Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020

2

Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden kunta Tuula Kiviniemi, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisasiantuntija, Joensuun kaupunki Markku Tukiainen, vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja, Kontiolahden kunta

Sisällys 1 Johdanto 5 2 Terveysliikuntaa kaikille! 7 2.1 Terveysliikunnan suositukset 7 2.1.1 Lasten ja nuorten liikunta 7 2.1.2 Työikäisten liikunta 8 2.1.3 Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta 9 3 Terveysliikunta Kontiolahdella 10 3.1 Terveysliikuntaa ikäryhmittäin 10 3.1.1 Lapset ja nuoret 10 3.1.2 Työikäiset 12 3.1.3 Ikäihmiset 12 3.2 Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella 13 3.2.1 Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut 13 3.2.2 Tiedottaminen 13 3.2.3 Kasvatus- ja koulutuspalvelut 14 3.2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 3.2.5 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 14 3.2.6 Kontiolahden Seurakunta 14 3.2.7 Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset 15 4 Terveysliikunnan nykytilan kartoitus 16 5 Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma 18 5.1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 18 5.2 Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työkyvyn tukeminen sekä edistäminen 19 4

5.3 Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen 20 5.4 Terveysliikunnan palveluyhteistyö 21 5.5 Liikuntaneuvonta 22 6 Lähteet 24 1 5

Johdanto Keskellä Pohjois-Karjalaa sijaitseva Kontiolahti on vuonna 1873 perustettu yli 14 500 asukkaan kasvava kunta Joensuun pohjoisena naapurina. Kontiolahdessa on monipuoliset liikunnanharrastamismahdollisuudet ja suuri osa kontiolahtelaisista liikkuu omatoimisesti perheen tai ystävien seurassa. Tärkeimpiä ohjatun liikunnan järjestäjiä ovat Joensuun seudun kansalaisopisto ja urheiluseurat. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin perustettiin ohjausryhmä suunnitelman työstämistä varten. Ohjausryhmään kuuluivat vapaa-aikatoimesta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen, sosiaali- ja terveyspalveluista kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemi sekä vapaa-aikalautakunnasta varapuheenjohtaja Markku Tukiainen. Terveysliikuntasuunnitelman on työstänyt liikunnanohjaaja AMK Jenna Hiltunen. Terveysliikuntasuunnitelman tavoitteena on kehittää terveysliikunnan palveluyhteistyötä Kontiolahdella ja lisätä vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuutta. Painopisteinä ovat liikuntaneuvonnan kehittäminen sekä erityisesti lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat 2015-2020 Kontiolahden strategiaan 2014-2017, Kontiolahden hyvinvointikertomukseen 2013-2016 sekä Kontiolahden liikuntastrategiaan 2006-2015. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma pohjautuu myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisiin yhteisiin linjauksiin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön esitteeseen Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Terveysliikunnan edistämisessä pyritään vaikuttamaan yksilöiden käyttäytymiseen siten, että he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa liikunnan edistämiseksi kunnissa suositellaan, että kunnan oma liikunnanohjaus ja muu palvelutarjonta suunnitellaan niin, että se muodostaa yhdessä urheiluseurojen, liikuntayritysten ja muiden toimijoiden kanssa toimivan kokonaisuuden kunnan oman painopisteen ollessa terveys- ja erityisliikunnassa. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja kuntalain (365/1995) ensimmäisen pykälän mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 6). Myös liikuntalaki velvoittaa kuntaa järjestämään liikuntaa kuntansa asukkaille. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää liikuntaa sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä erityisryhmät huomioon ottaen. Terveydenhuoltolain 12 pykälän (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan tehtävä on asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määrittää niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia terveys- ja hyvinvointiosoittimia. Kunnan eri toimialojen on myös tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vuosittain kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja yli 700 miljoonalla eurolla. Liikuntapaikkoja on yli 29 000, joista yli 70 % ovat kunnan omistamia ja ylläpitämiä. Kunnat ovatkin merkittäviä liikuntapalveluiden 6

tuottajia sekä toimintaedellytysten luojia. Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen tukemalla kuntalaisten liikkumista kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa sekä järjestämällä liikuntapaikkoja ja avustamalla kansalaistoimintaa. (Suomen Kuntaliitto 2013.) Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Suomalaisten liikuntatottumuksissa, kunnossa sekä painossa on tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka vapaa-ajan liikuntamäärä on lisääntynyt, ovat työmatkaliikunta, työn fyysinen rasitus sekä yleinen arkiaktiivisuus vähentyneet. Nykyinen elämäntapamme ei kannusta liikkumiseen, vaan suosii fyysistä passiivisuutta, istumista ja ruutuaikaa. Nämä tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet kunnon huonontumiseen sekä ylipainon lisääntymiseen. Ylipainoisella, huonokuntoisella sekä terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvalla kuntalaisella on suurempi riski sairastua, joka siten tarkoittaa myös kasvavia sosiaali- ja terveyskustannuksia kunnalle. (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 7; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 10.) Vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveystottumuksista on kuitenkin viime kädessä kuntalaisella itsellään. Istumisen haitat sekä vähäisenkin liikkumisen hyödyt tulee tiedostaa, sillä kaikenlainen omatoiminen liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat merkityksellisiä liikuntalajista- ja muodosta riippumatta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 22 & 31). Liikunnan edistävistä vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen on jo ollut pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunta on osa yksilön kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tärkeää turvalliselle ja terveelliselle kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan avulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Liikunnan rooli on merkittävä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä sen merkitykset mielenterveydelle ja elämänlaadulle ovat huomattavia. Väestön ikääntyessä ja entistä useamman iäkkään asuessa kotona laitoshoidon sijaan, liikunnan merkitys tulee vahvistumaan entisestään. Panostamalla liikunnan turvallisuuteen voidaan ennaltaehkäistä huomattavasti liikunnan aiheuttamia tapaturmia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 10 11.) 2 7

Terveysliikuntaa kaikille! Terveysliikunta tarkoittaa kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan edullisesti terveyteen, eikä aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja (Vuori 2003, 27). Terveysliikuntaa on esimerkiksi 30 minuutin kävelylenkki, koti- ja pihatyöt, arkiliikunta ja portaiden nousut (UKK-instituutti 2011). Fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä fyysiseen toimintakyvyn ylläpitoon sekä terveyteen, kutsutaan terveyskunnoksi. Hyvä terveyskunto pitää sisällään esimerkiksi hyvän aerobisen-, motorisen-, ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä sopivan painon ja vyötärönympäryksen. Myös yleinen terveys, esimerkiksi infektioiden vastustuskyky on osa hyvää terveyskuntoa. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 73.) Terveysliikunnan tavoitteet painottuvatkin enemmän ihmisen toiminnallisuuteen, energia-aineenvaihduntaan, painonhallintaan sekä iloon ja virkistykseen, kuin ainoastaan fyysisen suorituskykyyn ja suorituksia sekä tavoitteita parantaviin tavoitteisiin (Vuori, Taimela & Kujala 2011, 525). 2.1 Terveysliikunnan suositukset 2.1.1 Lasten ja nuorten liikunta Yleisesti eri suosituksissa lapsille ja nuorille päivittäiseksi liikunnan määräksi suositellaan vähintään yksi tunti, alle kouluikäisille vähintään kaksi tuntia. Liikunnan tulisi olla reipasta ja riittävän kuormittavaa, sekä omaehtoista että ohjattua. Kokonaisuudessaan terveytensä kannalta riittävästi lapsista ja nuorista liikkuu noin puolet. Alle kouluikäisten lasten osalta tutkimustuloksia on vähän, mutta tutkijoiden mukaan kolmanneksella 3-6 vuotiaista lapsista päivittäinen liikuntasuositus ei toteudu ja jo alle kolmivuotiaidenkin fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Luvut ovat huolestuttavia, sillä tutkimuksissa on osoitettu, että elämäntavat 8

ja aktiivisuus alkavat urautua jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 16.) 2.1.2 Työikäisten liikunta Suomalaisen terveysliikunnan yleissuosituksen mukaan aikuisen on liikuttava vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti päivän aikana tai jaettuna useammalle jaksolle, jolloin liikunnan tulisi olla rasittavuudeltaan vähintään kohtalaista. Perinteiset kestävyysliikunnan muodot ovat sopivia liikunnan muotoja, joita voi toteuttaa erillisenä liikuntaharrastuksena tai osana muita toimintoja, kuten työmatkaliikuntana. Lisäksi terveysliikunnan suositukseen kuuluu lihasten voimaa vaativa liikunta vähintään kahdesti viikossa. UKK-instituutti on laatinut kuvallisen mallin, liikuntapiirakan terveysliikunnan esittämiseksi, varsinkin liikuntaneuvontaa varten. Vuonna 2009 UKK-instituutti julkaisi uuden, kehitetyn version liikuntapiirakasta (Kuvio 1.), jossa on kiteytettynä viikoittainen terveysliikuntasuositus 18 64-vuotiaille. Suositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoituttaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia reippaasti tai yksi tunti ja viisitoista minuuttia rasittavasti. Viikon tavoite tulisi koostua vähintään kymmenen minuutin liikuntakerroista. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoituttaa vähintään kahtena kertana viikossa. Kuvio 1. Liikuntapiirakka (UKK-instituutti 2014) Vain runsas kymmenesosa työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Noin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan riittävästi ja viikoittaisen minimimäärän kestävyysliikunnan osalta saavuttaa noin puolet. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 17.) Terveyttä edistävän liikunnan avulla 9

työhyvinvointia voidaan kehittää ja ylläpitää. Tarpeellista onkin tukea työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. (Fogelholm, Lindholm, Lusa, Miilunpalo, Moilanen, Paronen & Saarinen 2007, 5 & 101.) 2.1.3 Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus on samankaltainen 18-65-vuotiaiden liikuntasuosituksen kanssa. Yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus korostaa lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä ikääntyneille. Ikääntyvillä ihmisillä liikunnalla on suuri merkitys toiminta- ja liikkumiskyvyn säilyttämisessä. Säännöllisellä liikunnalla voidaan parantaa liikkumiskykyä ja vähentää riskiä kaatua, mikä on iäkkäiden yleisin tapaturma. Tärkeää onkin ennaltaehkäistä kaatumista tasapainoa ja fyysistä aktiivisuutta harjoittamalla, sillä moni iäkäs henkilö on vaarassa menettää itsenäisen toimintakykynsä tapaturman takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 18.) Ikääntymisestä johtuvat muutokset kohdistuvat moniin elimiin ja elinjärjestelmiin, kuten luustoon, lihaksiin, niveliin, aisteihin, aineenvaihduntaan, mielialaan (Vuori 2002, 80). Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta sen avulla voidaan edistää onnistuvaa vanhuutta ja vähentää normaalista vanhenemisesta aiheutuvia seurauksia ja muutosten astetta. Sairauksista johtuvaa vanhenemista voidaan vähentää tai kokonaan ehkäistä liikunnan avulla. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 89.) Niille ihmisille, joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma, liikunnalla on tutkitusti erityisen suuri merkitys. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin muillakin, vaikka soveltavassa liikunnassa korostuvat terveys ja toimintakyky. Vammaisurheilun ja erityisliikunnan ruohonjuuritason toimintaan osallistuminen voivat myös tukea henkilön yksilöllisiä kuntoutumistavoitteita. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 27-28.) 3 10

Terveysliikunta Kontiolahdella Kontiolahdella on järjestetty terveysliikuntatoimintaa ja ohjattuja liikuntaryhmiä sekä toteutettu terveysliikuntahankkeita ja projekteja jo vuosien ajan. Kunnan liikuntatoimen lisäksi terveysliikuntaa järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut, Joensuun seudun kansalaisopisto, seurakunta, yksityiset toimijat, paikalliset liikunta- ja urheiluseurat sekä muut yhdistykset. 3.1 Terveysliikuntaa ikäryhmittäin Kontiolahden strategiassa 2014-2017 Kontiolahti on - ja kehittyy esitellään kunnan strategiset päämäärät, joista yksi on hyvinvoivat kuntalaiset. Tavoitteita tälle strategiselle päämäärälle ovat muun muassa laadukkaat, monipuoliset ja asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevän näkökulman huomioon ottaminen toiminnoissa sekä tiedottamisen oikea-aikaisuus. 3.1.1 Lapset ja nuoret Kontiolahden kunnan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 mukaan Kontiolahteen muuttavat perheet ovat lapsiperheitä, joten kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana. Hyvinvointikertomuksen mukaan yläkouluikäisten lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt. Kontiolahtelaisista oppilaista 16,1 prosenttia 8.-9. luokkalaisista ja 22,3 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 8.-9. luokkalaisista oppilaista 17,4 prosenttia on ylipainoisia. Luvut on suurempia verrattuina koko Suomen samanikäisistä lapsiin ja nuoriin. Myös huoli lasten mielenterveydestä on kasvanut. Hyvinvointikertomuksen tulosten johdosta lapsiin suunnattua liikunnallista toimintaa on lisätty. Nuoria kannustetaan eri teemoin yhdessä muun muassa koulujen ja kouluterveydenhuollon kanssa terveellisten elämäntapojen piiriin ja tottumuksiin. Hyvinvointikertomuksessa kuntastrategian painopistealueena valtuustokaudella 2013-2016 on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (vanhemmuuden vahvistaminen). Hyvinvointikertomuksen 11

suunnitelmassa hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella esitellään muun muassa toimenpiteitä lasten ja nuorten ylipainon vähentämiseksi. Tavoitteita ovat liikunnan lisääminen monipuolisten lähiliikuntapaikkojen avulla sekä ylipainon vähentäminen ravitsemusneuvonnan, suositusten mukaisen päiväkoti- ja kouluruokailun avulla, THL:n suositusten mukaisten terveystarkastusten toteuttamisella sekä Neuvokas perhe mallin käyttöönotolla. Kontiolahden liikuntastrategiassa 2006-2015 esitellään lasten ja nuorten terveyden edistämisen tavoitteiksi liikunnan lisäämistä lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastuksena, liikunnan terveysvaikutusten esille tuomista lapsille ja nuorille sekä maahanmuuttajalasten- ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittämisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteitä ovat lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen, liikunnan ja terveystiedon tuntimäärien säilyttäminen ja terveysvalistuksen lisääminen kouluissa, urheiluseurojen tukeminen lasten ja nuorten liikunnan järjestäjänä, liikunnallisen kerhotoiminnan edistäminen sekä liikuntaryhmien ja koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajalapsille ja nuorille. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmaa 2013-2020 varten helmikuussa 2013 tehdyllä kyselyllä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Lapsista ja nuorista vastaajaryhmään kuuluivat 7. luokkalaiset ja lukion toisen vuoden opiskelijat. Yläkoululaiset ja lukiolaiset harrastivat eniten hiihtoa, laskettelua, kävelyä/lenkkeilyä, kuntosaliharjoittelua, uintia, pyöräilyä sekä joukkuelajeja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavatkin sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään sekä mitä liikuntapaikkoja jatkossa on syytä kehittää. Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia liikuntapaikkoja kuntalaiset haluavat Kontiolahden kunnan alueelle. Yläkoululaiset ja lukiolaiset toivoivat eniten keilahallia ja uimahallia. Seuraavaksi toivotuimmat liikuntapaikat olivat pallo- ja urheilukenttä, kuntosalit, uimarannat, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmassa on esiteltyinä myös Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. Alle 18-vuotiaita jäseniä urheiluseuroissa oli yhteensä 1339, joka on yli puolet seurojen kaikista yhteenlasketuista jäsenistä, joita on 2404. Organisoidun harrastamisen merkitys on suuri, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä liikunnan ja käytännön toiminnan lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhteisöllisyyttä. TUHAT-hanke Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien 2014-2016 aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on vähentää pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten fyysistä passiivisuutta kehittämällä alueen harrastustoimintaa ja lisäämällä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten terveyttä ja ennaltaehkäistään ylipainoa. Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset alakoulun 1. luokkalaiset ja yläkoulun 7.luokkalaiset. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. (Pokali 2014.) 12

3.1.2 Työikäiset Kontiolahden kunnan liikuntastrategian mukaan työikäisten terveyden edistämisen tavoitteita ovat työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sen avulla työkyvyn ylläpito ja edistäminen. Lisäksi tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteutuksessa ja suunnittelussa. Toimenpiteitä ovat muun muassa uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen ja kunnan liikuntapalveluja koskevan markkinoinnin ja tiedottamisen tehostaminen. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen 2013-2016 mukaan väestön sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Kelan sairastavuusindeksi kertoo kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen eri osa-alueeseen: työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (18-64-vuotiaat), kuolleisuuteen ja lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Työterveyshuolto työskentelee työikäisten terveyden edistämiseksi. Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhön liittyvien tapaturmien ja sairauksien ehkäisyä. Liikuntapaikkasuunnitelmaa 2013-2016 varten tehdyssä kyselyssä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Aikuiset vastasivat kyselyyn kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jonka kautta vastauksia saatiin yli 200 kuntalaiselta. Aikuisväestöstä suosituin harrastus on hiihto. Muita suosittuja liikuntamuotoja ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Toivotuin liikuntapaikka aikuisväestön vastaajista, oli uusi uimahalli, jonka todetaan olevan tärkeä liikuntapaikka. Aikuisväestöstä toivottiin myös pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista, hiihtolatuverkoston kehittämistä ja uusia kuntosaleja. 3.1.3 Ikäihmiset Vuonna 2013 yli 64-vuotiaiden osuus kunnan kokonaisväestömäärästä on Tilastokeskuksen mukaan noin 13 %. Luku on pienin verratessa esimerkiksi muihin Joensuun seutukuntiin. Yli 64-vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on 20 %. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen 2013-2016 tuloksista voidaan havaita, että verratessa perusterveydenhuollon koko kunnan kaikkia lääkärikäyntejä 1000 13

asukasta kohti sekä yli 65- vuotiaiden lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti, suuri määrä lääkäripalveluista kohdentuu yli 60 vuotiaisiin. Ikäihmisten liikunnan tavoitteena on liikkumis- ja toimintakyvyn säilyttäminen, joilla on vahva vaikutus itsenäisyyden säilyttämisessä sekä kotona asumisessa. Kontiolahden hyvinvointikertomuksen 2013-2016 mukaan kotona asumista on pyritty tukemaan ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä sekä toimivalla avoterveydenhuollolla. Kontiolahden liikuntastrategian 2006-2015 erityisryhmien tavoitteita strategiakaudella ovat ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla sekä erityisryhmien liikuntapalvelujen lisääminen. Toimenpiteitä ovat esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottaminen liikuntapaikkojen peruskorjauksessa ja rakentamisessa, liikunnallisen koulutuksen järjestäminen erityisryhmien liikuntaa ohjaaville työntekijöille sekä erityisryhmien liikuntaa edistävien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. 3.2 Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella 3.2.1 Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut Kontiolahden kunnan liikuntapalveluiden vastuuhenkilönä toimii vapaa-aikapäällikkö. Lisäksi kunnalla työskentelee liikunnanohjaaja, joka vastaa erityisliikuntaryhmien, liikuntaleirien ja uimakoulujen ohjaamisesta. Kesäisin kunnalle palkataan määräaikaisia uimaopettajia sekä leiriohjaajia. Liikuntahallilla työskentelee iltavahtimestari sekä talvikaudella määräaikaisia työntekijöitä palkataan kuntosaleille. Ulkoliikunta-alueet ja -paikat ovat liikuntapaikkamestarin vastuulla, sekä vakituisia liikuntapaikkahoitajia on neljä ja yksi puolipäiväinen liikuntapaikkahoitaja. Tarpeen mukaan määräaikaisia liikuntapaikkahoitajia palkataan määrärahojen puitteissa. (Kontiolahden kunta 2006, 14.) Lisäksi vapaa-aikapalveluissa työskentelee yksi kanslisti, joka hoitaa myös liikuntapalveluihin liittyviä töitä. Vapaa-aikalautakunta päättää vuosittain liikuntapaikkojen kunnossapidosta, jonka toteuttaa sopimuksella kunnan tekninen toimi. Kontiolahti tarjoaa kuntalaisille laadukkaita ja nykyaikaisia liikuntapaikkoja (Kontiolahden kunta 2006, 12). Kontiolahdella on yhteensä 114 liikuntapaikkaa, joista Kontiolahden kirkonkylällä on 26, Kontioniemessä 10, Lehmossa 17, Kylmäojalla 5, Onttolassa 7, Puntarikoskella 2, Kunnasniemessä 3, Jakokoskella 5, Paiholassa 6, Mönnissä 5, Selkiellä 8, Kulhossa/ Iiksellä 7, Varparannalla 8 ja Venejoella/ Rantakylässä/ Herajärvellä 5. (Kontiolahden kunta 2013, 32 43). Kontiolahden kunnalle on valmistunut syksyllä 2013 liikuntapaikkasuunnitelma 2013-2020, joka suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämiseen vuosille 2013-2020 (Kontiolahden kunta 2013, 4). Liikuntapaikkasuunnitelmassa ovat päivitetyt tiedot Kontiolahden kunnan alueella olevista liikuntapaikoista. Lisäksi kunnalle on tehty Kontiolahden kunnan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2005-2008. Aikuisväestöä terveysliikunnan pariin on saatu erilaisten hankkeiden myötä, joita ovat olleet Puhtia Päiviin, Lähiliikunnasta Viihtyvyyttä ja Hyvinvointia Kylille. (Kontiolahden kunta 2006, 10.) Kontiolahti on ollut mukana myös maahanmuuttajien kotiuttamiseen liikunnan avulla liittyvässä hankkeessa sekä ampumahiihtoon liittyvässä elixir-hankkeessa. Tällä hetkellä Kontiolahden vapaa-aikatoimi on mukana esimerkiksi Tukea harrastamiseen (TUHAT) hankkeessa. Muuta yhteistyötä tehdään kansanterveyden keskuksen, 14

Pohjois-Karjalan Liikunta ry: n ja Joensuun kaupungin kanssa esimerkiksi liikuntapaikkojenhoitoon ja kilpaurheiluun liittyvissä asioissa. 3.2.2 Tiedottaminen Kontiolahden kunta julkaisee kerran vuodessa päivitetyn Soveltavan ja terveysliikunnan kalenterin, johon on koottu Kontiolahden alueella eri toimijoiden järjestämät soveltavan ja terveysliikunnan ohjatut ryhmät ja palvelut. Kalenteria jaetaan kunnan eri toimipisteissä sekä muissa kunnan yhteistyötahojen toimipisteissä. Kalenteri on myös Kontiolahden internet-sivuilla. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä Kontiolahti Uutiset- lehdessä tiedotetaan myös terveysliikuntaan liittyvistä palveluista. Kontiolahti uutiset jaetaan jokaiseen talouteen kunnan alueella. Lisäksi Kontiolahdella on käytössään menoksi.fi kalenteri, jossa liikunnan ryhmistä tiedotetaan. 3.2.3 Kasvatus- ja koulutuspalvelut Kontiolahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman 2011 mukaan liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on myös ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetuksella tarjotaan oppilaalle sellaisia kokemuksia, tietoa ja taitoja, jonka pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetussuunnitelman puitteissa peruskoulun liikuntatoiminnasta vastaavat pääpiirteittäin luokanopettajat ja liikunnanopettajat. Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien 2014-2016 aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tehtävänä on lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnassa toteutetaan lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin. Aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan pääosin ostopalveluna Kontiolahden 4H-yhdistykseltä. 3.2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut Joensuu, Kontiolahti ja Outokumpu muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Joensuu on palvelujen tuottaja ja Kontiolahti sekä Outokumpu palvelujen tilaajia. Yhteistoiminta-alueella palveluja tuottavat terveyspalveluiden yksiköt kuten terveysasemat, sosiaalipalveluiden yksiköt esimerkiksi aikuissosiaalityö sekä hoito- ja hoivapalveluissa asumispalveluyksiköt. Yhteistyötä vapaa-aikapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tehdään esimerkiksi liikuntaneuvonta.fi palvelun kanssa. Kontiolahden kunnan liikunnanohjaaja tekee myös yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspalvelujen ja vammaispalvelujen kanssa. 3.2.5 Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Kontiolahden nuorisopalvelut tehtävänä on tukea nuorten kasvua, aktiivista kansalaisuutta, itsenäistymistä ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa elinoloja. Kontiolahden nuorisostrategian toiminnallisia tavoitteita kaudelle 2009-2015 ovat muun muassa lasten ja nuorten 15

omatoimisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä aktiivisen vanhemmuuden tukeminen. Nuorisopalvelut järjestävät esimerkiksi leirejä, retkiä ja tapahtumia, joissa on liikunnallista toimintaa. Kulttuuripalveluiden toiminnan painopisteenä ovat kulttuurin välittäminen, markkinointi ja tuottaminen sekä monimuotoisen kulttuuritoiminnan edistäminen. Joensuun seudun kansalaisopistossa ja kulttuuripalveluiden lyhytkursseilla voi harrastaa tanssia. Teatteri-ilmaisua ja draamakasvatusta toteutetaan kouluissa, päiväkodeissa ja seutuopiston lasten- ja nuorten teatteriryhmissä. 3.2.6 Kontiolahden Seurakunta Kontiolahden seurakunta järjestää kaikenikäisille liikunnallista toimintaa, esimerkiksi lapsille, nuorille ja lapsiperheille leirejä, tapahtumia, sekä kiipeily-, liikunta- ja pelikerhoja. 3.2.7 Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset Vuonna 2013 Kontiolahden kunnassa toimii 18 urheiluseuraa, joissa kaikissa on yhteensä 2 404 jäsentä. Suurimpia seuroja ovat salibandyseura Lehmo Balls 96 ry, hiihto- ja ampumahiihtoseura Kontiolahden Urheilijat ry, ratsastusseura Pohjois- Karjalan Urheiluratsastajat ry, jalkapalloseura Lehmon Pallo -77 ry ja jääkiekkoseura Kontiolahden Kajastus ry. (Kontiolahden kunta 2013, 11.) Vuonna 2013 Kontiolahden kunta jakoi seuroille perusavustuksia 32 000 euroa sekä koulutusavustuksia 6 000 euroa. Lisäksi stipendejä jaettiin 10 000 euroa, liikuntapaikkojen ylläpitoon ja vuokriin 10 600 sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kalustoon 11 000 euroa. (Käyttötalous kohteittain 2013.) Kontiolahden kunta tekee yhteistyötä seurojen kanssa jakamalla seuroille salivuoroja, sekä olemalla mukana esimerkiksi seurojen järjestämissä tapahtumissa. Liikuntastrategiaan on eritelty tavoitteiksi Kontiolahden kunnan ja urheiluseurojen ja muiden yhdistysten väliselle yhteistyölle urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, yhteistyön kehittäminen seurojen ja liikuntapalveluiden kesken sekä seurojen ohjaaja- ja toimihenkilökoulutuksen tukeminen. Toimenpiteiksi liikuntastrategiassa on esitetty urheiluseura-avustusten säilyttäminen vähintään entisellä tasolla, toiminta- ja asiantuntija-avun antaminen seuroille, seuratapaamisten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa sekä koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä seurojen kanssa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Joensuun seudun kansalaisopisto vastaa kansalais-opistotoiminnan järjestämisestä Kontiolahdessa sekä muissa Joensuun seudun kunnissa. Liikunnan osalta kansalaisopiston painopiste on kunto- ja terveysliikunnassa. Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää työikäisille ja ikääntyneille lukukausittain useita eri liikuntakursseja Kontiolahdessa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Kontiolahden kunnan liikuntatoimi järjestää pääosin soveltavan liikunnan ryhmiä, joten ohjattua terveysliikuntaa järjestää suurilta osin kansalaisopisto. Kontiolahdella toimii yhteensä 14 kyläyhdistystä, joilla on aktiivista kylätoimintaa (Kontiolahti 2014). Osalla kyläyhdistyksistä on myös liikuntatoimintaa, kuten kuntosalivuoroja. Kontiolahden 4H-yhdistyksen tarkoituksena on 4H-nuorisotyön avulla esimerkiksi tukea nuorten terveitä elämäntapoja, kestävän kehityksen kunnioittamista sekä kansainvälistymistä ja edistää nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. 4H-yhdistys järjestää muun muassa kerhoja, tapahtumia ja retkiä, joissa on 16

liikunnallista toimintaa. Kontiolahdella on myös yksityisiä yrittäjiä, jotka järjestävät terveysliikunnan palveluja. 4 17

Terveysliikunnan nykytilan kartoitus Kontiolahden kunnan terveysliikunnan nykytilaa on analysoitu terveysliikuntasuunnitelman ohjausryhmän kokouksissa, terveysliikuntasuunnitelman yhteistyötilaisuudessa 9.9.2014 sekä haastatteluin, puhelimitse ja sähköpostitse eri yhteistyötahojen kanssa. Terveysliikunnan tilaa analysoitiin kolmen eri aihe-alueen mukaan, joita olivat lasten ja nuorten terveysliikunta Kontiolahdella, liikuntaneuvonta Kontiolahdella ja terveysliikunnan palveluyhteistyö Kontiolahdella. Näistä kolmesta aihe-alueesta on tehty analyysi Kontiolahden kunnan terveysliikunnasta, joka on esitelty taulukossa 1. Hyvää tällä hetkellä Heikkoa tällä hetkellä Halutaan lähteä kehittämään liikuntapaikat, jotka ovat hyvässä kunnossa koulujen kerhotoimintaan on resursseja Kirkonkylällä on liikuntatarjontaa järjestäjätahoja on useita liikuntaneuvontaa on ja se perustuu, tuoreimpiin, todennetusti toimiviin muutosteorioihin ja motivoivaan haastatteluun. kunnan liikuntatoimi tekee yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspuolen ja vammaispuolen kanssa virkeä vertaisohjaajatoiminta kylien eriarvoisuus esimerkiksi liikuntapaikoissa ja välineissä aktiivisten toimijoiden puute Kirkonkylän urheilukenttä huonossa kunnossa leikki-ikäisille 4-6- vuotiaille vähän toimintaa sisäliikuntatilojen puute liikuntaneuvontaan liittyvä lähetekäytäntö ei ole juurtunut osaksi terveydenhoitotyötä ja jää muiden töiden jalkoihin asiakkaita tulee liikuntaneuvontapalveluun Kontiolahdelta vähäisesti kunnan liikuntatoimi tekee vähemmän yhteistyötä muun terveyspuolen kanssa esimerkiksi työikäiset ylipainoiset vähän liikkuvat eivät välttämättä tavoita liikuntaneuvontaa ja tälle kohderyhmälle on vähän järjestettyä liikuntatoimintaa monipuolisia liikuntakerhoja frisbeegolfratoja sekä kuntorastipisteitä lisää salivuorojen jakaminen tasapuolisesti luontoliikunnan kehittäminen, retkeilypolkujen merkitseminen palveluista tiedottaminen, kunta koordinoijaksi menoksi.fi hyödyntäminen koulutusta ohjaajille tiloja nuorille ohjaajapankin luominen paikallisten toimijoiden tukeminen läheteyhteistyötä terveystoimen kanssa liikuntaneuvontaan liittyen myös kunnan liikunnanohjaajan kautta tehtävää liikuntaneuvontaa mahdollista jatkaa/lisätä 18

yhteistyö toimialojen välillä ketjussa iso vastuu asiakkaalla itsellä ohjautua omatoimisesti terveysliikunnan palveluketju aloitettava aina alusta kunnan puolella ohjausta tarvitaan, jotta saadaan vähäisetkin resurssit oikeasti käyttöön kunnan johdosta painopisteenä panostaa ennaltaehkäisevään liikuntaan työikäisille lisää liikuntaa, esimerkiksi kyläyhdistykset toiminnan tarjoajana? vertaisohjaajatoimintaa voisi kehittää kouluttamalla vertaisohjaajia myös sivukylille Taulukko 1. Analyysi Kontiolahden terveysliikunnasta 5 19

Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma 5.1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Liikunta-aktiivisuuden lisääminen & ylipainon ennaltaehkäisy ja vähentäminen Vanhemmuuden vahvistaminen, lasten ja perheiden liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan edistäminen Ohjaajien ammatillisen osaamisen parantaminen Liikuntamahdollisuuksien ja omatoimisen liikunnan edistäminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Koulupäivän liikunnallistaminen Matalan kynnyksen ryhmät ja monipuoliset liikuntakerhot ja ryhmät Leikki-ikäisille lisää toimintaa Perheliikunnan tukeminen Liikuntaneuvonta Avustusta ohjaajien koulutukseen, sekä koulutuksen järjestäminen paikkakunnalla Lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen Kylien eriarvoisuuden pienentäminen Oma lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Koulujen Wilma- järjestelmän hyödyntäminen Menoksi.fi: n hyödyntäminen Liikuntapaikoista tiedottaminen Kontiolahti Uutiset- lehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä koulutoimen TUHAThankkeen, liikuntaseurojen yhdistysten ja nuorisotoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä nuorisotoimen, liikuntaseurojen, yhdistysten ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen ja liikuntaseurojen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen, Joensuun seudun kansalaisopiston ja muiden yhdistysten kanssa Vastuu terveysliikuntasuunnitelma n toteutumisesta vapaa-aikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, kouluterveyskyselyjen, liikuntapaikkojen käyttäjätilastoja, TUHAThankkeen vaikuttavuustutkimusta sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä ylipainoisten lasten ja nuorten osuutta saman ikäisestä väestöstä. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelma n osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 20

5.2 Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työhyvinvoinnin tukeminen sekä edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Vähän liikkuvien aktivointi harrastamaan liikuntaa Liikuntaneuvonnan kehittäminen Omatoimisten liikuntapaikkojen tukeminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille ylipainoisten liikuntaryhmä Liikuntaneuvonta Kyläyhdistysten jäsenten hyödyntäminen ohjaajiksi Työnantajien tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit Liikuntaneuvonta.fi palvelun läheteyhteistyön kehittäminen liikuntatoimen, sosiaali- ja terveyspuolen sekä palvelun tarjoajien kanssa Lähiliikuntapaikkojen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito Liikuntapaikkakarttojen hyödyntäminen Kuntoreitit Omat sivut terveysliikunnalle kunnan internet-sivuille Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Liikuntatarjonnasta tiedottaminen kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä Kontiolahti Uutisetlehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, Joensuun seudun kansalaisopiston liikuntaseurojen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen kanssa Liikuntatoimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaa-aikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 21

5.3 Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Itsenäisen selviytymisen ja terveyden sekä toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn lisääminen ja ylläpitäminen monipuolisen liikuntatarjonnan avulla Omatoimisen liikunnan tukeminen Voimaharjoittelu- ja tasapainoryhmät Yksilöllisyyden huomioiminen ohjauksessa Liikuntaneuvonta Kuntoutumista edistävä toimintatapa Monipuoliset vesi-, kuntosali ja ryhmäliikuntatoiminta Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen kouluttamalla ohjaajia sivukylille Liikuntapalveluista tiedottaminen Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit liikuntapaikkojen ja palvelutalojen läheisyydessä Lähipalveluiden saavutettavuus Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikunta- ja urheiluseurat Joensuun seudun kansalaisopisto Eläkeläisjärjestöt ja muut yhdistykset Liikuntatoimi Tekninen toimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaa-aikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 22

5.4 Terveysliikunnan palveluyhteistyö Hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikuntaa toteuttavat ja kehittävät monet eri toimijat, useilla eri hallinnonaloilla. Yhteistyötä ja kumppanuutta on tärkeää laajentaa eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten ja virastojen, kuntien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kesken. Monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävättä suunnittelulla ja rakenteellisella yhteistyöllä voidaan edistää fyysistä aktiivisuutta kokonaisvaltaisesti. Paikallistasolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ja liikunnan edistäminen tulee yhdistää osaksi laajempia asiakokonaisuuksia, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, olosuhteiden, koulutuksen ja työelämän kehittämistä sekä nuorisotyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 12.) Tavoitteet: Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen terveysliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa Toimenpiteet: Tiedottamisen kehittäminen Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Kunnan rooli liikuntatoiminnan ohjaajana Terveysliikunnan nettisivut Mallia kaavioihin 1-3 on otettu Heinolassa jyrää terveysliikuntahankkeen kuvauksesta. Terveysliikunnan palveluyhteistyö 23

Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen toimi Koulutoimi Nuorisotoimi Kontiolahden kunta (ohjaa toimintaa) Yksityiset toimijat Liikunta- ja muut Pohjois-Karjala n Liikunta ry Joensuun seudun kansalaisopisto (suunnittelee ja Kaavio 1. Terveysliikunnan palveluyhteistyö 24

5.5 Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonnan avulla voidaan opastaa liian vähän liikkuvia ihmisiä liikunnallisen elämäntavan pariin. Liikuntaneuvonta on henkilökohtaista, yksilötapaamisia sisältävää neuvontaa, joka on osa terveysneuvontaa. Liikuntaneuvonta on terveydenhuollon ammattihenkilöstön toteuttamaa ja toimiakseen liikuntaneuvonnan on oltava moniammatillista yhteistyötä. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan kunnan sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulun ja liikuntatoimen kesken. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 36). Toimiva liikuntaan ohjaavien yhteistyö edellyttää sisäistä tiedonkulkua, joustavaa asiakkaan ohjausta sekä tehokasta terveysliikuntapalvelujen hyödyntämistä. Tavoitteet: Liikuntaneuvontaan osallistuvien yhteistyön kehittäminen Liikuntaneuvonta.fi palvelun lähetekäytännön rutinoituminen Toimenpiteet: Tiedottamisen ja sisäisen tiedonkulun kehittäminen, vuosittaiset yhteiset kokoukset Liikuntaan ohjaavien yhteistyö Liikuntapalvelut - Liikunnanohjaaja - Vapaa-aikapäällikkö - Kuntosalityöntekijät Terveyspalvelut - Lääkärit - Työterveyshoitajat - Sairaanhoitaja - Sosiaalipalvelut - Sosiaalityöntekijät - Lasten suojelun työntekijät - Vanhustyöntekijät -Vammaispalveluiden työntekijät - Kotihoidon työntekijät - Psykologit Liikuntaan ohjaavien yhteistyö Työterveyshuolto - Työterveyslääkärit - Työterveyshoitajat Koulutuspalvelut - Opettajat - Lastentarhan Muut toimijat Kansalaisopiston-, liikuntajärjestöjen-, yksityisten liikuntayritysten- ja Nuorisopalvelut - Nuoriso-ohjaajat - Etsivä nuorisotyö 25

