Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Mrd. e 12 Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2005-2015 10 8 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tuonti Vienti Helsinki 22.3.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 VIENTI VENÄJÄLLE HEIKKENI VAJAAN KOLMANNEKSEN VUONNA 2015 Venäjän-kaupan alijäämä kaventui Suomen tavaravienti Venäjälle laski viime vuonna 32 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Koko vuoden vienti oli arvoltaan lähes 3,2 miljardia euroa. Edellisen kerran vuotuinen Venäjän-viennin arvo oli alle neljä miljardia euroa vuonna 2003. Tuonti vajosi viime vuonna 31 prosenttia ja oli arvoltaan noin kuusi miljardia euroa. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun jo vuoden 2013 syksyllä kolmen kasvuvuoden jälkeen. Tuolloin laskua kertyi kuusi prosenttia. Vuonna 2014 vienti väheni 13 prosenttia ja se ylsi arvoltaan hiukan yli 4,6 miljardiin euroon. Tuonti madaltui 18 prosenttia vuonna 2014, ja arvoksi tuli noin 8,6 miljardia euroa. Venäjän kaupan alijäämä laski viime vuonna 2,8 miljardiin euroon. Vuosittainen alijäämä oli pienempi viimeksi vuonna 2008. Vuonna 2014 alijäämää oli neljä miljardia euroa ja vuonna 2013 melkein 5,2 miljardia euroa. Venäjä on ollut Suomen ylivoimaisesti suurin alijäämämaa kuluvalla vuosikymmenellä viime vuosien alijäämän supistumisesta huolimatta. Lähes kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski merkittävästi viime vuonna. Elintarvikkeiden vienti rojahti 66 prosenttia ja öljytuotteiden kolmanneksen. Metalliteollisuuden vienti väheni 31 prosenttia, metsäteollisuuden 22 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen vienti vajosi 35 prosenttia ja muun kemianteollisuuden vienti 19 prosenttia. Tuonnissa laskua syntyi erityisesti öljyn tuontihintojen romahduksen vuoksi. Myös muiden energiatuotteiden ja lähes kaikkien kemianteollisuuden tuotteiden tuonti laski. Alumiinin ja lannoitteiden tuonti Venäjältä kasvoi. Koko kauppavaihdolla mitattuna Venäjä oli suurin kauppakumppanimme vuodesta 2007 lähtien. Vuona 2008 Venäjä oli myös Suomen suurin vientimaa, ja vuosina 2009 2014 Venäjän asema Suomen vientimaana vaihteli toisen ja kolmannen sijan välillä. Vuonna 2014 Saksa ohitti Venäjän kokonaiskauppavaihdossa ja on nyt Suomen suurin kauppakumppani ja vientimaa. Saksan osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna lähes 14 prosenttia. Ruotsi oli toiseksi suurin vientimaamme 10,3 prosentin osuudellaan. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski edellisvuonna 8,3 prosenttiin ja viime vuonna 5,9 prosenttiin. Venäjä putosi viime vuonna Suomen viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden ohitettua sen, kun vuonna 2014 maa oli vielä kolmas. Venäjä oli Suomen suurin tuontimaa viime vuosikymmen lopusta lähtien. Sen osuus tuonnista oli 18 prosenttia vielä vuonna 2013. Vuonna 2014 osuus kutistui 14,9 prosenttiin ja viime vuonna edelleen 11 prosenttiin. Saksan osuus tuonnista vuonna 2014 oli 13,5 prosenttia ja Ruotsin 11,4 prosenttia. Viime vuonna Saksan osuus oli noussut 15 prosenttiin ja maasta on tullut myös suurin tuontimaamme. Myös Ruotsi ohitti Venäjän viime vuonna, vaikka Ruotsin osuus Suomen tuonnista säilyi ennallaan. Venäjä oli edellisen kerran vasta Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa vuonna 2002. Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain 2013-2015 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi
2 Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain 2013-2015 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2005-2015 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase 2005-2015 -400-1 000-1 600-2 200-2 800-3 400-4 000-4 600-5 200-5 800-6 400 Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2005 2015 Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2005 6 557 23 13,9 5 744 32 11,0-813 2006 7 768 18 14,1 6 220 8 10,1-1 548 2007 8 411 8 14,1 6 724 8 10,2-1 687 2008 10 174 21 16,3 7 618 13 11,6-2 556 2009 7 035-31 16,1 4 028-47 8,9-3 007 2010 9 217 31 17,8 4 716 17 9,0-4 501 2011 11 319 23 18,7 5 337 13 9,4-5 983 2012 10 583-7 17,8 5 688 7 10,0-4 895 2013 10 521-1 18,0 5 359-6 9,6-5 162 2014 8 615-18 14,9 4 638-13 8,3-3 977 2015 5 978-31 11,0 3 158-32 5,9-2 820
