VALUMA-ALUEET. Vanha jako: n. 5500 valumaaluetta Uusi jako: n. 20 000. Teiniranta (SYKE)



Samankaltaiset tiedostot
CLC2012 maankäyttö/maanpeite (25m) paikkatietoaineiston alustava luokkakuvaus (4.taso)

CLC2018 maankäyttö/maanpeite (20m) paikkatietoaineiston luokkakuvaus (4.taso) 11/2018

Corine Land Cover 2006

Corine Land Cover 2000

Corine Land Cover 2012

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Corine Land Cover 2018

WP1: Inventory of existing data sources for land cover and land use

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

KMTK maankäyttö/peittoluokitus. Maasto, työpaja 2,

Ranta10 -rantaviiva 1: ja uomaverkosto

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Luke ja Syke ympäristötiedon tuottajina

Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js

Suomen Corine maanpeite 2012 osana eurooppalaista maanpeiteseurantaa

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

JHS 137 MUKAINEN. PAIKKATIETOTUOTTEEN AINEISTOKUVAUS Päivitetty:

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Perinnebiotoopit vanhassa kartta-aineistossa PerinneELOn tutkimusseminaari MH, Tikkurila Kaisa Raatikainen, JY

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain

JHS 137 MUKAINEN. PAIKKATIETOTUOTTEEN AINEISTOKUVAUS Päivitetty:

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tulvakartat

Satelliittikuvien jakelu ja prosessointi -osahanke Markus Törmä, Suomen ympäristökeskus SYKE, Mikko Strahlendorff & Mikko

ristöjen hoito - Vesilinnut

Metsänhoidon perusteet

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

n.20,5 ha

Maastokartan 1: kohteiden kuvaaminen Maastokarttarasteri 1: tuotteessa

Asuminen ja rakentaminen

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Asuminen ja rakentaminen

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Paikkatietojen hyödyntäminen SYKEssä

Valuma-alueet vaivatta VALUE-työkalulla. Matti Joukola Minna Kallio Suomen ympäristökeskus SYKE LifeDatan loppuseminaari Bank, Helsinki

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LUCAS- MAASTOKARTOITUS

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Palkisvaara-Kannusvaara tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi WSP Finland Oy

Pääkaupunkiseudun ja Vantaan vesistöalueen vettä läpäisemättömien pintojen kartoitus Soil sealing rasteriaineistolla

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Maastotietokannan sisältö teemoittain

Pintavesien virtausmalli

Pohjavesien kemiallisen tilan arviointi Etelä-Savossa

Laserkeilaus uusia mahdollisuuksia ympäristön seurantaan. Pekka Härmä & co Suomen Ympäristökeskus Paikkatietomarkkinat

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Tiken paikkatietopalvelut

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

,14 ha

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Eurooppalainen maanpeiteseuranta

Paikkatietopalveluiden tuottaminen ja käyttö Tikessä

PaITuli paikkatietopalvelu. Kylli Ek, paikkatietokoordinaattori, CSC

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Hamina Summan tehdasalueen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A, syksy 2015 Pinnanmuodot-tehtävään ArcMap-ohjeet

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

Karttatulosteista peritään maksu hinnaston kohdan Kartta- ja ilmakuva-aineistojen tulosteet ja kopiot mukaisesti 12,60 15,50. 2,45 / kpl 3,00 / kpl

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

ELF ja KMTK -hankkeet

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet

Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A. IT-juttuja ja GIS-juttuja - Niilo Tenkanen

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Transkriptio:

VALUMA-ALUEET Vanha jako: n. 5500 valumaaluetta Uusi jako: n. 20 000 valumaaluetta Teiniranta (SYKE) 1

Loppijärven valuma-alue 2. Jakovaiheen raja Tervajoki 3. Jakovaiheen raja Loppijärvi Vanha jako Hierarkkinen Digitoitu peruskartoilta Päävalumaalueen raja Kokemäenjoki Uusi jako (VALUE-työkalu) Perustuu korkeusmalliin ja uomarekisteriin Ei hierarkkinen 2

