MONIKULTTUURINEN OHJAUS RIITTA METSÄNEN/FT, YLIOPETTAJA, Ammatillinen opettajakorkeakoulu/hamk Lappeenranta 12.5.2011
26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 143200 160000 Ulkomaalaiset Suomessa 1990 2008 Tilanne vuosittain 31.12. 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Väestötietojärjestelmä
30000 25000 Ulkomaalaiset Suomessa Suurimmat ryhmät 31.12.2008 26900 22500 20000 15000 10000 8500 5000 4900 4500 3900 3500 3400 3200 3200 0 Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Thaimaa Saksa Turkki Iso- Britannia Irak Lähde: Väestötietojärjestelmä
Taustatietoja Suomessa asuu tällä hetkellä n.25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä asuu Etelä- Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla Ennusteiden mukaan vuonna 2025 joka viidennen pääkaupunkiseudun koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen
Taustaa Maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, mutta suhtautuminen opiskeluun on myönteisempää Kun kantaväestöstä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen varhaisessa vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, vastaava osuus EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli 15,4 prosenttia.
Käsitteitä Ulkomaalainen - Kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset Maahanmuuttaja - Tarkoitetaan kaikkia ulkomaalaistaustaisia, jotka asuvat pysyväisluonteisesti Suomessa Pakolainen - On joutunut lähtemään kotimaastaan koska hänellä on vaara joutua vainotuksi: rodun, uskonnon, tiettyyn kansanryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi
Käsitteitä Kiintiöpakolainen - on saanut YK:lta pakolaisstatuksen, Suomi vahvistaa vuosittain kiintiöpakolaisten määrän (n.500) Turvapaikanhakija: hakee turvapaikkaa Suomesta, turvapaikka oikeuden voi saada mm. yllämainituista pakolaisuuden syistä Paluumuuttaja: inkeriläiset, suomalaista syntyperää olevat
Käsitteitä Perheenyhdistämisohjelman kautta Suomeen tullut - pyritään takaamaan ydinperheen mahdollisuus asua yhdessä - Suomessa oleskeleva pakolainen saa oleskeluluvan myös aviopuolisolleen sekä alaikäisille lapsilleen
TAUSTATEORIAA Ohjauksen teoriat voidaan jakaa 1) Psykodynaamiset teoriat 2) Kognitiivis-behavioraaliset teoriat 3) Eksistentiaalis-humanisiset teoriat 4) Monikulttuurinen ohjaus
Monikulttuurisen ohjauksen lähtökohtia Kulttuuri vaikuttaa sekä ohjaajan että ohjattavan identiteettiin ja käsitykseen itsestä Se, miten itsemme määrittelemme, on kulttuurisesti sidonnaista Ohjauksessa tiedostettava kulttuurin vaikutus tilanteeseen Ohjauksen tavoitteet ja toimintastrategiat kontekstista ja tavoitteista riippuvaisia
Käsitteitä: mitä tarkoitamme kun puhumme kulttuurista? Jonkun ryhmän, yhteisön tai luokan elämäntapaa Niitä arvoja, normeja ja sääntöjä, joita olemme sisäistäneet lapsuudessamme, ja jotka vaikuttavat ennakkoolettamuksiimme asioista ja ilmiöistä > esim. käsitys siitä, minkälainen on hyvä ihminen ja minkälainen on hyvä elämä
Käsitteitä On opittua ja muuttuvaa Vaikuttaa kaikkien elämään, niin maahanmuuttajien kuin suomalaisten > olemme kaikki sekä persoonia - yksilöitä että kulttuurimme tuotteita Myös se, miten itsemme määrittelemme on kulttuurisesti sidonnaista Kulttuurin pysyvyys ja muuttaminen on aina sidoksissa ihmisen toimintaan. Ihminen, yksilönä ja ryhmänä, luo kulttuuria ja myös muuttaa sitä. Ihmiset ovat samalla kulttuurinsa muovaamia, mutta myös sen muuttajia. (Hennerz 2003).
