Teknologiateollisuuden tilannekatsaus Asiantuntija Raimo Karhu Kulkuneuvovalmistajat Teknologiateollisuus ry Venäjän kulkuneuvoteollisuuden mahdollisuudet seminaari 7.5.2012 Tampere talo
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... 16.5.2012 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. 16.5.2012 3
Teknologiateollisuus ry:n organisaatio Globaalin kilpailukyvyn rakentaminen Yrityskohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa Osaamisesta ylivoimaa Investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö Toimitusjohtaja Jorma Turunen Elektroniikka ja sähkö Juha Ylä-Jääski Kone ja metallituote Ilkka Niemelä Metallien jalostus Mika Nykänen Suunnittelu ja konsultointi Timo Myllys Tietotekniikka Jukka Viitasaari Toimialaverkostot Innovaatioympäristö Juha Ylä-Jääski Pk-yritykset ja kilpailukyky Innovaatioverkost ot Energia ja ympäristöliiketoiminta Työmarkkinat Sopimustoiminta Työsuhdeasioide n neuvonta ja koulutus Talouden arviointi ja tilastot Kestävä kehitys Aluetoiminta ja piiriyhdistysyhteistyö Koulutus ja osaaminen Mervi Karikorpi Tiede- ja koulutuspolitiikka Osaamisen ennakointi Risto Alanko Työmarkkinapolitiikka Koulu-yritysyhteistyö Vetovoima-asiat Vaikuttaminen ja viestintä Mika Nykänen Vaikuttaminen Viestintä Jäsen- ja hallintopalvelut Esko Keskinen Liikejuridiikka Henkilöstö Talous Teknova Oy Tietohallinto Toimisto 4 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Mervi Sibakov 4
Toimialaryhmät Alihankkijat Alumiinituotteet Armatuurit Dieselmoottorit ja kaasuturbiinit Elektroniikka ja sulautetut järjestelmät Jousenvalmistajat Kojeistovalmistajat Kulkuneuvot Lukot ja helat Lämpökäsittely ja takomot Maatalouskoneet Metallintyöstökoneet Nosto- ja siirtolaitteet Ohutlevytuotteet Perävaunut ja päällirakenteet Pintakäsittely Polttokennot Pumput Puuntyöstökoneet Rakennuskonevalmistajat Sähköinen liikenne Teollisuusovet Teollisuusputkistot ja -asennukset Teräspalo-ovet Tietotekniikka Tuulivoima-alan toimittajat Työvälineiden valmistajat Valaisinvalmistajat Voimansiirto Ydinenergia-alan toimittajat 5 5
Toimialayhdistykset Autokoriteollisuus ry Kaapeliteollisuusyhdistys ry Kaivannaisteollisuus ry LVI-talotekniikkateollisuus ry Meriteollisuusyhdistys ry Metallinjalostajat ry Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto, SKOL ry Terveysteknologian Liitto ry Valutuoteteollisuusyhdistys ry 6 6
Uudet tilaukset ja tilauskanta notkahtaneet hieman - Liikevaihto ja vienti kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2005=100 Muutos: 1,2012 / 1,2011, % +3 % 85 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 1/2012. Lähde: Tilastokeskus 16.5.2012 8
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 170 2005=100 Muutos: 1,2012 / 1,2011, % Metallien jalostus 160 +2 % 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tietotekniikka-ala +9 % Kone- ja metallituoteteollisuus* +5 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -5 % Suunnittelu ja konsultointi +20 % *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 1/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: koneja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 16.5.2012 9
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta 4500 Milj. euroa, käyvin hinnoin 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1-2,2012 / 1-2,2011 Muutos: - 3 % Viimeinen havainto 2/2012 Lähde: Tullihallitus 16.5.2012 10
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 36 % alle talouskriisiä edeltävän tason 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 I,2012 / I,2011 I,2012 / IV,2011 Muutos (vientiin): - 6 % - 9 % Muutos (kotimaahan): - 10 % + 9 % Muutos (yhteensä): - 7 % - 3 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/2012 16.5.2012 11