TERVEYSLIIKUNTAPALVELUT: Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan palvelut, sosiaali- ja terveyspuolen kuntoutuspalvelut, liikuntajärjestöjen-, kansalaisopiston-, yksityisten- ja seurakunnan liikuntapalvelut Kaavio 2. Liikuntaan Liikuntaan ohjaavien yhteistyö 26

Liikunnanohjaaja - Liikuntaneuvonta - Yksilöliikunta - Ohjaus järjestöjen ja seurojen toimintoihin Fysioterapeutti - Kuntoutus - Yksilöliikunta - Ohjaa liikunnan Järjestötoimija - Tarvittaessa ohjaus liikunnanohjaukseen tai fysioterapiaan ASIAKAS Lääkäri - Ohjaa fysioterapiaan ja liikunnanohjaukseen - Yksilöliikunta Opettaja - Liikuntaan ohjeistus - Yksilöliikunta - Tiedon jakaminen - Ohjaus järjestöjen ja seurojen toimintoihin Terveyden-/sairaanhoitaja - Terveysneuvonta ja elämäntapaohjaus - Yksilöliikunta - Ohjaus fysioterapiaan/ liikunnanohjaukseen Sosiaalityöntekijä - Ohjaa liikunnanohjauksee n Kotihoito - Ohjaus ja neuvonta - Toimintakykyä ylläpitävä toimintatapa Kaavio 3. Liikuntaan ohjaus 6 27

Lähteet Fogelholm, M. Lindholm, H. Lusa, S. Miilunpalo, S. Moilanen, J. Paronen, O. & Saarinen, K. 2007. Tervettä liikettä - terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Työterveyslaitos. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala. Fogelholm, M. Vuori, I. Vasankari, T. 2011. Terveysliikunta. Duodecim. UKK- instituutti. 2. uudistettu painos. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. Heinolan kaupunki. Terveysliikunnan toimenpideohjelma vuosille 2008-2012. Heinolassa jyrää. Terveysliikuntahanke. Joensuun työterveys 2008. Joensuun työterveys, kunnallinen liikelaitos. Luettavissa: http://www.joensuuntyoterveys.fi/joensuun+tyoterveys/. Luettu: 28.11.2014. Lahden kaupungin terveysliikuntastrategia 2007. Kontiolahden 4H-yhdistys ry. Toimintakertomus 2013. Kontiolahden kunnan imagoesite 2006. Kontiolahden kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016. Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri kevät 2014 - syksy 2015 Kontiolahden kunta. Kulttuuripalvelut 2014. Kontiolahden kunta. Kontiolahden kulttuuristrategia 2008-2015. Kontiolahden kunta 2013. Vapaa- aikatoimi. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelma 2013-2020. Kontiolahden liikuntastrategia 2006-2015. Kontiolahden kunta. Nuorisopalvelut 2014. Kontiolahden kunta. Kontiolahden nuorisostrategia 2009-2015. Kontiolahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2011. Täydennykset 2014. Kontiolahden strategia 2014-2017. Kontiolahti on ja kehittyy. Kontiolahden kunta. Kasvatus- ja koulutuspalvelut. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Kontiolahden kunta. Terveyspalvelut 2014. Suomen Kuntaliitto 2013. Liikuntapalvelut. Luettavissa: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/liikunta/sivut/default.aspx. Luettu: 21.10.2013. Pohjois-Karjalan Liikunta ry 2014. TUHAT-hanke. Hankeinfo. 28

Luettavissa: http://www.pokali.fi/lasten_ja_nuorten_liikunta/tukea-harrastamiseen-hanke/hankeinfo/. Luettu: 13.10.2014 Sastamalan kaupungin terveysliikuntasuunnitelma. Sotka.net. Kelan sairastavuusindeksi. Luettavissa: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/metadata?type=i&indicator=184. Luettu:14.10.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3. Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Hyvinvointikertomus. Luettavissa: http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/hyvinvointikertomus. Luettu: 21.10.2014 Tilastokeskus 2013. Ikärakenne Joensuun seutukunnassa 2013. UKK-instituutti 2011. Aloittajan liikuntaopas. Terveysliikuntaa ja kuntoliikuntaa. UKK-instituutti. 2006. Terveysliikunnan tutkimusuutiset. Lasten liikunta. UKK-instituutti. 2014. Terveysliikunnan edistäminen Vuori, I. 2002. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Terveysliikunnan opas. UKK- instituutti. Tampereen yliopistopaino Oy. Vuori, I. 2003. Lisää liikuntaa! Edita Prima Oy. Helsinki. Vuori, I. Taimela, S. & Kujala, U. 2011. Liikuntalääketiede. Duodecim. Hansaprint Oy. Vantaa. 29

30

Kontiolahden kunta 2014