Vihreä BKT? Anni Huhtala Taloustieteellisen t lli yhdistyksen seminaari i Helsinki 28.11.2011
Synti turmella köyhät elintasolla Nimimerkki Paronen Lapin ylioppilaslehti 199? Johtaako elintaso turmelukseen? Rajauksena vihreys ympäristö ja luonnonvarat
Elintason mittauksen historiaa Kansantulon määrää arvioitu jo melko varhain: Englannin kansallisvarallisuus William Pettyn laskelmat vuonna 1660 Saksan kyky maksaa sotavelkansa John Maynard Keynesin arvio vuonna 1920 Taustalla käytännön tietotarve: Kuinka mitata kansojen vaurautta, taloudellista mahtia ja mahdollisuuksia (sodankäynti, verotustarve jne.) ja talouspolitiikan vaikutuksia?
Mitä mitataan ja mitä ei Kansantalouden tilinpidon periaatteiden kansainvälinen yhtenäistäminen toisen maailmansodan jälkeen (YK, OECD) Arthur M. Okun (1971): the beauty of present practice is that no sensible person could seriously mistake GDP for welfare or total social welfare. Käytännössä tilinpidon kehittämisessä nähty kuitenkin paljon vaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuuden parantamiseksi maiden kesken ja yli ajan
400000 350000 300000 250000 200000 Esimerkki BKT kehityksen vertailusta Vuoden 2010 hinnoin, PPP Suomen BKT Ruotsin BKT 150000 100000 50000 0 milj joonaa euroa 1900 1903 1906 1909 1912 1915 1918 1921 1924 1927 1930 1933 1936 1939 1942 1945 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008
BKT per capita 45000 Vuoden 2010 hinnoin, PPP 40000 35000 30000 euroa 25000 20000 Suomi Ruotsi 15000 10000 5000 0
Ympäristö osaksi hyvinvointia Volvo vauraudesta vihreyteen? Rachel Carsonin Silent spring (1963) ja Yhdysvaltain ympäristöliike Rooman klubin Limits to growth (1972) Dasgupta & Heal, Solow, Stiglitz ym. (1974) RES; optimaalisesta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja kasvusta Luonnonvarat ja ympäristö näkyväksi osaksi taloudellista päätöksentekoa ja kansantalouden tilinpitoa: ympäristötilinpito, luonnonvaratilinpito, vihreä tilinpito, miljöräkenskaper, green accounting, System of Environmental Economic Accounts (SEEA)
Ympäristötilinpidon teoreettinen perusta Miten kansojen hyvinvointia ja kestävyyttä tulisi mitata? Kiihkeä taloustieteellinen debatti kahden leirin välillä: Weitzman (1976) ja mm. Asheim & Weitzman (2001) hyödyn maksimoinnin dynaamisessa optimointiongelmassa Hamiltonin funktio vastaa nettokansantuotetta (NNP/NKT) täydellisessä ä markkinataloudessa; vihreässä ä NKT:ssa pääomaksi laskettava myös ympäristö ja luonnonvarat Dasgupta & Mäler (2000) ja mm. Arrow et al (2004) yhteiskunnan kaikkien pääomavarantojen arvonmuutos kertoo kestävyydestä (muutos<0 ei ole kestävää); muutosta voidaan mitata aidolla säästämisellä (genuine savings) Molemmissa lähestymistavoissa huomio nettoinvestointeihin
Vihreän tilinpidon tuska käytännössä Kattava ympäristön tilan ja luonnonvaravarantojen muutosten arvottaminen vaikeaa, koska useinkaan ei voida käyttää markkinahintoja Arviot vihreästä nettokansantuotteesta (green NNP) tai aidostasäästämisestä säästämisestä (genuine savings) korkeintaan suuntaa antavia
Suomen BKT ja osittain vihreä NKT, jossa metsävarannon muutos arvotettu kantohinnoilla 250000 200000 150000 BKT 100000 "Vihreä" NKT 50000 0 Miljoonaa eur roa 1900 1903 1906 1909 1912 1915 1918 1921 1924 1927 1930 1933 1936 1939 1942 1945 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008
Metsävarannon muutoksen arvo (genuine savings: forests) 1900 Arvotettu kantohinnoilla, vuoden 2010 hinnoin, PPP 1700 1500 onaa euroa miljo 1300 1100 900 700 500 Suomi Ruotsi 300 100 100 1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008
Suomen BKT ja osittain ruskea NKT, jossa kasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettu ilmastopolitiikan varjohinnoilla 200000 190000 180000 170000 Miljoonaa euro oa 160000 150000 140000 BKT "Ruskea" NKT 130000 120000 110000 100000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings: greenhouse gases) 3000 Arvotettu "varjohinnoilla", PPP, vuoden 2010 hinnoin 2500 iljoonaa euroa mi 2000 1500 1000 CO2_vero_EUA CO2_10e_Nhaus CO2_33e_Nhaus 500 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Suomen ja Ruotsin tuotokset maailman CO2 varantoon (negative genuine savings: CO2 emissions) 500 Maailmanpankin mukaan USD 1995 20/hiilitonni (C), vuoden 2010 hinnoin, PPP 450 400 350 miljoonaa euroa 300 250 200 CO2_WB_Suomi CO2_WB_Ruotsi 150 100 50 0
3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Suomen luonnon varantojen muutosten arvoja Vuoden 2010 hinnoin Metsä_kantohinnat CO2haitta_Nordhaus_pieni CO2haitta_Nordhaus_suuri suuri Milj joonaa euroa 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Mitä opimme vihreästä tilinpidosta? Laskenta hankala haaste ( ) Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan: aikasarjojen ja maiden välinen vertailu miltei mahdotonta tehdä oikeaoppisesti Puutteelliset laskelmat antavat puutteellisen kuvan ekosysteemipalveluiden l id merkityksestä k tä (suuntaan tit tai toiseen; miten mitataan pölyttäjävarannon muutoksen arvo?) Tilinpidon laajentaminen luonnonvaroihin tuottaa hyödyllistä aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+) Mikä merkitys luonnonvaroilla on kasvussa? Voiko politiikalla/varjohinnoittelulla muuttaa kasvun suuntaa? Vaikutukset tulonjakoon??
Vastaus alun kysymykseen Ei voida kiistatta osoittaa, että elintaso olisi turmellut rikastuneen Suomen (ympäristön) Vielä Suomeakin rikkaampi i Ruotsi on CO2 päästöillään ehkä erilaisella kasvun polulla Syitä tutkia Kiitos!
Metsävarannon muutoksen arvoper capita 400 Arvotettu kantohinnoilla, PPP, vuoden 2010 hinnoin 350 300 250 euroa 200 150 Suomi Ruotsi 100 50 0 1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008 50
Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings) ilmastopolitiikan varjohinnoilla 1800 Arvotettu veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla, vuoden 2010 hinnoin 1600 1400 mil ljoonaa euro oa 1200 1000 800 600 CO2_vero_EUA 400 200 0