Opetusministeriö Undervisningsministeriet opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Suomalaiselle koulutusjärjestelmälle on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa ja valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 asetettu runsaasti tavoitteita, jotka koskevat väestön koulutustason nostoa, koulutusjärjestelmän tehokkuutta, syrjäytymisen ehkäisyä, keskeyttämisen vähentämistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyysasteen nostamista. Tavoitteena on, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan myös jatkossa turvata ja että laadukasta koulutusta on yksilöiden, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeista lähtien hyvin saatavilla. Samalla koulutusjärjestelmää kehitetään siten, että lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä ja pidemmällä aikavälillä 75 prosenttiin. Muun muassa tätä tavoitetta tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita koulutuksen tehokkuuden lisäämiseksi ja läpäisyn kasvattamiseksi. Samalla tavoitteena on väestön koulutustason nostaminen siten, että suomalaisten koulutustaso on yksi maailman korkeimmista: tavoitteena on, että perusasteen jälkeisen koulutuksen suorittaneiden osuus nuorista aikuisista olisi 92,5 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneiden osuus olisi 38,5 prosenttia nuorista aikuisista vuoteen 2015 mennessä. Nykytilanteessa 90 % nuorista 25 34-vuotiaista aikuisista on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 29 % korkeakoulututkinnon. Tässä analyysissa tarkastellaan suomalaista koulutusta kansainvälisen tilastoaineiston valossa. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten tilastollisesti asettuu kansainvälisessä vertailussa suhteessa hallituksen tavoiteasetteluun.
Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet 25 64-vuotiaasta väestöstä eräissä OECD-maissa Korkeakouluihin siirtyminen iän mukaan vuonna 2006 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Norja 80 % 79 % 84 % Tanska 82 % Australia 72 % 67 % 69 % 51 % Kanada Korea Sveitsi 80 % 86 % 77 % 83 % 85 % Uusi-Seelanti 69 % Yhdysvallat 88 % OECD:n KA EU:n KA 68 % 69 % 20 % 50 % 80 % 18,4 19,7 22,6 Australia 18,7 20,9 27,1 Belgia 18,4 19,1 23,2 18,4 19,0 22,8 18,5 19,6 25,4 Japani 18,3 18,6 19,2 Korea 18,3 18,8 20,0 Kreikka 18,2 18,9 25,9 Mexico 18,4 19,5 22,7 Norja 18,8 20,1 29,5 18,6 20,1 27,5 Puola 19,5 20,3 22,6 20,1 22,4 29,6 19,9 21,2 24,0 19,8 21,6 27,8 Tanska 20,8 22,6 27,9 Unkari 19,3 21,0 28,0 Uusi-Seelanti 18,6 20,8 <40 Yhdysvallat 18,4 19,5 24,9 Väestön koulutustaso Suomessa on panostettu merkittävästi väestön koulutustason nostamiseen. Taustalla on ollut ajatus osaamisesta keskeisenä kilpailukykytekijänä ja yksilöiden oman urakehityksen tukeminen tietoja ja taitoja kasvattamalla. Kansainvälisesti vertaillen tässä on onnistuttu verraten hyvin kun tarkastellaan vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta 25 64-vuotiaasta väestöstä. Heistä 80 prosenttia on suorittanut joko lukion tai ammatillisen koulutuksen. Luku on selvästi OECD:n keskiarvoa korkeampi; edelle kuitenkin menevät esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Sveitsi ja. Miehistä tutkinnon on suorittanut 77 prosenttia ja naisista 82 prosenttia. Nuorilla aikuisille (25 34-vuotiaat) tilanne on vielä parempi: heistä 90 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Maailman kärjessä on Korea, jossa 97 prosenttia vastaavan ikäisistä on suorittanut tutkinnon. Tavoitteena on nostaa väestön koulutustasoa edelleen. Vaikka tilanne toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osalta on hyvä, on se huomattavasti heikompi tarkasteltaessa korkeakoulututkinnon suorittaneita. Korkeakoulututkinnon suorittaneen työikäisen väestön suhteellinen osuus on sama kuin OECD:n keskiarvo, mikä on selvästi maailman kärkimaita pie- nempi. 25 64-vuotiaista suomalaisista 19 prosenttia on suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon, kun vastaava luku esimerkiksi Yhdysvalloissa on 35 prosenttia, Norjassa 31 prosenttia ja Alankomaissa 28 prosenttia. Sukupuolittain tarkasteltuna korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudet ovat verrattain tasaiset 25 64-vuotiailla. Näyttää kuitenkin siltä, että nuorilla aikuisilla korkeakoulututkinnon suorittaminen on alkanut voimakkaasti painottua naisiin. Kun 25 34-vuotiaista miehistä 24 prosentilla on korkeakoulututkinto, on vastaavan ikäisistä naisista tutkinto 35 prosentilla. Korkeakoulututkinnon suorittaneen väestön naisistuminen näyttää olevan kansainvälinen ilmiö. Ainakin ssa, Norjassa, ssa, Puolassa, ssa ja Tanskassa ero naisten hyväksi on vähintään 10 prosenttiyksikköä 25 34-vuotiaiden ikäryhmässä. Tavoite väestön koulutustason nostamiseksi yhdeksi maailman korkeimmista edellyttää vielä jatkotoimia, sillä nykykehityksen valossa kärkeä ei saavuteta automaattisesti. Vaikka tilanne nuorilla aikuisilla (25 34-vuotiaat) on koko työikäistä aikuisväestöä parempi, ovat myös muut maat panostamassa nuorten koulutustason kehittämiseen. Suomalaisista nuorista aikuisista 29 prosentilla on korkeakoulututkin- opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4
40 35 30 25 20 Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä eräissä OECD -maissa 15 10 5 0 Norja Tanska Australia Japani Kanada Korea Kreikka Puola Slovakia Tšekki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat OECD:n keskiarvo EU:n keskiarvo 45 40 35 30 25 Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus 25 34-vuotiaasta väestöstä eräissä OECD -maissa 20 15 10 5 0 Norja Tanska Australia Japani Kanada Korea Kreikka Puola Slovakia Tšekki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat OECD:n keskiarvo EU:n keskiarvo to, kun vastaava osuus esimerkiksi ssa on 31, Yhdysvalloissa 35, Alankomaissa 34 ja Norjassa 40. Koulutuksen nivelvaiheet ja koulutuksen kesto Viime aikoina on käyty paljon keskustelua suomalaisen koulutusjärjestelmän tehokkuudesta ja korkeasta keskimääräisestä valmistumisiästä. Tavoitteena on tutkinnon suorittamisajan lyhentäminen kaikilla perusasteen jälkeisillä koulutustasoilla. Korkeaan keskimääräiseen valmistumisikään Suomessa vaikuttaa tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan lisäksi hidas siirtyminen koulutusasteiden välillä ja ns. moninkertainen koulutus. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvien osalta tilanne on Suomessa hyvä. Noin 97 prosenttia perusopetuksen päättävistä sijoittuu välittömästi jatko- tai lisäopintoihin 1. Siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluihin on sen sijaan hitaampaa. Suomessa 20 prosenttia uusista korkeakouluopiskelijoista on opinnot aloittaessaan korkeintaan 19,8 -vuotiaita. Ikä on OECD-maiden kuudenneksi korkein. 80 prosenttia uusista korkeakouluopiskelijoista on korkeintaan 27,8-vuotiaita, mikä on OECD-maista seitsemänneksi korkein ikä. Suomessa korkeakouluopintoihin siirrytään useimpia maita myöhemmin. Samalla tasolla ovat Tanska, Unkari ja Sveitsi. ssa korkeakouluihin siirtyminen on vielä hitaampaa. Merkillepantavaa on, että Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2006 korkeakouluihin siirtyminen näyttää edelleen hidastuneen. Siirtymisen hitauteen on useita syitä, joista osa liittyy nuorten elämäntilanteeseen ja oman uravalinnan hahmottamiseen. Miehillä opintojen aloittamiseen vaikuttaa myös yleinen asevelvollisuus. Siirtymiseen vaikuttavat myös koulutusjärjestelmään liittyvät tekijät, kuten ohjauksen ja neuvonnan saatavuus, opiskelijoiden tukitoimet ja opiskelijavalinta. Nuorista 15 19-vuotiaista oli koko- tai osaaikaisessa koulutuksessa noin 88 prosenttia, mikä on kansainvälisesti korkea osallistumisaste. OECD:n keskiarvo on 81,5 prosenttia. 1 Arviossa mukana tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi perusopetuksen lisäopetus ja kansanopistojen järjestämä koulutus.
20 29 -vuotiaat päätoimisessa tai osa-aikaisessa koulutuksessa 2000 2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 22 % 23 % 23 % 25 % 26 % 26 % 27 % Australia 28 % 28 % 33 % 33 % 33 % 33 % 33 % 24 % 23 % 23 % 22 % 22 % 22 % 22 % 24 % 24 % 27 % 26 % 28 % 29 % 17 % 18 % 19 % 17 % 18 % 19 % 19 % 20 % Kanada 23 % 24 % 25 % 25 % 25 % 26 % 26 % Korea 24 % 25 % 27 % 27 % 28 % 27 % 32 % Kreikka 16 % 22 % 25 % 26 % 28 % 24 % 28 % Mexico 9 % 9 % 10 % 10 % 11 % 11 % 11 % Norja 28 % 26 % 26 % 29 % 29 % 29 % 30 % 22 % 22 % 22 % 23 % 23 % 22 % 21 % Puola 24 % 26 % 28 % 29 % 30 % 31 % 31 % 19 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % 33 % 33 % 34 % 34 % 36 % 36 % 36 % 24 % 24 % 26 % 27 % 28 % 28 % 28 % 38 % 39 % 40 % 40 % 41 % 43 % 43 % Tanska 35 % 36 % 36 % 36 % 36 % 38 % 38 % Unkari 19 % 20 % 21 % 22 % 24 % 24 % 25 % Uusi-Seelanti 23 % 25 % 28 % 30 % 31 % 30 % 29 % Yhdysvallat 21 % 22 % 23 % 22 % 23 % 23 % 23 % OECD:n KA 22 % 22 % 23 % 24 % 25 % 25 % 25 % EU:n KA 22 % 22 % 23 % 24 % 25 % 25 % 25 %. Ison-Britannian tiedoissa tilastointimuutos vuodesta 2006 lähtien. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta edelleen. Työikäinen väestö vähenee ja hyvinvointi tulisi turvata aiempaa pienemmällä työvoimalla. Työllisyysasteen nostamiseksi olisi ihanteellista, että mahdollisimman suuri osa nuorista olisi koulutuksessa ja valmistuisi nopeasti. Nuorten 15 19-vuotiaiden osalta olemme hyvässä tilanteessa, mutta vanhemmissa ikäluokissa opiskelijoiden osuus on huomattavan korkea. Opiskelijoiden osuus ikäluokassa 20 29 on työllisyystavoitteen kannalta korkea. Suomessa ko. ikäluokasta koulutuksessa on noin 43 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on 25 prosenttia. Suomessa opiskelijoiden osuus on OECD-maiden korkein ja selvästi korkeampi kuin esimerkiksi ssa ja Tanskassa. Opiskelijoiden osuus ikäryhmässä 30 39 on myös OECD-maiden korkein yhdessä Australian kanssa. Suomalaiseen korkeaan koulutukseen osallistumisasteeseen on useita syitä. Suomessa on useisiin verrokkimaihin nähden laaja korkeakoulutarjonta. Maita vertailtaessa tulee ottaa huomioon, että koulutukseen osallistuminen ylipäätään vaihtelee voimakkaasti maittain. Korkea koulutukseen osallistuminen kertoo siitä, että suuri osa nuorista suorittaa koulutuksen. Toisaalta suomalaisten siirtyminen koulutusasteiden välillä on hidasta ja opiskeluajat ovat verrattain pitkiä. Aktiivinen kouluttautuminen vahvistaa suomalaista osaamista. Toisaalta runsas koulutukseen osallistuminen kuitenkin vähentää työhön osallistumista ja tekee työelämään siirtymisen myöhäisemmäksi. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että koulutukseen haluavat sijoittuvat ilman viivettä koulutukseen ja että tutkintojen suoritukseen käytetty aika ei tarpeettomasti veny. Koulupudokkaat Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta jäävien osuus vaihtelee huomattavasti eri maissa. Tässä tarkastelussa näillä koulupudokkailla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun jälkeistä tutkintoa eivätkä ole koulutuksessa. Vuonna 2006 EU:n keskiarvolla tarkasteltuna koulupudokkaita 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä oli 15,3 prosenttia. Suomessa tilanne on EU:n keskiarvoa parempi, 8,3 % ikäryhmästä. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4
50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 n Koulutuksessa olevien osuus ikäluokasta eräissä OECD-maissa 2006 Irlanti Tšekki Yhdysvallat Unkari Korea Norja Australia Islanti Tanska 20 29-vuotiaat 30 39-vuotiaat 40-vuotiaat ja sitä vanhemmat 18 24-vuotias väestö, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja jotka eivät ole koulutuksessa 2000, 2006 ja 2007 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tšekki Puola Norja Tanska Belgia EU 2000 2006 2007 Lähde: Eurostat Vähiten EU-alueella pudokkaita oli Tšekissä (5,5 %) ja Puolassa (5,6 %). Kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että perusasteen jälkeistä koulutusta ilman jäävien osuus pienenee merkittävästi ja että koko peruskoulun ja lukion päättävälle ikäluokalle varataan mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen hankkimiseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa. Pudokkaiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2000 Suomessa pudokkaita oli 8,9 % ja EU:ssa keskimäärin 17,6 %. Vuoden 2007 ennakkotietojen perusteella Suomen tilanne (7,9 %) on edelleen parantunut. Myös EU:n keskiarvo on kohentunut vuoteen 2007 ollen 14,8 %, joskaan kyseisen vuoden tietoa ei ole vielä saatavissa kaikista vertailun kannalta merkittävistä maista. Miesten osuus koulupudokkaista on huomattavasti naisia suurempi. Vuonna 2007 Suomessa naisten osuus oli 6,3 % ja miesten 9,7 %. EU:n keskiarvolla tarkasteltuna tilanne on samankaltainen, miesten osuus oli 16,9 % ja naisten 12,7 %. Suomessa miesten tilanne on parantunut vuodesta 2000 (11,3 %), naisten tilanne on pysynyt lähes ennallaan (6,5 %).
60,0 50,0 Työnhakuaika valmistumisen jälkeen eräissä EU-maissa 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Irlanti Väliaikainen työ Vakituinen työ Belgia Kreikka Lähde: Progress towards the Lisbon objectives in education and training, indicators and benchmarks 2007 25,0 % 20,0 % 15,0 % 25 29 vuotiaiden nuorten työttömyysasteet koulutusasteen mukaan eräissä OECD-maissa 2006 10,0 % 5,0 % 0,0 % Yhdysvallat Irlanti Tsekki Unkari Uusi-Seelanti Kanada Belgia Puola Kreikka OECD:n KA EU:n KA Vain perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Koulutuksesta työelämään siirtyminen Koulusta työelämään siirtyminen on tärkeä indikaattori, jolla mitataan koulutuksen tehokkuutta. Koulusta työhön siirtymistä voidaan tarkastella esimerkiksi sen ajan pituudella, jonka henkilö joutuu olemaan työttömänä valmistumisensa jälkeen ennen ensimmäistä työpaikkaansa, tai prosenttilukuna, minkä verran jostakin tietystä vastavalmistuneiden nuorten ikäryhmästä on työttömänä verrattuna koko ikäryhmään. Euroopan unionin Lissabonin tavoitteiden seurantaindikaattorina käytettiin mm. valmistuneiden työnhakuaikoja. Raportissa Progress towards the Lisbon objectives in education and training, indicators and benchmarks (2007) käytettiin tietoja tutkimuksesta, jossa mitattiin yhtä nuorten ihmisten kohorttia ja heidän kokemuksiaan seitsemän vuoden ajan (1994 2000) sen jälkeen, kun he olivat päässeet peruskoulusta. Tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka kauan kesti, kunnes nuori sai jonkinlaisen työpaikan ja myös, kuinka paljon seuratun seitsemän vuoden aikana nuori oli ollut työttömänä. Vaikka tiedot kuvaavatkin tilannetta useita vuosia sitten, näkyy selkeästi se, että nuorten työttömyys riippuu yleisestä työttömyysasteesta. Huomionarvoista on myös se, että suomalaisilla nuorilla erityisesti väliaikaisen työhön pääsy kesti suhteellisen kauan eurooppalaisiin ikätovereihinsa verrattuna. Tähän tilastolliseen seikkaan vaikutti luonnollisesti vielä 1995 jatkunut lama Suomessa. Se kertoo kuitenkin myös siitä, että taloudellisesti heikossa tilanteessa nuoret ovat haavoittuvin ryhmä. Suomalaisilla työmarkkinoilla rekrytoinneissa korostetaan työkokemuksen merkitystä silloin, kun työvoiman tarjonta on suhteellisen suurta. Suomalaisissa nuorissa ikäluokissa niiden osuus, jotka eivät ole opiskelemassa ja ovat työttömänä, on 28 OECD-maan ja 19 EU-maan keskiarvojen alapuolella. 20 24 vuotiailla näyttää olevan suhteellisesti ottaen suurin riski jäädä opiskelun ja työn ulkopuolelle. Tässä ikäryhmässä ero kansainvälisiin keskiarvoihin on pienimmillään. Pysyvästi kaikki opintojen ja työn ulkopuolella olevat nuoret eivät jää vaille opiskelu- tai työpaikkaa. Ikäryhmässä 25 29 vuotiaat osuus putoaa melkein kaksi prosenttiyksikköä. Voi siis sanoa, että koulutusjärjestelmään palaa tai työllistyy noin 6 000 nuorta aikuista. Se, opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4
Nuoret, jotka eivät ole opiskelemassa ja ovat työttömänä, prosenttia ikäluokasta 2006 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Tanska Uusi-Seelanti Irlanti Yhdysvallat Sveitsi Unkari Tsekki Belgia Kreikka Puola Slovakia OECD:n KA EU:n KA 15 19-vuotiaat 20 24 -vuotiaat 25 29-vuotiaat että 20 24 vuotiaista suhteellisen moni joko hakee opiskelu- tai työpaikkaa tai tietoisesti on aktiivisten toimintojen ulkopuolella, ei ole kansantalouden näkökulmasta kannattavaa. Näiden nuorten saaminen nopeammin opintojen pariin tai työelämään on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa suomalaisilta työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Useimmissa OECD-maissa pätee se, että mitä korkeampi koulutus sitä pienempi todennäköisyys joutua työttömäksi. Kun verrataan 25-29 vuotiaita koulutuksen mukaan, niin vain Kreikassa perusasteen koulutuksen saaneiden työttömyys on pienin ja korkea-asteen suurin. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on toisen asteen koulutusta saaneiden työttömyyttä korkeampi ssa, ssa, ssa ja Uudessa-Seelannissa. Jonkin verran on käyty keskustelua siitä, että Suomen kaltaisissa koulutukseen panostavissa yhteiskunnissa jossakin vaiheessa saavutetaan piste, jossa koulutustason nousu ei enää tuota koulutusta hankkivalle lisäarvoa esimerkiksi parempina työllisyysmahdollisuuksina tai parempana palkkana. Vielä sellaista pistettä ei kuitenkaan ole saavutettu, vaan Suomessa hyvin selkeästi koulutustason nousu vähentää työttömyyden riskiä. Vuonna 2006 toisen asteen koulutuksen saaneiden 25 29 vuotiaiden työttömyysaste oli alempi kuin maan kokonaistyöttömyysaste. Koulutuksen talous Kansainvälisesti yleisimmin käytetty koulutuksen talousmittari on eri koulutusasteille osoitetut varat suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Indikaattorin hyvänä puolena on sen vertailukelpoisuus eri maiden välillä. Mittarin tulkintaa hankaloittaa kuitenkin kokonaistalouden kausivaihtelujen vaikutukset indikaattorin arvoon. Toisin sanoen vaikka koulutukseen osoitetut varat pysyisivät vakiona, mutta BKT:n arvo muuttuu, seuraa suhdeluku kääntäen BKT:n arvon muutoksia. Suomen osalta ilmiö näkyy selvästi verrattaessa 90-luvun taloudellisen taantuman tilannetta vuosiin 2000 ja 2005. Vuonna 1995 koulutukseen osoitettujen varojen osuus BKT:sta oli 6,3 prosenttia, kun se
Koulutukseen käytetyt varat suhteessa bruttokansantuotteeseen eräissä OECD-maissa vuonna 2000 oli 5,6 prosenttia ja vuonna 2005 tasan 6 prosenttia. Pudotus vuodesta 1995 johtuu kansantalouden kasvusta, ei koulutukseen osoitettujen varojen vähentymisestä. OECD:n keskiarvo vuonna 2005 oli 5,8 prosenttia BKT:sta. sijoittuu 6 prosentin osuudellaan OECD-maiden 11:ksi. Eniten varoja koulutukseen osoitetaan Islannissa, Tanskassa, Koreassa ja Yhdysvalloissa. Bruttokansantuotteeseen suh- Perusopetus ja toisen asteen koulutus Perusopetus, toisen asteen koulutus ja korkea-asteen koulutus 1995 2000 2005 Korkeaasteen koulutus Kaikki koulutusasteet yhteensä Perusopetus ja toisen asteen koulutus Korkeaasteen koulutus Kaikki koulutusasteet yhteensä Perusopetus ja toisen asteen koulutus Korkeaasteen koulutus Kaikki koulutusasteet yhteensä 3,0 % 1,4 % 4,8 % 3,0 % 1,2 % 4,5 % 3,4 % 1,3 % 5,0 % Australia 3,6 % 1,6 % 5,3 % 4,0 % 1,5 % 5,6 % 4,1 % 1,6 % 5,8 % Belgia 4,1 % 1,3 % 6,1 % 4,1 % 1,2 % 6,0 % 3,8 % 1,0 % 5,3 % 3,2 % 1,1 % 4,8 % 2,9 % 1,1 % 4,6 % 3,7 % 1,1 % 5,2 % 3,6 % 1,0 % 5,0 % 4,6 % 1,3 % 6,2 % 3,6 % 0,7 % 4,8 % 3,2 % 0,9 % 4,8 % 3,3 % 0,9 % 4,7 % 4,2 % 1,2 % 6,1 % 3,9 % 1,0 % 5,5 % 3,7 % 1,3 % 5,5 % Japani 3,1 % 1,3 % 5,0 % 3,1 % 1,4 % 5,1 % 2,9 % 1,4 % 4,9 % Kanada 4,3 % 2,1 % 6,7 % 3,3 % 2,3 % 5,9 % 3,6 % 2,6 % 6,2 % Korea 3,6 % 2,3 % 6,4 % 4,3 % 2,4 % 7,2 % Kreikka 2,0 % 0,6 % 2,6 % 2,7 % 0,8 % 3,6 % 2,7 % 1,5 % 4,2 % Mexico 4,0 % 1,1 % 5,6 % 3,8 % 1,0 % 5,5 % 4,4 % 1,3 % 6,5 % Norja 4,3 % 1,6 % 5,9 % 3,8 % 1,2 % 5,1 % 3,8 % 1,3 % 5,7 % 3,6 % 0,9 % 5,0 % 3,9 % 1,0 % 5,4 % 3,8 % 1,4 % 5,7 % Puola 3,6 % 0,8 % 5,2 % 3,9 % 1,1 % 5,6 % 3,7 % 1,6 % 5,9 % 4,5 % 1,4 % 6,6 % 4,3 % 1,3 % 6,4 % 4,0 % 1,3 % 6,0 % 4,1 % 1,5 % 6,0 % 4,3 % 1,6 % 6,3 % 4,2 % 1,6 % 6,4 % 3,7 % 1,1 % 5,4 % 3,5 % 1,1 % 5,1 % 3,4 % 1,1 % 5,1 % 4,0 % 1,9 % 6,3 % 3,6 % 1,7 % 5,6 % 3,9 % 1,7 % 6,0 % Sveitsi 4,6 % 0,9 % 6,0 % 4,2 % 1,1 % 5,7 % 4,4 % 1,4 % 6,1 % Tanska 4,0 % 1,6 % 6,2 % 4,1 % 1,6 % 6,6 % 4,5 % 1,7 % 7,4 % Tšekki 3,5 % 0,9 % 5,1 % 2,8 % 0,8 % 4,2 % 3,0 % 1,0 % 4,6 % Unkari 3,5 % 1,0 % 5,3 % 2,9 % 1,1 % 4,9 % 3,4 % 1,1 % 5,6 % Uusi-Seelanti 4,7 % 1,5 % 6,7 % Yhdysvallat 3,8 % 2,3 % 6,6 % 3,9 % 2,7 % 7,0 % 3,8 % 2,9 % 7,1 % OECD:n keskiarvo 3,8 % 1,5 % 5,8 % EU:n keskiarvo 3,6 % 1,3 % 5,5 % teutettuna Suomelle tunnusomaista näyttäisi olevan korkeakoulujen suurempi rahoitusosuus suhteessa muuhun koulutusjärjestelmään. Vuonna 2005 korkeakouluihin osoitetun rahoituksen osuus BKT:sta (1,7 %) oli OECD-maiden neljänneksi korkein, kun muuhun koulutusjärjestelmään osoitettujen varojen osuus BKT:sta (3,9 %) oli OECD-vertailussa vasta 12. sijalla. opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4
Oppilasta kohden käytetty rahoitus eräissä OECD -maissa, US dollareita, 2005 Perusasteen alaluokat Perusasteen yläluokat ja toinen aste Korkea-aste ilman tutkimusmenoja Koulutusasteiden keskiarvo 6 226 7 741 8 719 8 147 Australia 5 992 8 408 10 199 8 340 5 502 7 211 7 182 7 134 6 361 7 167 8 842 7 741 Japani 6 744 7 908 8 378 Kanada 7 837 Korea 4 691 6 645 6 607 6 212 Kreikka 5 146 8 423 4 928 5 692 Meksiko 1 913 2 180 5 346 2 405 Norja 9 001 10 995 9 981 10 980 4 871 6 473 6 785 6 197 Puola 3 312 3 055 4 883 3 592 5 365 8 927 7 673 8 101 7 532 8 198 8 281 9 156 5 014 7 636 7 772 7 872 5 557 7 324 7 582 7 711 Tanska 8 513 9 407 10 108 Unkari 4 438 3 806 4 837 4 423 Uusi-Seelanti 4 780 6 278 8 864 6 342 Yhdysvallat 9 156 10 390 21 588 12 788 OECD:n KA 6 252 7 804 8 102 7 527 EU:n KA 6 055 7 600 6 990 7 036 Opintotuki Tyypillisin opintotuen muoto Euroopassa on opintorahamuotoinen tuki. Opintotuen myöntämisen perusteissa on paljon eroa maiden välillä. Pohjoismaissa opintotuki on yksilön tukea ja sen käyttöaste on korkea. Useimmissa muissa maissa opintotuki on tarveharkintainen etuus ja siihen vaikuttavat opiskelijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tulot. Eurostudent-tutkimukseen osallistuneista maista lainapainotteinen opintotukijärjestelmä on ssa, Englannissa/Walesissa, Turkissa sekä Skotlannissa. Muissa maissa opintotuki on lähes kokonaan opintorahamuotoista (esim.,,, Irlanti,,, Romania ja Slovenia) tai opintorahan ja -lainan yhdistelmä (esim.,, Sveitsi, ja Liettua). Valtion opintotuen osuus itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan kokonaistuloista on Suomessa 40 %. Eurostudent-tutkimukseen osallistuneista maista sen osuus on korkeampi vain ssa (63 %), Skotlannissa (45 %) ja Alankomaissa (44 %).
Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan kokonaistulot (%), Eurostudent 2008 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Valtio Työ Perhe/vanhemmat 30 % 20 % 10 % 0 % Irlanti Turkki Bulgaria Slovenia Romania Sveitsi Liettua Latvia Viro Skotlanti Tshekki Englanti/Wales Slovakia Lähde: Eurostudent 2008 Taulukossa ei ole mukana kategoriaa muut tulot. Maakohtaiset osuudet: 2 %, Irlanti 4 %, Turkki 2 %, 8 %, Bulgaria 4 %, Slovenia 2 %, Romania 19 %, Sveitsi 4 %, 10 %, Liettua 3 %, 5 %, 0 %, Latvia 8 %, Viro 14 %, Skotlanti 6 %, Tshekki 6 %, 16 %, 10 %, Englanti/Wales 12 %, 3 %, Slovakia 4 % Eurostudent-tutkimuksen maita on ryhmitelty opiskelijoiden pääasiallisten tulonlähteiden perusteella seuraavasti: Irlanti, a ja Turkki ovat maita, joissa opiskelijan pääasiallisin tulonlähde on perhe ja puoliso., Slovakia, Tšekki ja Viro taas ovat maita, joissa opiskelijan tuloista yli puolet koostuu työtuloista. on esimerkki vastaavasti maasta, jossa valtion opintotuki on pääasiallinen tulonlähde. Itävallassa, Liettuassa ja Sveitsissä opiskelijoiden pääasialliset tulonlähteet ovat työstä saatava palkka ja perheen tuki. Englannissa, Suomessa ja Alankomaissa opiskelijoiden toimeentulo on yleensä opintotuen ja palkkatulojen yhdistelmä. ssa työtulojen, perheen ja opintotuen osuus on kolmasosa. Koulutukseen osallistuvien sosioekonominen tausta Yksi tärkeimmistä koulutuspolitiikan tavoitteista on edistää korkeakouluopintoihin hakeutumista opiskelijan sosioekonomisesta taustasta riippumatta Taulukossa korkeakoulutukseen osallistuminen isän sosio-ekonomisen taustan mukaan tarkastellaan isän koulutuksen vaikutusta korkeakouluopintoihin osallistumiseen. Yli yhden menevät suhdeluvut kertovat siitä, että osuus on yliedustettu ja alle yhden, että osuus on aliedustettu. Koulutusjärjestelmän avoimuutta voidaan arvioida vertailemalla eri koulutustaustan omaavien opiskelijoiden suhteellisia osuuksia. Kaikissa Eurostudent-maissa korkeakoulututkinnon suorittaneiden isien lapset ovat yliedustettuina korkeakoulutuksessa. Osallistumisosuudet erilaisista koulutustaustoista tulevien opiskelijoiden välillä ovat varsin suuret. Suomessa enintään perusasteen koulutuksen omaavien isien lapset rekrytoituvat korkeakouluihin varsin hyvin. Enintään toisen asteen koulutuksen saaneiden isien lasten osuus jää hieman pienemmäksi. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tausta on korkeakoulupainotteinen, kuten muissakin tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomalaista järjestelmää voidaan kuitenkin pitää varsin avoimena, koska erot eri koulutustaustoista tulevien opiskelijoiden osuuksissa ovat kansainvälisesti vertaillen pieniä. Johtopäätökset Lähivuosina keskeinen haaste suomalaiselle koulutusjärjestelmälle tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen vähenevän työvoiman oloissa sekä vastaaminen kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Samalla koulutuksen tulisi valmistaa opiskelijoita vastuullisiksi kansalaisiksi monikulttuuriseen opetusministeriön Politiikka-analyysejä 2008:4
Korkeakoulutukseen osallistuminen isän sosioekonomisen taustan mukaan eräissä Euroopan maissa Isällä perusasteen koulutus Isällä toisen asteen koulutus Isällä korkea-asteen koulutus 1,04 0,83 1,37 Bulgaria 0,09 0,56 3,05 Englanti 0,69 1,77 1,03 0,79 1,63 Irlanti 0,81 0,83 1,53 0,59 0,91 1,75 0,70 0,77 1,91 Norja 0,58 0,83 1,45 0,71 0,80 3,01 0,60 0,70 2,29 0,66 0,85 1,77 0,40 0,54 2,03 0,96 0,82 1,43 Tšekki 0,21 0,81 2,15 Lähde: Eurostudent 2008 Isän koulutuksen luokitteluperuste on seuraava: Isällä perusasteen koulutus=up to lower secondary education, isällä on toisen asteen koulutus= up to post secondary, non tertiary education, isällä on korkeakoulutus= higher education yhteiskuntaan, jossa kestävän kehityksen tavoitteet korostuvat. Kansainvälisessä katsannossa suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa kohtuullisilla resursseilla verrattain hyviä tuloksia. Koulutusjärjestelmien kehittäminen kaikissa OECD-maissa on kuitenkin yksi keskeisiä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Usko inhimillisen pääoman kehittämiseen näyttää edelleen olevan vahvaa. Suomen myöhäinen siirtyminen väestön laajamittaiseen koulutukseen toisella asteella ja etenkin korkea-asteella heijastuu väestön koulutustasoon. Vaikka suomalaisia yleisesti pidetään koulutusmyönteisenä ja osaavana kansana, ei koulutustaso yllä kansainväliselle huipulle etenkään korkeakoulutettujen osuudessa väestöstä. 25 64-vuotiaiden ikäryhmässä korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa sama kuin OECD-keskiarvo. Nuorten aikuisten osalta tilanne on parempi. On kuitenkin huomattava, että myös keskeiset verrokkimaat panostavat nuorten koulutustasoon, eivätkä suomalaiset 25 34-vuotiaat ole maailman kärkeä koulutustasolla mitattuna. Keskimäärin korkea tutkinnon suorittamisikä on noussut viime aikoina vahvasti keskusteluun erityisesti näköpiirissä olevan osaavan työvoiman saatavuuskapeikkojen johdosta. Työllisyysasteen nosto edelleen edellyttää työllisten määrän kasvattamista sekä ikääntyneen että nuoren työvoiman osalta. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisen järjestelmän ongelma on erityisesti siirtymävaiheissa. Suomessa miltei kaikki perusasteen päättävät siirtyvät saman vuoden aikana jatko- tai lisäopintoihin, mutta seuraavassa vaiheessa siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluihin on hitaampaa. Suomalaiset nuoret joutuvat odottamaan myös työllistymistä tutkinnon jälkeen verraten kauan. Suomalaiset nuoret siirtyvät korkea-asteen koulutukseen selvästi useita verrokkimaita myöhemmin. Suomen kanssa samassa kastissa ovat esimerkiksi muut Pohjoismaat ja Unkari. Kitkat siirtymävaiheissa näkyvät myös 20 29-vuotiaiden opiskeluasteessa. Siinä missä OECD-maiden ko. ikäisistä nuorista neljäsosa on koulutuksessa, on samanikäisistä suomalaisista koulutuksessa 43 prosenttia. Tätä voidaan hallituksen asettaman työllistymistavoitteen kannalta pitää ongelmallisena. Vaikka suomalaiset siirtyvät koulutusasteelta toiselle hitaasti ja opiskelevat verrattain kauan, useimmat kuitenkin ennen pitkää suorittavat jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. menestyy hyvin vertailtaessa esimerkiksi EU-maiden koulupudokkuutta ja Suomessa on selvästi vähemmän koulupudokkuutta kuin EU:ssa keskimäärin. Positiivista on myös se, että tilanne Suomessa on 2000-luvulla kehittynyt parempaan suuntaan. Suomen koulutukseen osoittama rahoitus on suurin piirtein OECD:n keskiarvoa. Huomionarvoista on, että keskimääräisillä koulutusmenoilla Suomen koulutusjärjestelmä näyttää tuottavan erinomaisia tuloksia. Tästä ilmeisenä osoituksena on Suomen PISA-menestys.
Aiemmin ilmestyneet: 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-alyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. Aiheeseen liittyvää: Koulutus ja tutkimus 2007 2012. Kehittämisuunnitelma (2008:9): http://www.minedu.fi/opm/julkaisut Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma: http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp Education at a Glance 2008: http://www.oecd.org/edu/ eag2008 Progress towards the Lisbon objectives in education and training - Indicators and benchmarks: http:// ec.europa.eu/education/policies/2010/progressreport_ en.html LISÄTIETOJA: erikoissuunnittelija Ville Heinonen (09-160 77098, ville.heinonen@minedu.fi) neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää (09-160 77445, heikki.maenpaa@minedu.fi) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen (09160 77905, tomi.halonen@minedu.fi) Social and Economic Conditions of Student Life in Europe: http://www.eurostudent.eu/publications ISSN 1797-1446 (painettu) ISSN 1797-1454 (verkkojulkaisu)