SYKEn tietojärjestelmiä Järvirekisteri Kaikkien yli 1 ha vesimuodostumien perustiedot järven nimi ja valuma-aluejaon mukainen tunnus, sijaintitietoa, vesipinta-ala ja rantaviivan pituus Tiedot mm. syvyyskartoitustilanteesta sekä fysiografiset tunnusluvut syvyyskartoituksen edistyessä Ranta10 MML:n maastotietokantaan pohjautuva aineisto, jossa järvet, lammet ja yli 2 m leveät joet Uomatietojärjestelmä Jokia kuvaava valtakunnallinen järjestelmä Uomat joiden valuma-alue > 10 km 2 + merkittäviä pienempiä Järjestelmiin pääsee Hertta- ja Avoin tieto - palveluiden kautta 3

Valuma-alueen määrittäminen Perinteinen menetelmä Peruskartta ja maastotarkastukset Nykyisin perustuu numeerinen korkeusmalliin (KM; DEM =Digital Elevation Model) MML/KM25: Korkeustarkkuus 2,5 m, hilakoko (25 25) m MML/KM10: 2 m 10 m 10 m Laserkeilaus Ensisijaisesti tulva-alueilla Koko Suomi 2020? Erittäin tarkka: 0,3 m 2 m 2 m Elina Jaakkola, SYKE 4

SYKEn virtaussuuntamalli10m Pintavalunnan suuntaa kuvaava hila-matriisi VALUE -valuma-alueen rajaustyökalussa Perustuu Suomessa MML/KM10 hiloista laskettuun korkeusmalliin Suomen ulkopuolella 30 30 m hiloihin Ranta10 rantaviiva-aineiston uomaverkoston pääreitistö järvet ylittävine pseudouomineen ja yli 2 m leveät jokiviivat ja vesialueet 5

Savijoen uomat 6033 m Korkeus: 15 m -> 6,1 m Valuma-alue: 140,66km 2 3021,7 m Korkeus: 30 m -> 16,6 m Valuma-alue: 15,7 km 2 6

Resoluutio vaikuttaa korkeusmallista määritettyyn uomaverkostoon Elina Jaakkola, Balthazar-hanke 7

GIS:llä määritetty kuormituslähteen etäisyys uomasta (ArcMap's Buffer tool) Elina Jaakkola, Balthazar-hanke 8

Valuma-alueiden luonnehdinta Corine Land Cover 2000, 2006, 2012 + muutokset Päätaso, taso 2, taso 3 1. Rakennetut alueet 2. Maatalousalueet 3. Metsät sekä avoimet kankaan ja kalliomaat 4. Kosteikot ja avoimet suot 5. Vesialueet 9

Luokka No Tietolähde Corine: 1. Rakennetut alueet Tiiviisti rakennetut asuinalueet 1.1.1.0 RHR:n asuinkerrostalot ja asuntolat Väljästi rakennetut asuinalueet 1.1.2.0 RHR:n rivi- ja ketjutalot sekä erilliset pientalot Teollisuuden ja palveluiden alueet 1.2.1.0 RHR:n liike- ja toimistorakennukset, yleiset rakennukset. teollisuus- ja varastorakennukset + digitoituja alueita, satelliittikuvilta päivitettyjä rakennettuja alueita + CLC2000 teollisuuden ja palveluiden alueita + teollisuuden jätealtaat Liikennealueet 1.2.2.0 Digiroadin yleiset tiet ja kadut (valtatie/seudullinen pääkatu, kantatie/seudullinen pääkatu, seututie/alueellinen pääkatu sekä yhdystie/kokoojakatu) sekä RHR:n tiet (asemat, terminaalit, pysäköintitalot, kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset sekä muut liikenteen rakennukset) + digitoituja alueita Satama-alueet 1.2.3.0 CLC2000 satama-alueet + digitoituja alueita Lentokenttäalueet 1.2.4.0 CLC2000 lentokenttäalueet + digitoituja alueita Maa-aineisten ottoalueet 1.3.1.0 SLICES kaivokset, kalliokiviaineisten louhinta-alueet, soran- ja hiekan ottoalueet + muut maa-ainesten ottoalueet + MTK:n maa-aineisten ottoalueet (karkea ja hieno kivennäisaines) + digitoituja alueita + alueellisten ympäristökeskusten digitoimia soranottoalueita (Motto) lähtöaineistona Kaatopaikat 1.3.2.0 CLC2000 kaatopaikka-alueet + digitoituja alueita + kaatopaikkojen jätealtaat Rakennustyöalueet 1.3.3.0 digitoituja alueita Taajamien viheralueet ja puistot 1.4.1.0 Ei esiinny Suomessa Kesämökit 1.4.2.1 RHR:n vapaa-ajan asuinrakennukset + vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet Muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta alueet 1.4.2.2 CLC2000 urheilu- ja vapaa-ajantoiminta-alueet + RHR:n kuntoilu- ja urheilurakennuksista. Leirintäalueet kuuluvat kansallisessa CLC2000-aineistossa metsäluokkiin Golfkentät 1.4.2.3 CLC2000 golfkenttäalueet + digitoituja alueita Raviradat 1.4.2.4 CLC2000 ravirata-alueet RHR = Rakennus- ja huoneistorekisteri. Tiedot Suomen kaikista rakennuksista (n. 3 miljoonaa: 10 rakennukset + omistajat, asuinhuoneistot, toimitilat, väestö huoneistoittain ja rakennuksittain)