3 KAIKKIEN PÄÄTOIMIALOJEN TUOTTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE LASKI JYRKÄSTI Teollisuusuunien osat, mäntämoottorit ja puhelimet viennin harvoja kasvuryhmiä Arvoltaan suurin tavararyhmä Venäjälle suuntautuvasta viennistä vuonna 2015 koostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Niiden osuus oli 34,6 prosenttia kokonaisviennistä ja arvo lähes 1,1 miljardia euroa. Vienti heikkeni 35 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin alenemaa kertyi 36 prosenttia. Viennin arvo oli 592 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti laski 47 prosenttia. Lasku johtui paljolti siitä, että sähkögeneraattoreiden viennin arvo jäi 48 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi, eli liki 63 miljoonaan euroon. Mäntämoottoreiden vienti kasvoi sen sijaan rivakasti (+51 %) viime vuonna 25 miljoonaan euroon. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti väheni viime vuonna 45 prosenttia 225 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti heikkeni myös 45 prosenttia 40 miljoonaan euroon. Metsänhoitokoneiden vienti putosi hiukan loivemmin (-23 %), ja jäi 41 miljoonaan euroon. Mineraalien käsittelykoneiden vienti rojahti 64 prosenttia; arvo oli melkein 46 miljoonaa euroa. Metalliteollisuuskoneiden (-56 %) vienti putosi myös selvästi 17 miljoonaan euroon. Paperikoneita ja niiden osia vietiin myös noin 17 miljoonan euron edestä (-12 %). Yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti pieneni viime vuonna 17 prosenttia 251 miljoonaan euroon. Nosto- ja lastaamiskoneiden vienti painui (-29 %) liki 52 miljoonaan euroon, mutta suodatuskoneita ja tuulettimia vietiin sen sijaan vain kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Niiden viennin arvo jäi 34 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti laski 30 prosenttia 33 miljoonaan euroon, mutta pyörästöjen ja muiden voimansiirtolaitteiden vienti kohosi 18 miljoonaan euroon. Prosenttimääräisesti vienti kasvoi noin kolmanneksen. Myös kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja niiden osien, erityisesti teollisuusuunien osien, vienti kasvoi selvästi: vienti kohosi 58 miljoonaan euroon, mikä oli noin neljännes vuotta 2014 enemmän. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle väheni 31 prosenttia 350 miljoonaan euroon vuonna 2015. Toimistokoneiden, tietokoneiden ja niiden osien vienti vajosi 23 prosenttia, viennin arvo oli 93 miljoonaa euroa. ATK-laitteiden viennin arvosta 44 miljoonaa euroa tuli kovalevyasemien viennistä (- 14 %). Verkkolaitteiden vienti putosi viime vuonna 42 prosenttia 26 miljoonaan euroon. Puhelimien vienti sen sijaan kasvoi aavistuksen (+4 %), ja viennin arvoksi tilastoitiin 23 miljoonaa euroa. Tehoelektroniikkalaitteiden viennin arvo (32 milj. e) jäi 19 prosenttia vuotta 2014 pienemmäksi, ja sähkön ohjaus- ja kytkentälaitteiden madaltui 36 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien, pääasiassa mikropiirien, vienti säilyi edellisvuoden tasolla, ja oli arvoltaan 22 miljoonaa euroa. Porakoneita, sähkösahoja ja muita sähkömekaanisia työkaluja vietiin Venäjälle liki 45 miljoonan euron edestä (-37 %). Kuljetusvälineiden vienti kohosi vielä vuonna 2014, mutta kääntyi viime vuonna selvään 38 prosentin laskuun. Moottorikelkkojen vienti putosi 39 prosenttia 26 miljoonaan euroon ja kuorma- ja pakettiautojen vienti 40 miljoonaan euroon (-27 %). Henkilöautojen vienti sen sijaan moninkertaistui, mutta oli silti arvoltaan vain 18 miljoonaa euroa. Laivoja vietiin viime vuonna Venäjälle