PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus ja esittäytyminen. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Kuusamon kultakaivoshanke ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ohjausryhmän kokous Päivämäärä , klo 09:30 12:40 Paikka Kokous nro 7 Laatija Osallistujat Kuusamon kaupungintalo, Kuusamo Riikka Tammivuori Heikki Kovalainen, ELY-keskus Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki Olavi Aikkila, Oivangin paliskunta Ari-Pekka Kilpivaara, Alakitkan paliskunta Arja Kilpivaara, Käylän seudun maamiesseura Jukka Mikkonen, Taivalkosken kunta Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi Anne Strandman, Kuusamon kaupunki, ympäristötoimi Risto Sola, Kuusamon luonnonystävät ry (Satu Kirsi-Saanion puolesta) Pirkko Siikamäki, Metsähallitus Anne Murto, Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry (Jokke Kämäräisen puolesta) Olavi Jäkälniemi, Kuusamon kalastusalue Antero Mourujärvi, Mourujärven kalastusalue Mika Flöjt, Kitkan Viisaat ry Raino Malinen, Pohjois-pohjanmaan liitto Hannu Hiltula, Kuusamon Yrittäjät ry Päivämäärä 21/05/2013 Poissa Heimo Pöyry, Dragon Mining Oy Matti Talikka, Dragon Mining Oy Matti Pulkkinen, Dragon Mining Oy Ville Vähäkangas, Dragon Mining Oy Riikka Tammivuori, Ramboll Finland Oy Oulangan tutkimusasema Kuusamon Riistanhoitoyhdistys Posion kunta/ Posion Kehitysyhtiö Oy Naturpolis Oy 1. Kokouksen avaus ja esittäytyminen Kokouksen puheenjohtaja Mika Mankinen avasi kokouksen. Osallistujat esittäytyivät. Kokouksen sihteerinä toimii konsultti. Asialistaan lisättiin edellisen kokouksen pöytäkirjan läpikäynti. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Koska edellisestä kokouksesta ja sen pöytäkirjan toimittamisesta oli jo useita kuukausia, sovittiin, että pöytäkirja liitetään tämän kokouksen pöytäkirjan yhteydessä vielä kertaalleen ohjausryhmän kommenteille. Muistiot laitetaan internetsivuille, kun ohjausryhmä on ne hyväksynyt. 1/6

2 3. Suunniteltu rikastusprosessi Matti Talikka ja Ville Vähäkangas Dragon Mining Oy:stä kertoivat viimeisimmät tulokset malminetsintätutkimuksista sekä tarkempia tietoja suunniteluusta rikastusprosessista. 3.1 Tutkimukset Malminetsintätutkimukset ovat keskittyneet Juomasuon ja Hangaslammen esiintymiin, joissa näytemäärän myötä tulosten luotettavuustaso on merkittävästi parantunut. Kairauksia on tehty 49 km ja kairasydännäytteitä on analysoitu noin kpl. Lisäksi vanhoja kairasydännäytteitä on analysoitu yli 4500 kappaletta. Mineraalivarantoja arvioitaessa käytetään kolmeportaista luokittelua; mitattu (measured), todennäköinen (indicated) ja mahdollinen (inferred). Valtaosa mitattu ja todennäköinen luokkiin kuuluvista kultamineraalivarannoista on Juomasuon ja Hangaslammen esiintymissä. Eteläisellä alueella, Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon esiintymissä, ei ole tehty syväkairauksia Dragon Mining Oy:n toimesta. Tulokset näiden esiintymien osalta perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokummun tutkimuksiin ja 1990-luvuilta. Verrattain vähäisen malminetsintäaineiston määrän takia mineraalivarantojen luotettavuustaso on alhainen. Uraanipitoisuudet vaihtelevat esiintymien mineralisoituneissa vyöhykkeissä ja sivukivessä. Juomasuon, Hangaslammen ja Sivakkaharjun esiintymissä tavataan paikoin kallioperän keskimääräisiä pitoisuuksia selvästi korkeampia uraanipitoisuuksia. Keskimääräiset uraanipitoisuudet ovat