Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta (profiloiva) ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Matkailukonseptin analyysi Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin Perustuu pääasiassa erilliseen kirjallisuusraporttiin ks. nettilinkki http://www.uef.fi/documents/1145891/1362837/eurooppalainen+ja rvikoulu_raportti.pdf/e9548553-9e6d-43c9-8dc7-87456bedc79f
Bad Hindelange karttoja Löydät Bad Hindelangen kartan helpoiten google kartoista hakusanalla Mecklenburg-Vorpommern. Toinen tapa on hakea hakusanalla Mecklenburg- Vorpommern googlen kuvahausta, jolloin sieltä löytyy runsaasti hyviä kuvia alueesta ja karttoja järvialueesta. Koska matkailualueena se on laaja kannattaa laittaa lisämääreeksi sanat lakes tai seen. Kannattaa katsoa kuvi ja karttoja ennen raportin lukemista. Kärki Konsulti Ky, Hannu Ryhänen 2.5.2013
Toimintaympäristö Mecklenburg-Vorpommern sijaitsee Saksan koillisosassa entisen Itä-Saksan alueella. Pohjoisessa aluetta rajaa Itämeri ja naapurivaltio Tanska sekä idässä Puola. 1,82 miljoonan asukkaan osavaltio on Saksan 16 osavaltiosta harvimmin asuttu; asukastiheys on noin 76 asukasta neliökilometrillä (kokonaispinta-ala 23,835 km2). Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla ja noin 28 % suurimmissa kaupungeissa Schewerinissä (alueen pääkaupunki), Wismarissa, Rostockissa ja Greisfwaldissa. M-V:n sijainti meri-ilmaston äärellä ei suosi matkailua, sillä suurin osa tuulista tulee lännestä. Säätyypit vaihtelevat nopeasti ja sään ennustaminen on vaikeaa. Osavaltion maisemakuvaa luonnehtivat laajat, avoimet tasamaat, vain lännessä ja etelässä on jääkauden jälkeensä jättämiä korkeampia moreeniselänteitä. Korkein kohta on 179 metriä meren pinnan yläpuolella. Alueen pinta-alasta 13 % on luonnonsuojelualueita: kolme kansallispuistoa, kolme luonnonpuistoa, yksi biosfäärialue ja muita pienempiä suojelukohteita. M-V:n historia on monivivahteinen, sillä alueelle muutti slaavilaisperäistä väestöä ennen kristinuskon saapumista. Kristinuskon mukana saapuivat germaaniset heimot, mutta osavaltion eteläosasta voi tavata vielä slaavilaista alkuperää olevia asukkaita. Kansallissosialistisen Saksan aikana alueelle muutti paljon saksalaisia kansoja muualta Euroopasta. Toisen maailmansodan jälkeen alueelle muutti paljon pakolaisia idästä.
Toimintaympäristö Elintarvike- ja rakennusteollisuus ovat M-V:n tärkeimmät teollisuudenalat. Saksojen yhdistymisen jälkeen laivanrakennus, merikalastus kuten maatalous ovat olleet vaikeuksissa (esim. ennen Saksojen yhdistymistä alueella kotieläintalous työllisti 180 000 ihmistä, mutta sen jälkeen vain 30 000). Maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä, sillä osavaltion pinta-alasta 70 % on viljeltyä. Matkailun merkitys on jatkuvasti kasvanut ollen nykyisellään 8 % BKT:sta, väkilukuun suhteutettuna Saksan korkein, joka johtuu pääosin periteisestä Itämeren rannikon suositusta hiekkarantaisesta loma-alueesta. M-V:n matkailun tärkeimmät luonnolliset vetovoimatekijät ovat meren rannikko (rantaviivaa yli 1500 km), maaseudun kulttuurimaisemat ja tietysti järvialue, die Mecklenburgische Seenplatte, jossa on 2016 järveä (1569 kpl < 0,1 km2, 455 kpl 0,1-1 km2, 88 kpl 1-10 km2, 9 kpl > 10 km2). Nämä valtaosin reittivesistön luonteiset järvet muodostavat 25 % Saksan järvien pinta-alasta, mutta silti vain 5 % koko osavaltion pinta-alasta. Müritz on Saksan toiseksi suurin sisäjärvi. Alueen halki voi vesireittejä pitkin matkustaa Rostockista Berliiniin. Alueen monien järvien perustiedot löytyvät seuraavasta nettiosoitteesta. http://de.wikipedia.org/wiki/liste_der_seen_in_mecklenburg-vorpommern
Toimintaympäristö M-V:iin on pyritty luomaan viimeisten vuosien aikana kattava, huolellisesti suunniteltu ja monipuolinen pyöräilyreittiverkosto. Maantiet toimivat pääosin siirtymätaipaleina kohteesta toiseen, varsinaiset pyöräilyreitit on rakennettu kärrypolkujen ja metsäautoteiden pohjille. Rakennettuja ja päällystettyjä pyöräteitä on M-V:ssa noin 2000 km. Esimerkiksi Mürizin kansallispuiston kävijöistä 60 80% tulee alueelle pyöräilemään. Vesiretkeilykausi on jäätilanteesta riippuen 8 12 kuukautta. Sulut ovat periaatteessa suljettuna joulukuun alusta helmikuun loppuun, mutta etukäteen soittamalla ne aina avataan. Vesistöt on luokiteltu ympäristösäädösten mukaan seuraavasti: 1. kansallispuiston alueet, joissa moottoriveneet ovat täysin kiellettyä 2. ensimmäisen ja toisen asteen vesistöt, joissa moottorin käyttö on rajoitettua, 3. veneväylät, joissa myös moottoriveneet ovat sallittuja. Lisäksi ankkurointia, rantautumista ja nopeuksia on rajoitettu ympäristösyistä. Maisemansuojelualueille majoituttaessa tulee sakot. Yleinen nopeusrajoitus on 25 km/h, rantojen lähellä 7 km/h. Kuljettajien veneen hallintaa pyritään varmistamaan erilaisilla veneenajokorteilla ja opastuksella. Esimerkiksi laivurikortti tarvitaan, jos vene on 15 metriä pitkä ja siinä on paikat 10 henkilölle. Samoin tarvitaan kortti 7,5 metriä pitkille purjeveneille. Veneily on kasvanut järvialueella nopeasti lähes kolminkertaiseksi. Esimerkiksi suosituimman sulun avaukset ovat lisääntyneet 14000:sta 37000:een / kausi. Ongelmaksi ovat muodostuneet pitkät odotusajat suluilla, mikä toisaalta on kuitenkin etu, koska se rajoittaa ylenmääräistä veneilyä.
Toimintaympäristö Veneilypalveluita alueella tarjoaa noin 40 yrittäjää, jotka vuokraavat veneitä sekä tuottavat tilausristeilyjä (alueella on vuokrauskäytössä noin 400 > 12 m venettä). Vuokralla on myös satoja pieniä moottori- ja purjeveneitä aina 16- metriseen luksusjahtiin miehistöineen (noin 3000 euroa/vko). Vuokravenetoiminta on ympärivuotista. Land Fleesensee on maininnan arvoinen yksittäinen täyden palvelun matkailukeskus, joka syntyi kunnallisten toimijoiden päätöksellä ja strategialla. Alueen toimintaedellytykset olivat hyvät, sillä maa oli alueella halpaa ja sitä oli yleensä saatavilla, rahoitus onnistuttiin ratkaisemaan ja kohteella oli matkailullista arvoa jo DDR:n aikana. Kohteen reilut 200 miljoonaan euroa maksaneesta infrastruktuurista 80 % on valtion ja EU:n rahoittamaa. Vapaa-ajan keskuksessa toimivat yritykset ovat suurten kansallisten ja kansainvälisten yritysten omistamia, mutta ne työllistävät silti runsaasti paikallisia asukkaita. http://www.fleesensee.de/
Toimijat Toimijajako alueella yleensä: Paikalliset yrittäjät ja kunnat: käyttävät omaa rahaa, ulkopuolelta mahdollisuus saada avustusta tai lainaa, kun on osoitettu perusteellisilla suunnitelmilla ja käytännön työllä, että yritys jää elinvoimaiseksi. Suuri osa ulkopuolisesta rahasta pankeilta. Länsi-Saksasta tulleet yritykset: hyödyntävät halvat hinnat ja verohelpotukset, rakentavat ja myyvät pois sijoittajille tai hoitavat itse vuokravälityksen ja käytännön toiminnan. Suuret ketjut: hyödyntävät paikkakunnan matkailullisen ilmeen, avustukset ja verohelpotukset. Rakentavat suuria matkailukeskuksia tai ovat partnereina niissä. Yhteisöt: muodostuvat usein vanhalta pohjalta, yhteistyöllä ja yhteisponnistuksilla rakentavat matkailukohteita, joihin myöhemmin, kun kohde on näyttänyt vetovoimansa, saavat avustuksia ja lainaa. Kaikissa näille toimijoille yhteistä alueella oli se, että yritystoiminta on hyvin suunniteltua, tuotekehitys on jatkuvaa ja sisäinen kehittäminen toimivaa. Markkinointi on suunnattu etupäässä kotimaahan, joskin yritykset aliarvioivat vielä markkinoinnin merkityksen..
Toimijat Tourismusverband Mecklenburg-Vorpommern e.v. Vastaa alueen matkailumarkkinoinnista. http://www.auf-nach-mv.de/ Alueellisela toimistolla on paikallisia yhdistyksiä (7), joiden kanssa se toimii yhteistyössä, 5 kaupunkikohtaista infoa/markkinointitoimistoa. Arbeitsgemeinschaft für Urlaub und Ferien auf dem Lande. Alueella toimiva maaseutumatkailujärjestö. http://www.m-vp.de/1651_landurlaub-mecklenburg-vorpommern/ Alueella operoi myös toimialakohtaisia markkinointiorganisaatioita kuten kylpyläyhdistys, merenrantakohteiden yhdistys ja leirintäalueiden yhdistys.
Matkailun yhteistyökumppaneita Yhteistyö matkailuorganisaatioiden ja viranomaisten kesken toimii selvästi paremmin kuin Suomessa. Valtion ja väliportaan aluehallinnon tuottamana tehdään alueen yleisesitteitä. Ne ovat selkeässä hierarkkisessa yhteydessä toisiinsa ja täydentävät asiakkaan näkökulmasta hyvin toisiaan esittämällä alueen matkailutiedot koordinoidusti yleisestä yksityiskohtaiseen. Matkailuorganisaatiot täydentävät näitä markkinointimateriaaleja yritystiedoillaan. Kuitenkin sekä alueen hallinto- että matkailuorganisaatiot syyllistyvät päällekkäisen työn tekemiseen ja pitävät yllä keinotekoisia matkailualueiden rajoja. Matkailuelinkeinon, erityisesti suurempien yritysyhteenliittymien, yhteistyö paikallisen väestön ja hallinnon kanssa on melko yleistä. Esimerkiksi Land Fleesenseellä pormestari ja kuntalaiset ovat sitoutuneet alueen kehittämiseen ja pormestari osallistuu aktiivisesti suurten yritysten markkinointivaliokunnan sekä paikallisjohtajienkahden viikon välein pidettäviin kokouksiin.
