TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry 1951-2005

12092000 TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry 1951-2005

PERUSTAMISVAIHEET Urheilukalastusseuran perustamista Turkuun oli varmasti moni kalamies pohtinut jo ennen seuramme perustamista. Urheilukalastusharrastuksen lisääntyessä voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosina alettiin kaivata kiinteämpää yhteydenpitoa. Urheilukalastusseuran perustamisen välttämättömyyden merkitys kalamiesten yhteisten asioiden ajajana ymmärrettiin. Järjestäytyminen seuratoiminnan piiriin tulisi myös merkitsemään kalastuskulttuurin ja kalavesienhoitoharrastuksen kohottamista oikeaan asemaansa. Elinkelpoisen urheilukalastusseuran perustaminen ei ollut mikään yksinkertainen ja helppo asia. Pelkkä innostus ei riittänyt. Innostuksen lisäksi tarvittaisiin rahaa. Rahakaan ei pelkästään riittäisi luomaan seuraa, vaan tarvittaisiin ennen kaikkea epäitsekästä työtä ja vahvaa tulevaisuuden uskoa sekä oikean urheilukalastushengen omaksumista. Kaikista edellä esitetyistä asioista olivat varmasti selvillä myöskin Einari Nisula ja Martti Kröger päättäessään laittaa ilmoituksen Turun Sanomiin 20.3.1951. Kutsua oli noudattanut ainoastaan 11 innokasta kalamiestä, joten alku ei näyttänyt erikoisen lupaavalta. Kokouksen osanottajat eivät epäilleet hetkeäkään, vaan asettivat toimikunnan hoitamaan perustamistoimenpiteitä: Einari Nisula(puh.joht.), Elias Fleming (sihteeri), Martti Kröger, Jorma Rautsi ja Eino Harva. Heti tehtiin selväksi, ettei urheilukalastuksella ja politiikalla ole mitään tekemistä keskenään ja siitä periaatteesta on myöhemminkin aina pidetty tiukasti kiinni. Kokouksessa asetettu toimikunta katsoi ensimmäiseksi tehtäväkseen sääntöehdotuksen laatimisen seuralle. Tätä tarkoitusta varten toimikuntaa laajennettiin, mukaan tulivat lisäksi mm. myöhemmin seuran toiminnassa ansioituneet jäsenet: Tauno Ceder, Nils Gråhn, Pentti Salonen ja Bror Storm. Seuran ensimmäiset säännöt ovatkin pääosiltaan Tauno Cederin laatimat. Toimikunta saikin seuran perustamistoimenpiteet sääntöehdotuksineen valmiiksi siten, että kokouksessaan 3.4.1951 voitiin allekirjoittaa seuran perustamista koskeva sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt. Koska seuran viralliset perustamistoimenpiteet oli näin suoritettu, päätti toimikunta kutsua koolle seuran yleisen kokouksen huhtikuun 19 pnä 1951. Seuran olemassaolo oli jo huomattu, sillä yleisessä kokouksessa oli läsnä 35 jäsenluetteloon merkittyä jäsentä. Henki kokouksessa oli korkealla. Se lupasi jatkossa vain hyvää. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Ceder ja sihteeriksi Jorma Rautsi. Sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jorma Rautsi, joka siitä lähtien hoiti erittäin tarmokkaasti ja taitavasti puheenjohtajan tehtäviä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Ottaessaan vastaan puheenjohtajan tehtävät oli hänen luotava kaikki alusta, etsittävä käyttökelpoiset toimintamuodot ja koottava voimat seuramme rakentamiseen. Me voimme nyt yksimielisesti kiitollisuudella todeta hänen onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin. Ensimmäisen puheenjohtajamme henkilökohtainen pätevyys johti moniin merkittäviin ratkaisuihin, joille seuramme toiminta rakentui tulevaisuudessakin. 2

Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Helge Tauri (varapuh.joht.), Tauno Ceder, Eino Harva (sihteeri), Einari Nisula, Nils Gråhn (rahastonhoitaja), ja Voldemar Sarlin sekä varajäseniksi Matti Gröger, Runar Holmström ja Erkki Latumaa. Seura perustettiin alusta alkaen suomen ja ruotsinkieliseksi, mikä mm. ilmenee seuran nimestäkin. Tärkeä periaate seuramme toiminnassa on ollut: Kalastus ei tunne kielirajoja! VOIMAKKAAN KEHITYKSEN VUODET 1951-62 Perustamistoimenpiteiden jälkeen alkoi seuramme toiminnassa voimakas kehityksen kausi. Heti alusta alkaen tahdottiin toimintamuodot ja -tavat luoda ja kehittää täysin omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti. Yksimielisyydestä ja oikeasta kalamieshengestä on kaikessa toiminnassa pidetty tiukasti kiinni. Näinä vuosina hankittiin suurin osa seuran maa- ja vesialueista. ensin hankittiin Maskinnamon pohjoispuolelta maa- ja vesialue (Virveli), jonne myös rakennettiin ensimmäinen kalamaja. 60-luvun vaihteessa hankittiin Velkuan alueet useassa erässä (Haspeli). 1951 Perustamisvuotta 1951 voitaisiin nimittää suuntaa hakevaksi ja pohjan luomiseksi vastaiselle toiminnalle. Vanhoista pöytäkirjoista ilmenee, että seuran johtokunta katsoi päätehtäväkseen kalavesien hankkimisen jäsentensä käyttöön. Kilpailu- ja kalaretkitoiminta kalamiesiltoineen aloitettiin myös ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Kalavesien hoitoharrastus eri muodoissaan on alusta alkaen ollut seurallemme läheinen ja rakas asia. Vuonna 1951 ei vuokrattu seuralle kalavesiä. 1952 Vuotta 1952 voidaan pitää seuramme toiminnassa läpilyöntivuotena. Seuramme toiminta alkoi kiinnittää yhä laajempien urheilukalastajapiirien huomiota. Talviongintatoiminta aloitettiin täydessä laajuudessaan. Oikeusministeriö hyväksyi seuran säännöt. Seura merkittiin yhdysrekisteriin 22.11.52. Ulkonaiseksi olemassaolon ja yhteenkuuluvaisuuden merkiksi valmistettiin seuralle taiteilija Torpon ehdotuksen pohjalla onnistunut merkki, joka näkyy mm. seuramme jäsenmerkissä ja veneviirissä. Vuonna 1952 vuokrattiin seuralle Maanpään, Ajolan, Maskinnamon, Kalsaaren ja Ruotsalaisten vesialueet. Ruotsalaisten vesialueet olivat seuran käytössä noin 30 vuotta. 3