alhaisempia kuin yksittäiset historialliset viitteet alun perin indikoivat. Pitoisuusarvioiden luotettavuustaso on noussut, koska nyt käytössä on enemmän näytteitä ja tiheämpi tutkimuspisteverkosto. Pohjasvaaran ja Meurastuksenahon esiintymissä uraanipitoisuus on Suomen kallioperän keskimääräisellä tasolla (2-3 ppm). Kaikkien esiintymien, paitsi Sivakkaharjun, sivukivien uraanipitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla. Sivakkaharjun sivukivien arvioitu keskipitoisuus on 17.5 ppm. Toriumin pitoisuudet ovat kaikissa esiintymissä ja sivukivissä tavanomaisista tasoa. Radiologinen perustilaselvitys on käynnistetty Säteilyturvakeskuksen toimesta. Näytteenotto tehdään kahtena vuotena 2012 ja Perustilaselvityksessä tutkitaan luonnon radiologisia ominaisuuksia nykytilanteessa. Näytteitä kerätään mm. vesistöistä, sedimenteistä, kaloista, vesikasveista, pohjavedestä, kasveista, sienistä, marjoista, jäkälästä sekä sammaleista. Myös ulkoilman radonpitoisuus mitataan useassa mittauspisteessä sekä kerätään pölylaskeumanäytteitä ja määritetään pölyn radioaktiivisuus. 3.2 Prosessi Rikastusprosessin tutkimuksessa ja selvityksissä on saatu tarkennusta prosessivaiheisiin, rikastushiekkojen laatuun ja uraanin käyttäytymiseen prosessissa. Malmin sisältämistä metalleista vain kulta pystytään hyödyntämään. Malmin jauhatuksen jälkeen kulta erotetaan rikasteeksi vaahdotusprosessissa. Lisävaahdotuksella erotetaan rikastushiekka kahdeksi jakeeksi rikkipitoisuuden mukaan ns. matalarikkinen ja korkearikkinen rikastushiekka. 2/6

3 Vaahdotuksen jälkeen kulta joko jatkokäsitellään liuotuksella tai toimitetaan rikasteena jatkojalostettavaksi muualla. Liuotus tapahtuu siten, että syanidikemikaali yhdessä hapen kanssa erottaa kullan. Kulta otetaan talteen aktiivihiilen avulla, jonka jälkeen erotetusta kullasta valetaan kultaharkkoja. Myrkylliseksi luokiteltu syanidi toimitetaan laitokselle kiinteänä jauheena ja se poistetaan liuotusprosessin lopussa erillisessä prosessissa INCO-menetelmällä. Syanidiliuotus ja sen loppuhajottamiseen käytettävä ns. INCO menetelmä ovat yleisesti käytössä kultakaivoksilla. Pitoisuuksien tarkkailu prosessivesissä on keskeistä. Korkea ja matalarikkipitoinen rikastushiekka sijoitetaan erillisiin altaisiin. Korkearikkipitoinen jakeessa veteen liukenee vielä rikastushiekka-altaalla kiviaineksen sisältämättömiä hyödyntämättömiä metalleja. Matalarikkinen jae on pysyvämpää eikä siinä tapahdu merkittävissä määrin metallien liukenemista. Rikastushiekka-altaiden vedet johdetaan selkeytysaltaasta ensisijaisesti uudelleen käytettäväksi prosessissa. Satunnaisesti, esimerkiksi muutaman vuoden välein, prosessivesiä vaihdetaan ja johdetaan vedenkäsittelylaitoksella puhdistettuina vesistöön. Arvioinnissa on tarkasteltu lisäksi vaihtoehtoa erottaa uraanipitoinen rikastushiekka painovoimaerotuksella omaan jakeeseen, sijoitettavaksi erilliseen kolmanteen rikastushiekkaaltaaseen. Käyty keskustelu ja kysymykset on koottu kohtaan terveiset ohjausryhmältä. 4. Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia Riikka Tammivuori Rambollilta kertoi YVA-arvioinnin tuloksista keskittyen tässä kokouksessa erityisesti vesistövaikutusten arvioinnin menetelmiin ja vesien hallintaan, kaivoksen ja rikastamon lähialueella esiintyviin vaikutuksiin, malmin sisältämän uraanin vaikutuksiin sekä poikkeustilanteisiin ja riskeihin. Arvioinnissa mukana olleet rikastamon sijoituspaikkavaihtoehdot: VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE1 Louhinta pohjoisella ja eteläisellä louhinta-alueella, rikastus Juomasuolla VE2 Louhinta pohjoisella ja eteläisellä louhinta-alueella, rikastus Salmijärven kaakkoispuolella VE3 Louhinta pohjoisella ja eteläisellä louhinta-alueella, rikastus Kuusamon kaupungin jäteaseman eteläpuolella Tekniset vaihtoehdot Rikastus: a) kullan jatkojalostus syanidiliuotuksella tai b) toimittaminen rikasteena jatkojalostettavaksi muualla Malmin sisältämän uraanin käsittely a) loppusijoitus rikastehiekka-altaaseen tai b) erottaminen omaan erilliseen altaaseen 3/6

4 Vesistövaikutusten arvioinnissa on huomioitu malmin sisältämät metallit ja niiden liukoisuus, muiden kaivosten lupaehdot ja vesistöön johdettavan veden pitoisuudet. Tarkastelussa on pyritty kuvaamaan suurimpia mahdollisia vaikutuksia normaali- ja poikkeustilanteessa. Näiden vaikutusten ulottuminen on esitetty kartoilla. Päästöjä on tarkasteltu vesistöjen keskivirtaama-, keskialivirtaama- ja keskiylivirtaamatilanteissa. VE1 vesistöt ovat vesimääriltään ja virtaamiltaan suurempia, kuin vedenjakajilla sijaitsevien VE2 ja VE3 rikastamovaihtoehdon alapuolisissa vesistöissä. Vaikutuksia louhinta-alueiden lähiympäristössä ovat muutokset luonnonympäristössä ja maisemassa, melu, tärinä ja pöly sekä liikennevaikutukset. Nämä vaikutukset ovat lähialueella suuremmat louhinta-alueilla kuin rikastamolla. Vakituista asutusta on eniten Juomasuon ympäristössä ja loma-asutusta eteläisen louhinta-alueen ympäristössä. Merkittävimmät eläimistö- ja kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat uhanalaisiin suoluontotyyppeihin ja kasvilajeihin. Vaikutukset Natura-alueisiin on tarkasteltu jokaisen vaihtoehtoisen sijoitusalueen ympäristössä. Terveysvaikutusten arvioinnissa on huomioitu muiden vaikutusarviointien tulokset ja verrattuna näitä asetettuihin ohje- ja raja-arvoihin. Arvioinnissa on huomioitu myös pölyämisen kautta ravintokasveihin tai riistaan ja poroihin siirtymisen mahdollisuus. Uraani osalta säteilyvaikutusta merkittävämpi on uraanin myrkyllisyys muiden raskasmetallien, kuten arseenin tapaan. Uraani poistetaan alueelta vesistöön johdettavista vesistä vedenkäsittelylaitoksella. 5. Terveiset ohjausryhmäläisiltä Käytiin läpi kierros, jossa jokainen ohjasryhmäläinen sai esittää huomionsa ja kysymyksensä esityksistä ja selostukseen liittyen. 5.1 Kysymykset ja selostuksessa huomioitavaksi esitetyt asiat - Kysyttiin kaivoksen toiminta-ajasta ja alueen ympäristön tutkimuksista, jotka mahdollisesti pidentävät rikastamon toiminta-aikaa nyt esitetystä - Mahdollisuus toiminnan jatkolle ja muiden esiintymien rikastamiselle samalla rikastamolla tulee kuvata ja huomioida kumulatiivisten vaikutusten arvioinnissa - Selostuksessa tulee tuoda ilmi määrät, niin louhinnan, kemikaalien, tuotteiden, liikenteen ja rikastushiekkojen yms. osalta. Esityksessä ei ollut näitä esitetty. - Kaivostoiminnan vaiheet ja kesto, avo- ja maanalaisen toiminnan vaiheet on esitettävä YVA-selostuksessa. - Rikastushiekka-altaiden pohjarakenteet tulee esittää ja perustella - Salmijärven vaihtoehdossa VE2 kysyttiin vesien pääsystä Kontiojärven suuntaan normaalissa ja poikkeustilanteessa - Salmijärven vaihtoehdossa VE2 lähellä pohjavesialue. Kysyttiin onko rikastushiekka-alueelta yhteyttä pohjaveden muodostumisalueelle ja vaaraa vedenottamolle. - VE2 alue sijoittuu Belvedere