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskanta 40 % alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisiä 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Milj. euroa, käyvin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 31.12.2011 / 31.12.2010 31.12.2011 / 30.9.2011 Muutos (vientiin): + 8 % - 4 % Muutos (kotimaahan): + 19 % - 2 % Muutos (yhteensä): + 11 % - 4 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12.2011 16.5.2012 12
Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 31.12.2011 / 30.9.2008 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: -25 % Keskiarvo: -40% Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 16.5.2012 13
Vahvat veturimme pärjäävät, pk-yrityksillä menee huonommin Koneteollisuuden suhteellinen asema on parantunut ja se selviää muita pääaloja paremmin meneillään olevasta myllerryksestä Tuottavuus on maailman huippua Globalisaation mahdollisuuksia on hyödynnetty hyvin Tuotteisiin on integroitu eturintamassa älyä, softaa ja palveluja Mutta Meillä on pk-yritysvaje, erityisesti puuttuu monikansallisia pk-yrityksiä ja tuotannollisia investointeja Pk-yritysten tuloskunto on rapautunut Lähde: Kenelle arvoketju hymyilee? Etla 2012
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2010 Tavaravienti yhteensä 26 mrd. euroa* Pohjois-Amerikka 2,7 mrd. 10,4 % Länsi-Eurooppa 11,9 mrd. 45,4 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,7 mrd. 18,0 % Keski- ja Etelä-Amerikka 0,9 mrd. 3,3 % Afrikka 0,7 mrd. 2,7 % Lähi-itä 0,5 mrd. 2,0 % Aasia 4,6 mrd. 17,5 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 14 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus 16.5.2012
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Venäjälle Goods exports of technology industries from Finland to Russia 400 350 300 250 200 Milj., käyvin hinnoin / Million, at current prices Muutos / Change: 1-1,2012 / 1-1,2011, % 150 100 50 + 24 % + 47 % - 9 % + 74 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teknologiateollisuus* / Technology industries* Metallien jalostus / Metals industry Elektroniikka- ja sähköteollisuus / Electronics and electrotechnical industry Kone- ja metallituoteteollisuus* / Mechanical engineering industry* *) Pl. henkilöautojen kauttakulkukauppa / Excl. transit trade of passenger cars. Viimeinen havainto / Last observation: 1/2012 Lähde / Source: Tullihallitus / Board of Customs R:\mhul50af.ppt 2.4.2012/KE
Länsi-Euroopassa jatkuu lievä taantuma
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2012e 10 BKT:n kasvu 2012, % 9 8 Kiina 7 6 5 4 3 2 Kasvu keskimäärin: +3,3 % Pohjois-Amerikka Japani Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 1 0 Länsi-Eurooppa -1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2011, % Lähde: IMF (January 2012) 16.5.2012
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2012e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 10 BKT:n kasvu 2012, % 9 8 7 6 5 4 3 2 Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +1,8 % Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 1 0 Länsi-Eurooppa -1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2010, % Lähde: IMF (January 2012), Tullihallitus 16.5.2012
Teollisuuden uudet tilaukset Euroopassa ovat vähentyneet 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2005=100 EU27 Saksa Espanja Italia Suomi Ruotsi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeinen havainto 2/2012. Lähde: Eurostat 16.5.2012
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Global Manufacturing and Services Business Activity Index 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Teollisuus / Manufacturing sector Palvelut / Service sector Viimeinen havainto maaliskuu 2012 / Last observation March 2012. Lähde/Source: Markit
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Business Output Index 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Bkt 3 kk / 3 kk, % / GDP, 3 kk / 3 kk, % Ostopäällikköindeksi, vas. ast. / left scale BKT, oik. ast. / right scale Viimeinen havainto huhtikuu 2012 / Last observation huhtikuu 2012. Lähde/Source: Markit, Eurostat
Suomella on suuri haaste
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla yli 20 miljardia euroa 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto loka-joulukuu 2011. Lähde: Tilastokeskus 16.5.2012
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto loka-joulukuu 2011. Lähde: Eurostat 16.5.2012
Suomen kauppatase ja vaihtotase heikentyvät kroonisesti 12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto helmikuu 2012 Lähde: Suomen Pankki 16.5.2012
Suomen vaihtotase uhkaa vajota kriisimaiden tasolle 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Italia Iso-Britannia Espanja Viimeinen havainto loka-joulukuu 2011. Lähde: Eurostat 16.5.2012
Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa on vähentynyt 40 000 vuoden 2008 jälkeen, ulkomailla henkilöstö kasvanut voimakkaasti 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 16.5.2012 28
Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla maittain vuonna 2011 Muut maat 76 000 Kiina 65 800 23,1 % 20,2 % Unkari 6 400 Venäjä 6 800 Italia 6 900 Ranska 7 200 Iso- Britannia 9 100 2,0 % 2,1 % 2,1 % 2,2 % 12,4 % Intia 40 400 Puola 10 400 2,8 % 3,2 % 5,2 % 6,5 % 6,5 % Saksa 21 200 Meksiko 16 900 5,6 % 6,2 % Yhdysvallat 21 100 Ruotsi 18 200 Brasilia 20 400 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 16.5.2012
Yhteenveto Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat jonkin verran notkahtaneet viime kuukausina. Alan suomalaisyritysten henkilöstö kasvaa vahvasti kehittyvissä maissa, Suomessa henkilöstön määrä polkee paikallaan. Suomen vaihtotase uhkaa vajota jopa Euroopan kriisimaiden tasolle. Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Vientiteollisuuden kilpailukyky heikkenee jatkuvasti. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat vaarassa. Hallituksella on velvollisuus käyttää kaikki keinot viennin tukemiseksi. Yritysten uudistumista, investointeja ja kasvua on tuettava myös verotuksellisin keinoin. 16.5.2012
Toimintaympäristö muuttuu
Toimintaympäristö muuttuu, koska päähankkijoiden käyttäytyminen muuttuu Toimitusjohtaja Pekka Lundmark: Konecranesilla on pari vuotta sitten 30 000 toimittajaa Nyt toimittajia on 20 000 Pärjäisimme maailmanlaajuisesti 500-1000 yrityksen verkostolla Toimittajien tärkeimmät ominaisuudet: innovaatiot hinta laatu logistiikka tietojärjestelmät Toimitusjohtaja Pekka Lundmark Konecranes Oyj 16.5.2012 32
Laman jäljet metalli- ja konepajateollisuuden pk-yrityksissä Liikevoitto (EBIT): paras neljännes, mediaani ja heikoin neljännes 2004 2005 2006 2007 2008 2009 16.5.2012 Lähde: Jukka Vesalainen, Vaasan yliopisto
Pudotus ja toipuminen: liikevaihto 100 90 80 70 Kaikki yritykset Pienet alih + omat tuotteet Pienet oman tuotteen valmistajat 81,1 73,0 71,5 70,1 66,7 69,5 60 50 Raskas konepaja 58,5 57,4 Pienet alihankkijat 2008 2009 2010 63,5 58,2 Lähde: Jukka Vesalainen, Vaasan yliopisto 16.5.2012
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa Productivity* Development in Finnish Technology Industries 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 1995 = 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Jalostusarvo / Value added Tehdyt työtunnit / Hours worked Tuottavuus / Productivity *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. *) Productivity is measured as real value added produced per hours worked. When productivity grows (the curve rises) value added grows more than hours worked. Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland mpty04af.ppt 21.7.2011/mp
Suomalaisten pörssiyritysten myynti suuntautuu vahvasti kehittyviin maihin 16.5.2012 36
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä lisättävä Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2007 100 % Osuus maan koko tavaraviennistä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 51 58 56 72 68 28 20 15 16 16 10 11 12 15 19 6 9 17 17 17 7 7 9 Suomi Ruotsi Ranska Tanska Itävalta Italia *) Vertailussa yritysten koko perustuu yksinomaan niiden henkilöstön määrään. Henkilöstöä 250-50-249 10-49 0-9 Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics 16.5.2012 37
TRIOplus palvelut ja tilanne
Yrityksen tilannearviointi Uudet tuotteet Panostukset tuotekehitykseen uudet sovellusalueet ympäristömyötäisyys elinkaaripalvelut brändi, muotoilu Yrityksen asema ja suunta Kumppanuudet ja verkostot Yritysostot ja -järjestelyt Uudet teknologiat Myynti- ja markkinointiosaaminen Nykyiset tuotteet Kysyntä puolittunut Alhaiset katteet Nykyiset asiakkaat Panostukset myyntiin Onko uusia myyntikanavia? Onko uusia asiakastoimialoja? Uusille markkina-alueille? Uudet asiakkaat 16.5.2012 39
Operatiivisen suorituskyvyn kehittäminen Liiketoimintaympäristön tila ja muutokset Megatrendit: Teollisuuden rakennemuutos, Kiinan veto, talouden kriisit ja suhdanteet - Kehitä laadun hallintaa - Kehitä johtamista ja esimiestyötä - Kehitä logistiikkaa ja tietovälineitä - Satsaa osaamiseen - Automatisoi tuotantoa - Kehitä prosesseja Kilpailu: Kokonaiskustannukset vs. suoritteen hinta, matalan kustannustason maat, Asiakkaiden odotukset: Nopeus, joustavuus ja sitoutuminen; suuremmat kokonaisuudet, vähemmän suoria toimittajia Resurssien saatavuus ja hinta: Materiaalit, komponentit, työvoima Heterogeeninen metalli- ja konepajateollisuuden yrityskenttä Liiketoimintamalli Operatiivinen suorituskyky Strateginen asema Resurssit Taloudellinen tila Liittoutumis- ja omistajastrategia Pysy itsenäisenä Rakenna löyhä liitto Rakenna yritysryhmää omistusjärjestelyin Rakenna konserni Fuusioi ja rakenna yritys liiketoiminta-alueittain - Pitäydy komponenttitoimittajana - Kehity kohti järjestelmätoimittajuutta - Kehity kohti teknologiapartneruutta - Kehitä oma tuote - Kansainvälisty - Kehitä palveluliiketoimintaa - Kasva Liiketoiminnan kehittäminen Lähde: Jukka Vesalainen, Vaasan yliopisto 16.5.2012
Teknologiateollisuus kumppaneineen kehittää pk-yrityksiä Isot teemat
Toteuma 800 Teknologiateollisuuden ennakointi, viestintä ja toimijoiden koulutus Aktivointi- ja markkinointikäynti 800kpl 320 000 Preface (400 ) (320 000 ) Teknologia-alan pk-yritysten kansallinen kasvuohjelma Toteuma 465 Perusanalyysi (500 ->540 kpl) Basic (1000 ) Palvelujen ostobudjetti 540 000 ( 465 000 ) 248 103 114 9 Kehittämisohjelma (230->290 kpl) Advanced (1000 ) Kilpailutus ja hankinta / yritys (2000 ) Kehittämistoimenpiteitä (180 kpl) 50% joka voi myös olla strategiaprosessin toteutus 650 000 (248 000 ) (206 000 ) 1 580 000 (965 345 ) Toteutusaika 2009-2013 Budj. 3 507 900
Aktivoidut yritykset - Preface
Aktivointien palvelutarpeita 800 yritystä
Kehitysohjelman toteuttaminen Kohdistui tärkeisiin alueisiin Tuotti hyödyllisiä tuloksia Voin suositella muille yrityksille
Isot teemat kolmen vaiheen askellus Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja yritysverkostot 1. vaihe Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden analysointi Teeman täsmentäminen Yritysten kartoittaminen ja ylimmän johdon haastattelut Alustavan yritysverkoston muodostaminen Vaiheen budjetti 40 k 50 % Teknologiateollisuus 50 % Tekes Kehittyneet liiketoiminta- ja tuotekonseptit 2. vaihe Markkinoiden ja asiakastarpeiden täsmentäminen Liiketoiminta ja tuotekonseptin alustava kuvaaminen Vaiheen budjetti vaihtelee Rahoituksesta erillinen päätös 50 % yritykset 50 % Tekes Kansainvälistä kasvua ratkaisu- ja palveluliiketoiminnalla 3. vaihe Toteutetaan 2. vaiheen suunnitelmien mukaan Tähtää nopeaan kaupalliseen menestykseen Yritykset ottavat vastuun Budjetti ja rahoitus vaihtelevat suurissa rajoissa Harvoin julkista tai Teknologiateollisuuden rahoitusta, mutta mm. Tekesin arvoverkkorahoitus, max 10 M /hanke
Kakkosvaiheen teemat 11.4.2012 Tuulivoima-alan toimittajat (Stera Technologies Oy, Meehanite Worldwide Corporation, Ekin Muovi Oy, Brevini Finland Oy) Venäjän öljyteollisuuden modernisointi (Kvaerner Finland, Neste Jacobs, Wärtsilä ja useita pk-yrityksiä) Ydinenergia-alan toimittajat Käyttöautomaatio: Metso Automation, VTT (simulaattori), YIT Teollisuuspalvelut, Neste Jacobs ja Finnatom Oy (taustalla 7 suunnittelu- ja asiantuntijayritystä) Teräs- ja putkistorakennemoduulit: Descal Engineering, Finnatom, Finnatom/Audacon, Finnmap Consulting, Haapasaari Works, Leinolat Group/Uwira, Normek, Ruukki Construction, STX Europe, Telatek, YIT Teollisuuspalvelut, Hollming Works, Technip Offshore Finland, OMP Konepaja Coolbrook Oy
Ykkösvaiheen teemoja työn alla 11.4.2012 Vedenpäällinen rakentaminen (Marinetek, EMC talotekniikka, Gebwell, Clewer, Neapo, Halton, Oilon, Wavin-Labko, Evac, Helkama Bica, Joptek, Biolan ja Lemcon) Kansainvälistymisen helpotusoperaattori (MSP Hanlog Oy, Ekeri Oy, Antti Teollisuus Oy, Reikälevy Oy ja Junkkari Oy sekä mahdollisesti Ala Talkkari Oy ja Vilakone Oy) Modulaarinen ja integroiva rakentaminen (Neapo, Halton, Merivaara) Ympäristö- ja energiatekniikan ratkaisuja Saksaan (CPS-Consulting Saksa) Energiatehokkuusratkaisut ja -palvelut Kiinan teollisuudelle (ryhmää muodostetaan) Businesta bioenergiasta (ryhmää muodostetaan) Kv. projektijohtamisen palvelut (Dovre Group Oy)
Teema-aihioita valmistelussa ykkösvaiheeseen Green offshore -energia-ja ympäristöteknologian liiketoimintamahdollisuudet arktisilla merialueilla (Arctech Helsinki Shipyard, STX Finland, Deltamarin, Napa, Hollming Works, Meritaito) Kevyen ratajärjestelmän sovellukset erityisesti kaivosteollisuuden kuljetustarpeisiin (Rail-Veyor Finland Oy) Lentokonemoottoreiden automaattiset puhdistusjärjestelmät (Galvatek ja FinnSonic) Terästeollisuuden kuonavuoret (Amcom Europe Ltd ja Metal Slag Service Finland Oy) Liiketoimintavastuun ottava kokonaistoimittaja, Venäjän energia- ja ympäristöliiketoiminta (Kaukomarkkinat) Venäjän vedenpuhdistuslaitokset (Imperi Group Oy) Kiinan sellu ja paperi Venäjän autoteollisuuden järjestelmätoimitukset (Integria) Elektroniikkaromu (ZenRobotics, Akkuser, MetroSense, Kuusakoski) DigiEcoCity Smart Grid
HT Laserin Vieremän tehdas Uutta bisnestä verkostolle Tähtäimessä on synnyttää verkostolle oma tuote, se on merkittävä askel kohti teknologiapartneriutta. Tärkeintä kuitenkin on kehittää nykyistä verkostoa sekä pitää huolta sen hyvinvoinnista ja kilpailukyvyn kehityksestä. Sijainti avainasiakkaiden, Normetin ja Ponssen, kupeessa on strateginen valinta. Toimittajaverkoston keskinäisen liiketoiminnan kasvattamisesta on tavoitteena tehdä huomattava bisnes. Tuotannon läpimenoaikaa, tilaus-toimitusprosessia ja tehtaan materiaaliläpivirtausta tarkastellaan aktiivisesti verkoston yhteisillä mittareilla. Tärkeä osa verkoston kehittämisessä on sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Osaamisen aktiivinen jakaminen luo uusia huipputeknologian tuotteita sekä tekee olemassa olevista tuotteista entistäkin kilpailukykyisempiä. Tuotantopäällikkö Juha Anttila Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
Pelaser Oy Investoinnit kasvun mahdollistajana Seinät tulivat esteeksi kasvullemme. Tavoitteenamme on nostaa tuotannon automaatioastetta sekä tehostaa tilaus- ja toimitusprosessia kymmenellä prosentilla päivittäisen logistiikan järkeistämisen tuella. Noin kahden miljoonan liikevaihtoa tekevä yritys investoi uuteen halliin ja koneistoon liikevaihtonsa kokoisen summan. Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin ja palvelujen hyvä laatu takaavat toiminnan jatkuvuuden ja uudet tilaukset. Koko verkostolla halu kasvaa nykytilasta eteenpäin. Progress-jatkoanalyysin avulla tunnistettu liiketoiminnan kasvua edistäviä kehittämiskohteita. Tuotantoprosesseissa havaittuja pullonkauloja ratkaistaan uusissa tiloissa. Osaamisen kehittäminen, niin yrityksen oman, asiakkaiden kuin yhteistyöverkostonkin, tehostaa prosesseja. Yrittäjä Pekka Larkala Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
Detector Oy Keski-Eurooppaan suuntaava kaasunvalmistaja Progress-työkalulla saimme laajasti kaikki yrityksen osa-alueet käsiteltyä. Yksi TRIOplus-ohjelman merkittävimmistä hyödyistä on uusien näkökulmien saaminen. Kasvua viennistä ja toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä TRIOplus-hanke ja yhteistyö yrityskehittäjän kanssa antoivat kehitystyöhön erinomaiset eväät Kehittämissuunnitelman keskeisimpiä tavoitteita Keski-Euroopan vientiin panostaminen, hallitusja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen sekä koulutuksen lisääminen myyntiin. Tavoitteena palkata kehityspäällikkö viemään myöhemmin konkretisoituvaa vienti- tai markkinointihanketta eteenpäin Toimitusjohtaja Pentti Maunu Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
Konepaja Facor Kasvava kansainvälistyjä "Teimme kohdemaista markkinaselvitykset Finpron avulla. Pk-yrityksenä meillä ei olisi ollut siihen yksin mahdollisuuksia. "Markkinoiden analysointi auttaa meitä hyödyntämään omia vahvuuksiamme. Emme halua lähteä kilpailemaan vain hinnalla. "Yksin oikeiden kontaktien löytäminen ja tapaamisten järjestäminen ei olisi onnistunut." Finpron kanssa yhdessä toteutettu liiketoimintamallin kartoitus auttoi terävöittämään omaa toimintaa ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen suuntaa Markkinaselvitykset kohdemaiksi valituista Venäjästä ja Intiasta, paikallisten yhteyksien luominen ja yritystapaamisten järjestäminen Finpron avulla Tavoitteina liikevaihdon kasvattaminen kansainvälisen liiketoiminnan avulla, tarjonnan laajentaminen palveluliiketoimintaan, tunnettavuuden kasvattaminen ja asiakaskunnan laajentaminen Toimitusjohtaja Kauko Puranen Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
Hyrles Oy Määrätietoinen kehittäjä "Kehittämisprosessin avulla pyrimme takaisin kasvu-uralle. Tälle ja ensi vuodelle tavoitteenamme on 30 prosentin kasvu. "Progress-järjestelmä auttaa viemään prosessin hallitusti läpi. Tällöin kehittämistyö ei jää muiden kiireiden jalkoihin." Liiketoiminnan analysointi Progress-työkalulla nosti esiin tärkeimmät kehittämiskohteet Kehittämisprosessi tehokkaasti käyntiin: aktivointikäynti 12/2010, perusanalyysi 1/2011, prosessianalyysi 3/2011, kehittämisohjelma 4/2011, toimenpiteet aikataulutettu syksylle 2011 ja keväälle 2012 Kehittämistoimenpiteitä: koulutus (tekninen osaaminen, asiakaspalvelu ja myynti), siirtyminen Lean-pohjaiseen tuotantoon, Six Sigma -työkalun ja CRM-järjestelmän käyttöönotto, laatu- ja ympäristöjärjestelmien sähköinen kuvaus Tavoitteina kasvun lisäksi kilpailukyvyn parantaminen, tuotantoprosessin tehostaminen sekä toimitusvarmuuden ja laadun parantaminen Toimitusjohtaja Juhani Hyry Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
Mense Oy Metsäkoneiden asiantuntija Mentorointi selkeytti omia ajatuksia, auttoi jäsentämään asioita sekä toi esiin uusia ratkaisuja ja tärkeitä kehityskohteita. "Arjen keskellä tulee helposti vain painittua juoksevien asioiden kanssa, jolloin kiire estää liiketoiminnan syvällisemmän pohdinnan." TRIOplus-hankkeen aktivointikäynti ja Progress Basic -analyysi syksyllä 2010, mentorointiprosessi keväällä 2011, kehittämissuunnitelma ja sen toteutus keväällä ja kesällä 2011 TRIOplus-hankkeen paikallinen yhteistyökumppani Lappeenranta Innovation etsi kaksi yritykselle sopivaa mentoria Mentorointiprosessiin sisältyi kolme tapaamista noin kuukauden välein Tärkein tavoite tuotannon tehostaminen, jotta yritys pystyy vastaamaan kysyntään sekä yhdistämään uusien ja vanhojen tuotteiden tuotannon sujuvasti Omistaja / yrittäjä Seppo Mentula Lähde: TRIOplus-lehti 2/2011
P & P Teollisuusautomaatio Kasvuhaluinen Kiinan valloittaja Yritysanalyysin tekeminen on avannut asioita, joita uutena yrittäjänä ei aina huomaa. Olen alkanut ymmärtää seikkoja, jotka on välttämätöntä ottaa huomioon, kun yritys suuntaa kasvuun. Kasvun ja kehittämisen toimintalinjasta tukea kansainvälistymiseen. Liiketoimintatapa ja toimintaprosessit kuntoon Kiinan markkinoille. Progress-työkalulla toteutettu tilannekartoitus ja yritysanalyysi auttoivat ymmärtämään strategisen suunnittelun merkityksen. Toimitusjohtaja Pekka Uusitupa Lähde: TRIOplus-lehti 1/2011
Fenestra, Hydro Aluminium Salko ja Pilkington Avoimen kommunikoinnin kolmikko Sujuvan tiedonkulun ja yhteisten mittareiden ansiosta toimitusvarmuutemme ja työtehomme ovat parantuneet ja laatuvirheet vähentyneet. TRIO-forum perustettiin yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi. Yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä luo hyvän kokonaiskuvan ja tehostaa toimintaa. Viestinnän ja innovoinnin kehittämiseksi uusi yhteinen sosiaalinen alusta. Ostaja-myyjä ja päähankkija-alihankkija -suhteista kohti tasavertaista kumppanuutta. Fenestran työn tehokkuus kasvanut 25 %, Salkolla tuplaantunut. Tehtaanjohtajat Fenestran Jyrki Kataja ja Salkon Jouni Niinikoski Lähde: TRIOplus-lehti 1/2011
Rip-Pro Engineering Kelauskonetoimitusten kiinnostavin kumppani Progress-työkalua hyödyntämällä olemme voineet pureutua olennaiseen ja priorisoida kehittämiskohteita. Samalla myös budjetointi on tarkentunut. Osaamme aiempaa paremmin hyödyntää ELY-keskuksen tarjoamia kansainvälistymispalveluja. Potkua toimintaan Etelä-Savon POOLIplusaktivointihankkeesta. Tavoite: vuoteen 2015 mennessä kansainvälisesti tunnetuin ja halutuin yhteistyökumppani kelausprosesseihin pohjautuvissa kokonaistoimituksissa. POOLIplus-koordinaattori sparrasi kansainvälistymisen haasteissa ja uuden liiketoimintakokonaisuuden omaksumisessa. Progress-työkalulla tehty suunnittelu auttoi välttämään kansainvälistymisen sudenkuopat. Yrittäjä Markku Ripatti (Rip-Pro Engineering) ja kehityspäällikkö Niko Halonen (Miktech Oy) Lähde: TRIOplus-lehti 1/2011
Suomen Terästekniikka Teräksinen edelläkävijä Helppokäyttöinen Progress-työkalu on tuonut kehitystyöhön systemaattisuutta ja konkretiaa. Toimitusjohtaja Markku Vainikainen Strategisten kumppaneiden ja uusien asiakkuuksien johdonmukainen hankinta on tuonut hyviä tuloksia ja parantanut tunnettavuuttamme. Myyntijohtaja Risto Rautavirta Mittava investointi uuteen pintakäsittelyhalliin. Tuottavuus varmistettiin kehittämällä liiketoimintaa. Tavoitteeksi asetettiin hallittu kasvu kohtuullisella riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmessa vuodessa. Avuksi Progress-työkalu, jolla tehtiin perusanalyysi kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelma. Liiketoiminnan kartoituksen jälkeen määriteltiin kehittämisohjelma Progress-työkalun avulla. Kehittämisen avaimiksi pintakäsittelyn jalostusasteen nostaminen, panostus markkinointiin ja uusiin asiakkuuksiin sekä uuden tuoteperheen kehittäminen. Myyntijohtaja Risto Rautavirta Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010
Laserle Ahkera kehittäjä Alihankkijayrityksen toimenkuva muuttuu jatkuvasti, sen vuoksi yrityksenkin pitää olla valmis muuttumaan ja kehittymään. On hyvä saada ulkopuolista näkemystä yrityksen toimintaan. Lisääntyneiden tilausten myötä tarve toiminnan tehostamiseen. Tukea tavoitteille Uudenmaan ELY-keskuksen Tuotto+-ohjelmasta. Strategiatyössä apuna ELY-keskusten pk-yrityksille suunnattu liiketoimintasuunnitelma. Konsulttien avulla laitettiin tuottavuusmittarit ja toimintavarmuus kuntoon. Lisäksi hankittiin uusia koneita ja uusittiin toiminnanohjausjärjestelmä. Lähitulevaisuudessa suunta kansainvälisille markkinoille. Toimitusjohtaja Gustav Båsk Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010
D-FENCE Tinkimätön laaduntarjoaja Saimme, mitä haimme. Halusimme palvelumme laadulle auktorisoinnin. Jouduimme pohtimaan asioita, ja sen ansiosta tiedämme nyt oikeasti, mistä laatu muodostuu. Lisäksi saamme laatusertifikaatista kilpailuetua. D-Fencen toimitusjohtaja Juha Oravala (kuvassa) Laatujohtaminen ja laadunhallinta ovat tärkeitä osa-alueita yrityksen menestymisen kannalta. Tulokset eivät synny itsestään, vaan tekemisen kautta. Laatukeskuksen kehityksen ja markkinoinnin johtaja Margit Lindholm. Apua laatusertifikaatin hakemiseen ja laatukäsikirjan koostamiseen Laatukeskuksen konsultilta. Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010
JTA-Connection Kasvava kansainvälistyjä Sain erinomaista apua ja aloin ymmärtämään, mistä kansainvälisille markkinoille menosta on kyse. Finprolta apua kansainvälisen kasvun suunnitteluun, markkinoille menoon ja markkina-aseman parantamiseen. Kohteeksi valikoitiin Saksan markkinat. Mukaan Globaali, kasvuyrityspalvelu KVLTS sekä GoGlobalohjelmiin. Finpron konsultin kanssa tehdystä liiketoimintasuunnitelmasta hyvä ohjekirja asiakkailta kysyttiin kehitysideoita. Toimitusjohtaja Timo Ahonen Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010
Master Automation Group Aasian automaatio-osaaja Finnveraan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siellä on paljon asiantuntemusta, yritystutkijoiden kanssa on helppo myös sparrata omaa liiketoimintasuunnitelmaa. Samalla yritys saa arvokkaita vinkkejä. Finnvera pyydettiin avuksi tukemaan kasvua ja kansainvälistymistä. Finnveran kautta vientitakauksia ennakkomaksuille sekä käyttöpääomarahoitusta Aasian toimipisteiden käynnistämiseen. Liikevaihto yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa, henkilöstön määrä kasvoi noin 30:stä 90:een ja yritys saavutti vahvan jalansijan tärkeimmällä markkinaalueellaan. Toimitusjohtaja Teijo Fabritius Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010
Eurosinkitys Sinnikäs selviytyjä Kannattaa ainakin harkita avun hakemista, itselle se antoi eväät uudelle nousulle. Konsultti sanoi ensimmäiseksi, että toimiva yritys, eiköhän laiteta uudestaan kuntoon. Ari Kiviluoma, Eurosinkitys Oy:n perustaja Eurosinkitys selvisi taantumasta TalousapuPLUS- terveyttämispalvelun ja TMC-konsultin avulla. Lähde: TRIOplus-lehti 1/2010