1953 Jo "Seurahuoneen kokouksesta" alkaen oli asetettu tavoitteeksi oman kalamajan saaminen Turun saaristoon. Se oli rohkea unelma nuorelle seuralle. Sopivan paikan löytämiseksi oli suoritettu monia toimenpiteitä. 22.5.53 ostettiin sitten seuralle Maskinnamon saaresta n. 8.000 m2 ranta-alue tilanomistaja Hemming Enebergiltä sekä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva vanha kalastajamökki. Kaupanteon jälkeen kunnostettiin mökki tarkoitustaan vastaavaksi. Mökki ja ranta-alue olivat jo ensimmäisenä kesänä erittäin vilkkaassa käytössä. Seuramme tekemästä aloitteesta saatiin Turun kaupungin omistamat vesialueet kuntalaisten vapaaseen urheilukalastuskäyttöön. Seuran jäsenmäärä kohosi yli 100, ollen vuoden lopussa 109. 1954 Vuonna 1954 päätettiin laajentaa yhteis- ja kilpailutoimintaa myös talvionginnan merkeissä. Raumalaisilla on sama yhteinen rakkaus kuin meillä turkulaisillakin, nimittäin meri. Urheilukalastusseura Siimaajat ry Raumalta haastettiin ensimmäiseen seuraotteluun 13.3.54, jatkuen siitä lähtien vuosittain säännöllisesti kuten kolmikaupunkiottelukin. Kesäisiä kalaretkiä tehtiin kaksi, toinen Kuivaan Kalsaareen mukana 20 venekuntaa ja toinen syksyllä Maskinnamoon. Myrsky käännytti pienimmät veneet takaisin. Keväällä istutettiin ensimmäiset hauenpoikaset seuran vesialueille ja istutuksia jatketaan vuosittain mahdollisuuksien mukaan. 1955 Alettiin tutkia vakavassa mielessä liittymistä valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Suomen Kalamiesten Keskusliiton ja Suomen Urheilukalastajien Liiton taholta oli näissä merkeissä otettu monta kertaa yhteyksiä seuraamme. Johtokunta tekikin kokouksessaan 29.3.55 periaatepäätöksen liittymisestä jäseneksi Suomen Kalamiesten Keskusliittoon ja valtakunnallisten urheilukalastusasioiden hoidossa. Nuorison urheilukalastustoiminta ja - kasvatus otettiin ohjelmaan. Maskinnamon rantapalstan erottamistoimituksen yhteydessä tuli ilmi sellaisia rasitteita, että siitä katsottiin parhaaksi luopua ja suorittaa vaihtokauppa. Niinpä siirtyi Maskinnamon edustalla oleva Rövarholmarna niminen saariryhmä (1,11 ha) vesialueineen (78,47 ha) seuramme omistukseen. Erottamistoimituksessa kastettiin saaret Virveliksi ja vesialue Turoksi. Vanha kalastajamökki jäi lisäksi paikoilleen entisin ehdoin. Kalastustukikohta-ajatuksemme oli näin astunut aimo askeleen eteenpäin. Vuokrattiin Sandholmin ja Ominaisten vesialueet. 1956 Vuoden 1956 alussa aloitettiin kalamajan suunnittelu Virveliin. Yhteisen suunnitelman pohjalta tarjoutui seuramme jäsen, Pentti Eintola ystävällisesti laatimaan ne piirustukset, joiden perusteella sitten lopullinen rakennustyö suoritettiin. Kustannus-arvio pysähtyi n. 2,4 milj. markan kohdalle. Seuran kassassa oli sillä hetkellä rahaa n. 100.000 mk. Ulkopuoliset puristivat päätään: "Ei tule mitään pojat". Johtokunta ei kuitenkaan 4

epäillyt hetkeäkään lähtiessään toteuttamaan rakennushanketta. Laatiessaan 3-vaiheisen rakennusohjelman teki johtokunta rohkean päätöksen ja otti itselleen todella kovan urakan. Johtokunnan työn lisäksi rakennushankkeen toteuttaminen vaati jokaiselta jäseneltä taloudellisia uhrauksia. Kalamajan merkitys seurallemme ymmärrettiin. Niinpä vuosikokous tekikin yksimielisen päätöksen majan rakentamisesta ja antoi johtokunnalle valtuudet esitetyn suunnitelman läpiviemiseen. Marraskuun loppuun mennessä saatiinkin jo sokkeli valettua. Uusia kalavesialueitakin saatiin seuralle vuokrattua, nimittäin Kirveskarin ja Majholman vesialueet. 1957 Kalamaja Virvelin II-rakennusvaihetta tutkittiin perusteellisesti. 29.11.57 allekirjoitettiin urakkasopimus majan veistämisestä kirvesmies Viljo Mäkelän kanssa pyöreistä hirsistä Hirvensalon Pikisaaressa, mistä rakennelma aikanaan siirrettäisiin vesiteitse Virveliin. Joulukuun aikana ajettiin rakennuspaikalle jo yli 1.000 jm hirttä. Vaikka johtokunta tekikin jo v. 1955 periaatteellisen päätöksen seuran liittymisestä Suomen Kalamiesten Keskusliittoon, niin se toteutettiin käytännössä tänä vuonna. Kalavesialueemme laajentuivat käsittämään myös Pähkinäisten ja muutamien pienempien lähisaarten vesialueet ja jouduttiin luopumaan Ominaisten ja Kirveskarin alueista. 1958 Seuramme antamaa esimerkkiä noudattaen oli syntynyt uusia urheilukalastusseuroja eri puolille maakuntaamme. Nämä seurat kaipasivat kiinteämpää yhteistoimintaa. Perustettiin Varsinais-Suomen Kalamiespiiri maakunnalliseksi yhdyssiteeksi eri seurojen ja keskusliiton välille. Monista vaikeuksista huolimatta saatiin kalamaja Virveli vesikattovaiheeseen. Seuralle saatiin keväällä vuokrattua oma satama (15 venepaikkaa) Aurajoesta teatteritalon alapuolelta. 1959 Vuosi 1959. Kalamajan rakentamista jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. III-rakennusvaihe saatiin melkein päätökseen, lukuunottamatta saunan ja välikaton viimeistelytöitä. Tämä kaikki vaati paljon rahaa. Niinpä järjestettiin mm. yleiset vapun- ja uudenvuoden vastaanottajaiset ravintola Maakunnassa. Toukokuussa pidettiin Studentkårenissa ja Puolalan kansakoululla 3-päiväiset urheilukalastuskurssit nuorisolle. Ulkopuolisena luennoitsijana oli kurssilla ruotsinmaalainen urheilukalastusekspertti Rune Stenberg. Uutena kalavetenä saatiin vuokrattua jäsenten käyttöön Stenskärin vesialue, joka olikin käytössämme pienin muutoksin aina vuoteen 1996. 5

1960 Tärkein kaikista vuoden tapahtumista oli kalamaja Virvelin valmistuminen. Majan vihkiäisjuhlallisuudet pidettiin 5.-6.6. suuren kutsuvieras- ja jäsenjoukon läsnäollessa. Virvelin vihkimisen tarkoitukseensa suoritti seuramme puheenjohtaja Jorma Rautsi. Seurallamme on alusta alkaen ollut takanaan vankka, oikean kalamieshengen elävöittämä ja yksimielinen Pyhän Pietarin veljeskunta sekä suuri joukko ystäviä työmme vilpittömiä tukijoita. Ilman Teitä, hyvät kalakaverit, tämä päivä ei olisi tänään todellisuutta. Ilman Teitä ja Teidän työtänne ja horjumatonta tulevaisuuden uskoanne ei tämä tukikohta ja maja olisi noussut tänne omille pikkusaarille oman kalaveden ympäröimänä. Vihin nyt kalastustukikohta Virvelin majoineen, johon myös kuuluu ns. vanha maja Maskinnamon puolella, palvelemaan seuramme jaloja tarkoitusperiä. Luovutan nämä kaikki Teidän käyttöönne. Asukoon tässä majassa ja näillä saarilla aina rehti kalamieshenki.'' Tänä vuonna liittyi seuraamme 30 uutta jäsentä ja saavutettiin 150 jäsenraja Jäseniä oli vuoden lopussa 167. Seuran talviongintamestaruuskilpailut 7. 2. Rymättylän Ajolassa voitti Jorma Valli. Seuraottelu Rauman Siimaajia vastaan pilkittiin Ruissalon vesillä seuramme ollessa tyly isäntä.. 1961 Vuosi 1961 oli juhlavuosi, seura täytti 10 vuotta.. Juhlavuoden kunniaksi seura sai ensimmäisenä urheilukalastusseurana oman lipun. Lipun naulaus suoritettiin 23.3. Naulausjärjestys oli seuraava: 1. Einari Nisula, 2. Martti Kröger, 3. Jorma Rautsi, 4. Reijo Lainto, 5. Tauno Ceder, 6. Pentti Salonen, 7. Martin Toivola, 8. Urho Korenius, 9. Gunnar Rinne, 10. Johan Koskinen ja 11. Erkki Färm (ammattikalastajien edustaja). Lipun vihkimisen seuran 10-vuotisjuhlassa Hotelli Maakunnassa suoritti Suomen Kalamiesten Keskusliiton toiminnanjohtaja, ev.luutn. Kalle Koski. Juhlavuoden kunniaksi seura teki rohkeita maa- ja vesialueiden kauppoja Velkualle. Ensiksi ostettiin Muusluoto ja Muusluodon karit-nimiset viisi saarta (10,44 ha) sekä niiden ympärillä oleva vesialue (21,18 ha). Alueelle annettiin nimeksi Haspeli. Toinen suuri kauppa oli Ristiluodon maa- (9,2 ha) ja vesialueen osto (32,44 ha). 1962 Vuonna 1962 kaupat jatkuivat. Seura osti Velkualta aikaisemmin ostettujen maa- ja vesialueiden läheisyydestä Järviluodon ja Koivukarit (27,385 ha) sekä niihin liittyvät vesialueet (33,720 ha). Lisäksi saatiin vuokrattua seuralle Velkuan Martinmaan itäpuolinen vesialue. Näin oli syntynyt toinen huomattava kalastustukikohta Virvelin lisäksi Velkualle. Alueella on hyvät satama- ja telttapaikat sekä ympärillä hienot kalavedet. 6

TASAISEN KEHITYKSEN VUODET 1963-81 Näinä vuosina jäsenmäärä yli kaksinkertaistui. Onnistuttiin hankkimaan kaksi uutta saarialuetta kalavesineen sekä yksi vesitila ja saatiin vuokrattua kaupungilta telakka-alue. Järjestettiin ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut. 1963 Edellisellä jaksolla suoritettu kiivas rakentamiskausi laittoi seuran lujille, alkoi tehtyjen velkojen maksaminen. Toiminta jatkui entiseen tapaan, tosin nyt paljon entistä laajemmilla maa- ja vesialueilla, kun jäsenistön käyttöön saatiin Taivassalon Omenasaaren vesialue, Lemun Matalluodon alue ja Sauvon Paddaisista alue 1964 Pilkin SM-kilpailuissa Helsingin edustalla oltiin mukana suurella joukkueella. Tuloksista mainittakoon jäsenemme Kalle Hauhian kunniakas toinen sija yleisessä sarjassa. 20.9. Turku-seura antoi meille TURUN PÄIVÄN yhteydessä suoritettavan Aurajoen kalastuskilpailujen järjestämisen. Nuoria ja vanhoja onkimiehiä oli Aurajoen rannat täynnä. Kalojakin saatiin. 1965 Jäsenten rouvat ovat alusta alkaen olleet mukana seuramme toiminnassa ja rakentamisessa. Naiset järjestäytyivät virallisesti naistoimikunnaksi 28.10. ja alkoivat kokoontua säännöllisesti. Menestyminen pilkin SM-kilpailuissa jatkui melkein yhtä hyvänä kuin edellisenäkin vuonna. Kilpailut pidettiin Mikkelin seudulla 28.3. Tällä kertaa selviytyi seuramme jäsen Uuno Johansson kolmanneksi yleisessä sarjassa ja joukkueemme seitsemänneksi seurasarjassa. 1966 15-vuotisjuhlia vietettiin Hotelli Seurahuoneella juhlavissa puitteissa. Juhlassa kutsuttiin seuran perustajajäsenet Einari Nisula ja Martti Kröger seuran kunniajäseniksi. Pilkin SM-kilpailuissa Tampereen seudulla 27.3. oltiin taas mukana. Tulos oli tälläkin kerralla hyvä. Piirimme voitti piirisarjan. Naistoimikunta piti 21 kerhoiltaa valmistaen käsitöitä myyjäisiä varten. Puheenjohtajana toimi Tellervo Laine, sihteerinä Salme Johansson ja rahavaroja hoiti Mirja Rainti. V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa 20. 2. Taalintehtaalla voitimme joukkuekilpailun. Henkilökohtaisen mestaruuden voitti Pentti Raittio. 1967 Virvelissä pidettiin talkoot. Majalla suoritettiin huomattavia kunnostustöitä. Velkualla rakennettiin siltoja yhdistämään Muusluodon karit toisiinsa. Maskinnamossa vuokramaalla oleva mökki myytiin. 7

1968 Johtokunta valmisteli uuden sääntöluonnosehdotuksen, joka yksimielisesti hyväksyttiin. Oikeusministeriö vahvisti sääntömuutosehdotuksen 14.11.1968 Kolmiseuraottelu Turku-Parainen-Somero käytiin Karunan vesillä 14. 1. Joukkueena seuramme oli ylivoimainen. Parhaana palkittiin Leo Finnholm. V-S Kalamiespiirin kesäretki Velkualle 20. 21. 7. Heittokalastuskilpailun voitti Uuno Johansson, pilkkikalastuskilpailun voittaja oli Eino Niemi, nuorten pilkki- ja heittokalastuskilpailun voitti Jarmo Rahkonen. 1969 Johtokunta pyysi vuosikokoukselta valtuuksia lähteä tutkimaan uuden maa- ja vesialueen ostamista seuralle. Sopivan alueen löytämiseksi ryhdyttiinkin heti toimiin. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet tekivät useita tutkimusmatkoja eri puolille Turun saaristoa. Seuralle sopivaa aluetta ei kuitenkaan vuoden aikana löydetty.. V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailut 23. 2. Ruissalon vesillä. Joukkuekilpailussa tulimme toiseksi, nuorten sarjassa Atso Raittio oli toinen. Johtokunta katsoi aiheelliseksi järjestää taas kaksipäiväiset urheilukalastuskurssit 21.- 22.4. Osanottajia oli runsaasti. Seuramme järjesti 12.10. vuorollaan piirin mestaruuskilpailut Kupittaalla uistimen pituus- ja tarkkuusheitossa. Samassa yhteydessä pidettiin viralliset kansalliset kilpailut. Kesäretkiä tehtiin kolme: juhannusretki, elokuunretki Virveliin sekä Varsinai-Suomen Kalamiespiirin retki Linsörin saarille Airistolla. 1970 Johtokunta jatkoi ponnekkaasti toimenpiteitä uuden alueen löytämiseksi seuralle. Iniön kunnan Keistiön kylästä löytyi lopulta aivan loistava, n. 8,5 hehtaarin suuruinen niemi Inipett-nimisestä saaresta, johon liittyy osuus suureen jakamattomaan vesialueeseen. 1971 Seuran 20-vuotisjuhlia vietettiin 20.3.1971 hotelli Seurahuoneella varsin juhlavissa merkeissä. Tilaisuudessa oli läsnä SKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Toivo Koivisto. Juhlavuoden kunniaksi painettiin 20-vuotisjuhlajulkaisu, joka jaettiin jäsenistölle. Tänä juhlavuonna seuraan liittyi 63 uutta jäsentä ja erosi 6 jäsentä, jäsenmäärä ylitti 250. SM-pilkkikilpailuissa Säkylän Pyhäjärvellä veteraanisarjan mestariksi ylsi Matti Huhtaniemi. 1972 Vuoden 1972aikana laajennettiin Kansainvälistä yhteistoimintaa Göteborgin suuntaan. Seuramme edustajat Jorma Rautsi, Pentti Salonen ja Urho Korenius osallistuivat keväällä KA-REn järjestämälle kalastusretkelle Oslovuonon suulle. Tästä matkasta syntyi vilkas yhteistoiminta ja Turun välille. 8

1973 Taas haluttiin ostaa seuralle lisää omia saari- ja vesialueita. Puheenjohtajamme Rautsin taitavien neuvottelujen kautta löytyi uusi alue Korppoon Alskäristä (8,27 ha:n maaalue ja 51,31 ha:n vesialue). Alue on mitä kauneinta ulkosaaristoa. Haspelin alue Velkualla oli jäsenistön ahkerassa käyttössä. Niinpä päätettiin rakentaa toinen kalamaja Muusluotoon. Hirsikehikko ostettiin valmiina ja siirrettiin vesikuljetuksena paikalle. Rakentaminen tapahtui sitten talkoovoimin. Työt aloitettiin heti keväällä ja maja saatiin syksyllä vesikattoon. Aivan vuoden loppupuolella saatiin seuralle vuokrattua Turun kaupungilta telakointialue Hirvensalosta Pikisaaresta. 1974 Kalamajan rakentamista jatkettiin Muusluodossa niin pitkälle, että se oli jo kesällä jäsenistön käytössä. Monet kipakat löylyt siellä onkin otettu kalaretkien välissä ja jälkeen. Telakointialueen kunnostusta Hirvensalon Pikisaaressa jatkettiin, mm. ajoimme suuret määrät täytemaata, jotta saatiin nostettua maan pintaa n. 70 cm. Seuramme jäsenmäärä ylitti 300. 1975 Kalamaja Muusluodossa saatiin lopullisesti kuntoon. Samoin saatiin telakointialue valmiiksi. Ryhmä seuran jäseniä rakensi talkoovoimin verkkoaidan alueen ympärille ja näin oli oma telakointialue valmiina ottamaan veneitä talviteloille. Huonoista jääolosuhteista johtuen pilkkikilpailuja ei voitu suorittaa ennalta laaditun ohjelman mukaisesti 1976 Helmikuussa pidimme pilkin 25-vuotisjuhlakilpailut, jolloin vieraanamme oli 16- miehinen ryhmä Ka-Re-seurasta Göteborgista. Pääjuhla pidettiin 27.3. Hotel Marina Palacessa varsin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. TUK:n 25-vuotisjuhlamestaruuskilpailuissa Rymättylän Ajolassa 14. 2 mestariksi tuli Esko Huhtaniemi, toiseksi Lauri Huhtaniemi ja kolmanneksi Nils Bäclund. Ikämiessarjan voitti Jorma Valli Pohjanmeren kalastusretki oli 20 24.5. Henkilökohtaisessa kilpailussa suurimman kilomäärän sai Keijo Kilpeläinen. Turska-Urho-kiertopalkinnon suurimmasta kalasta sai Pentti Salonen turskalla, joka painoi 5,1 kg. 1977 Kalastossamme havaittiin varsinkin hauen kohdalla selvää vähentymistä. Haukikannan pelastamiseksi olisi ensi tilassa saatava aikaan hauen kuturauhoitus, hauen pyyntikieltoja, hauen saalisrajoituksia, hauenpoikasistutuksia yms. 9

1978 Itämeren suolapitoisuuden noustessa saimme tavallaan uuden kalan, nimittäin turskan, joka tuli runsain määrin lähemmäksi rannikkoamme. Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa Taivassalossa suurimman ahvenen sai Allan Viitanen. Painoa köriläällä oli 345g. Seuran mestaruuskilpailut pidettiin Lemlahdessa Peimarilla. Yleisen sarjan ja seuran mestariksi tuli Lauri Huhtaniemi, naisten sarjan voitti A. Finnholm, nuorten sarjan voitti Markku Viitanen. Kilpailun suurimman ahvenen sai Pentti Raittio. 1979 Seura otti kilpailuohjelmaansa ongintakilpailut rannalta. Oli jälleen kalanistutusten vuosi, jolloin veimme meritaimenenpoikasia Velkuan vesille yhteensä 5000 kappaletta. Näistä istutuksista monet jäsenet ovat saaneet mukavia saaliita. Istutimme lisäksi hauenpoikasia omille seuran vesille lähes 30.000 kappaletta. Uusi kalastuslaki, joka pitää sisällään mm. pilkkikalastusoikeuden laajentamisen, on joutunut vaikeuksiin. Monien kompromissien jälkeen hallitus antoi uudesta kalastuslaista esityksen eduskunnalle. Seuran johto on koko seuran olemassaoloajan asettanut tärkeimmäksi tavoitteekseen kalavesien hankinnan jäsenistölleen. Ostettiin noin 60 hehtaarin suuruinen vesialue Virvelin läheltä. Seuralla oli käytössä omaa maa-aluetta noin 65 hehtaaria, omaa vesialuetta noin 260 hehtaaria ja vuokrattua vesialuetta noin 2500 hehtaaria. Seuran järjestämät ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut pidettiin 10.2. kovan pakkassään vallitessa Ruissalon vesillä. Kilpailun voitti Esko Huhtaniemi ja toiseksi tuli Lauri Huhtaniemi. Seuran pilkkimestarit sarjoittain olivat Leo Finnholm (y), Pentti Raittio (v), Kristiina Raittio (n) ja Simo Karvonen (nu). Ensimmäisen kerran seuramme historiassa vuoden suurimman kalan sai nainen Leena Johansson. 1981 Seuramme 30 vuoteen sisältyy paljon erilaisia tapahtumia ja toimeliasta työtä. Mikä on ollut oleellisinta seuramme toiminnassa? Vastaus on perin yksinkertainen: yksimielisyydelle rakentuva sinnikäs työ kalastusmahdollisuuksien hankkimiseksi ja kehittämiseksi jäsenistölle. On ostettu omia saari- ja vesialueita sekä vuokrattu kalavesiä urheilukalastuskäyttöön. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille jäsenille, jotka vuosien saatossa ovat voimiaan säästämättä olleet valmiit rakentamaan seuraamme. Tämän rakennustyön on jatkuttava tulevinakin vuosikymmeninä. Erityisesti olemme halunneet tukea kalakantojen ja niiden hoidon kehitystä voimavarojemme mukaan. Seuran omistuksessa olevien saarien ja majojen käyttö vilkastui varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.. 10

Esko Huhtaniemi valittiin Suomen 9-miehiseen kisajoukkueeseen edustamaan maatamme Pohjoismaisissa Pilkkimestaruuskilpailuissa Oslossa. Esko hoiti tehtävänsä hyvin voittaen Pohjoismaiden mestaruuden n. 6,5 kg:n saaliillaan. 1982 Seura toimi isäntänä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäretkellä 24-25.7 Velkualla. Muistoksi tapahtuneesta on Haspelissa juuri tätä tilaisuutta varten talkootyönä tehty tanssilava, jolle on löytynyt käyttöä myöhemminkin. Seuran sihteeri vaihtui, sillä Pentti Salonen luovutti sihteerin tehtävät Allan Viitaselle. Suurimpana valtakunnallisena tapahtumana voidaan pitää uuden kalastuslain ja - asetuksen säätämistä. Laki asetuksineen astui voimaan vuoden 1983 alusta. Uutta siinä oli vapaa-ajan kalastajan kannalta ns. pilkkipykälä, joka laajensi jokamiehen oikeuksia matoonginnan lisäksi koskemaan myös pilkkimistä talvella ja kesällä läänikohtaista pilkkikorttia vastaan. Lisäksi jokaisen kalastukseen osallistuvan pitää lunastaa kalastuskortti. Toiminta jatkui ripeänä koko talven. Turun avoimissa pilkkimestaruuskilpailuissa järjestävän seuran jäsen, Atso Raittio, voitti Turun pilkkimestaruuden. Seuran mestaruuskilpailujen tulokset olivat sarjoittain seuraavat Leo Finnholm (y), Lauri Rahkonen (v), Kristiina Raittio (n) ja Toni Bäcklund (nu). 1983 Seuran puheenjohtajuus vaihtui. Jorma Rautsi päätti pitkän puheenjohtajuutensa seuran perustamisesta vuoteen 1982 ja luovutti seuran peräsimen Keijo Koskiselle. Jorma Rautsi valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Talkoohenki oli edelleen hyvä seuran majojen ja alueitten kunnostuksessa ja siivouksessa. Hauenpoikasia istutettiin 9000 kpl Velkuan vesialueelle. Osallistuimme myös meritaimenten poikasistutuksiin. Näinä vuosina seuran johtokunnassa tapahtui ns. sukupolvenvaihdos, kun lähes puolet johtokunnan pitkäaikaisista jäsenistä vaihtui. Vuonna 1982 puheenjohtaja Jorma Rautsi, ja pitkäaikainen kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Taisto Virtanen jättivät tehtävänsä nuoremmille. Vuonna 1983 Johan Koskinen (1959-83), Reijo Lainto (1952-71 ja 1976-83) ja Pentti Salonen (1952-83) jättivät paikkansa johtokunnassa. 1984 Toimintasuunnitelman ulkopuolelta löytyy yllättävänä tapahtumana Aurajokionkikilpailu. Kilpailu käytiin 14. 6. iltakilpailuna ja ulkopuolisten liikelaitosten avustamana. Kilpailun kalansaaliista päätellen voidaan todeta kotikaupungin halki virtaavan Aurajoen veden olevan suhteellisen puhdasta, koska kalaa lyhyen kilpailuajan jälkeen tuotiin punnitukseen yli 24 kg. Vuosi 1984 oli toinen uudistetun kalastuslainsäädännön toteuttamisvuosi. Virkistyskalastajien kannalta oli melko mukavasti päästy liikkeelle. Kalastuslain uudistaminen vapautti pilkkimisen talvella jokamiehen oikeudeksi ilman kalaveden omistajan lupaa. Tosin vapauttaminen tiesi rahanmenoa pilkkimiehille. 11

1985 Talven SM-pilkkikilpailussa Erkki Niemelä ylti kolmanneksi veteraanien sarjassa. Seuran mestaruuskilpailussa Kustavin Merimotellin vesillä 30 kilpailijaa toi punnitukseen yhteensä valtavat166 kg kalaa. Kesäretket veneilijöitten kesken seuran alueille olivat suosittuja. Veneilijät myös toivat piirin kesäretkeltä seuralle piirimestaruustason mitaleja sekä venepilkinnässä 1. Nils-Erik Bäcklund ja 2. Juhani Kuningas, tarkkuusheitossa ICF-9 1. Ernst Adel,heittokalastuksessa 2. Pertti Luukkonen ja naisten onginnassa 2. Tuula Bäcklund 3. Pirkko Luukkonen ja 6.Raili Adel. 1986 35. toimintavuotena tapahtui melkoisesti uudistuksia ja hankintoja. Seuran käyttöön saatiin vuokrattua kellarihuoneisto, joka sai nimekseen Sumppu. Sumppu toimii johtokunnan kokoushuoneistona ja arkistona sekä tarvikkeiden säilytystilana. Seuran säännöt uudistettiin nykyvaatimuksia vastaaviksi. Tästä johtuen syyskokous oli myös yhdistyksemme vaalikokous yleisen käytännön mukaan. Seuralle hankittiin uusi maa-alue, Haukilahti. Alue kuuluu Lokalahden kuntaan ja on pinta-alaltaan 8,9 ha ja siihen kuuluu osuus 88 ha:n jakamattomaan vesialueeseen. Kiinteistötoimikunta suunnitteli saunarakennuksen hankkimista Haukilahteen. Toimikunta hankki ja pystytti Velkuan ja Storholmenin alueille useita käymälöitä. 1987 Seuran puheenjohtajaksi Teuvo Vuorio. Vuosi 1987 oli merkittävä siksi, että seuralle ei löytynyt jäsenistön keskuudesta sihteeriä, jonka vuoksi puheenjohtaja Teuvo Vuorio toimi myös sihteerinä. 1988 Tämä vuosi oli nuorisotoiminnan ja rakentamisen vuosi. SKK:n Nuoriso kalastaa-teema otti yhteyttä kouluihin vieden kalastusharrastuksesta tietoa peruskoulun 7. luokkalaisille. Seuramme jäsenet Lauri Huhtaniemi, Seppo Maikola ja Hanna Maikola olivat mukana 25 oppitunnilla eri kouluissa kertomassa onginnan niksejä. Vierailun päätteeksi seuramme toimesta järjestettiin koulujen väliset onkikilpailut viisihenkisin joukkuein. Haukilahden saunan perustus valettiin elokuun lopulla ja vajaa kuukausi myöhemmin oli saunan pystytys. Jäsenet osallistuivat talkoihin erittäin kiitettävästi ja toimeliaasti. Varsinkin saunan pystytys Haukilahteen sujui ripeästi, sillä 11 tunnin aherruksen jälkeen oli saunarakennus harjannostovaiheessa. Uusi veneily- ja telakkatoimikunta aloitti ripeästi. Toimikunnan tehtävänä on telakoinnin ja veneilyn kehittäminen seurassa. Tärkeimmäksi tavoitteekseen toimikunta asetti telakka-alueen laajentamisen ja veneiden nosto- ja laskupaikan rakentamisen. 12