Muita rakennettuja alueita kuvaavia aineistoja Urban layer 25 m rasterihila Rhr-tietokanta, digiroad, Corine 2000, NDVI-indeksi vuoden 2006 satelliittikuvista Urban fabric (= Tiiviisti rakennetut asuinalueet + Väljästi rakennetut asuinalueet + Kesämökit + rhr-aineisto ja rhr-digitoinnit + Pistemäiset talot - NDVI indeksi) Industrial or commercial units (= Teollisuuden ja palveluiden alueet - NDVI indeksi) Road and rail networks and associated land (= Liikennealueet + digiroad - NDVI indeksi) Port areas (= Satama-alueet - NDVI indeksi) Airports (= Lentokenttäalueet - NDVI indeksi) Mine, dump and construction sites (= Maa-aineksen ottoalueet + Kaatopaikat + Rakennustyöalueet - NDVI indeksi) Maan läpäisemättömyys, Soil sealing data Kuvaa Euroopan rakennettuja alueita vuonna 2006 20 20 m rasteri, jossa arvo (1-100 %) kertoo rakennetun alueen osuuden Validoitiin Suomessa Urban layer -aineistolla NDVI = Normalized Difference Vegetation Index, normalisoitu kasvillisuusindeksi 11

Viemäröity asutus RHR-rekisterissä 0/1 tietona jokaisen rakennuksen viemäriliitäntä Nolla-arvo voi kuitenkin tarkoittaa myös ettei tietoa ole, mikä vääristää tulkintaa Häkkinen, Kiiski (SYKE) 12

Maan läpäisemättömyys vihreä: 0-29%, Oranssi: 30-49%, pinkki: 50-79%, pun: 80-99%, ruskea: 100% DSS = Degree of Soil Sealing DSS 2006 CLC2006 DSS 2009 13 Dia: Härmä (SYKE)

Corine: 2. Maatalousalueet Luokka No Tietolähde Käytössä olevat pellot 2.1.1.1 SLICES pellot, taimitarhat, katetut viljelmät + pitkäaikaiset kesannot + Mavin ja TiKen pelto-aineiston alueet, joiden maakäyttölaji pelto Käytöstä poistuneet pellot 2.1.1.2 SLICES käytöstä poistuneista maatalousmaista Keinokastellut pellot 2.1.2 Ei Suomessa Riisipellot 2.1.3 Ei Suomessa Viinitarhat 2.2.1 Ei Suomessa Hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmät 2.2.2.0 SLICES hedelmäpuu- ja marjaviljelmät + Mavin ja TiKen peltoaineistojen hedelmä- ja marjakasveista, puutarhataimistoista, leikkovihreä- ja havu sekä koriste- ja energiapajuista Oliivipuuviljelmät 2.2.3 Ei Suomessa Laidunmaat 2.3.1.0 SLICES monivuotiset nurmet ja niityt sekä Mavin ja TiKen peltoaineistojen pysyvistä laitumista, latvuspeittävyyden on oltava satelliittikuvatulkinnan mukaan < 30% Yhdistelmäviljelmät 2.4.1 Ei Suomessa Peltojen ja niittyjen muodostama mosaiikki 2.4.2 Ei Suomessa Pienipiirteinen maatalousmosaiikki 2.4.3 Ei Suomessa Puustoiset pelto- ja laidunmaat 2.4.4 Ei Suomessa SLICES = Separated Land Use/Land Cover Information System maankäyttöaineisto MTK = Maanmittaulaitoksen maastotietokanta TiKe = Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Mavi = maaseutuvirasto 14

Muuta tietoa maatalousalueista Mavin peltolohkorekisteri (peltolohkojen rajat, peruslohkotunnus, tilatunnus, yhteystyyppi) Tiken maatilarekisteri (ominaisuudet, ymp. tuen sitoutumustyyppi) 15

Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Suot (suokasvillisuus dominoi ja turvekerroksen paksuus yli 30 cm, paitsi Pohjois-Suomessa) Kalliot Tiet ja rautatiet Maa-ainesten ottoalueet Turvetuotantoalueet 16

Corine: 3. Metsät sekä avoimet kankaan ja kalliomaat No Tietolähde (Kaikissa lähtökohtana satelliittikuvien tulkinta) Lehtimetsät (Pääluokka) 3.1.1 Puulajeista lehtipuita 75 % Lehtimetsät kivennäismaalla 3.1.1.1 Lehtimetsät suo/soistuma-maskin (MTK suot) ulkopuolella Lehtimetsät turvemaalla 3.1.1.2 Lehtimetsät suo/soistuma-maskilla Havumetsät (Pääluokka) 3.1.2 Puulajeista havupuita 75 % Havumetsät kivennäismaalla 3.1.2.1 Havumetsät suo/soistuma-maskin (MTK suot) ulkopuolella Havumetsät turvemaalla 3.1.2.2 Havumetsät suo/soistuma-maskilla Havumetsät kalliomaalla 3.1.2.3 Havumetsät kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot) Sekametsät (Pääluokka) 3.1.3 Lehtipuiden osuus 25-75 % Sekametsät kivennäismaalla 3.1.3.1 Sekametsät suo/soistuma-maskin (MTK suot) ulkopuolella Sekametsät turvemaalla 3.1.3.1 Sekametsät suo/soistuma-maskilla Sekametsät kalliomaalla 3.1.3.3 Sekametsät kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot) Luonnonniityt 3.2.1.0 Latvuspeitto < 15 %, puuston pituus < 1,5 m, kasvillisuuspeitto > 75%, kenttäkerros heinä- tai saravaltainen (pääasiassa Pohjois-Suomessa metsänrajan yläpuolella) Varvikot ja nummet 3.2.2.0 Latvuspeitto < 15 %, puuston pituus on < 3 m, kasvillisuuspeitto > 75 %, kenttäkerros jäkälä- /varpu- /sammalvaltainen (pääasiassa Pohjois-Suomessa metsänrajan yläpuolella) Nahkealehtisen kasvillisuuden alueet 3.2.3 Ei Suomessa Harvapuustoiset alueet (Pääluokka) 3.2.4 Latvuspeitto < 30 % Harvapuustoiset alueet, cc < 10 % 3.2.4.1 Harvapuustoiset alueet, joilla latvuspeitto on < 10 % Harvapuustoiset alueet, cc 10-30 % kivennäismaalla 3.2.4.2 Harvapuustoiset alueet, joilla latvuspeitto 10-30 % + suo/soistuma-maskin (MTK suot) ulkopuolella Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, turvemaalla 3.2.4.3 Harvapuustoisista alueet, joilla latvuspeitto 10-30% + suo/soistuma-maskilla (MTK suot) Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kalliomaalla 3.2.4.4 Harvapuustoisista alueet, joilla latvuspeitto 10-30% + kallio/kivikko-maskilla (MTK kalliot) Harvapuustoiset alueet havumetsärajan yläpuolella 3.2.4.5 Harvapuustoisista alueista, jotka metsänrajan yläpuolella Harvapuustoiset alueet, käytöstä poistunut maatalousmaa 3.2.4.7 SLICES käytöstä poistuneista maatalousmaista 17

Corine: 3. Metsät sekä avoimet kankaan ja kalliomaat No Tietolähde (Kaikissa lähtökohtana satelliittikuvien tulkinta) Rantahietikot ja dyynialueet 3.3.1.0 MTK:n hietikot kun latvuspeitto < 10% + digitoituja alueita Kalliomaat 3.3.2.0 MTK:n kallioalueista ja kivikoista kun latvuspeitto < 10% Niukkakasvustoiset kangasmaat 3.3.3 Ei esiinny Suomessa Paloalueet 3.3.4 Ei esiinny Suomessa Jäätiköt ja pysyvän lumen alueet 3.3.5 Ei esiinny Suomessa 18

Corine: 4. Kosteikot ja avoimet suot Luokka No Tietolähde (Kaikissa lähtökohtana satelliittikuvien tulkinta) Sisämaan kosteikot maalla 4.1.1.1 MTK:n maatuvat vesialueet, tulva-alueet soiden ulkopuolelta, kaislikot, soistumat kun latvuspeitto < 10 % + digitoituja alueita Sisämaan kosteikot vedessä 4.1.1.2 Edelliset jos sijaitsevat vedessä peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) mukaan Avosuot 4.1.2.1 MTK:n avosuot, metsää kasvavat suot ja soistumista kun latvuspeitto < 10% + digitoituja alueita Turvetuotantoalueet 4.1.2.2 SLICES ja MTK- turvetuotantoalueet, satelliittikuvista päivitetyt alueet + digitoidut alueita Merenrantakosteikot maalla 4.2.1.1 Merenrannikolla sijaitsevista MTK:n avosuot, metsää kasvavat suot ja soistumista kun latvuspeitto < 10% + digitoituja alueita. Merenrantakosteikot vedessä 4.2.1.2 Edelliset kun sijaitsevat meressä peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) mukaan Merenrannan suolamaat 4.2.2 Ei esiinnyt Suomessa Vuorovesialueet 4.2.3 Ei esiinnyt Suomessa 19

Corine: 5. Vesialueet Luokka No Tietolähde (Kaikissa lähtökohtana satelliittikuvien tulkinta) Joet 5.1.1.0 Peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) joet Järvet 5.1.2.0 Peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) järvet Meri 5.2.3.0 Peruskartan rantaviiva-aineistojen (ns. ranta10-aineisto) meret Rannikon laguunit 5.2.1 Ei esiinny Suomessa Jokisuistot 5.2.2 Ei esiinny Suomessa 20

Loppijärven valuma-alueen maankäyttö Corine2006 yleistys (25 ha) Järvet Pienipiirteinen maatalousmosaiikki Avosuot Harvapuustoiset alueet Pellot Väljästi rakennetut asuinalueet Havumetsät Sekametsät Maa-ainesten ottoalue 21

Loppijärven valuma-alueen maaperä Sekalajitteinen maalaji Paksu turvekerros Savi Ohut turvekerros Karkearakeinen maalaji Hienojakeinen maalaji Kalliomaa 22

Kuinka paljon peltoa Pallasjärven valuma-alueella? Corine - Laidunmaat (2.3.1.0): 45 000 m 2 TiKe - 0 23

Tutkimusvaluma-alue: Yli-Knuuttila (Vihti), 0,07 km 2 Taustakartat Maanmittauslaitos 2014 Valuma-aluerajaus: SYKE 2014 Karttojen prosessointi: Saara Kirjalainen Peruskartta Värikuva Väärävärikuva Maastokartta P: 9,5 kg km 2 y 1 N: 280 kg km 2 y 1 TSS: 4800 kg km 2 y 1 Väljästi rakennetut asuinalueet Corine Landcover 2006 25 m 25 m Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kalliomaalla Harvapuustoiset alueet, cc 10-30%, kivennäismaalla Harvapuustoiset alueet, cc < 10% Sekametsät kalliomaalla Urban layer Sekametsät kivennäismaalla Liikennealueet Havumetsät kalliomaalla Havumetsät kivennäismaalla Lehtimetsät kivennäismaalla 24

Pieni valuma-alue: Teeressuonoja, Vihti, 0,62 km 2 Taustakartat Maanmittauslaitos 2014 Valuma-aluerajaus: SYKE 2014 Karttojen prosessointi: Saara Kirjalainen Peruskartta Värikuva Väärävärikuva Maastokartta P: 3,1 kg km 2 y 1 N: 210 kg km 2 y 1 TSS: 1300 kg km 2 y 1 Corine Landcover 2006 Urban layer Maa-aineisten ottoalueet 25

Taustakartat Maanmittauslaitos 2014 Valuma-aluerajaus: SYKE 2014 Karttojen prosessointi: Saara Kirjalainen Pieni valuma-alue: Savijoki, Lieto, 15,4 km 2 Väärävärikuva Maastokartta Urban layer Väärävärikuvassa myös silmän näkemän vihreän ja punaisen valon lisäksi lähi-infrapunasäteilyä, joka korostaa klorofyllin määrää (= kasvuston määrä + typpipitoisuus). Hyvän kasvuston alueet näkyvät tumman punaisina, huonommat vaalean punaisena valkoisena. Vesi ja kosteat alueet muokatulla pellolla näkyvät tyypillisesti tummina, lähes mustina. 26

LUCASpisteet http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal /lucas/introduction 27