noin 42 miljoonan euron edestä, mikä oli kuitenkin 44 prosenttia vuotta 2014 vähemmän. Ajoneuvojen osien ja tarvikkeiden vienti oli arvoltaan 15 miljoonaa euroa, eli laskua tuli 46 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kemiansektorin osuus Suomen viennistä Venäjälle nousi viime vuonna lähes neljännekseen muiden tavararyhmien viennin laskettua kemianteollisuuden vientiä nopeammin. Tavararyhmän vienti vajosi 19 prosenttia 770 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti ei muuttunut edellisvuodesta (arvo 85 milj. e), mutta raakamuovien ja muovivalmisteiden, mm. erilaisten laattojen, vienti pieneni selvästi (-12 %). Niiden viennin arvo jäi 266 miljoonaan euroon. Väriaineiden, maalien ja lakkojen vienti putosi tätäkin enemmän, 28 prosenttia. Viennin arvoksi tuli 80 miljoonaa euroa. Voiteluaineiden vienti vajosi hieman alle kolmanneksen, ja oli arvoltaan reilut 54 miljoonaa euroa. Lääkkeiden vienti Venäjälle aleni 19 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna (arvo 210 milj. e). Lääkkeiden osuus kemiansektorin
4 viennistä Venäjälle on hieman yli neljäosa. Noin 40 prosenttia lääkeviennistä oli erilaisia hormonivalmisteita. Öljytuotteiden vienti Venäjälle väheni viime vuonna kolmanneksen ja oli arvoltaan 145 miljoonaa euroa. Arvon lasku johtui yksinomaan viennin volyymin pienenemisestä. Vientimäärät laskivat 38 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat lähes seitsemän prosenttia. Öljytuotteiden osuus viennistä Venäjälle oli viime vuonna 4,6 prosenttia, eli lähes sama kuin vuonna 2014. Metalliteollisuuden tuotteiden viennin osuus koko viennistä Venäjälle oli viime vuonna 5,7 prosenttia ja se oli arvoltaan 181 miljoonaa euroa. Osuus oli lähes sama kuin vuonna 2014, vaikka sektorin vienti vähentyi 31 prosenttia viime vuonna. Raudan ja teräksen vienti supistui 32 prosenttia, kuparin 25 prosenttia ja metallituotteiden (mm. rakenteiden, kiinnitystarvikkeiden ja työkalujen) 31 prosenttia. Metallituotteiden osuus metallisektorin viennistä oli hieman yli puolet, raudan ja teräksen 39 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle kasvoi edellisvuoden vajaasta 12 prosentista viime vuoden 13,2 prosenttiin. Viennin arvo kuitenkin laski reilun viidenneksen 418 miljoonaan euroon. Suurin osa metsäsektorin viennistä Venäjälle, 386 miljoonaa euroa, oli paperia ja pahvia, joita vietiin arvolla laskettuna 22 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Venäjälle vietiin myös 17 miljoonan euron edestä paperimassaa, laskua 21 prosenttia. Levy- ja puusepäntuotteiden vienti jäi 13 miljoonaan euroon (-36 %). Elintarvikkeiden vienti käsitti viime vuonna vain 3,3 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle, kun vuonna 2014 osuus oli vielä 6,5 prosenttia. Vienti laski viime vuonna 66 prosenttia, ja viennin arvo jäi 103 miljoonaan euroon. Maitotaloustuotteiden ja lihatuotteiden vienti Venäjälle loppui lähes kokonaan ja viljan ja leipomotuotteiden vienti putosi noin kolmanneksen. Viennin arvoksi tilastoitiin 29 miljoonaa euroa. Kahvin vienti Venäjälle kasvoi 42 prosenttia 17 miljoonaan euroon, mutta rehujen vienti putosi kuusi prosenttia 20 miljoonaan euroon. Muita merkittäviä Venäjälle vuonna 2015 vietyjä tavaroita olivat erilaiset tieteelliset kojeet ja mittarit, joita vietiin 66 miljoonan euron edestä eli 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 101 miljoonaa euroa (-33 %). Rakennusaineita, mm. sementtiä, lasia ja kalkkia, (arvo 44 milj. e) vietiin 41 prosenttia, renkaita (arvo 18 milj. e) 39 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuparikiven vienti syöksyi 57 prosenttia noin 19 miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisten talojen (-43 %, arvo 21 milj. e) sekä erilaisten painotuotteiden (-42 %, arvo 20 milj. e) vienti putosi myös jyrkästi. Ranne- ja taskukellojen vienti sen sijaan kasvoi 54 prosenttia 21 miljoonaan euroon.
5 Muut tavarat(-37 %) 8,5 % Kojeet, mittarit yms. (-21 %) 2,1 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v. 2015 Elintarvikkeet (-66 %) 3,3 % Öljytuotteet (-33 %) 4,6 % Kuljetusvälineet (-38 %) 4,8 % Sähkökoneet ja - laitteet (-31 %) 11,1 % Teollisuuden koneet, moottorit yms. (-36 %) 18,7 % Metallit ja metallituotteet (-31 %) 5,7 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät Rakennusaineet (-41 %) 1,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-19 %) 24,4 % Paperi ja pahvi (-22 %) 12,2 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-33 %) 3,2 % SITC-tavararyhmä 2014 2015 Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 301 6,5-25 103 3,3-66 33 Öljytuotteet 217 4,7-35 145 4,6-33 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 946 20,4-10 770 24,4-19 64 Paperi ja pahvi 492 10,6-9 386 12,2-22 65, 84 85, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 152 3,3-14 101 3,2-33 66 Rakennusaineet 74 1,6-8 44 1,4-41 67 69 Metallit ja metallituotteet 261 5,6-16 181 5,7-31 71 74 Teollisuuden koneet, moottorit yms. 931 20,1-5 592 18,7-36 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 510 11,0-8 350 11,1-31 78, 79 Kuljetusvälineet 246 5,3 39 152 4,8-38 87 Kojeet, mittarit yms. 84 1,8-12 66 2,1-21 Muut tavarat 426 9,2-35 268 8,5-37 Yhteensä 4 638 100,0-13 3 158 100,0-32 ENERGIAN TUONTI VENÄJÄLTÄ MADALTUI SELVÄSTI Lannoitteiden, sahatavaran ja rehujen tuonti kasvoi viime vuonna Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus vuoden 2014 koko tuonnista Venäjältä putosi hiukan alle 80 prosenttiin ja viime vuonna osuus madaltui edelleen 73,3 prosenttiin. Energiatuotteiden tuonnin arvo oli vuonna 2015 noin 4,4 miljardia euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Laskusta huolimatta Venäjä on kuitenkin perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin viime vuonna Venäjältä noin 2,9 miljardin euron edestä, eli 37 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuontihinnat laskivat 40 prosenttia, mutta tuontimäärät nousivat neljä prosenttia hieman yli yhdeksään miljoonaan tonniin. Vuonna 2014 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli noin 73 prosenttia, mutta vuonna
6 2015 osuus nousi 81 prosenttiin. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli viime vuonna melkein 49 prosenttia, kun se viime vuosina on pyörinyt 53 57 prosentin välillä. Myös öljytuotteiden tuonti Venäjältä heikentyi viime vuonna. Tuonnin arvo oli 575 miljoonaa euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tuontihinnat laskivat kolmanneksen ja tuonnin määrä kuusi prosenttia. Tuonti alentui myös edellisvuonna, jolloin pudotusta kertyi 23 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Venäjä on edelleen Suomen toiseksi suurin öljyjalosteiden toimittaja Ruotsin jälkeen, vaikka maan osuus on pudonnut muutamassa vuodessa lähes kolmanneksesta hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä supistui alkuvuonna hieman alle kymmeneen prosenttiin, eli noin prosentin viime vuotta pienemmäksi. Suomeen vuonna 2015 tuodusta kaasusta yli 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus Suomen koko kaasuntuonnista ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli viime vuonna 621 miljoonaa euroa, eli 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli reilu kymmenes. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä viime vuoden aikana 170 miljoonan euron edestä, mikä oli 37 prosenttia vuotta 2014 vähemmän. Tuontimäärät laskivat hieman yli 40 prosenttia 2,3 miljoonaan tonniin, mutta tuontihinnat nousivat kuusi prosenttia. Viime vuonna 46 prosenttia Suomeen tuodusta kivihiilestä saapui Venäjältä, kun vuonna 2014 osuus oli 54 prosenttia. Kivihiilen osuus kokonaistuonnista Venäjältä säilyi alkuvuonna kolmen prosentin paikkeilla. Vuonna 2015 Venäjältä tuotiin sähkövirtaa 94 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tuontimäärät kohosivat 16 prosenttia, mutta tuontihinnat laskivat samoin 16 prosenttia. Tuonnin arvon laskusta huolimatta Venäjän osuus Suomen sähköhankinnoista kohosi 15 prosenttiin. Vielä vuonna 2010 venäläisen sähkön osuus oli 75 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta vuonna 2014 osuus oli pienentynyt alle 13 prosenttiin. Ruotsi oli Suomen suurin sähköntoimittaja viime vuonna. Sieltä tuotiin noin 84 prosenttiin Suomeen saapuneesta sähköstä. Sähkön osuus koko tuonnista Venäjältä oli vain noin kaksi prosenttia. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Osuus kasvoi viime vuonna öljyn tuontihintojen pienentymisen myötä. Kemiansektorin tuonnin osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli yhdeksän prosenttia vuonna 2014 ja 11 prosenttia vuonna 2015. Tuonti kuitenkin laski viime vuonna 15 prosenttia 658 miljoonaan euroon. Suurin osa kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista koostui orgaanisista ja epäorgaanisista peruskemikaaleista, muun muassa hiilivedyistä, metanolista ja ammoniakista. Näiden tuonti heikentyi 22 prosenttia 516 miljoonaan euroon. Lannoitteiden tuonti sen sijaan nousi viime vuonna selvästi (+30 %) ja oli arvoltaan 119 miljoonaa euroa. Valtaosa tuoduista lannoitteista oli kaliumkloridia. Puutavaran tuonti Venäjältä aleni kokonaisuudessaan kymmeneksen viime vuonna. Raakapuun tuonti putosi 16 prosenttia 203 miljoonaan euroon, mutta sahatavaran tuonti nousi viidenneksen 54 miljoonaan euroon. Puuhakkeen ja -jätteen tuonti väheni viime vuonna yhdeksän prosenttia 81 miljoonaan. Puun osuus koko tuonnista Venäjältä oli 5,7 prosenttia vuonna 2015, kun vuonna 2014 osuus oli 4,4 prosenttia. Metallien tuonti kokonaisuudessaan kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 188 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli 3,1 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo heikkeni kolme prosenttia (arvo 75 milj. e), mutta värimetallien yhteenlaskettu tuonti kohosi kolme prosenttia (arvo 78 milj. e). Kasvu johtui alumiinilangan, -levyjen ja -nauhan rivakasti 54 prosentin noususta 43 miljoonaan euroon. Kuparin tuonti sen sijaan hiipui neljä prosenttia 24 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden tuonti oli arvoltaan 35 miljoonaa euroa, eli 53 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Tavararyhmän tuonnin kasvua selittää erilaisten metallisten pakkausvalmisteiden tuonnin vahvistuminen 14 miljoonaan euroon.
7 Muita arvoltaan huomattavia Venäjältä tuotuja tavaroita vuonna 2015 olivat renkaat (arvo 99 milj. e), joiden tuonti laski kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaneri, jota tuotiin reilun 26 miljoonan euron edestä (-2 %), sekä ydinpolttoaine, jonka tuonti oli arvoltaan 30 miljoonan euroa, eli kymmeneksen edellisvuotta vähemmän. Rautamalmien ja -rikasteiden tuonti oli arvoltaan 48 miljoonaa euroa, laskua 14 prosenttia. Sähkökaapelia tuotiin 24 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Rehujen tuonti Venäjältä lisääntyi 31 prosenttia hieman yli 44 miljoonaan euroon. Metallit ja metallituotteet (+7 %) 3,1 % Renkaat (-6 %) 1,7 % Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v. 2015 Muut tavarat (0 %) 5,2 % Puutavara (-10 %) 5,7 % Kivihiili (-37 %) 2,8 % Kaasut (-36 %) 10,4 % Sähkövirta (-3 %) 1,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-15 %) 11,0 % Öljy ja öljytuotteet (-37 %) 58,5 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2014 2015 Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 376 4,4-5 338 5,7-10 32 Kivihiili 269 3,1-2 170 2,8-37 33 Öljy ja öljytuotteet 5 545 64,4-23 3 498 58,5-37 34 Kaasut 964 11,2-15 621 10,4-36 35 Sähkövirta 97 1,1-41 94 1,6-3 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 774 9,0 6 658 11,0-15 625 Renkaat 105 1,2 1 99 1,7-6 67-69 Metallit ja metallituotteet 176 2,0-6 188 3,1 +7 Muut tavarat 310 3,6-13 312 5,2 0 Yhteensä 8 615 100,0-18 5 978 100,0-31