Kulttuuri jäävuori metaforana Kulttuuri esitellään usein vertaamalla sitä jäävuoreen, jonka huippu on näkyvissä Siinä ovat näkyvillä meille kaikille helposti tunnistettavat osat kulttuuria eli kieli, ruoka ja vaatteet sekä helposti havaittavat käytöstavat Suurin osa jäävuoresta (kulttuurista) on pinnan alla, piilossa Pinnan alla ovat sellaiset asiat kuin arvot, normit, viestintätyyli, suhde luontoon, uskomukset ja asenteet
Pohdittavaksi Kun puhumme kulttuurista tarkoitammeko traditioita, jos niin minkälaisia traditioita?
Monikulttuurisuus Monikulttuurisuus on ideologinen, yhteiskuntaan liittyvä käsite eräänlainen yhteiskunnan tahtotilan ilmaisu: eri kulttuurien vastavuoroisuus ja tasavertainen rinnakkainelo saman yhteiskunnan sisällä Kunnioitetaan ja arvostetaan erilaisia elämäntapoja
Monikulttuurisuus Yleisesti monikulttuurisuus liitetään maahanmuuttajiin, suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja monimuotoisuuden tukemiseen
Monikulttuurisuus määritelmiä Kehittävä monikulttuurisuus: - Lähtökohtana ajatus siitä, ettei jonkin kulttuurisen ryhmän oikeus noudattaa omia tapojaan saa ylittää ihmisoikeuksia eikä lainsäädäntöä (ympärileikkaus, moniavioisuus, naisen asema) Monimuotoisuus: - yhdenvertaisuutta, joka liittyy kulttuurin lisäksi mm. terveyteen, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntaukseen, ikään, erilaisiin ideologioihin ja mielipiteisiin
Amartya Sen (2009) ja monikulttuurisuus? Onko siis monikulttuurisuutta se, että erilaisia elämäntapoja edustavat ihmiset elävät rinnakkain samassa yhteiskunnassa. Amartya Sen (2009) mukaan jos kulttuurit ohittavat toisensa kuin laivat yössä, onko tämä monikulttuurisuutta? Ja hän vastaa, että ei ole ja kertoo esimerkin. Monikulttuurisuutta puolustetaan erityisesti perustelemalla traditioiden kunnioittamisen tärkeyttä. Jos iranilaisen perheen tytär haluaa seurustella suomalaisen nuoren miehen kanssa, tämä on Sen mukaan monikulttuurinen aloite ja teko. Jos tytön vanhemmat estävät tytärtään seurustelemasta suomalaisen kanssa, niin he eivät puolusta monikulttuurisuutta, vaan pyrkivät erottamaan kulttuurit (ja ihmiset) toisistaan. Useimmiten monikulttuurisuuden puolustajat puolustavatkin kulttuurisia traditioita, jotka nimenomaan erottavat ihmiset toisistaan. Monikulttuurisuuteen ja kulttuuri-identiteettiin pitäisi liittää yksilön oma vapaa valinta identiteetistään.
Monikulttuurinen ohjaus Monikulttuurinen ohjaus on tavoitteellista, ammatillista toimintaa, apua, neuvoja tai tukea henkilölle, joka on etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan erilainen kuin ohjaaja tai ohjaajan etninen tai kulttuurinen tausta on erilainen kuin ohjattavien
Monikulttuurinen ohjaus Ohjaus voidaan laajasti määritellä yhteiskunnalliseksi, psykososiaaliseksi ja psykologiseksi tueksi, joka auttaa ohjattavaa kotoutumaan ja sopeutumaan uuteen ympäristöön ja uuteen kulttuuriin
Monikulttuurinen ohjaus Ohjauksen lähtökohtana on aina ihmisen kohtaaminen, joka perustuu ihmisarvon tunnustamiseen, kantilaiseen ajatukseen siitä, että jokainen ihminen on arvokas, eikä ketään saa käyttää välineenä
Monikulttuurisessa ohjauksessa vaikuttavia tekijöitä o Kulttuurisesti sidonnaiset ennakkoolettamukset, jotka yksilö on varhaisessa sosialisaatioprosessissa oppinut, eivät toimi uudessa tilanteessa > yksilö joutuu muuttamaan ennakko-olettamuksiaan o Uudessa kulttuurissa elämisen aloittaminen on syvä muutosprosessi, joka vaatii aikansa
Akkulturaatio sopeutuminen uuteen kulttuuriin Sopeutuminen 1. Sosiokulttuurinen (kieli, kulttuuri) 2. Psykologinen (psyykkinen hyvinvointi)
Sopeutuminen uuteen kulttuuriin Berryn mukaan Integraatio - Maahanmuuttaja säilyttää kulttuurinsa ominaispiirteitä, mutta omaksuu myös uuden kulttuurin toimintatapoja Assimilaatio - Sulautuminen; maahanmuuttaja ei halua tai hänelle ei anneta mahdollisuutta säilyttää omaa kulttuuri-identiteettiään
Berry jatkuu Separaatio - Tarkoittaa eristäytymistä valtakulttuurista ja oman kulttuurin korostamista Marginalisaatio - Maahanmuuttaja elää elämäänsä yhteiskunnan rajamailla ilman kiinnekohtia omaan kulttuuriseen taustaansa ja uuteen kulttuuriseen ympäristöönsä
Sopeutumisen prosessi 1. Tyytyväisyysvaihe honeymoon - Uusi kulttuuri näyttäytyy myönteisessä valossa 2. Ristiriitavaihe - Maahanmuuttaja kokee uuden kulttuurin ilmiöt ristiriitaisina 3. Vastakkain asettelun vaihe - Oma kulttuuri vs. uusi kulttuuri > oman idealisointi 4. Integraatio - Uuden ja vanhan yhteensovittaminen, molemmissa hyvää ja huonoa
Kulttuurierojen vaikutus ohjausprosessissa (Hofsteden mukaan) Valtaetäisyys - Kuvaa, miten suuria eroja ihmisten välisissä asemissa siedetään ja edellytetään Individualismi vs. kollektivismi: ovatko ihmiset yksilöllisyyteen vai yhteisöllisyyteen taipuvaisia Maskuliinisuus vs. feminiinisyys, miten suhtaudutaan hoivaamiseen ja pehmeisiin arvoihin. Epävarmuuden sietäminen vs. välttäminen: kuinka paljon yhteisöt ja yksilöt sietävät epävarmuutta.
Hofsteden teoriaan myöhemmin lisätty vielä lyhyen vs. pitkän tähtäimen orientaatio: katsotaanko lähelle vai kauas tulevaisuuteen
Lisäksi vaikuttavat Miten ilmaistaan itseä? -terapiapainotteiseen ohjaukseen liittyy itseilmaisun korostaminen, mutta esim. aasialaiseen perinteeseen on kuulunut, että lapset ja nuoret puhuvat vain kun heiltä jotain kysytään > Kunnioitus ohjaajaa kohtaan voi näkyä niin, että ei-länsimaisesta kulttuurista tuleva ohjattava saattaa ohjaustilanteessa olla hiljaa, koska hän kunnioittaa ohjaajaa
Mistä saa puhua? Ohjaustilanteissa katsotaan, että ohjaajan virallinen rooli lisää asioiden järkevää käsittelyä. Ohjaaja mielletään objektiiviseksi, ulkopuoliseksi, joka helpottaa asioiden käsittelyä. Monissa ei-länsimaisissa kulttuureissa henkilökohtaisista vaikeuksista puhuminen ei ole suotavaa, koska vaikeuksien katsotaan leimaavan koko perhettä. Vieraiden kanssa puhumisen ei katsota vievän asioita eteenpäin. Esim. avioliiton ongelmia ratkotaan useimmiten perhepiirissä sukulaisten kesken
Miten puhutaan? - Maahanmuuttajataustaisten ohjattavien kanssa viestinnän tulee olla suoraa ja konkreettista. - Maahanmuuttajataustaisille täytyy konkreettisesti sanoa, mitä vaaditaan ja miten Suomessa tehdään. He eivät tunne suomalaisia käytäntöjä, eivätkä erota kulttuurisiin koodeihin liittyviä hienovaraisia sävyjä niin kuin paikalliset.
Jos maahanmuuttajien pitää oppia sääntöjä, tapoja tai normeja vain seuraamalla ja jäljittelemällä, niin heidän käytöksensä voi näyttäytyä erilaisiin tilanteisiin liittyen koomiselta tai röyhkeältä. Maahanmuuttajien on vaikea havaita sävyeroja esim. sinuttelussa tai ystävällisyydessä, joka liittyvät demokraattisen maan viranomaiskäytöntöihin
Ohjaustilanteessa vaikuttavia tekijöitä Maahanmuuttajataustaisille ohjaus institutionaalisessa muodossa on vierasta. - Ohjauksen alussa täytyy ohjaajan selittää ohjattavalle, mistä tässä on kysymys - Joskus ohjattavat yhdistävät ohjaajan työn sen henkilökohtaisen luonteen vuoksi ympärivuorokautiseksi huolehtimiseksi. - Näistä kaikista ohjaukseen liittyvistä käytännön ehdoista täytyy puhua ohjaustapahtuman alussa.
Ohjaustilanteessa vaikuttavia tekijöitä Kuka puhuu ja miten tulkitaan? - Useat maahanmuuttajat tulevat hyvin hierarkisista ja epädemokraattisista yhteiskunnista, hei ovat tottuneet sanelukulttuuriin, jossa auktoriteettiasemassa oleva (esim. opettaja) sanoo, miten toimitaan. - Suomalainen neuvotteleva vuorovaikutuskulttuuri saattaa aiheuttaa maahanmuuttajassa rajattomuuden tapaisia ajatuksia, siitä minkälaista valtaa voi käyttää ja miten toimia.
Ohjaustilanteessa vaikuttavia tekijöitä Miten asioita tai ilmiöitä selitetään? - länsimaiseen kulttuuriin liittyy vahva usko rationaalisuuteen ja tieteellisyyteen >asioita, ilmiöitä ja tapahtumia selitetään rationaalisesti syy-seuraussuhteiden kautta - Monissa kulttuureissa, varsinkin vähän kouluja käyneet ihmiset, selittävät maailmaa ja tapahtumia esim. kohtalon, pahan silmän tai muu irrationaalisen selitysmallin
Ohjaajan ja ohjattavan sukupuoli - Suomessa naiset osallistuvat tasaarvoisesti yhteiskunnan eri tehtäviin koulutettuina työntekijöinä - Ei ole mitään syytä poiketa maahanmuuttajien kanssa näistä käytännöistä. Tämäkin asia tulee esittää maahanmuuttajataustaisille ohjattaville realiteettina
Ohjattavan kielitaito - Jos ohjattavan suomen kielen taito on heikko voidaan konkreettisten asioiden hoitamiseen käyttää jotain ohjaajalle ja ohjattavalle yhteistä kieltä esim. englantia. - Kun ohjauksessa käsitellään tunteisiin liittyviä psyko-sosiaalisia asioita olisi hyvä, jos tilanteessa olisi tulkkaus käytössä. - Tunteiden käsittelyssä voidaan käyttää apuna esim. piirtämistä, draama tai muita keinoja
Ohjaajan monikulttuurinen kompetenssi 1. Tiedot 2. Taidot 3. Asenteet (ominaisuudet)
Tiedot Kulttuurieroista Sopeutumisprosessin vaiheesta Coping-tyylistä (selviytymistyyli) Ohjattavan taustasta (jos mahdollista): miten tullut Suomeen Ohjattavan lähtömaan historiasta, politiikasta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta
Taidot Monipuoliset vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot Taito tehdä erilaisia interventioita > ohjaustaidot Kielitaito Ohjattavan osaamisen arviointi (aikuiset)
Asenteet ja ominaisuudet Tietoisuus ohjaajan omista kulttuurisesti sidonnaisista ennakko-olettamuksista, arvoista ja käsityksistä Joustavuus Kyky sietää epävarmuutta ja ennakoimattomia tilanteitta Tasa-arvoinen ihmiskäsitys (suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan)
Ryhmissä pohdittavaksi Mitä lisäisitte tiedot, taidot ja asenteet (ominaisuudet) kompetensseihin?
