Kuusamon kultakaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointihankkeen esittelytilaisuus 08-09.01.2014
Dragon Mining Dragon Mining Limited Konsernin toiminta on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin: Suomi: Oriveden kultakaivos, Jokisivun kultakaivos, Vammalan rikastamo Ruotsi: Svartliden kultakaivos ja rikastamo Malminetsintää Suomessa ja Ruotsissa. Dragon Mining Oy Australialaisen Dragon Mining Ltd:n tytäryhtiö Suomessa. Dragon osti Outokumpu Mining Oy:n jalometalliaiheet Suomessa vuonna 2003. Yhtiön palveluksessa (urakoitsijat mukana, tilanne 8/2013) Suomessa noin 150 työntekijää Ruotsissa noin 50 työntekijää Australiassa 3 työntekijää Listattu Australian pörssissä. Suurimmat osakkeenomistajat Eurogold, 24.45% Nicolas Mathys, 18.15% Future Rise Investments, 12.08% Outokumpu 3.84% Yhtiön hallitus Peter Cordin, Chairman Kjell Larsson, Managing Director Peter Gunzburg, Non Executive Director Christian Russenberger, Non Executive Director Markku Mäkelä, Non Executive Director
Toimitusjohtaja Kjell Larsson Projekti on vasta alkuvaiheessa ennen päätöksien tekoa tarvitaan lisäselvityksiä. Tavoitteenamme on rakentaa hyvä kaivos. Panostamme huolelliseen vesienkäsittelyyn. Haluamme ylläpitää jatkuvaa ja avointa keskustelua, tulemme jatkamaan keskustelua myös YVA-prosessin jälkeen. 3
Etelä-Suomen kaivokset Oriveden kultakaivos Jokisivun kultakaivos Vammalan rikastamo
Kuusamon kultakaivoshanke Kultakaivoshanke Muiden metallien tuottaminen ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan kannattavaa. Uraani on toiminnan kannalta haitta-aine, joka otetaan huomioon ympäristön kannalta sekä teknisissä ratkaisuissa. Hankkeen huolellinen valmistelu Laadukkaat ympäristöselvitykset. Yksityiskohtaiset tekniset tutkimukset. Vesien hallinta kaikissa olosuhteissa on painopistealue. Käytämme toimiviksi todettuja teknisiä ratkaisuja. Kaivostoiminta monipuolistaa elinkeinorakennetta Kaivostoiminta työllistää ja tuottaa verotuloja. Yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla onnistuneeseen rinnakkaiseloon muiden toimialojen kanssa. Avoin tiedotus Kerromme avoimesti kaivoshankkeeseen liittyvistä asioista. Kuuntelemme ja keskustelemme paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteemme on turvallinen, ympäristön huomioonottava sekä vastuullinen kaivostoiminta
Hankealueiden sijainti
Kuusamon tutkimukset 1980-luvulla GTK, 1990-1995 Outokumpu Dragon Mining Oy:n toimesta marraskuusta 2010 eteenpäin Tutkimukset ovat sisältäneet: Aiemman malminetsintäaineiston läpikäynti ja tulkinta Esim. vanhojen kairasydänten raportointi ja analysointi Uusia syväkairauksia, yli 50 km Kairanäytteitä analysoitu, laaja paketti alkuaineita Uudet näytteet: 20 000 kpl Uudelleen analysoidut vanhat näytteet: 4 600 kpl Paljon uutta ja luotettavaa tietoa Esiintymien mallintaminen ja mineraalivarantojen päivitys Geofysikaalisia mittauksia ja niiden tulkintaa Geologisia kenttätutkimuksia, mineralogisia tutkimuksia Ympäristövaikutusten arviointi Metallurgisia ja prosessitutkimuksia
Kuusamon esiintymät Malminetsintätutkimukset ovat keskittyneet Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran alueille. Poikkileikkauskuva Juomasuon esiintymästä. Tämän hetkisen tiedon perusteella kultapitoiset vyöhykkeet jatkuvat syvemmälle.