1989 Virveliin ja Haukilahteen on saatu porakaivot. Seuramme järjesti yhdessä Neste Oy:n Urheilijoiden Kalastuskerhon kanssa V-S Kalamiespiirin kesäpäivät Nesteen Nikoluodossa. Kesäpäivät oli onnistunut tapahtuma kilpailuineen ja illanviettoineen. Elokuun retki Velkualle houkuttelee joka vuosi veneileviä jäseniämme osallistumaan sekä kilpailuihin että tansseihin. Velkuan Muusluotoon valmistui uusi laituri sopivaan aikaan, sillä taimenen uistelukalastus sai runsaasti harrastajia myös Urheilukalastajien parista. Uusi laituri on turvallinen kiinnityspaikka syksyisillä retkillä. Aurajoki-onginta järjestettiin yleisenä iltakilpailuna, osanottajia oli 85 ja parhaan saaliin onki naisten sarjan Vuokko Sirkiä. 1990 Kiinteistöpuolella on tavoitteena saada pieni saunamökki Alskäriin. Telakkatoimikunta hankki käyttöönsä ponttonin kuljetuksia varten. Huvitoimikunta elvytti syksyn Kalamiesillan ja sai melkoisen suosion osakseen. Kesäkausi avattiin 5.5.1990 seuran ensimmäisillä vetouistelukilpailuilla. Velkualla kilpailuihin osallistui 14 venekuntaa. Kesäonginnan piirinmestaruuskilpailuissa jäseniemme menestys oli hyvä: naiset 1. Stina Maikola, yleinen 2. Lauri Huhtaniemi, veteraanit 3. Pentti Raittio ja nuoret 2. Tuomas Loponen. 1991 Kevään aikana vietettiin 40-vuotisjuhlallisuuksia monin tavoin. Johtokunta kävi kunnioittamassa perustajajäsenen Martti Krögerin ja Einari Nisulan muistoa laskemalla seppeleet heidän haudoilleen. Iltapäivällä johtokunta kokoontui pitämään juhlakokoustaan, jonka jälkeen oli vuorossa onnittelujen vastaanotto ravintola Alabamassa. Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Vetouistelukisat ovat tulleet jäädäkseen seuran toimintaan. Monien mutkien jälkeen on vihdoinkin saatu Alskärin saunahanke loppusuoralle. Korppoon kunta myönsi seuralle rakennusluvan. Saunahanke voidaan saattaa loppuun tulevana toimintakautena. Seuran jäsenmäärä 472 alkoi laskea. Elokuun retki järjestettiin 17. - 18.8. Haspelissa. Tilaisuus on saavuttanut vankan suosion ja nytkin mukana oli noin 60 venekuntaa. Tarkkuutta heitti 78 osallistujaa ja kalasaalista tuli kaikkiaan 72 kg. Aurajoki-onkikilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran Kirkko- ja Auransillan välissä. Kilpailu oli avoin kaikille onkijoille. 13

1992 Kauan vireillä ollut Alskärin sauna valmistui juhannukseksi saunomiskuntoon. Vuoden 1992 aikana kokeiltiin uutta jäsenpalvelua, kun johtokunnan jäsenet päivystivät Sumpussa viikottain. Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Uutena kilpailuna seuramme ohjelmaan tuli vetouisteluottelu Saaristomeren Uistelijoita vastaan. Toimikunta järjesti onkikurssin 21. - 22.4. Sumpussa. Paikalla oli parikymmentä onkimisesta kiinnostunutta miestä, naista ja nuorta. Tietojaan jakoivat Lauri Huhtaniemi ja Seppo Maikola. Kurssia jatkettiin teorian jälkeen käytännön harjoittelulla Raisionjoessa. 1993 1993 oli tiukan talouden vuosi. Olimme kovilla, mutta selvisimme kuitenkin kunnialla. Seuran talous perustuu suurelta osin jäsenmaksutuloihin. Laman vaikutus oli selvästi nähtävissä jäsenmaksujen suorittamisessa. Toimintakauden aikana jäsenmaksuja jäi turhan paljon saamatta. Toimintakauden aikana perustettiin tai herätettiin henkiin kaksi uutta toimikuntaa. Perustettiinhan kunniapuheenjohtajan esityksestä Senioriklubi sekä aktiivisten naisten toimesta herätettiin henkiin naistoimikunta, jonka vetäjiksi valittiin Kristiina Raittio ja Dilber Peltonen. Kuluneena vuotena kahdeksan seuran jäsentä kävi Turun raastuvanoikeudessa vannomassa kalastuksenvalvojan valan. Toivotaan, että laillistettujen kalastuksen valvojien toiminta seuran hallitsemilla vesialueilla tuo hyvän tuloksen ja pystymme estämään salakalastukset seuramme vesialueilla. Toimikunnan toimesta, Reijo Jokiojan johdolla, kevään ja alkukesän aikana rakennettiin komeat sillat Muusluodon karien välille. Siltojen myötä rannalta kalastaminen kareilla paranee huomattavasti. 1994 Tiukasta taloudesta huolimatta toiminta on pyörinyt hyvin. Perinteiset onki-, pilkki- ja uistelukilpailut on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Osanottajia on ollut mukavasti ja naistoimikunta on auttanut järjestelyissä. Toimintavuoden korjaustoiminta keskittyi Virveliin. Maja sai uuden katteen päälleen ja uuden takan sisälleen. Haukilahteen saatiin juhannukseksi valmiiksi laituri, johon mahtuu 6-8 venettä. Laituri on tarpeeseen, koska Haukilahden venepaikat olivat rajalliset. Naistoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi uudelleen henkiinherätetyllä toimikunnalla oli vireä ja toimelias. 1995 Laman myötä on jäsenmäärämme ollut laskusuunnassa. Pyritään siihen, että jäsenmäärä pystyttäisiin pitämään nykyisellä tasolla ja mahdollisesti hieman lisäämäänkin. Toimintakauden päätteeksi johtokunta päätti ottaa käyttöön uuden ohjesäännön. Uudessa ohjesäännössä on tehty tarkennuksia ja muotomuutoksia. Suuria oleellisia muutoksia ei 14

tehty. Kalastetaan ja otetaan kalaa vain sen verran kuin tarvitaan. Ohjesääntöuudistukseen liittyen verkkokalastus on sallittua Alskärin, Virvelin ja Inipetin vesialueilla verkkokalastusohjeen mukaisesti. Aloitettiin Inipetin alueen kehittämisen suunnittelu. Tarkoituksena on rakentaa Inipettiin hyvät kiinnityspaikat ja saunamaja. Tuleva vuosi näyttää, millä aikataululla Inipetin kehittäminen tulee etenemään. Naistoimikunnan toimesta on hankittu mm. lasten keinut sekä koripallotelineet palloineen Haukilahteen ja Haspeliin. Lisäksi on saatu lahjoituksena lasten kiipeilyverkko, joka on sijoitettu Haspeliin. 1996 Syyskokous myönsi hallitukselle luvan hankkia seuralle uusi maa-alue autotien päästä merenrannalta. Näin kaikilla jäsenillä olisi mahdollisuus harrastaa vapaa-ajankalastusta seuran mailla ja vesillä. Jäsenhankinnan kannalta merkittävää oli myös syyskokouksen päätös alentaa liittymismaksua. Kiinteistötoimikunta on keskittynyt Inipetin alueen kehittämiseen ja parantamiseen. Kevään aikana hankittiin paaluja ja aloitettiin laituriarkkujen teko seuran telakalla Pikisaaressa. Talkooväki oli ahkeraa ja arkut valmistuivat ripeästi. Alkukesästä Toivi Pesonen kävi noutamassa arkut telakalta tehden samalla veneväylän telakan rantaan. Kesän aikana talkoita jatkettiin Inipetissä, jonne valmistui komea laituri. Laiturityömaata jatkettiin koko kesän Kalevi Kaartovuoren johdolla. 1997 Jäsenistö vähenee vuositasolla noin 15-20 maksavaa jäsentä. Uusia jäseniä liittyy seuraan pääasiassa nuorisojäsenyyden kautta, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Toimintakauden aikana aikaansaatiin kaksi merkittävää vuokrasopimusta. Telakka-alueen vuokrausta jatkettiin Turun kaupungin kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella 15 vuotta. Turun kaupungin kanssa aikaan saatiin uuden kerhohuoneen vuokrausta koskeva sopimus. Uusi Sumppu Sepänkadulla on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Seuramme järjestämissä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin vetouistelumestaruuskisoissa 1998 Talkootyö on edelleenkin voimissaan seurassamme. Tästä on hyvänä osoituksena Virveliin rakennettu uusi laituri. Muillakin alueilla talkootyö ja omatoimisuus ovat tuottaneet seuran kannalta hyviä tuloksia. Toimintavuoden aikana seura vuokrasi Turun kaupungilta Kustavin Rahista Kalttinimisen saaren, joka on autotien päässä. Alue ei ole kovin suuri, mutta rantaviivaa löytyy ja viehekortin kanssa voi virvelöidä rannalta. Toimintavuoden aikana turkulaiset veneilyseurat perustivat veneilyasiainneuvottelutoimikunnan ajamaan pienveneilijöiden etuja. Seuramme on ollut myös mukana tässä toiminnassa. 27.9.1998 järjestettiin seuramme toimesta laituripilkin PM-kisat Aurajoessa vierasvenesatamassa. Kisoissa oli runsas osanotto, mukana 77 pilkkijää. 15

1999 Nopeiden päätösten jälkeen kevään ja kesän aikana myytiin Ristiluodon pohjoispään maa-alueet. Saatu raha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan uuden, autotien päässä olevan alueen hankintaan. Kovatasoinen seuranmestaruuspilkki pidettiin Taivassalon Hakkenpäässä, mukana oli 28 pilkkijää. Seuran mestaruuden voitti Leo Finnholm, toisena Kalle Hakala (nu) ja kolmantena oli Jukka Luostarinen (y). Kokonaissaalis oli 116 kg ahvenia. Seuramme toimesta järjestettiin 17. - 18.7. Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäpäivät Velkuan Muusluodossa. Mukaan oli tullut kolmisenkymmentä venekuntaa innokkaita kalastajia. 2000 Toimintavuosi 2000 on ollut monella tavalla seuratoiminnan kannalta merkityksellinen. Onhan tämä vuosi ollut seuramme 50. toimintavuosi. 2001 keväällä vietämme 50- vuotisjuhlia.juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä ja kymmenen vuoden takainen päätös historiikin valmistamisesta 50-vuotisjuhliin on toteutumassa. Historiikki on saanut muotonsa ja sisältönsä, se on valmis painettavaksi. Toimintavuonna 2000 seuramme hankki käyttöönsä uuden alueen; autotien päästä; Vehmaan Nuhjalasta Kesäniemen tilan. Alue on kooltaan 11,6 ha rakentamaton metsämaa. Rantaviivaa alueella on n. 600 m. Vuoden vaihteessa luovuttiin Kaltin vuokra-alueesta. 2001 Toimintavuosi on ollut seuramme 50-vuotisjuhlavuosi. Tämän merkittävän ajanjakson täyttymistä on juhlittu monella tavoin. Juhlatanssit helmikuussa. Historiikin julkaiseminen kevätkokouksessa. Historiikkia painettiin 550 kpl, numeroituja 75 kpl. Huhtikuun 7. päivänä varsinainen 50-vuotisjuhlapäivä monine juhlallisuuksineen (seppeleen lasku kunniajäsenten haudalle, hallituksen juhlakokous, tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus, 50-v päiväjuhla). Kesärantaan saatiin rakennuslupa saunarakennukselle ja alueen tie on valmistunut. Metsää kaadettu myytäväksi ja rakennuspuutavaraksi. Saarikohteissa kunnossapito- ja parannustöitä. Seuran syyskokouksessa tehtiin päätös luopua kaikista vuokravesialueista. 2002 Toimintavuosi 2002 on ollut rakentamisen aikaa. Kesärannassa rakennus on pystyssä ja lämpö päällä. Kevätkokouksen valtuuttamana myytiin Inipetistä n. 2 ha:n suuruinen määräala. Toimintakauden aikana on suoritettu saarialueilla olevien rakennusten korjaus- ja huoltotöitä tarpeen mukaan. Haspeliin saatu katuvalot laiturilta saunalle.ja Alskäriin on tehty porakaivo. 16

2003 Seuramme 53:s toimintavuosi. Menneen vuoden aikana seuramme jäsenistönsä avulla sai aikaan monia pieniä mutta merkittäviä asioita. Yksi ehkä huomattavia oli Muusluodon uuden laiturin rakentaminen. Laiturin pituus on 65 m ja leveys 2,3 m. Kesärannan saunarakennus on melkein valmis. Kaivo on myös valmis. Muillakin saarillamme on suoritettu kunnostustöitä ja erilaisia parannuksia jäsentemme viihtyvyyden parantamiseksi. 2004 2005 Eri alueilla kunnostukset ovat jatkuneet alueitten isäntien toimesta, apunaan talkoohenkisiä jäseniä. Alskärissä on parannettu terassia ja kunnostettu kävelyteitä venerannasta saunalle. Haukilahteen on hankittu kaksi poijua. Kesärannassa alueen kehitystyöt ja metsän perkaustyöt jatkuvat. 2006 17