Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476 Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Alun perin Kanadassa kehitetyn ja Kuntaliitossa paremmin Suomen oloihin soveltuvaksi muokatun mittarin mukaan suomalainen kuluttaa jokapäiväisessä elämässään luonnonvaroja 3,34 hehtaaria vuodessa. Nyt tämä ekologiseksi jalanjäljeksi kutsuttu arvo on laskettu Vantaallekin, missä tarvittava maa-alue on hieman koko maan keskiarvoa suurempi eli 3, 5 hehtaaria asukasta kohti. Luku vastaa noin kuuden ja puolen keskikokoisen jalkapallokentän suuruista aluetta. Laskelmien arvot ovat vuodelta 1995. Ekologisen jalanjäljen oivallus on siis siinä, että kulutus on muunnettu tuottavaksi maa-alaksi, jota voidaan verrata maapallon todellisiin luonnonalueisiin eli ekologisesti tuottaviin maa-alueisiin. Se siis kertoo sen maa-alan kokonaiskysynnän, jonka jonkin alueen asukkaat tarvitsevat tuottamaan kuluttamansa resurssit ja sulauttamaan takaisin luontoon tuottamansa päästöt ja jätteet. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutuksen suoraan tai välillisesti vaatimaa maa-alaa, riippumatta siitä missä päin maapalloa alue sijaitsee. Kulutusmuotoina ja toimintotyyppeinä ekologisen jalanjäljen laskennassa tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista, liikennettä sekä kulutushyödykkeiden ja palveluiden tuottamista. Kulutukseen tarvittavat maa-alat on jaettu seuraaviin maankäyttöluokkiin: viljelymaa, laitumet, metsät, rakennetut alueet sekä energiankulutuksen eri tavoin vaatima maa-ala. Kunnissa on eroja ainakin askeleen keveydessä Maija Hakasen Kuntaliitossa tekemässä väitöskirjassa laskettiin ekologiset jalanjäljet mm. Helsingin, Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Mikkelin kaupungeille sekä Mikkelin seudun kunnille. Suurin jalanjälki oli 3,67 hehtaaria ja pienin 2,68 hehtaaria. Kuntakohtaiset erot olivat siis melko suuria; esimerkiksi kouvolalaisen ekologinen askel oli lähes 40 prosenttia keveämpi kuin kuopiolaisen.(1) Kunnittaisia eroja selittävät eniten liikenteen ja asumisen energiankulutus, energiantuotannon polttoaineet sekä liikenteen ja asumisen käyttöön otetun rakennetun maan määrä asukasta kohti. Esimerkiksi kouvolalaiset saivat alhaisen arvon, koska siellä on monta positiivista tekijää kerääntynyt yhteen; tehokkaan maankäytön lisäksi kaupunki tuottaa energiaa hyvällä polttoaineella ja on muutenkin energiatehokas kunta. Mikkelissä taas puolet energiasta tuotetaan turpeella, jonka ekologinen jalanjälki on kaikista suurin. (1) Väitöskirjan laskelmat eivät ole täysin vertailukelpoisia Vantaan ekologisen jalanjälkilaskelman kanssa laskentaohjelmien kehittymisen vuoksi