VIENTI VENÄJÄLLE V. 2013-2015 (1-12) 2013 2014 2015 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 401 300 7,5 301 440 6,5-25 103 116 3,3-66 00 elävät eläimet 1 443 0,0 1 583 0,0 10 1 418 0,0-10 01 liha ja lihatuotteet 20 123 0,4 6 213 0,1-69 181 0,0-97 02 maitotaloustuotteet ja munat 253 063 4,7 164 394 3,5-35 940 0,0-99 03 kala- ja kalavalmisteet 9 030 0,2 5 292 0,1-41 1 656 0,1-69 04 vilja ja viljatuotteet 40 151 0,7 43 701 0,9 9 28 795 0,9-34 05 hedelmät ja kasvikset 10 903 0,2 8 694 0,2-20 5 566 0,2-36 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 666 0,1 4 862 0,1 33 3 029 0,1-38 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 21 492 0,4 23 057 0,5 7 25 790 0,8 12 08 rehuaineet 19 863 0,4 21 171 0,5 7 19 979 0,6-6 09 erinäiset elintarvikkeet 21 568 0,4 22 474 0,5 4 15 760 0,5-30 1 juomat ja tupakka 34 402 0,6 20 801 0,4-40 15 100 0,5-27 11 juomat 33 768 0,6 17 761 0,4-47 11 817 0,4-33 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 635 0,0 3 040 0,1 379 3 283 0,1 8 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 271 434 5,1 116 775 2,5-57 69 044 2,2-41 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 32 890 0,6 18 175 0,4-45 7 550 0,2-58 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 47 0,0 42 0,0-11 31 0,0-27 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 16 717 0,3 14 487 0,3-13 11 340 0,4-22 24 puutavara ja korkki 1 625 0,0 2 635 0,1 62 1 790 0,1-32 25 paperimassa 17 502 0,3 21 861 0,5 25 17 332 0,5-21 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 379 0,0 735 0,0 94 839 0,0 14 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 9 269 0,2 11 441 0,2 23 9 115 0,3-20 28 malmit ja metalliromu 191 681 3,6 45 817 1,0-76 19 575 0,6-57 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 1 325 0,0 1 583 0,0 19 1 472 0,0-7 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 332 218 6,2 217 409 4,7-35 145 196 4,6-33 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 248 0,0 231 0,0-7 169 0,0-27 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 331 954 6,2 217 176 4,7-35 144 608 4,6-33 34 kaasut 16 0,0 2 0,0-86 9 0,0 319 35 sähkövirta - - - - - 410 0,0-4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 4 020 0,1 2 300 0,0-43 1 530 0,0-34 41 eläinöljyt ja -rasvat 2 548 0,0 773 0,0-70 546 0,0-29 42 kasviöljyt ja -rasvat 1 395 0,0 1 461 0,0 5 953 0,0-35 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 77 0,0 67 0,0-13 30 0,0-55 5 kemialliset aineet ja tuotteet 1 053 510 19,7 945 775 20,4-10 770 095 24,4-19 51 orgaaniset kemialliset aineet 34 087 0,6 29 498 0,6-13 34 845 1,1 18 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 58 181 1,1 55 889 1,2-4 50 463 1,6-10 53 väri- ja parkitusaineet 125 486 2,3 110 983 2,4-12 80 130 2,5-28 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 299 218 5,6 259 040 5,6-13 210 773 6,7-19 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 39 062 0,7 41 062 0,9 5 22 867 0,7-44 56 lannoitteet, valmistetut 22 0,0 179 0,0 730 235 0,0 31 57 muovit, valmistamattomat 258 805 4,8 230 697 5,0-11 209 961 6,6-9 58 muovit, valmistetut 67 201 1,3 72 118 1,6 7 56 329 1,8-22 59 erinäiset kemialliset tuotteet 171 449 3,2 146 309 3,2-15 104 492 3,3-29 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 1 056 211 19,7 915 213 19,7-13 670 048 21,2-27 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 2 078 0,0 1 995 0,0-4 896 0,0-55 62 