Resourcesin valtausvarausalueelle, varauksen vaikutus vaihtoehdon toteutumiseen selvitettävä - Arvioinnissa on huomioitava, että jäteaseman eteläpuolella sijaitseva rikastamovaihtoehto (VE3) on vallitsevan tuulen suunnan alapuolella ja lähimmillään vain 3 km etäisyydellä Kuusamon taajaman asutuskeskittymästä. - Tuotiin esiin epäily siitä, miksi nyt esitetyt tulokset ovat pienempiä kuin aikaisempien tutkimusten uraanipitoisuudet ( ppm) V: Viime vuosien aikana suoritetut malminetsintätutkimukset ovat tuottaneet runsaasti uutta ja luotettavaa aineistoa esiintymien mittasuhteista ja alkuainepitoisuuksista. Tällä hetkellä on käytössä huomattavasti enemmän malminetsintäaineistoa kuin mihin aiemmat arviot perustuivat. 4/6

5 5/6 - Uraanin osalta kritisoitiin sitä, miksi esitetään keskimääräisiä pitoisuuksia eikä maksimeja. V: YVA-raportissa esitetään jokaisen esiintymän osalta niiden kultapitoisen vyöhykkeen ja sivukivien geokemiallinen koostumus. Keskiarvojen lisäksi esitetään myös minimi- ja maksimiarvot. - Kysyttiin, miksi uraanin poiskuljettaminen ei enää ole mukana vaihtoehdoissa. Olisi ollut asukkaiden kannalta hyvä vaihtoehto arvioida. V: Uraanin pitoisuus on niin alhainen, ettei sen erottaminen kauppakelpoiseksi materiaaliksi ole kannattavaa mm. suurten investointikustannusten vuoksi. Uraanipitoiselle rikastushiekalle ei ole loppusijoituspaikkaa tai käsittelylaitosta Suomessa eikä Euroopassa. - Rikastushiekan ja etenkin uraanipitoisen rikastushiekan loppusijoittamisen mahdollisuudesta maanalaiseen kaivokseen kysyttiin, onko maanalaisessa kaivoksessa hiekka veden alla ja siten altis liukenemaan vesiin. Vaikutukset on kuvattava selostukseen. - Säteilyannos tulee esittää ja perustella. - Uraanin ja sen hajoamistuotteiden vaikutukset tulee esittää. - Alkutilanteessa meluohjearvot ylittyvät esitetyllä kartalla. V: Jotta melun terveysperusteiset ohjearvot kaivoksen toiminnan alkuvaiheessa alittuvat lähimmissä loma-asuinkiinteistöissä, tarvitaan melunvalleja ja meluntorjunnan toimenpiteitä. Vaikutuksia on selostuksessa mallinnettu myös toimenpiteiden (mm. 5 m meluvallin) kanssa. - Räjäytysten taajuus kiinnosti. V: Avolouhosvaiheen alussa pienempiä useammin, myöhemmin voidaan käyttää isompia harvemmin. Avolouhosvaiheessa räjäytykset rajoitetaan päiväaikaan. Maanalaisessa louhinnassa ajoitetaan vuoron vaihtoon. Neuvotteluja tullaan käymään naapurien kanssa ja tärinä yms. mittauksilla seurataan tilannetta. - Räjäytysten typpipäästöt ilmaan huomioitava. - Kysyttiin tarvitaanko eteläistä louhinta-aluetta ollenkaan? V: Malmista pääosa on Juomasuolla. Eteläisten alueiden louhinnasta päätetään selvitysten valmistuttua. YVA-menettelyssä mukana vaihtoehtona. YVA:ssa voidaan käsitellä laajemmin eri vaihtoehtoja, mutta vaihtoehdoista on ympäristölupavaiheessa esitettävä vain toteutettava. - Kysyttiin syanidien myrkyllisyydestä ja sen poistamisesta INCO-prosessissa. Kuinka vaarallista on 1000 kertaa vaarattomampi syanaatti ja mihin 1000-kertaisuus perustuu. V: Vaarallisuusarvio perustuu aineen myrkyllisyydestä annettuihin pitoisuuksiin, kuinka paljon ainetta pitää syödä (esim. koe-eläimillä määritettävään ns. LD-arvoon). - Lettosuot ovat alueellisesti merkittäviä ja vaikutukset niihin kohdistuvat etenkin suoalueiden kuivumisen kautta. - Kaivoksen ja rikastamon sulkemisen jälkeen täytyy vielä pitkään puhdistaa vesiä vedenkäsittelylaitteistolla. - Sulfaattipäästöt vesistöihin