Matkailun yhteistyökumppaneita Müritzin kansallispuistossa toimii noin 10 ohjelmapalveluyritystä. National Park Service Partner kyltti on useissa yrityksissä, mikä tarkoittanee, että niillä yrityksillä on sopimus toimia kansallispuistossa. Land Fleesenseellä on suurten yritysten yhteismarkkinointiyhtiö, joka huolehtii koko alueen markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että kullakin yrityksellä on selkeästi eriytynyt liikeidea. Toimijat kokoontuvat kahden viikon välein päättämään ja keskustelemaan yhteisistä asioista. Kanu Basis Mirow on hyvä esimerkki pitkälle viedystä yrittäjien keskinäisestä hyvästä yhteistyöstä. Yrityksellä on kolme toimipistettä, jotka sijaitsevat majoituspalvelujen yhteydessä. Eri majoittajien kanssa on rakennettu yhteisiä majoitus- ja ohjelmapaketteja. Yrittäjä uskoo erittäin paljon yhteistyöhön esim. erilaisten järjestöjen kanssa sekä vertikaaliorganisaatioihin. Kanu Basis panostaa myös oman henkilöstön ja henkilöstöreservin koulutukseen. Schweriner Seellä yritysten yhteistyöverkoston syntymisen syynä olivat aluehallinnon rajat, jotka pilkkoivat järvialueen kolmeen eri hallinnolliseen alueeseen. Matkailuyritykset ja muut matkailusta kiinnostuneet tahot näkivät tärkeäksi, että järvialueelle muodostetaan oma matkailuorganisaatio, joka huolehtii alueen yhtenäisestä markkinoinnista.
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Alueella matkailua on harjoitettu jo yli 200 vuotta, mutta matkailun kehitys pysähtyi DDR:n perustamiseen. DDR:n aikana matkailu oli massamatkailua. Valtio maksoi loman hinnasta 2/3, loput lomailija maksoi itse. Tuotot menivät lomakohteille, mutta hinnoittelu oli ylhäältä ohjattua. Matkailuelinkeinon muuttuessa yhdistymisen jälkeen sosiaalisesta massamatkailusta liiketaloudelliseksi toiminnaksi tarvittiin sekä tietotaitoa että pääomaa, jotka hankittiin pääasiassa Länsi-Saksasta. Monet länsisaksalaiset sijoittajat ostivatkin maata, jota oli maanomistusolojen muuttuessa saatavissa edullisesti. Osavaltiossa on myös lukuisia linnoja, kartanoita ja suuria maatiloja, joita saa pilkkahintaan yhdellä Saksan markalla, jos on valmis sijoittamaa miljoonia markkoja niiden kunnostamiseen. Saksojen yhdistymisen jälkeen M-V on kärsinyt vaikeasta rakennemuutoksesta. Työttömyys on ollut Saksan korkeimpia, jopa yli 20 % työllisestä työvoimasta. Osavaltio onkin Saksan köyhintä seutua., jonka vuoksi matkailussa nähdään suuria mahdollisuuksia ja sitä on määrätietoisesti kehitetty jälleenyhdistymisestä lähtien.
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuodepaikkojen määrä kasvoi vuosina 1992-2000 60 000:sta 160 000:een. Ja kasvu on jatkunut, sillä vuodepaikkoja oli v. 2011 jo 289 796. Myöhään auki olevien majoitusliikkeiden määrä on kasvanut alueella hieman yli 3000. Samassa ajassa v. 1992-2000 yöpymisvuorokaudet kaksinkertaistuivat; vuonna 2000 rekisteröitiin noin 18 miljoonaa yöpymistä, majoituskapasiteetin käyttöasteen ollessa 36,2. Majoituskapasiteetti kasvoi tuona ajanjaksona yöpymisiä voimakkaammin, mutta vuodesta 2000 käyttöaste alkoi taas nousta. Uusimmissa tilastoissa näkyy hyvin kuinka vuodepaikkojen määrä on jatkanut kasvuaan ja samoin alueelle saapuvien matkailijoiden määrä, joka kertoo alueen matkailun edelleen kehittymisestä vaikka toimialalta on joutunut konkurssien myötä myös poistumaan runsaasti majoituskapasiteettia. Seuraavassa nettilinkissä viimeisiä tilastotietoja alueen kehityksestä, myös matkailun. Tilasto osoittaa hyvin alueelle saapumisten ja yöpymisten määrän jatkuvan vuosittain lisääntymisen, joka vastaavasti kertoo alueen tunnettavuuden kasvusta ja uusista matkailuinvestoinneista sekä tuotekehityksestä. http://www.statistik-mv.de/cms2/stam_prod/stam/de/htd/index.jsp
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Saksojen yhdistymisen jälkeen toinen matkailun haasteena oli matkailutuotteiden sisältö. Sosiaalisen massalomailu muuttui yksilöllisempään matkailuun, jolloin eri kohderyhmien ja yhä vaativampien asiakkaiden toiveet ja tarpeet on osattava ottaa huomioon. Tarvittiin siis paitsi uusia tuotteita myös aivan uusi, asiakaslähtöinen ajattelutapa. Myös ympäristökysymykset vaativat uusissa osavaltioissa asennemuutosta. Ongelma ei ole siis niinkään matkailun kapasiteetti kuin sen laatu. Näistä ongelmista huolimatta matkailu, erityisesti luontomatkailu, on valittu M-V:n yhdeksi painopistealueeksi, jota kehitetään voimakkaasti aluehallinnosta käsin investoimalla mm. infrastruktuuriin, opastetuotantoon ja markkinointiin. Alueellinen matkailun kehittäminen aloitettiin perustamalla maaseutumatkailujärjestö (Arbeitsgemeinschaft für Urlaub und Ferien auf dem Lande) heinäkuussa 1991. Järjestö aloitti matkailun kehittämisen perustamalla alueelle lukuisia luonnonsuojelualueita ja kehittämällä luonnonpuistoja sekä lintupuistoja projektien avulla. Alunperin haluttiin riistapuistoja, mutta lupien saanti oli vaikeaa. Puistot ovat osavaltion, yhdistysten ja säätiöiden omistamia. Erityisen suosittuja ne ovat päiväretkien kohteena (erityisesti koululuokat). http://www.m-vp.de/1651_landurlaub-mecklenburg-vorpommern/
Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Seuraavan, yhdessä opetusministeriön kanssa toteutetun projektin tavoitteena oli kouluttaa maaseutumatkailun ammattilaisia (keskijohdon koulutus). Projekti kesti 2.5 vuotta ja sen aikana koulutettiin 20 alan ammattilaista. Koulutuksen ansiosta kyettiin tarjoamaan neuvontapalveluja maaseutumatkai- luyrittäjille. Vuodesta 1994 lähtien maaseutumatkailujärjestö on järjestänyt ammattitutkintoon johtavaa koulutusta, matkailun talvikoulua, matkailun parissa työskenteleville yrittäjille. Näillä toimenpiteillä on saatu rakennettua maaseutumatkailun perusta. Järjestön aktiivisen koulutus- ym. toiminnan kautta on syntynyt myös uusia tuotteita, joista innovatiivinen esimerkki on heinälatoyöpymistä (Schlaf im Heu) tarjoavien yritysten verkosto. Vuonna 2001 järjestö työllisti kuusi työntekijää ja siinä oli 266 jäsentä. Järjestö markkinoi maaseutumatkailutarjontaa eri välineillä kuten katologilla, johon on koottu kaikki osavaltion maaseutumatkailutarjonta. Järjestö tekee myös tiivistä yhteistyötä Saksan muiden osavaltioiden vastaavien maaseutumatkailujärjestöjen kanssa mm. siten, että maaseutumatkailutarjontaa mainostetaan esitteissä puolin ja toisin. Tarjonta on esillä myös internetsivuilla, jonne jäsenet pääsevät maksutta mukaan. Lisäksi järjestöllä on useampia henkilöitä työllistävä Zugvogel-matkatoimisto, joka ottaa 12-15 % välityspalkkion. Sähköinen suoravarausjärjestelmä on myös käytössä. http://www.m-vp.de/1651/reiseversicherung/onlinebuchung.htm
Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Maaseutumatkailun kehittäminen on ollut kuitenkin vaikeaa alueella osin samojen syiden takia kuin Etelä-Savossakin; puuttuu pääomia ja ulkopuolista rahoitusta on vaikea järjestää. Lisäksi on pula koulutetuista ammattilaisista, sillä koulutetut muuttavat mielellään läntisen Saksan puolelle, jossa palkkataso ja työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Korkea työttömyysprosentti, joissain kylissä jopa 30 %, passivoi ihmisiä; työttömyyskorvaus tai varhaiseläke olivat monille ainoa toimeentulonlähde.
Keskeiset vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Saksan mittakaavassa harvaan asutun maaseutumaisen osavaltion keskeiset vetovoimatekijät ovat sen perinteisin ja suosituin matkailukohde rannikko saarineen ja sisämaassa järvialue vesiretkeilyreitteineen sekä Kulttuurivetovoima: Rikas paikallishistoria, joka tulee esiin mm. linnoina, kartanoina, kirkkoina ja paikallisina tuotteina. Se on alueella kerrostunut monin tavoin maisemaan ja rakennushistoriaan. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Kaikki peruspalvelut ovat olemassa ja kapasiteetti kasvaa koko ajan. http://www.auf-nach-mv.de/index.php?lang=2 http://www.m-vp.de/ Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Vuoden 2001 bm-matkan aikana ohjelmapalveluiden kehitys ja tarjonta oli vielä alkuvaiheessa. Tarjonta on kyllä koko ajan kasvanut, mutta koska ryhmämatkailua ja varsinkaan ulkomaisia asiakkaita alueella ei ole ja matkailuperinteet alueella suosivat enemmän yksinkertaisia peruspalvelujen tarjoamista kuin pitkälle räätälöityjä ohjelmapalvelutuotteita. Hyvät pyöräilyreitit ovat alueen yksi vahva vetovoimatekijä. Ks. tarjonta edellä olevat nettilinkit.
Profiloiva tuotetarjonta Profiloivia kohteita M-V:n järvialueella Aluetta profiloi voimakkaimmin Itämeren etelärannikon perinteisesti suosittu kesäloma-alue, mutta sen järvialueen profilointi on kapeammilla harteilla. Saksan mitassa suuri järvialue ja sen suurin järvi Muritz, sen vesi- ja pyöräilyreitit. Alueen maaseutumatkailu, joka on kehittynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Land Fleesensee sisämaan suurena matkailukeskittymänä Pohjois- Saksassa. Pyöräilyreitit (yli 2000 km alueella) ja järvialueen laajat veneilyreitit. Muritzin kansallispuiston vahva kalasääksi kanta luontomatkailun markkinoinnissa.
Tuotekysyntä (asiakkaat) Kotimaiset: 98 % asiakkaista tulee kotimarkkinoilta. Kysyntä kohdistuu lähialueen suurkaupunkeihin. Matkaa alueelta on esimerkiksi Saksan suurimpaan kaupunkiin Berliiniin 174 km (1 h 40 min) ja Hampuriin 232 km (2 h 10 min). Asiakkaat ovat olleet keskimäärin 43-vuotiaita ja matkustavat puolison kanssa ilman lapsia henkilöautolla. Perheen nettotulot olivat 200-luvun alussa keskimäärin noin 1700 euroa eli tämä tulorakenne suuntaa kysyntää jo tiettyyn suuntaan alueella (yksinkertainen majoitus jne.). Yritysmyynnin osuus on toistaiseksi pienempi. Ulkomaiset: Ulkomaisten matkailijoiden määrä alueella on ollut jatkuvasti kasvussa ja hyvin todennäköisesti ne tulevat pääosin Manner- Euroopan puolelta lähialueilta kuten Hollannista, Belgiasta, Tšekkoslovakiasta ja Puolasta sekä myös Pohjoismaista lähinnä Tanskasta. Markkinointi on kohdistettu pääasiassa saksankieliseen Eurooppaan ja Skandinaviaan.
Kilpailukyvyn osatekijät (plussat) Alueen uusi syntyminen DDR:n kaatumisen jälkeen (uusi kiinnostava ja kohtuullisen halpa alue tuli matkailumarkkinoille). Erinomainen, helposti saavutettava, sijainti Pohjois-Saksassa lähellä Itämeren laivareittien keskeisiä satamia ja Saksan suuria kaupunkeja (asiakaspotentiaalia riittää). Alue on lintujen kevät- ja syysmuuton levähdysalue, joka tuo alueelle seosongin ulkopuolella runsaasti lintumatkailijoita. Alueella on laajat pyöräilyreitit ja vesireitit järvien välillä. Ulkomaiset investoijat kiinnostuvat näin hyvällä sijainnilla ja kohtuullisella infrastruktuurilla varustetusta alueesta. Alueella panostetaan vahvasti matkailun osaamisen kehittämiseen. Sesonkityövoimaa alueella on saatavilla suhteellisen helposti (vaikka ei aina ole tarpeeksi koulutettua).