kumituotteet 66 533 1,2 41 383 0,9-38 26 673 0,8-36 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 27 105 0,5 20 486 0,4-24 13 162 0,4-36 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 542 590 10,1 491 749 10,6-9 385 778 12,2-22 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 28 382 0,5 24 884 0,5-12 19 067 0,6-23 66 kivennäisainetuotteet 80 268 1,5 73 756 1,6-8 43 794 1,4-41 67 rauta ja teräs 132 371 2,5 102 052 2,2-23 69 569 2,2-32 68 muut metallit 25 692 0,5 25 160 0,5-2 18 797 0,6-25 69 tuotteet epäjalosta metallista 151 193 2,8 133 748 2,9-12 92 312 2,9-31 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 713 939 32,0 1 686 064 36,4-2 1 094 074 34,6-35 71 voimakoneet ja moottorit 115 016 2,1 184 261 4,0 60 98 260 3,1-47 72 eri toimialojen erikoiskoneet 443 919 8,3 405 643 8,7-9 225 094 7,1-45 73 metalliteollisuuskoneet 44 787 0,8 39 067 0,8-13 17 102 0,5-56 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 378 882 7,1 301 646 6,5-20 251 385 8,0-17 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 108 294 2,0 122 007 2,6 13 93 453 3,0-23 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 145 034 2,7 118 576 2,6-18 69 922 2,2-41 77 muut sähkökoneet ja laitteet 300 988 5,6 269 113 5,8-11 186 423 5,9-31 78 moottoriajoneuvot 150 122 2,8 146 607 3,2-2 107 699 3,4-27 79 muut kuljetusvälineet 26 896 0,5 99 144 2,1 269 44 736 1,4-55 8 erinäiset valmiit tavarat 475 483 8,9 432 109 9,3-9 289 870 9,2-33 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 60 028 1,1 55 782 1,2-7 27 411 0,9-51 82 huonekalut 25 579 0,5 25 058 0,5-2 15 660 0,5-38 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 5 794 0,1 5 156 0,1-11 3 349 0,1-35 84 vaatteet 119 551 2,2 103 545 2,2-13 62 691 2,0-39 85 jalkineet 29 197 0,5 23 230 0,5-20 19 647 0,6-15 87 kojeet,mittarit yms. 95 870 1,8 83 989 1,8-12 66 035 2,1-21 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 21 109 0,4 19 902 0,4-6 23 770 0,8 19 89 muut valmiit tavarat 118 354 2,2 115 446 2,5-2 71 307 2,3-38 9 muut tavarat 16 071 0,3 409 0,0-97 5 0,0-99 YHTEENSÄ 5 358 589 100,0 4 638 294 100,0-13 3 158 076 100,0-32
TUONTI VENÄJÄLTÄ V. 2013-2015 (1-12) 2013 2014 2015 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 30 742 0,3 41 776 0,5 36 52 707 0,9 26 00 elävät eläimet 3 0,0 12 0,0 271 13 0,0 7 01 liha ja lihatuotteet 1 652 0,0 2 817 0,0 71 2 252 0,0-20 02 maitotaloustuotteet ja munat 93 0,0 70 0,0-24 145 0,0 106 03 kala- ja kalavalmisteet 77 0,0 36 0,0-54 130 0,0 264 04 vilja ja viljatuotteet 984 0,0 2 229 0,0 127 1 813 0,0-19 05 hedelmät ja kasvikset 2 127 0,0 1 771 0,0-17 2 926 0,0 65 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 543 0,0 592 0,0 9 685 0,0 16 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 0,0 240 0,0 856 136 0,0-43 08 rehuaineet 25 163 0,2 33 777 0,4 34 44 336 0,7 31 09 erinäiset elintarvikkeet 74 0,0 231 0,0 211 271 0,0 17 1 juomat ja tupakka 719 0,0 656 0,0-9 608 0,0-7 11 juomat 716 0,0 617 0,0-14 603 0,0-2 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 4 0,0 39 0,0 887 5 0,0-87 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 498 673 4,7 461 189 5,4-8 415 272 6,9-10 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 1 982 0,0 1 011 0,0-49 1 938 0,0 92 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 219 0,0 1 964 0,0-11 222 0,0-89 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 9 022 0,1 8 302 0,1-8 4 859 0,1-41 24 puutavara ja korkki 396 041 3,8 376 080 4,4-5 338 289 5,7-10 25 paperimassa 6 989 0,1 4 703 0,1-33 4 043 0,1-14 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 3 0,0 1 0,0-47 9 0,0 535 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 967 0,1 4 422 0,1-26 2 247 0,0-49 28 malmit ja metalliromu 76 271 0,7 64 591 