Kuusamon esiintymien kultamineraalivarantoarviot Ainoa arvometalli on kulta. Kaikki esiintymät yhteensä 3.4 Mt @ 4.2 g/t Au. (n. 14 000kg~750 l) Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran esiintymien kultamineraalivarantoarvio on yhteensä noin 2.5 Mt @ 4.8 g/t Au. Tutkimukset esiintymien kasvattamiseksi ja varantojen luotettavuustason nostamiseksi jatkuvat. Esiintymissä tavataan myös runsaasti kobolttia. Mahdollisuutta tuottaa kobolttipitoista rikastetta tutkitaan jatkossa. Koboltin tuottamisen vaikutukset sisällytetty YVA:iin. Tarkemmat tiedot mineraalivarantoarviomenetelmistä ja competent person lausunnot löytyvät Dragon Mining Ltd:n pörssitiedotteista ja osoitteesta www.dragon-mining.com.au Raportoinnin raja-arvo 1.0 g/t kulta Juomasuo Tonnit Kulta Kulta (t) (g/t) (unssi) Mitattu 158 000 8.4 42 500 Todennäköinen 1 368 000 4.7 205 900 Mahdollinen 415 000 3.8 50 500 Yhteensä 1 941 000 4.8 298 900 Hangaslampi Mitattu Todennäköinen 341 000 5.3 57 500 Mahdollinen 62 000 4.3 8 600 Yhteensä 403 000 5.1 66 100 Pohjasvaara Mitattu Todennäköinen 81 000 3.3 8 600 Mahdollinen 49 000 5.0 8 000 Yhteensä 130 000 4.0 16 600 Meurastuksenaho Mitattu Todennäköinen 61 000 2.4 4 700 Mahdollinen 831 000 2.3 61 800 Yhteensä 892 000 2.3 66 500 Sivakkaharju Mitattu Todennäköinen Mahdollinen 50 000 7.2 11 500 Yhteensä 50 000 7.2 11 500 Kuusamon esiintymät yhteensä Mitattu 158 000 8.4 42 500 Todennäköinen 1 851 000 4.7 276 700 Mahdollinen 1 407 000 3.1 140 400 Yhteensä 3 416 000 4.2 459 600
Uraani- ja toriumpitoisuudet Juomasuon, Hangaslammen ja Sivakkaharjun esiintymissä tavataan paikoin kallioperän keskimääräisiä pitoisuuksia korkeampia uraanipitoisuuksia. Pitoisuustasot vaihtelevat esiintymän sisällä. Uraanipitoisuudet ovat murto-osa malmiluokan pitoisuuksista. Keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat alhaisempia kuin aiemmat viitteet. Uusia näytteitä yli 20 000 kpl. Pitoisuusarvioiden luotettavuustaso on noussut. Pohjasvaaran ja Meurastuksenahon esiintymien uraanipitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla. Kaikkien esiintymien, paitsi Sivakkaharjun, sivukivien uraanipitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla. Sivakkaharjun sivukivien arvioitu keskipitoisuus on 17.5 g/t (ppm). Keskimääräiset toriumpitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla kaikissa esiintymissä ja sivukivissä. Säteilyarvoja on mitattu järjestelmällisesti sekä työmaalla että kairasydämiä käsitellessä. Taustasäteilystä poikkeavia säteily-annoksia ei ole havaittu. Radiologinen perustilaselvitys tehdään vuosien 2012-2014 aikana Säteilyturvakeskuksen toimesta. Säteilyturvakeskus ohjeistaa ja valvoo mahdollista kaivostoimintaa.
Kuusamon esiintymien uraani- ja toriumpitoisuudet Kuusamon kultaesiintymien uraani- ja toriumpitoisuuksien vaihteluväli, mediaani sekä keskiarvo. (ppm = grammaa tonnissa, med. = mediaani, k-arvo = kairasydännäytteiden pituudella painotettu keskiarvo, ellei toisin mainittu.)
