatillista koulutusta omistajaorganisaatiolleen Rovaniemen Koulutuskuntayhtymälle myönnetyllä järjestämisluvalla. Urheiluopistoverkosto laatii (Urheiluopisto yhdistys ry koordinoi) esityksen liikunta-alan koulutuksen järjestämislupien jakamisessa huomioitavista toimiala-kohtaisista kriteereistä 31.12.2014 mennessä. Täydentävät kriteerit huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakaessa liikunta-alan koulutuksen järjestämislupia. Koulutuksen järjestämisen tuloksellisuuden kehittämisen osalta urheiluopistoverkosto sitoutuu verkoston yhteisen strategian kautta määriteltyihin tuloksellisuutta kehittäviin toimenpiteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö huomioisi kyseiset toimenpiteet järjestämissään opistotasoisissa tulosohjausneuvotteluissa. Oppilaitosverkoston tehostamiseksi toteutettavat toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestämislupien uudistaminen vuoden 2017 alusta lukien tulee vaikuttamaan myös urheiluopistoihin. On ennakoitavaa, että esitetyssä vaihtoehdossa liikunta-alan koulutuksen järjestämislupaa (ja aloituspaikkoja) ei tule olemaan enää kaikilla opistoilla, joilla se nykyisin on. Urheiluopistoverkoston toimenpiteenä tässä tilanteessa on tuoda esille perusteltuja toimialakohtaisia kriteereitä järjestämislupien jakamiseen. Liikuntaalan koulutuksen jakaantuessa usealle pienelle toimijalle, on todennäköistä, että suuret koulutuksen järjestäjät pyrkivät osoittamaan mahdollisuutensa järjestää liikunta-alan koulutus kustannustehokkaammin. Näin on todennäköisempää, että liikunta-alan koulutuksen järjestämisvastuu laajentuu tulevaisuudessa muidenkin kuin urheiluopistojen vastuulle. Tämä esitystä on käsitelty urheiluopistojen johdon kesken kevään 2014 strategiaprosessin yhteydessä ja Urheiluopistojen yhdistys ry:n hallituksen kokouksessa 17.6.2014. Esitys on esitelty kesä-elokuun 2014 aikana kaikkien urheiluopistojen hallituksille, minkä perusteella voidaan todeta Allekirjoitus Allekirjoitus Jakelu: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kirjaamo

Tiedoksi: Eerikkilän Urheiluopisto Kisakallion Urheiluopisto Kuortaneen Urheiluopisto Lapin Urheiluopisto Liikuntakeskus Pajulahti Solvallan Urheiluopisto Suomen Urheiluopisto Tanhuvaaran Urheiluopisto Urheiluopisto Kisakeskus Varalan Urheiluopisto Vuokatin Urheiluopisto