ja vesien muuttuminen suolaisiksi pelottaa kalastuksen ja vesien virkistyskäytön kannalta. - Kitkajoen virkistyskäyttö on erittäin merkittävää sekä paikallisille että matkailuyrityksille. Matkailuyrityksiä ainakin 20 Kitkajoen käyttäjinä. Vuosittain Kitkajoella käyvien on määrä henkilöä. - Oulangan ja Paanajoen kansallispuistojen arvo korvaamaton. - Etenkin ulkomaisille turisteille on elämys juoda puhtaan Kitkajoen vettä ja sitä ei saa vaarantaa. - Vaikutukset Hangaspuroon ja edelleen Kitkajokeen mm. pölyämisen kautta arvioitava - Luonnonilmiöt, kuten rankkasateet huomioitava - Merkittävää on alueen luonnontuotteiden imago ja vaikutukset sitä kautta elinkeinoihin. - Pölyvaikutukset Rukalle kuvattava - Kalastuksen ja kalastusmatkailun rooli merkittävä - Arvokkaat lajit huomioitava (mm. taimenhanke ja jokihelmisimpukka)

6 - Vaihtoehdot täytyy näkyä YVA-selostuksessa selkeästi, milloin puhutaan mistäkin ja mitä ovat vaikutukset Juomasuolla jos rikastamo sijoittuu muualle. - Kiinteistöjen arvon alentamisesta ja elinkeinotoiminnan menetyksistä maksettavat korvaukset tulee esittää YVA:ssa. 5.2 Muut terveiset ohjausryhmältä - Ohjausryhmässä esitettiin näkemys, että asukaskyselyn ja kunnallisvaaleissa valittujen edustajien kaivoskannan perusteella kaivostoiminnalle ei ole Kuusamossa sosiaalista toimilupaa - Matkailuyhdistys on ottanut yksiselitteisen kielteisen kannan kulta ja uraanikaivokselle. - Virrankylän kalastusosakaskunta olisi pitänyt kuulua ohjausryhmään - Selostuksesta oltava venäjänkielisen lisäksi englanninkielinen tiivistelmä - Myös koko YVA-selostuksen kääntämistä venäjän kielelle ja Inarin-saamenkielelle vaadittiin - Kaikki erillisselvitykset tulee laittaa julki ja nettiin (ml. poroselvitys) - Ohjausryhmän avoimuutta tulisi parantaa, pöytäkirjat saada nettiin nopeammin - Puheenjohtajan toimintaa puheenvuorojen rajoittamisessa arvosteltiin. - Ohjausryhmän kokouksia olisi pitänyt järjestää useammin, nyt liian pitkä tauko edellisen 08/2012 kokoukseen. - Suunnittelun aikaisista palavereista olisi pitänyt tiedottaa ohjausryhmää (kaavoitustarpeen selvittämiseksi pidetty kokous) - Asukaskyselyn otanta liian suppea, olisi pitänyt olla vähintään 10 km - Kansainvälistä YVA-menettelyä vaadittiin V: Yhteysviranomainen totesi, että ohjelmavaiheen kuuleminen on hoidettu ympäristöministeriön kautta keväällä 2011, selostusvaiheessa tehdään vastaavasti. Venäjältä ei ole saatu lausuntoa ohjelmavaiheessa. - Lausunto YVA-selostuksesta tulee pyytää rajavesikomissiolta (ELY-keskus) - Esitettiin, että kaikki tilaisuudet pitää olla avoimia. 6. YVA-menettelyn jatkoaikataulu ELY-keskus kuuluttaa lopullisen YVA-selostuksen ja laittaa sen nähtäville. Lähetetään ohjausryhmälle ja löytyy myös ELY-keskuksen nettisivuilta sekä kirjastoista ja kaupungintalolta. Lausunnot ja mielipiteet tulee jättää 3 kk kuluessa (lisätty heinäkuu) kirjallisesti ELYkeskukseen. Nähtävilläoloajan päätyttyä saadaan lausunto yhteysviranomaiselta 2 kk kuluessa. YVA-menettely päättyy loka-marraskuussa. Yleisötilaisuuden lisäksi järjestetään tarpeen mukaan tilaisuuksia eri kohderyhmille kunkin ryhmään kohdistuvien vaikutusten käsittelemiseksi yksityiskohtaisemmin. 7. Seuraava kokous Seuraava ja viimeinen YVA-menettelyyn liittyvä ohjausryhmän kokous pidetään yhteysviranomaisen lausunnon valmistuttua syksyllä Ajankohta sovitaan lähempänä. 8. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /6