Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2011 Versio 1.0H Toiminnanjohtaja Eeva Isokorpi

2 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT Kilpailujen määrä laski ja heittäjien määrä kasvoi MM-kilpailut Viljandissa Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa SM-kilpailut ja Suomi-cup Paikalliscupit Vuoden 2012 SM-kisat KANSAINVÄLISYYS IBTA Saapasmatkat TIEDOTUS JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS Nuorten osuus heittäjistä kasvoi Miesten määrä kasvoi Luokkaheittäjien osuus naisissa kasvoi SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO Suomen saappaanheittoliiton hallitus Muut liiton toimihenkilöt Online-työryhmä... 6

3 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) 1 KILPAILUT 1.1 Kilpailujen määrä laski ja heittäjien määrä kasvoi Järjestettyjen kilpailujen määrä jatkoi laskuaan, kun taas heittäjien määrä kääntyi nousuun vuonna 2011 vuodesta 2007 asti jatkuneen laskun jälkeen. Myös kilpailujen keskimääräinen osallistujamäärä nousi, mikä kertoo kilpailujen tason paranemisesta. Kilpailut Kilpailuja Heittäjiä Osallistumisia Keskimäärin osallistumisia / kilpailu Keskimäärin osallistumisia / kilpailija 4,1 4,9 5,0 5,7 5,0 Osallistuneita seuroja Taulukko 1. Kilpailu- ja heittäjämäärien kehitys 1.2 MM-kilpailut Viljandissa Vuoden 2011 MM-kilpailut pidettiin Viron Viljandissa heinäkuussa. Kilpailut olivat MMhistorian kahdennetkymmenennet. Suomalaisheittäjät voittivat miesten ja naisten yleisen sarjan yksilö- ja joukkuekisat. Tapahtumaan osallistui heittäjiä seitsemästä eri maasta (Suomi, Saksa, Yhdysvallat, Viro, Ruotsi, Italia ja Venäjä). Yleisten sarjojen lisäksi MM-mitaleista kamppailtiin nuorten ja veteraanien sarjoissa sekä kolmihenkisin mies- ja naisjoukkuein. MM-mitaleille ylsivät Suomi, Italia, Viro, Ruotsi ja Venäjä. Saappaanheiton MM-kilpailuita on pidetty vuodesta 1992 lähtien ja Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n (1997) perustamisesta lähtien ne ovat kiertäneet IBTA:n jäsenmaissa vuorovuosin. Vuoden 2012 kilpailut pidetään Venäjällä. 1.3 Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Viljandin MM-kilpailussa käytiin viidettä kertaa erillinen maajoukkuekilpailu. Kilpailu heitettiin ensimmäistä kertaa kuusihenkisin joukkuein (kolme naista ja kolme miestä). Viidestä maajoukkueesta (Saksa, Viro, Ruotsi, Italia ja Suomi) kultaa otti Suomi, hopeaa Viro ja pronssia Italia. Suomen maajoukkueen Viljandissa muodostivat Eeva Isokorpi, Tiia Koskelo, Pirjo Saukkonen, Ville Huuskonen, Jari Nuutinen ja Jouni Viljanen. 1.4 Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa Saappaanheiton viidestä World cup-osakilpailusta Suomen kiintiöön kuului yksi, jota isännöi Saapasseura Ronttoset. Loput neljä osakilpailua heitettiin Ruotsissa, Virossa,

4 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) Italiassa ja Venäjällä. Suomen liiton heittäjät voittivat yleisen sarjan yksilö- ja joukkuekisat. 1.5 SM-kilpailut ja Suomi-cup Suomen saappaanheittoliitto valvoi vuonna 2011 kahdet suomenmestaruuskilpailut. Saappaanheiton hallimestaruuskilpailut pidettiin Raumalla Äijänsuon talviharjoitteluhallissa huhtikuussa. Saappaanheiton ulkokenttämestaruudet ratkottiin kesäkuussa Raahessa. SM-kilpailuissa oli yleisten sarjojen lisäksi sarjat nuorille heittäjille, veteraaneille, sekajoukkueille sekä kolmihenkisille nais- ja miesjoukkueille. Saappaanheitossa käytiin lisäksi kuusiosainen Suomi Cup, johon kuuluivat osakilpailut Rautavaaralla, Mäntyharjulla, Raahessa, Ylivieskassa ja Pielavedellä. Pielavedellä pidettiin kaksi osakilpailua. 1.6 Paikalliscupit Maakunnallista heittoharrastusta ovat parhaiten vieneet eteenpäin useita osakilpailuja sisältävät paikalliscupit, joissa sarjoja on kaiken ikäisille ja eritasoisille. Maakunnallisia cupeja ovat vuonna 2011 olleet mm. Saapasseura Ronttosten järjestämä Etelä-Suomen kevät-cup Jokelassa ja syys-cup Riihimäellä, Rannikon Skorpionien Saappaanheiton Rannikko Cup Pohjois-Pohjanmaalla, Pielaveden Sammon Pielavesi-cup ja Rautavaaran Urheilijoiden Rautavaara-cup. 1.7 Vuoden 2012 SM-kisat Suomen saappaanheittoliiton hallitus päätti järjestää vuoden 2012 saappaanheiton SMhallikilpailut itse. Saappaanheiton ulkokenttien SM-kilpailut liitto myönsi Keski- Uudenmaan Heittourheilijoille. 2 KANSAINVÄLISYYS 2.1 IBTA Suomen saappaanheittoliitto on vuonna 1998 luodun Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n perustajajäsen ja sen rooli IBTA:n kehittämisessä on ollut keskeinen. IBTA:n toiminnassa oli vuonna 2011 mukana yhdeksän maata ja Uuden-Seelannin Saappaanheittoliitto valmistautui liittymään. Suomea edustivat IBTA:ssa Jari Isokorpi puheenjohtajana, Esa Kokkonen toiminnanjohtajana sekä hallituksen jäseninä lisäksi Pasi Kusmin ja Marika Kivimäki. Olli Rosenqvist oli IBTA:n teknisten valvojien johtaja. He muodostivat IBTA:n Suomen työryhmän. Suomen liiton edustajat osallistuivat IBTA:n vuosikokoukseen helmikuussa ja heinäkuussa Viljandissa. IBTA:n tärkeimmät tapahtumat ovat olleet vuorovuosin eri jäsenmaissa järjestettävät saappaanheiton MM-kilpailut sekä saappaanheiton World cup, joka kesällä 2011 kiersi viidessä eri jäsenmaassa: Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Italiassa ja Suomessa.

5 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) 2.2 Saapasmatkat IBTA:n ja Suomen saappaanheittoliiton yhteistyönä toimiva Saapasmatkat järjesti matkoja vuonna 2011 Maailman-cupin kilpailuihin ja IBTA:n kokouksiin Venäjälle, Ruotsiin ja Viroon. Matkat järjestettiin omakustannusperiaatteella. 3 TIEDOTUS Suomen joukkueen valinnasta ja osallistumisesta MM-kisoihin sekä menestymisestä tiedotettiin laajasti Suomen lehdistölle ja muille medioille. Myös SM-kisoista tiedotettiin kaikille tiedotusvälineille. Tapahtumat olivat mediassa esille varsin laajasti. 4 JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS 4.1 Nuorten osuus heittäjistä kasvoi. Vuonna 2011 heittäjien kokonaismäärä sekä alle 20-vuotiaiden osuus heittäjistä kasvoi. Heittäjät % 2010 % 2009 % 2008 % 2007 % Alle 20-vuotiaita % % % % % Yli 45-vuotiaita % % % % % Aikuisia % % % % % Heittäjiä yhteensä % % % % % Taulukko 2. Ikärakenteen kehitys 4.2 Miesten määrä kasvoi Oheisesta taulukosta löytyy viimeisen viiden vuoden aikana sukupuolijakaumassa tapahtunut kehitys. Heittäjien määrän kasvu on tullut miesheittäjien lisääntymisestä. Sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Taulukko 3. Sukupuolijakauman kehitys. 4.3 Luokkaheittäjien osuus naisissa kasvoi Vaikka luokkaheittäjien osuus laski vuonna 2011 kahdella prosenttiyksiköllä, nousi se naisten osalta viisi prosenttiyksikköä. Naisille luokkatuloksen tekeminen on kuitenkin edelleen vaikeampaa kuin miehille. Naisista luokkatulokseen (yli 20 metriä) ylsi 41 prosenttia naisheittäjistä, kun taas miehistä luokkatuloksen (yli 30 metriä) heitti 51 prosenttia.

6 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (6) Luokkaheittäjät Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Mestariluokka A-luokka B-luokka C-luokka Luokittelemattomat Yhteensä Yleisen sarjan heittäjät Luokkaheittäjät Luokkaheittäjiä % 48 % 50 % 49 % 45 % 47 % Taulukko 4. Luokkaheittäjien määrän kehitys 5 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO 5.1 Suomen saappaanheittoliiton hallitus Suomen saappaanheittoliiton hallituksessa vuonna 2011 toimivat Pasi Kusmin, Rauma (puheenjohtaja), Eeva Isokorpi, Riihimäki (toiminnanjohtaja), Jari Nuutinen, Tuusula (varapuheenjohtaja), Tiia Koskelo, Rautavaara, Matti Silvola, Arkkukari, Alpo Vuorma, Jokioinen, Tapani Kananen, Pyhäsalmi ja Tauno Laitinen, Kuopio. Hallituksen varajäseninä toimivat Hannu Lappalainen, Kuopio ja Jaakko Juntunen, Kuopio (sihteeri). Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Hallituksen tilintarkastajina toimivat Markku Pajunen ja Jorma Venho. 5.2 Muut liiton toimihenkilöt Liiton tilastopäällikkönä toimi Olli Rosenqvist Kokkolasta ja kirjanpitäjänä Pirjo Isokorpi Riihimäeltä. Liiton Internet-sivuista vastasi online-työryhmä. Liiton sääntövastaavana toimi Olli Rosenqvist. Taloudenhoitajana oli Esa Kokkonen. 5.3 Online-työryhmä Online-työryhmässä olivat mukana tilastopäällikkö Olli Rosenqvist, Esa Kokkonen, Jari Isokorpi ja Pirjo Isokorpi.