Kilpailukyvyn osatekijät (miinukset) Imago; M-V:a pidetään kalliina, jälkeenjääneenä, epäystävällisenä, jopa vaarallisena (mm. uusnatsit) osavaltiona, jossa ei ole mitään tekemistä. Strategia; alueella ei ole selkeää matkailustrategiaa tavoitteineen, johon kenttä olisi sitoutunut. Hallinto; matkailulla ei ole omaa painostusryhmää ja sen rooli julkishallinnon eri portaissa epäselvä. Yhteistyö; yksi osavaltion kattava matkailuorganisaatio, 8 alueellista matkailuyhdistystä ja useita pienempiä yhdistyksiä -> tehdään paljon työtä kahteen kertaan. Kausivaihtelut; matkailu keskittyy kesäsesonkiin (60 %) ja kapealle rannikkovyöhykkeelle (80 %), mikä johtaa liikenne- ja ympäristöongelmien kasaantumiseen. Rahoitus; alueella on paljon kapasiteettia, mutta puutetta yksityisrahoituksesta ja kunnilla ei ole varaa infrastruktuurin ylläpitoon. DDR:n ajoilta saattaa olla peräisin tietynlainen paikallisen aloitekyvyn puute; monet projektit, koulutus ja muu kehittäminen suunnitellaan sekä johdetaan edelleen virkamiestyönä. Paikallinen aloitteellisuus ei yleisesti näyttänyt bm-matkan perusteella olevan kovin merkittävää Mecklenburg-Vorpommernin järvialueella. Järvet eivät jäädy kunnolla talvella, joka tekee alueesta tältä osin matkailullisesti vaikean kehittää. Huomattava on, että tekijät ovat pääosin hyvin pitkälle samoja, mitkä ovat maaseutumatkailun ongelmat myös Etelä-Savossa.
M-V netissä http://www.auf-nach-mv.de/ Tourismusverband Mecklenburg- Vorpommern e.v. Alueellinem matkailutoimisto. http://www.m-vp.de/1651_landurlaub-mecklenburg-vorpommern/ Seudullinen maaseutulomien järjestö http://www.m-vp.de/ Eurooppalaisen maaseutumatkailujärjestön tuottama sivusto, jolla mukana myös M-V:n alue. http://www.fleesensee.de/ Land Fleesenseen sivusto http://www.germany.travel/en/trade/sales-guidegermany/deep_content_trade-20163.html Perustietoja alueen matkailusta http://www.auf-nach-v.de/index.php?strg=18_24_27_343_351&baseid=5519 M-V:n järvialueen esittely
M-V brändinä Mecklenburg-Vorpommernin alue näyttää suhteellisen nopeasti nousseen esiin varteenotettavana saksalaisena matkailubrändinä. Sillä on riittävästi omaleimaista vetovoimaa Saksan ja sen lähialueiden markkinoiden sisällä. Sen taakkana on kuitenkin DDR:n hallinnollinen, mentaalinen ja imagollinen historia sekä suhteelliseen huonoon kuntoon päässyt infrastruktuuri alueella. Järvialueen brändäyksen ongelma on, että alueen sisällä on sitä matkailullisesti kehittyneempi ja suositumpi Itämeren rannikkoalue matkailukohteena. Brändin rakentaminen on myös ongelmallista vaiheessa, jossa kaikki on ikään kuin täytynyt aloittaa alusta koulutusta, investointeja, tuotekehitystä ja markkinointia myöten. Siksi alueen brändin vakiintuminen on hidasta ja vaatii pidemmän ajan kehittyäkseen kuin mitä nyt on ollut. Potentiaalia alueella on runsaasti juuri brändätä alue sekä virkistävän uudeksi meri- että maaseutulomakohteeksi ja suunnata brändin rakentaminen tältä osin jatkossa tarkasti määriteltyihin kohderyhmiin, sillä kohteella on runsaasti lähiympäristössä myös kokeneita ja jo vakiintuneita kilpailijoita sekä rantaloma- että maaseutukohteena.
