Ravintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo
Historiallista taustaa kasvillisuus on tottunut laidunnukseen umpeenkasvu ilman sitä on voimakasta syy siihen, miksi matalia kukkivia kasvilajeja on niin paljon nykytilanne Euroopassa on luonnoton, koska olemme hävittäneet luontaiset miljoonapäiset laiduneläinlaumat suosii voimakkaita kilpailijoita ja yksipuolistaa maisemaa alunperin laiduneläimet vaelsivat jopa tuhansia kilometrejä etelä pohjoissuunnassa laidunnus oli voimakas, mutta osittain vain lyhytaikainen vuosittain toistuva ilmiö eläimet levittivät kasveja ja niiden siemeniä laumat repivät maanpintaa auki Suomessa on enemmän metsää ja erityisesti turhaa pusikkoa enemmän kuin koskaan
Minkälaiset lajit erityisesti hyötyvät avomaiden lajisto stepit, harjut, kedot, niityt, hietikot, rannat boreaalisen vyöhykkeen lajisto steppivyöhykkeen lajisto heikot kilpailijat puiden ja pensaiden lajisto, joka tarvitsee: avoimmuutta, aurinkoa, ääreviä olosuhteita oratuomi, tuomi, tammi, orapihlajat, omenapuu ym. vioittuneita kasveja, kuollutta tai lahoa puuta
Mistä perhoset tykkäävät perinnemaisemassa? toukkien ravintokasvit marunat, kaunokit, ajuruoho, kissankäpälä, mäkimeirami jne niiden määrä ja kasvillisuuden rakenteen moninaisuus paahteisuus, kuopat, lämpimät rinteet hiekkaisuus, toukat esim. hiekkaputkessa rantaniityt, joenvarsitörmät paljon lajeja elää toukkana kukinnoissa ei saa niittää kaikkea laidunnus auttaa ravintokasveja selviämään kosteammilla paikoilla -> puskuroi toukkien selviytymistä kuivina kesinä mesikasveja aikuisille ilman aikuiset harhailevat elinympäristönsä ulkopuolelle vähän kasveja, kova kilpailu medestä hyönteisten kesken suojaisuutta tuulisilla paikoilla tuuli vie aikuiset mukanaan
Mistä pistiäiset tykkäävät perinnemaisemassa? suotuisat pesäpaikat yleensä lämpimiä avoimet hiekkaiset paikat paahteiset rinteet puiden runkojen kolot ravintokohteita mesikasveja aikuisille osa mesipistiäisistä mesikasvispesialisteja laidunnus auttaa ravintokasveja selviämään kosteammilla paikoilla -> kukinta kestää pidempään myös kuivina kesinä saalistus harvassa kasvillisuudessa tai hiekalla hämähäkit, kärpäset, perhostoukat ym. lisäksi spesialistiloiset ja pesävieraat (myös Bombyliidae)
Mitä tehdä? varjostuksen poistaminen älä suojele metsää siellä, missä suojelet hietikoita, ketoja ym. metsänreunat avoimeksi, suurten puiden varjostus vähentää paahteisuutta ja lisää karikkeen määrää laajalla alueella erityisesti mänty pois, hapattava vaikutus vrt. koivu mieti haluatko suojella katajaketoa vai ryteikköä? puista voi jättää korkeita kantoja pistiäisille ja lahopuulajeille yksittäiset katajat ja pensasmaiset kasvit tuovat suojaa tuulelta laidunnus / niitto tulee ulottaa myös kosteammille ympäröiville alueille niittykasvien ja sitä myötä niistä riippuvien hyönteisten puskurikyky kuivia kesiä vastaan parantuu metsässä puiden harvennus lisää valoa metsän pohjaan, ruohokasvillisuus lisääntyy lehdestys
Mitä tehdä? 2 koko aluetta ei tulisi käsitellä tai laiduntaa kerralla kukkivien kasvien totaalinen niitto hävittää osan hyönteislajeista valmiiksi hyviä kukkapaikkoja voi jättää kokonaan hoidon ulkopuolelle tai niittää vasta myöhemmin umpeenkasvaneiden hiekkaisten paikkojen raivaus osin kasvittomiksi ja avoimeksi rinteiden raivaus lämpöolosuhteet etelärinteillä suotuisat paahdelajeille auringonpaisteen kulman takia polttaminen lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja herättää siemenpankkia
Ajatuksia lopuksi! samalla alueella esiintyvien kasvien levittäminen niille sopiville luontaisille paikoille hoidon ohella luontainen leviäminen suurten eläinten mukana on heikentynyt kilpailevia vieraslajeja kansa kyllä levittää joka paikkaan eikö kotimaisia uhanalaisia saa auttaa selviytymään? uhanalaiset hyönteiset eivät pelastu toivomalla, että uhanalaiset kasvit itsestään runsastuisivat! helppo ja halpa tapa suojella monia hyönteispopulaatioita paikalliselta sukupuutolta luontoa ei pidä sekoittaa museoon kalkitseminen? pitäisikö tätä harkita tai ainakin kokeilla? ihmisen aiheuttama happolaskeuma vaikuttaa muutoinkin karun maaperämme kasvilajistoon suosien heiniä ruohojen kustannuksella
Kuvat: Jaakko Kullberg Kiitos!