Lopuksi Tärkeimpiä asioita elämässä ovat oikeudenmukaisuus ja myötätunto muita ihmisiä kohtaan. Amos Oz. 2008. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Jyväskylä: Tammi.
Lähteitä http://www.intermin.fi/ (yläpalkissa valittavissa maahanmuutto ) Sosiaali- ja terveysministeriö (etsi sanahaulla): http://www.stm.fi/resource.phx/stm/index.htx Työ- ja elinkeinoministeriö (etsi sanahaulla): http://www.tem.fi Kulttuurikeskus Caisa - Helsinki: http://kulttuuri.hel.fi/caisa/index_fi.html Siirtolaisuusinstituutin sivusto: http://www.migrationinstitute.fi/ Suvaitsevaisuutta ja rasismia käsittelevä lukiolaisten projektina syntynyt sivusto: http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/ RASMUS - valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastaista työtä ja monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävien tahojen ja toimijoiden verkosto: http://www.rasmus.fi
The Sociodynamic Counselling Website: (sisältää englannin kielisenä tietoa Vance Peavyn kehittämästä sosiodynaamisesta ohjauksesta, joka soveltuu hyvin myös monikulttuuriseen ohjaukseen) http://www.sociodynamic-constructivist-counselling.com/ Kouluille tarkoitettu työvälinepaketti, jonka avulla opettajat voivat käsitellä monikulttuurisuusaiheita oppilaidensa kanssa (harjoituksia, pelejä, pienryhmätehtäviä, etc.): http://www.hrea.org/erc/library/secondary/different-equal-en.pdf
Lähteitä Bakhtiari, M. 2008. Mistään kotoisin. Keuruu:Otava Ekholm, E. & Salmenkangas, M. 2008. Puhumalla paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin. Vaasa: Sisäasiainministeriö. www.intermin.fi/julkaisut Hofstede, G. 1993. Kulttuurit ja organisaatiot. Juva : WSOY. Löytty, O. 2008. Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta. Jyväskylä : Teos. Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K. 2011. Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja tervysalalla. HAMK: Hämeenlinna. Mezirow, J.. 1995. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsinki : Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Pöyhönen, S. & K. Hiltula (eds.) 2006. Opettajana vieraalla maalla. Opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Salo-Lee, L., Malmberg. R. & Halinoja, R. 1998. Me ja muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Helsinki: YLE-Opetuspalvelut.
Lähteitä Schmitt, E-E. 2005. Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset. Jyväskylä: Like. Sen, A. 2009. Identiteetti ja väkivalta. Helsinki: Basam-Books. Sue, D. W., Allen, E. I. & Pedersen, P.B. 1996. A Theory of Multicultural Counselling ans Therapy. USA: Brooks/Cole Publishing Co. Sue, D. & Sue, D. 1990. Counselling the Culturally Different. Theory and Practice. New York: Wiley. Talib, M-T., Löfström J. & Meri, M. (2004). Kulttuurit ja koulu, avaimia opettajille. Helsinki: WSOY. Talib, M-T. (2005). Eksotiikkaa vai ihmisarvoa. Opettajan monikulttuurisesta kompetenssista. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.