Kuvio 1. Ekologisen jalanjäljen suuruus eräissä Suomen kaupungeissa vuonna 1995 2 Mikkelin mlk. Kouvola Anttola Mikkeli Tampere Ristiina Hirvensalmi Helsinki Vantaa Kuopio ha/as/v 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Suomalainen talloo suurella saappaalla Ekologista jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon ekologista kapasiteettia eli ekologisesti tuottavaa maata on käytössä. Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 3,34 hehtaaria, kun maailmanlaajuista ekologista kapasiteettia on vain 1,43 hehtaaria asukasta kohti. Karua kertomaa on se, että suomalainen käyttää ekologisesti tuottavaa maata yli kaksi kertaa enemmän kuin maapallon asukas keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna ekologisen jalanjäljen suhde kunnassa olevaan ekologiseen kapasiteettiin vaihtelee suuresti Suomessakin. Hirvensalmella on lähes viisi kertaa enemmän asukasta kohti ekologista kapasiteettia kuin on sen ekologinen jalanjälki ja Anttolassakin yli neljä kertaa enemmän. Helsinki edustaa ääripäätä: kunnan ekologinen kapasiteetti on vain yksi prosentti sen ekologisesta jalanjäljestä. Vantaallakin ekologisen kapasiteetin osuus jää vain neljään prosenttiin ekologisesta jalanjäljestä. (Liite 1) Taulukko 1. Ekologinen jalanjälki muutamissa kunnissa vuonna 1995 Kunta Maa-ala Asukas- Maa-ala Vilje- Laitumet Metsät Raken- EJ Ekologi- Glo- EJ % luku ha/as. lymaa ha/as. ha/as. nettu ha/ nen baali globaaha/as. alue as./v. kapasit. vajaus lista ha/as. EJ:stä kapasi- % teetistä Kouvola 4390 32078 0,14 0,024 0 0,041 0,057 2,682 5-1,05 165 Anttola 26700 1941 13,76 0,727 0,027 10,871 0,314 2,922 409-1,29 179 Mikkeli 8860 32812 0,27 0,01 0 0,165 0,051 2,936 8-1,31 180 Tampere 52270 182742 0,29 0,028 0,002 0,188 0,038 3,018 8-1,39 185 Ristiina 57403 5235 10,97 0,783 0,34 9,112 0,356 3,137 328-1,51 192 Mikkelin mlk 97273 11972 8,13 0,673 0,085 6,59 0,177 3,171 237-1,54 195 Hirvensalmi 46780 2757 16,97 1,041 0,106 13,856 0,342 3,231 475-1,60 198 Helsinki 18520 515765 0,04 0,002 0 0,011 0,022 3,456 1-1,83 212 Vantaa 24080 164376 0,15 0,029 0 0,046 0,05 3,500 4-1,87 214 Kuopio 77930 84733 0,92 0,091 0,006 0,619 0,057 3,673 21-2,04 225 Mikkelin seutu 23016 54717 4,31 0,307 0,023 3,505 0,131 3,085 129-1,45 189

3 Kuntaliiton tarkastelussa mukana olleet kunnat käyttivät 165-225 % maapallon asukkaalle keskimäärin riittävästä ekologisesti tuottavasta maasta. Vantaa kuuluu tässäkin vertailussa yläpäähän, sillä kunnan ekologinen jalanjälki on 214 % sen globaalista ekologisesta kapasiteettista. Kunnat eroavat suuresti myös siinä mikä on ekologisen jalanjäljen suhde kunnan pinta-alaan. Tämän vertailun osalta on kuitenkin muistettava, että erot kertovat enemmän kuntajaotuksesta kuin suhteellisesta ympäristökuormituksesta. Toisaalta vertailu tuo esille alueiden välistä riippuvuutta. Mikkelin seudun kuntien ekologinen jalanjälki on kokonaisuutena suunnilleen yhtä suuri kuin niiden hallinnollinen alue. Helsingissä puolestaan ekologinen jalanjälki on lähes 100 kertaa suurempi kuin kaupungin maapinta-ala. Vantaalla kunnan ekologinen jalanjälki on 24 kertaa suurempi kuin kunnan pinta-ala. (Liitteet 2 ja 3) Ekologisen jalanjäljen kehittäjien mukaan 10 prosenttia maa-alasta olisi suojeltava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tähän määrään ei yksikään väitöskirjassa tutkituista kunnista päässyt. Suojelualueitten määrä vaihteli 0,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Ehkä yllättäen tarkastelussa mukana olleista kunnista suurin suojeluprosentti olikin Helsingin kaupungilla. Vantaa ei myöskään voi kehuskella suojelualueidensa määrällä, joka jää alle runsaasti prosentin maa-alasta. Taulukko 2. Vantaan ekologinen jalanjälki Vantaan asukkaan ekologinen jalanjälki: 3,50 ha Koko kunnan ekologinen jalanjälki: 574558 ha Maapinta-ala asukasta kohti: 0,15 ha Vantaan ekologinen jalanjälki jaettuna kunnan maapinta-alalla: 24 Vantaan ekologinen kapasiteetti asukasta kohti: 0,15 ha Kapasiteetti prosentteina jalanjäljestä: 4 % Kunnan asukkaan globaali vajaus: -1,87 ha Kunnan asukkaan ekologinen jalanjälki suhteessa globaaliin ekologiseen kapasiteettiin: 214 % Suojelualueita % maa-alasta: 0,002 % Energia kasvattaa eniten jalanjäljen kokoa Suomalaisen ekologisesta jalanjäljestä energian osuus on 1,88 hehtaaria, ravinnontuotannon 0,47 hehtaaria, metsän 0,70 hehtaaria ja rakennetun maan 0,28 hehtaaria. Ekologista kapasiteettia Suomessa arvioidaan olevan 4,71 hehtaaria asukasta kohti. Vantaalla energian osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin eli 2,51 hehtaaria, ravinnon osuus on 0,32 hehtaaria, metsän 0,47 hehtaaria ja rakennetun maan 0,05 hehtaaria. Kulutustyypeittäin jalanjälki jakautuu siten, että ravinnon osuus on 0,74 hehtaaria ja asumisen osuus 0,72 hehtaaria. Liikenne vaatii 0,7 hehtaaria, kulutushyödykkeet 0,96 hehtaaria ja palvelut 0,38 hehtaaria. Kuvio 2. Vantaalaisen ekologinen jalanjälki toiminnoittain/kulutustyypeittäin Palvelut 11 % Ravinto 21 % Kulutushyödykkeet 27 % Asuminen 21 % Liikenne 20 %

4 Paikallisia ekologisia jalanjäljen osatekijöitä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota etenkin rakennettujen alueiden ja energiankulutuksen aiheuttamiin ekologisiin jalanjälkiin. Muutoin paikallistason sovelluksissa on käytetty suoraan kansallisia keskiarvoja arvioitaessa viljelymaan, laidunten ja metsien käyttöön liittyvää kulutusta sekä ravinnontuotannon ja kulutushyödykkeiden kuluttamaa energiaa. Tiiviisti rakennettu pienentää myös jalanjälkeä Kun kunnat asetetaan rakennetun alueen tai energiankulutuksen mukaiseen järjestykseen muuttuu kuntien järjestys verrattuna koko ekologisen jalanjäljen mukaiseen järjestykseen. Indeksille tyypilliseen tapaan toisilleen vastakkaiset prosessit kumoavat toisiaan ja energiankulutuksen sekä maankäytön määrälliset ja laadulliset tekijät vaikuttavat eri tavalla ekologiseen kestävyyteen. Kuntaliitossa ekologisen jalanjäljen laskennassa asumiseen liittyvään rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on sisällytetty asuinkorttelit sekä haja-asutusalueitten asunnot, maatilat ja loma-asunnot. Liikenteeseen liittyvän rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on laskettu mukaan kaikki liikennealueet. Kulutushyödykkeisiin liittyvän rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on sisällytetty teollisuusja varastokorttelit sekä haja-asutusalueen tuotannolliset alueet (paitsi maatilakeskukset). Palvelujen rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on laskettu julkisten palveluiden korttelit, liike- ja toimistorakennusten korttelit, yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä virkistys- ja liikuntapalveluiden alueet. Tulosten mukaan asukasluvultaan ja asukastiheydeltään suurissa kaupungeissa, joissa maa-alaa on alle yksi hehtaari asukasta kohti, myös rakennettujen alueiden ekologinen jalanjälki on pienin, 220-570 m2 asukasta kohti. Tällaisia kuntia olivat Helsinki, Tampere, Mikkeli, Kouvola ja Kuopio. Tähän ryhmään kuuluu myös Vantaa 550 m2 suuruisella jalanjäljellään. Alle keskimääräisen rakennettujen alueiden ekologisen jalanjäljen (0,25 ha/asukas/vuosi) jää vielä Mikkelin maalaiskunta (0,177 ha/asukas/v), jossa maa-alaa noin 8 ha asukasta kohti. Lopuissa kunnissa rakennettujen alueiden ekologinen jalanjälki on suurempi kuin suomalaisen keskimäärin, yli 0,3 hehtaaria asukasta kohti. Kaikissa näissä kunnissa maaalaa on yli 10 hehtaaria asukasta kohti. Koko Mikkelin seutukunnan rakennettujen alueiden jalanjälki asettuu juuri sen suuruiseksi kuin sen asukastiheyden perusteella tulisikin asettua. Taulukko 3. Kuntien ekologiset jalanjäljet rakentamisen käyttöön otetun maan osalta (EJ = ekologinen jalanjälki) Maa-ala Asukas- Maa-ala Rakennet- Rakennet- Rakennettujen alueiden EJ, ha/asukas ha luku ha/asukas tu ala ha tu ala % Yhteensä asuminen liikenne kulutus Palvelut Helsinki 18520 515765 0,036 11369 61 0,022 0,008 0,006 0,002 0,006 Vantaa 24080 164376 0,15 8149 34 0,050 0,019 0,020 0,008 0,003 Tampere 52270 182742 0,286 6962 13 0,380 0,140 0,012 0,007 0,005 Mikkeli 8860 32812 0,27 1683 19 0,510 0,020 0,019 0,005 0,007 Kouvola 4390 32078 0,137 1826 42 0,057 0,020 0,022 0,010 0,005 Kuopio 77930 84733 0,92 4804 6 0,057 0,018 0,028 0,006 0,005 Mikkelin mlk. 97273 11972 8,125 2118 2 0,177 0,082 0,091 0,002 0,002 Anttola 26700 1941 13,756 609 2 0,314 0,134 0,170 0,003 0,006 Hirvensalmi 46780 2757 16,968 943 2 0,342 0,155 0,181 0,042 0,004 Ristiina 57403 5235 10,965 1865 3 0,356 0,085 0,147 0,119 0,005 Mikkelin seutu 236016 54717 4,313 7146 3 0,131 0,048 0,060 0,017 0,005 Asuminen ja liikenne vaativat suurin piirtein yhtä paljon rakennettua aluetta. Niiden ekologinen jalanjälki kasvaa suunnilleen samassa suhteessa kuin kunnan rakennettujen alueiden koko ekologinen jalanjälki. Asumisen osalta kuntakohtaiset erot kasvavat 16 -kertaisiksi, liikenteen osalta 13 -kertaisiksi. Vaikka Helsingin rakennettujen alueiden jalanjälki on useissa maankäyttöluokissa on selvästi pienempi

5 kuin muissa tarkastelluissa kunnissa, palveluiden osalta jalanjälki on suunnilleen yhtä suuri kuin muissa kunnissa. Tämä heijastelee Helsingin asemaa pääkaupunkina. Energiaa kuluu eniten suurissa kaupungeissa Jalanjälkilaskelmissa kuntakohtainen energiankulutus on muutettu ekologiseksi jalanjäljeksi koko maata koskevien kertoimien avulla. Liikennettä koskevat tiedot on saatu VTT:n ylläpitämästä LIISAtietokannasta. Lämmitysenergian ja sähkökulutus on useimmissa kunnissa, myös Vantaalla, peräisin kunnan energialaitokselta. Laskelmien mukaan asukasluvultaan suurempien kaupunkien energian ekologiset jalanjäljet asukasta kohti olivat ehkä yllättäenkin suurempia kuin asukasluvultaan pienempien, mutta laaja-alaisten kuntien. Jos liikenteen vaikutus ekologiseen jalanjälkeen jätettäisiin huomiotta, mainittu trendi tulee vieläkin selvemmäksi. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että suuremmissa kaupungeissa käytetään asumiseen enemmän energiaa asukasta kohti. Toiseksi eri polttoaineiden vaikutus energian ekologiseen jalanjälkeen näkyy selvästi. Kun asumiseen kuluvan energian pienin arvo on 61 prosenttia suurimmasta arvosta, on pienin asumisen energian ekologinen jalanjälki (ilman liikennettä) vain 19 prosenttia suurimmasta. Maaseutumaiset kunnat, joissa on runsaasti kiinteistökohtaista lämmitystä puulla ja sähkönkulutuksessa näkyy ydinenergian vähäinen vaikutus jalanjälkeen, hyötyvät suhteessa esimerkiksi Kuopion, jossa merkittävä osa energiasta tuotetaan turpeella, jonka kerroin ekologisen jalanjäljen kannalta on kaikkein epäedullisin. Vantaalla asumiseen käytettävä energiamäärä on vertailukunnista suurimpia. Lisäksi liikenteen aiheuttama energian ekologinen jalanjälki on lähes yhtä suuri kuin asumisen aikaansaama. Taulukko 4. Eräiden kuntien ekologiset jalanjäljet energian osalta (EJ = ekologinen jalanjälki) Kunta Maa-ala Asukas- Maa-ala Asumisen Energian EJ luku ha/asukas energia yhteensä asuminen liikenne palvelut MWh/as/v Anttola 26700 1941 13,76 9,4 1,669 0,254 0,563 0,098 Kouvola 4390 32078 0,14 9,4 1,685 0,372 0,273 0,287 Vantaa 24080 164376 0,15 12,5 1,76 0,7 0,68 0,38 Ristiina 57403 5235 10,97 9,5 1,84 0,264 0,749 0,075 Mikkeli 8860 32812 0,27 8,8 1,945 0,509 0,315 0,367 Hirvensalmi 46780 2757 16,97 9,8 1,949 0,257 0,863 0,076 Tampere 52270 182742 0,29 9,6 2,04 0,578 0,301 0,407 Mikkelin mlk. 97273 11972 8,13 8,5 2,054 0,302 0,902 0,097 Helsinki 18520 515765 0,04 12,3 2,494 0,848 0,329 0,564 Kuopio 77930 84733 0,92 11,4 2,677 0,91 0,376 0,637 Mikkeli/ seutu 236016 54717 4,31 9,5 2,014 0,459 0,523 0,279 Ekologisen jalanjäljen käyttö Väitöskirjan mukaan esimerkkilaskelmat osoittavat, että ekologisen jalanjäljen menetelmää voidaan suhteellisen hyvin hyödyntää kuntien suunnittelun ja päätöksenteon apuna. Erityisen hyvin ne soveltuvat kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden, energia-, jäte-, vesi- ja jätevesihuollon, arviointiin ja kehittämiseen kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Jalanjäljen avulla voidaan myös arvioida vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusta ekologisesti kestävään kehitykseen. Ekologisen jalanjäljen lisäksi kunnassa tarvitaan myös muita kestävän kehityksen indikaattoreita. Lähteet: Hakanen, Maija (1999). Yhdyskuntien ekologisesti kestävän kehityksen arviointi, kriteerit ja mittaaminen. Suomen kuntaliitto, Acta 107/1999. Vantaan Energia Oy Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyksikkö, tilasto- ja tutkimusyksikkö