Brändilogoja
Matkailukonsepti Mecklenburg-Vorpommernin matkailukonsepti oli siinä mielessä hyvä, että se vertautui usealla tavalla Etelä-Savon matkailun nykyhaasteisiin ja kehittämisongelmiin. Varsinaista selkeää yksittäistä konseptia alueella ei ollut ellei sellaiseksi lasketa Land Fleesenseen suurinvestointia EU -rahoituksen tukemana. Tämä kohde mietityttää kuitenkin matkailu- konseptina, sillä Järvi- Suomen toiminnallinen aluerakenne on hajautuneempi ja matkailijamäärät sekä -potentiaali M- V:n lähialueilla merkittävästi suurempia. Itä-Suomessa Lamd Fleesenseen kaltaiset kohteet eivät ole kovinkaan realistisia koska ympärivuotinen kysyntä ei riitä kannattamaan niiden toimintaa. M-V:n järvialueen kehittämiskonsepti vaikutti vielä suhteellisen hajanaiselta. Alueella vaikutti useita matkailun toimijoita, sekä julkisia että yksityisiä, jotka tekivät päällekkäistä työtä. Alueellisista yhteistyökuvioista vakuutti paikallinen maaseutumatkailujärjestö. Se on selvää, että yhteistyötä on tarve tiivistää Etelä-Savon alueella nykyisestä vielä merkittävästi ja profiloida Järvi-Suomi entistä vahvemmin esimerkiksi maaseutulomailun kohteena, jota se jo luonnollisesti pääosin haja-asutusalueista koostuvana kokonaisuutena edustaa. Ylipäätänsä pitäisi löytää uusia yhteistyön muotoja pienistä paikallisyhteisöön kohdistuvista matkailun kehittämistoimista aina laajempiin markkinointiverkostoihin. Se vaikuttaisi Suomen bm-kokemusten perusteella olevan hyvä malli, että samassa kohteessa toimii useampia omaan osaamisalueeseensa keskittyviä yhdistyksiä/yrityksiä, jotka sitten yhteisesti tekevät matkailun kokonaiskonseptiin kuuluvia kehittämislinjauksia ja toimenpiteitä. Se lienee kaikkien bm-kohteiden osalta tullut selväksi, että matkailijoiden tulee vaivattomasti ja keskitetysti saada laadukasta sisältöinformaatiota Etelä-Savon järvialueiden ja maaseudun palveluista. Kärk i Konsultit Ky, Hannu Ryhänen 2.5.2013
Johtopäätökset M-V:n alue Mecklenburg-Vorpommernin alue on hyvä esimerkki Etelä- Savolle siitä kuinka kaikki voidaan aloittaa alusta uudelleen. Purkaa entiset rakenteet ja toimintatavat sekä omaksua nopeasti uusia entistä parempia matkailukonsepteja sekä toimintamalleja, toki säästämällä jo hyväksi havaitut. Saksan M-V alueena yhdessä Ruotsin Vänermin kanssa osoittavat sen missä Etelä- Savon paikka matkailussa on ja Weissensee sekä Bad Hindelang parhaimmillaan sen mihin olisi mahdollista päästä. Periaatteessa kaikki eväät ovat olemassa Etelä-Savossa moniaististen ainutkertaisten matkailuelämysten tuottamiseen järvi- ja maaseutumatkailussa sekä ostajia niille, mutta kaikkea tekemistä on syytä realistisesti perata kaikilla tasoilla, että tähän päästään. Niin paljoa ei kuitenkaan olla jäljessä, että ei olisi mahdollista vakiinnuttaa noin 20-30 vuodessa uusi Etelä-Savon matkailun vahvuuksiin perustuva omaleimainen ja uskottava matkailubrändi. Se työ on aloitettava heti.