Kaivoshankkeen vaiheet
IM1 Lopputuotevaihtoehdot Kullan rikastusprosessin lopputuote- ja rikastusprosessivaihtoehdot ovat: Kultapitoinen rikaste, jota tuotetaan vaahdotusprosessin kautta. Noin 90% kullasta saadaan talteen. Harkoiksi valettu kulta, jonka tuottaminen edellyttää rikasteen jatkojalostuksen liuotusmenetelmällä (NaCN). 90-94% kultapitoisen rikasteen sisältämästä kullasta saadaan talteen. Yhteensä noin 80-84% kullasta saadaan talteen. Koboltin talteenottoa tutkitaan. Hankkeen tavoitteena ei ole uraanin talteenottaminen, vaan uraania käsitellään kiviaineksessa esiintyvänä epäpuhtautena ja ainoastaan tästä syystä sen esiintymistä ja käsittelyä on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Tekniset ratkaisut ovat luotettavia ja laajasti käytössä niin Suomessa kuin muuallakin.
Slide 13 IM1 Au-vaahdotusrikaste noin 10%-20% malmista Ilpo Makinen; 5.12.2013
Rikastusprosessi Prosessikaavio Murskaus Jauhatus Vaahdotus Lisävaahdotus tai magneettierotus Painovoimaerotus Malmin varastokasa Matalarikkinen rikastushiekka Kultapitoinen rikaste Vaahdotusrikasteen NaCN liuotus Kultaharkot (Doré) NaCN tuhoaminen (INCO-prosessi) Korkearikkinen rikastushiekka Korkeamman uraanipitoisuuden rikastushiekka
Rikastusprosessi Liuotus syanidin avulla ja INCO prosessi (syanidin tuhoaminen) NaCN Liuotus Syanidiliuotuksessa malmi- tai vaahdotusrikasteen sisältämä kulta liuotetaan selektiivisesti ja liuennut kulta otetaan talteen aktiivihiilen avulla. Syanidin (NaCN) konsentraatio liuotuksen alussa on noin 0,2 %. Liuotus tapahtuu peräkkäisissä liuotustankeissa. Välivaiheiden jälkeen muodostunut kultasakka sulatetaan uunissa ja valetaan kultaharkoiksi. Esimerkkejä: Svartlidenin kultakaivos, Kittilän kultakaivos, Raahen kultakaivos INCO-prosessi, syanidin tuhoaminen Syanidi (NaCN) ei ole pysyvä yhdiste. Se hajoaa luontaisesti mm. auringon UV-säteilyn vaikutuksesta Syanidin hajoamista voidaan nopeuttaa kemiallisesti ns. INCO-prosessin avulla. INCO-prosessissa vapaa syanidi hajotetaan rikkidioksidin ja hapen avulla syanaatiksi ja rikkihapoksi. Prosessin jälkeen lietteen syanidipitoisuus on alle 0,1 ppm (0,00001 %) Syanidin tuhoaminen tapahtuu sisätiloissa heti käytön jälkeen. INCO-prosessi käytössä kaivoksilla eri puolilla maailmaa, myös Suomessa ja Ruotsissa. 15
Rikastushiekkavaihtoehdot Matalarikkinen rikastushiekka Korkearikkinen rikastushiekka Mahdollisesti erotetaan korkeamman uraanipitoisuuden rikastushiekka omaksi jakeekseen.
Kaivosalueen toiminnot Esimerkki: Rikastamon sijoitusvaihtoehto 1 Vesien käsittely on painopistealue. Erilliset vesikierrot prosessivesille ja hulevesille. Rikastamoalueelle rakennetaan vesien käsittelylaitos. Kaikki alueelta lähtevä vesi käsitellään asianmukaisesti.
Kaivosalueen toiminnot Havainnekuva, Rikastamon sijoitusvaihtoehto 1 Havainnekuva pohjoisesta louhinta-alueesta rikastamon sijoittuessa Juomasuon alueelle.
Kaivoksen lupaprosessit Kaivos tarvitsee yhteensä 70-100 erilaista lupaa. Luvitusprosessi kestää vuosia. Tärkeimmät luvat Kaivoslupa Ympäristölupa Kemikaalilupa Kaavoitus ja rakennusluvat Lupaviranomaisia ja lupia käsittelevät tahot Aluehallintovirasto ELY-keskus Kuusamon kaupunki Säteilyturvakeskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Kaivostoiminta ja muut toimialat Kaivostoiminta ja muut toimialat, kuten matkailu ja poronhoito, toimivat rinnakkain ja tukevat toisiaan monilla alueilla. Suomessa: Kittilä, Sodankylä, Ilomantsi, Lohja Ruotsissa: Kiiruna, Aitik, Svartliden Käynnissä hankkeita (esim. Green Mining ohjelmat), joilla pyritään edesauttamaan eri toimialojen rinnakkaiseloa. Hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla onnistuneeseen rinnakkaiseloon!
Työllisyysvaikutus Kaivoksen arvioitu työllisyysvaikutus Noin 100 henkilöä, suorat työpaikat Välilliset vaikutukset 1.5-3 kertaiset Yhteensä: 150-300 henkilötyövuotta Kaivos työllistää monen eri alan osaajia. Koulutusmahdollisuudet. Tavoitteena paikallisuus. Kaivostoiminta monipuolistaa elinkeinorakennetta ja nostaa elinkeinotoiminnan vireyttä.
Kaivosten vertailua Malmin louhinta Mt/v 70 Kaivosalue km 2 Suomessa toimii yli 50 kaivosta. 25 20 60 50 Kuusamon kaivos on pienikeskikokoinen kaivos. 15 40 Louhinta max 500 000 t/v 10 5 30 20 10 Kaivosalueen pinta-ala-arvio 3.5 km 2 = 350 ha 0.06% Kuusamon pintaalasta 0 0 Kevitsa Kittilä Laivakangas Pahtavaara Pampalo Talvivaara Orivesi+Jokisivu Kuusamo Kevitsa Kittilä Laivakangas Pahtavaara Pampalo Talvivaara Orivesi+Jokisivu Kuusamo
Kuusamon kultakaivoshanke Kultakaivoshanke Muiden metallien tuottaminen ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan kannattavaa. Uraani on toiminnan kannalta haitta-aine, joka otetaan huomioon ympäristön kannalta sekä teknisissä ratkaisuissa. Hankkeen huolellinen valmistelu Laadukkaat ympäristöselvitykset. Yksityiskohtaiset tekniset tutkimukset. Vesien hallinta kaikissa olosuhteissa on painopistealue. Käytämme toimiviksi todettuja teknisiä ratkaisuja. Kaivostoiminta monipuolistaa elinkeinorakennetta Kaivostoiminta työllistää ja tuottaa verotuloja. Yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla onnistuneeseen rinnakkaiseloon muiden toimialojen kanssa. Avoin tiedotus Kerromme avoimesti kaivoshankkeeseen liittyvistä asioista. Kuuntelemme ja keskustelemme paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteemme on turvallinen, ympäristön huomioonottava sekä vastuullinen kaivostoiminta
Kiitos Lisätietoja: Dragon Mining Oy Kummunkuja 38, 38200 Sastamala Puhelin 040 3007 800 Toimitusjohtaja Kjell Larsson Projektin johtaja Ilpo Mäkinen 24
Competent Persons Statements Mineral Resources The Juomasuo Mineral Resource was completed by independent consultants RungePincockMinarco Limited in October 2012 using Ordinary Kriging grade interpolation constrained by resource outlines using a nominal 0.5 g/t gold cut-off and minimum 2 metre down hole length for the gold resource and a nominal 1% sulphur and 0.015% cobalt cut-off and a minimum down hole length of 2 metres for the cobalt resource. Block dimensions used in the model were 6m NS x 2m EW x 5m vertical. Statistical analysis determined that high grade cuts of 120 g/t and 130 g/t gold were applied to the main zones of mineralisation. The remaining zones were assigned a high grade cuts ranging from 18 to 50 g/t gold. Statistical analysis determined that a high grade cut of 2% cobalt was appropriate. The Mineral Resource for gold was reported at a cut-off grade of 1 g/t gold and the Mineral Resource for cobalt was reported at a cut-off grade of 0.05% cobalt. The Hangaslampi Mineral Resource was completed by independent consultants RungePincockMinarco Limited in June 2012 using Ordinary Kriging (OK) grade interpolation, constrained by resource outlines on mineralisation envelopes prepared using a nominal 0.5 g/t gold cutoff grade and a minimum down hole length of 2 metres for the gold resource and a nominal 1% sulphur and 0.01% cobalt cut-off grade for the cobalt resource. Block dimensions used in the model were 6m NS x 2m EW x 5m vertical. Statistical analysis determined that high grade cuts of 70 g/t gold for the gold resource and 0.5 % cobalt for the cobalt resource were appropriate. The Mineral Resource for gold was reported at a cut-off grade of 1 g/t gold and the Mineral Resource for cobalt was reported at a cut-off grade of 0.05% cobalt. The Pohjasvaara Mineral Resource was completed by independent consultants RungePincockMinarco Limited in January 2011 using Ordinary Kriging grade interpolation constrained by resource outlines using a nominal 0.5 g/t gold cut-off and minimum 2 metre down hole length. A high grade cut of 30 g/t gold was applied to all objects. Reported at a cut-off grade of 1 g/t gold. The Meurastuksenaho Mineral Resource was completed by independent consultants RungePincockMinarco Limited in January 2011 using Ordinary Kriging grade interpolation constrained by resource outlines using a nominal 0.5 g/t gold cut-off combined with a nominal 0.05% cobalt cut-off and minimum 2 metre down hole length. A high grade cut of 37 g/t gold was applied to all objects. Reported at a cut-off grade of 1 g/t gold. The Sivakkaharju Mineral Resource was completed by independent consultants RungePincockMinarco Limited in January 2011 using Inverse Distance to Power 2 grade interpolation constrained by resource outlines using a nominal 0.5 g/t gold cut-off and minimum 2 metre down hole length. No high grade cuts were applied. Reported at a cut-off grade of 1 g/t gold. Competent person statement: The information in this report that relates to Mineral Resources is based on information compiled by Mr Trevor Stevenson, a Fellow of the Australasian Institute of Mining And Metallurgy and a Chartered Professional (Geology) who is a full time employee of RungePincockMinarco Limited and Mr Aaron Green Bsc(Hons), a Member of the Australian Institute of Geoscientists, formerly an employee of RungePincockMinarco Limited. The Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara, Meurastukasenaho and Sivakkaharju Mineral Resources have remained unchanged since they were released to the Australian Stock Exchange on27 March 2013 Annual Report 2012. Mr Neale Edwards BSc (Hons), a Fellow of the Australian Institute of Geoscientists and Mr Matti Talikka MSc (Geology), a Member of the Australasian Institute of Mining and Metallurgy, who are full time employees of Dragon Mining Limited and have sufficient experience which is relevant to the style of mineralization and type of deposit under consideration and to the activity which they are undertaking to qualify as Competent Persons as defined in the 2004 Edition of the Australasian Code of Reporting for Exploration Results, Mineral Resources and Ore Reserves, verify the form and context in which the information regarding the Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara, Meurastukasenaho and Sivakkaharju Mineral Resource has been reported and consider it to be consistent with the release on the 27 March 2013. The information in this report that relates to Exploration Results is based on information compiled by Mr Neale Edwards BSc (Hons), a Fellow of the Australian Institute of Geoscientists and Mr Matti Talikka MSc (Geology), a Member of the Australasian Institute of Mining and Metallurgy, who are full time employees of Dragon Mining Limited and have sufficient experience which is relevant to the style of mineralization and type of deposit under consideration and to the activity which they are undertaking to qualify as Competent Persons as defined in the 2004 Edition of the Australasian Code of Reporting for Exploration Results, Mineral Resources and Ore Reserves. Mr Neale Edwards and Mr Matti Talikka consent to the inclusion in the report of the matters based on their information in the form and context in which it appears. 25