Ekologisen jalanjälkilaskelman tulokset Vantaalla (vuosi 1995) Liite 1 Vantaan ekologinen jalanjälki prosentteina Toiminnot/kulutustyypit Maankäyttöl. Ravinto Asuminen Liikenne Kulutush. Palvelut Yhteensä Energia 9 % 20 % 19 % 12 % 11 % 72 % Viljelymaa 9 % 0 % 0 % 0 % 0 % 9 % Laidun 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % 4 % Metsä 0 % 0 % 0 % 13 % 0 % 13 % Rakennettu 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % Yhteensä 21 % 21 % 20 % 27 % 11 % 350 % Sivun pituus 187 m Vantaan ekologinen jalanjälki hehtaareina Toiminnot/kulutustyypit Maankäyttöl. Ravinto Asuminen Liikenne Kul.hyöd. Palvelut Yhteensä Energia 0.323 0.699 0.675 0.430 0.378 2.506 Viljelymaa 0.310 0.000 0.000 0.010 0.000 0.320 Laidun 0.110 0.000 0.000 0.040 0.000 0.150 Metsä 0.000 0.000 0.000 0.470 0.000 0.470 Rakennettu 0.000 0.019 0.020 0.008 0.003 0.050 Yhteensä 0.743 0.718 0.695 0.958 0.381 3.495 Sivun pituus 187 m Vantaa verrattuna Suomen keskiarvoon Maankäyttöl. Vantaa (ha) Verrattuna suomalaiseen keskiarvoon % Energia 2.51 +17 Viljelymaa 0.32 Laidun 0.15 Metsä 0.47 Rakennettu 0.05-80 Yhteensä 3.50 +5 Suomalainen keskiarvo on 3,34ha Sivun pituus 187 +2 Suomalainen keskiarvo on 183m Vantaan ekologinen kapasiteetti verrattuna Suomen keskiarvoon Maankäyttöl. Vantaa (ha) Suomi (ha) Globaali (ha) Viljelymaa 0.026 0.34 0.24 Laidun 0.000 0.17 0.59 Metsä 0.071 3.91 0.76 Rakennettu 0.050 0.25 0.04 Yhteensä 0.147 4.67 1.63 Maankäyttö Vantaalla ha % kunnan maa-alasta Rakennetut korttelit 4254 18 % Liikennealueet 3321 14 % Rakennnuspaikat 573.9 2 % Yhteensä 8148.9 34 % Virkistysalueet 2691 11 % Energiankulutus Vantaalla Asuminen GWh Palvelut GWh Tuotanto GWh Yhteensä GWh % Turve 31 20 14 65 2 % Kivihiili 722 463 328 1513 37 % Öljytuotteet 367 52 80 498 12 % Maakaasu 603 396 334 1333 33 % Puu 55 23 17 94 2 % Vesivoima 57 38 27 121 3 % Ydinvoima 221 145 103 469 11 % Yhteensä 2055 1137 903 4094 100 % Energiankulutuksen jalanjälkilaskelma Asuminen ha Palvelut ha Yhteensä ha % Turve 0.02 0.01 0.03 3 % Kivihiili 0.36 0.23 0.59 55 % Öljytuotteet 0.14 0.02 0.16 15 % Maakaasu 0.17 0.11 0.28 26 % Puu 0.01 0.00 0.01 1 % Vesivoima 0.00 0.00 0.00 0 % Ydinvoima 0.00 0.00 0.00 0 % Yhteensä 0.70 0.38 1.08 100 %

Vantaan ja eräiden kuntien asukasta kohti lasketun pinta-alan ja ekologisen jalanjäljen välinen suhde Liite 2 Kunnan pinta-ala/ asukas 37 Kunnan ekologinen jalanjälki/ asukas 39m 164 Kouvola 96m 187m VANTAA 364m 192m Kuopio 53m 171m Anttola 174m Tampere 19m 412m 180m 258m 186m Helsinki 52m Hirvensalmi 331m 178m Mikkelin mlk 208m 171m Mikkeli 177m Ristiina 176m Mikkelin seutu

Vantaan ja eräiden kuntien pinta-alan ja niiden ekologisen jalanjäljen välinen suhde 15,5km Liite 3 Kunnan pinta-ala Kunnan ekologinen jalanjälki 6,6km 29,3km Kouvola 75,8km VANTAA 48,6km 27,9km 55,8km Kuopio 22,9km 41,1km Mikkelin seutu 16,0km 7,5km Anttola 21,6km 74,3km Tampere 13,6km 9,4km Hirvensalmi 24km 12,8km Ristiina 31,2km 19,5km Mikkelin mlk 9,4km Helsinki 133,5km 31,0km Mikkeli