0,7-15 63 537 1,1-2 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 180 0,0 114 0,0-37 129 0,0 13 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 8 744 474 83,1 6 874 464 79,8-21 4 383 057 73,3-36 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 274 574 2,6 268 691 3,1-2 169 906 2,8-37 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 7 169 901 68,1 5 545 388 64,4-23 3 497 877 58,5-37 34 kaasut 1 135 913 10,8 963 614 11,2-15 621 054 10,4-36 35 sähkövirta 164 086 1,6 96 770 1,1-41 94 221 1,6-3 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 867 0,0 2 826 0,0 226 2 865 0,0 1 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat 867 0,0 2 826 0,0 226 2 865 0,0 1 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 733 097 7,0 774 164 9,0 6 658 288 11,0-15 51 orgaaniset kemialliset aineet 490 366 4,7 532 447 6,2 9 379 584 6,3-29 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 127 690 1,2 127 682 1,5 0 136 453 2,3 7 53 väri- ja parkitusaineet 275 0,0 194 0,0-29 65 0,0-66 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 1 734 0,0 2 205 0,0 27 2 981 0,0 35 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 703 0,0 338 0,0-52 281 0,0-17 56 lannoitteet, valmistetut 92 635 0,9 92 006 1,1-1 119 227 2,0 30 57 muovit, valmistamattomat 4 667 0,0 3 647 0,0-22 5 960 0,1 63 58 muovit, valmistetut 1 299 0,0 1 211 0,0-7 1 780 0,0 47 59 erinäiset kemialliset tuotteet 13 727 0,1 14 433 0,2 5 11 957 0,2-17 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 370 358 3,5 353 767 4,1-4 355 612 5,9 1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 525 0,0 217 0,0-59 127 0,0-41 62 kumituotteet 104 639 1,0 106 750 1,2 2 101 865 1,7-5 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 37 633 0,4 32 844 0,4-13 30 279 0,5-8 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 22 333 0,2 17 938 0,2-20 15 176 0,3-15 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2 099 0,0 3 463 0,0 65 2 737 0,0-21 66 kivennäisainetuotteet 17 228 0,2 16 932 0,2-2 17 692 0,3 4 67 rauta ja teräs 76 058 0,7 77 229 0,9 2 75 050 1,3-3 68 muut metallit 69 470 0,7 75 462 0,9 9 77 570 1,3 3 69 tuotteet epäjalosta metallista 40 373 0,4 22 933 0,3-43 35 115 0,6 53 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 129 423 1,2 92 354 1,1-29 98 476 1,6 7 71 voimakoneet ja moottorit 74 489 0,7 43 022 0,5-42 48 828 0,8 13 72 eri toimialojen erikoiskoneet 3 223 0,0 4 024 0,0 25 3 986 0,1-1 73 metalliteollisuuskoneet 490 0,0 41 0,0-92 607 0,0 1 393 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7 296 0,1 8 330 0,1 14 13 359 0,2 60 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 132 0,0 76 0,0-42 77 0,0 0 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 874 0,0 194 0,0-78 267 0,0 38 77 muut sähkökoneet ja laitteet 36 895 0,4 31 090 0,4-16 30 245 0,5-3 78 moottoriajoneuvot 1 374 0,0 1 154 0,0-16 851 0,0-26 79 muut kuljetusvälineet 4 650 0,0 4 423 0,1-5 257 0,0-94 8 erinäiset valmiit tavarat 11 764 0,1 13 527 0,2 15 10 930 0,2-19 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 1 541 0,0 1 217 0,0-21 798 0,0-34 82 huonekalut 449 0,0 846 0,0 88 441 0,0-48 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 269 0,0 45 0,0-83 2 0,0-95 84 vaatteet 1 376 0,0 1 436 0,0 4 1 643 0,0 14 85 jalkineet 510 0,0 339 0,0-34 88 0,0-74 87 kojeet,mittarit yms. 903 0,0 1 132 0,0 25 1 862 0,0 64 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 67 0,0 18 0,0-74 34 0,0 95 89 muut valmiit tavarat 6 649 0,1 8 495 0,1 28 6 061 0,1-29 9 muut tavarat 957 0,0 767 0,0-20 296 0,0-61 YHTEENSÄ 10 521 075 100,0 8 615 489 100,0-18 5 978 113 100,0-31
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2016:M06, 22.3.2016 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi