MiaMikaela Astikainen KESTOVAIPPAOHJAUS MATERIAALI PERHEVALMENNUKSEEN Tuotekehitystyö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2009
KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.5.2009 Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö MiaMikaela Astikainen Nimeke Kestovaippaohjausmateriaali perhevalmennukseen Tuotekehitystyö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausmateriaali kestovaipoista Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan käyttöön perhevalmennuksessa. Työn kohteena olivat neuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat. Aikaisempaa kirjallista tietoa kestovaipoista oli käytettävissä hyvin vähän ja lähteinä käytettiin paljon toissijaista lähdeaineistoa. Huolimatta siitä, että internetlähteitä kestovaipoista on paljon, ei niitä haluttu ensisijaisesti käyttää tässä työssä. Työn menetelmänä käytettiin tuotekehitysprosessia, joka jakaantui neljään vaiheeseen: ideointiin, kehittely ja testausvaiheeseen, tuotteistamiseen ja lanseeraamiseen eli markkinoille tuomiseen. Tuloksena syntyi suunniteltu kestovaippaohjausmateriaali. Tuote lisää Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajien mahdollisuuksia ympäristövastuulliseen hoito ja ohjaustyöhön. Asiasanat (avainsanat) Kestovaipat, ohjaus, perhevalmennus, tuotekehitys. Sivumäärä Kieli URN 15 s. + 2 liit. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn200982595 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 4.5.2009 Author(s) MiaMikaela Astikainen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Nursing, Public Health Nursing. Guidance material about reuseable diapers to be used in family preparation Product development work for Kerimäki maternity and child health centre. Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to develop a guidance material about reuseable diapers for Kerimäki maternity and child health centre to be used in family preparation. The object of this work were the public health nurses working in the health centre. There was very little previous literature at hand about reuseable diapers and therefore secondary source material was used. Despite the fact that there is a lot of material of reuseable diapers in the internet, it wasn t wanted to be used as a primary source in this work. The method of this work was a product development process. The process can be separated into four stages: the idea, elaboration and testing, product creation and launching. As a result the guidance material about reuseable diapers was made. The product increases the possibilities of the public health nurses of the health centre to do environmentally responsible work in nursing. Subject headings, (keywords) Reuseable diapers, guidance, family preparation, product development. Pages Language URN 15 p. + 2 app. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn200982595 Remarks, notes on appendices Tutor Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA... 2 3 KESTOVAIPPAKOKONAISUUDEN KOOSTAMINEN... 2 3.1 Imuosat... 2 3.2 Sisävaipat ja kuivaliinat... 3 3.3 Vaippakuori... 3 4 PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLATYÖSSÄ... 3 4.1 Ohjaussuhde... 3 4.2 Perhekeskeinen toimintatapa... 4 4.3 Perhevalmennus... 5 4.3.1 Ryhmäohjaus perhevalmennuksen menetelmänä... 5 4.3.2 Perhevalmennuksen sisältö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolassa... 6 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI... 7 5.1 Ideointi... 7 5.2 Kehittely ja testaus... 7 5.3 Tuotteistaminen... 8 5.4 Lanseeraus... 9 6 KESTOVAIPPAOHJAUSMATERIAALIN SISÄLTÖ... 9 6.1 Vaippamateriaalit ja kokonaisuudet... 10 6.2 Vaippojen pesu ja huolto... 10 6.3 Vaippojen hankinta ja kustannukset... 11 7 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYTEEN JA LUOTETTAVUUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET... 11 7.1 Käyttäjätieto... 11 7.2 Vastuullisuus ja moraaliset kysymykset tuotekehityksessä... 12 7.3 Lähteiden käyttö ja kieliasu... 12 8 POHDINTA... 14 LÄHTEET... 16 LIITTEET
JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa materiaali kestovaippaohjaukseen perhevalmennuksen yhteyteen neuvolaan. Materiaali, jossa mm. esitellään erilaisia vaippavaihtoehtoja, käsitellään vaippojen huoltoa ja niiden hankkimista, tulee lastenneuvolan terveydenhoitajien käyttöön osaksi ohjaustoimintaa. Kestovaippaohjausmateriaalin tuottaminen on tärkeää, koska neuvolan henkilökunnalla ei välttämättä ole tarvittavaa tietotaitoa kestovaipoista ja niiden käytöstä, jotta he voisivat itsenäisesti rakentaa asiakkaidensa odotuksia vastaavaa materiaalia ohjausta varten. Tietoa kestovaipoista on paljon esim. Internetissä, mutta pienten lasten vanhemmat eivät välttämättä osaa hakea juuri omalle perheelleen sopivaa tietoa ja käyttää sitä. (Astikainen 2009, 20). Työn menetelmänä käytetään tuotekehitysprosessia, joka jakautuu neljään vaiheeseen: ideointi, kehittely ja testaus, tuotteistamiseen ja lanseeraus (Bergström & Leppänen 2003, 89). Prosessissa yhteistyökumppanina toimii Kerimäen lastenneuvola, johon kestovaippaohjausmateriaali on tarkoitus lanseerata.
2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 2 Tein sairaanhoitajaopintojeni opinnäytetyönä tutkimuksen vanhempien kiinnostuksesta kestovaippaohjausta kohtaan ja sain hyvin rohkaisevia tutkimustuloksia. Vanhemmat olivat kiinnostuneita saamaan kestovaippaohjausta neuvolasta ja toivoivat tietoa mm. erilaisista vaippakokonaisuuksista, vaippojen pesusta ja huollosta sekä vaippojen hankinnasta ja niiden aiheuttamista kustannuksista perheelle. Kestovaippaohjauksen antajaksi toivottiin terveydenhoitajan lisäksi toista kestovaipat lapselleen valinnutta vanhempaa. Ohjauksen ajankohdaksi toivottiin eniten raskausaikaa ja ohjausmuodoksi ryhmäohjausta. (Astikainen 2009, 22, 24 25.) Tällä perusteella perhevalmennus on oiva kanava tuoda esille tietoa kestovaipoista. Tämä tuotekehitystyö tehtiin tutkimukseni pohjalta, vastaten neuvolan asiakkaiden, vaippaikäisten lasten vanhempien tarpeeseen. 3 KESTOVAIPPAKOKONAISUUDEN KOOSTAMINEN Kestovaippoja on paljon erilaisia. Perhe voi valita lapselleen yksiosaisen helppovaipan, niin kutsutun all in one vaipan (Kestovaippaopas 2007, 6), jossa on kaikki vaippaan tarvittavat osat: imuosa, sisäeristysosa ja ulkoeristysosa tai koostaa eri osista itselleen sopivan vaipan. (Niemelä 2007, 92 93; Gylden (toim.) 2004. 156.) 3.1 Imuosat Vaipan imuosa voi olla esim. harsovaippa. Taiteltava harsovaippa on edullinen, monikäyttöinen ja nopeasti kuivuva vaippa. Harsovaippa on käytetyin vastasyntyneen vauvan vaippa, koska se pitää maitokakan hyvin sisällään, mutta harson voi taitella vaipaksi myös isommalle lapselle. (Niemelä 2007, 94; Peltonen (toim.) 2001, 197.) Imuosana voi käyttää myös erityisen imukykyistä hamppua tai bambua. (Niemelä 2007, 94.)
3.2 Sisävaipat ja kuivaliinat 3 Sisävaipat ovat muotoon ommeltuja, vaipan mallisia vaippoja, jotka istuvat sellaisenaan hyvin lapsen päällä. Muotoon ommeltua vaippaa ei tarvitse taitella ja se sisältää imuosan. (Niemelä 2007, 96.) Sisävaippa voi olla myös taskuvaippa, jonka sisään imuosa taitellaan (Kestovaipan rakenne 2009; Behm & Rahkonen 2007, 85). Sisävaipan materiaali voi olla esimerkiksi froteeta, flanellia tai mikrokuitufleecea. Vaippoja valmistetaan myös bambusta tai hampusta. (Niemelä 2007, 97.) Kuivaliina pitää kestovaipan pintakuivana (Behm & Rahkonen 2007, 48), mutta päästää kosteuden imeytymään vaipan sisään. Kuivaliina myös vähentää vaipan tahraantumista ja vaippa on helpommin huuhdeltavissa. Kuivaliinoja on pestäviä kankaisia ja paperisia kertakäyttöisiä. Silkkiset kuivaliinat ovat hyviä ärtyneelle iholle silkin hoitavien ominaisuuksien ansiosta. (Kestovaippaopas 2007, 7.) 3.3 Vaippakuori Sisävaipan tai imuosan päälle puetaan vaippakuori, joka pitää kosteuden vaipan sisällä, jotta se ei pääse vaatteille. Vaippakuori voi olla kosteussulullinen polyuretaanilaminoitu vaippakuori, mutta kuorena voi käyttää myös merino tai hahtuvavillasta valmistettuja vaippahousuja. Villa imee kosteuden sisäänsä, mutta tuntuu silti kuivalta ja lämpimältä lapsen ihoa vasten. (Niemelä 2007, 97, 99; Kestovaippaopas 2007, 6.) 4 PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLATYÖSSÄ 4.1 Ohjaussuhde Ohjaustilanne perustuu hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutukseen. Ohjaussuhteen keskeisiä tekijöitä ovat hoitajan suhde asiakkaaseen, asiakkaan suhde hoitajaan sekä heidän yhteinen suhde toisiinsa. Jotta ohjaussuhde voi toimia, pitää hoitajalla ja asiakkaalla olla halu toimia yhdessä, heidän odotuksensa ohjauksen suhteen tulee olla yhteneväiset ja molemmilla pitää olla uskoa auttamisen mahdollisuuteen. (Kyngäs ym. 2007, 48.)
4 Vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa hoitaja tunnistaa asiakkaan erityisluonteen ja osaa osoittaa asiakkaalleen arvostusta, hyväksymistä, lämpöä ja kiinnostusta asiakasta ja hänen asioitaan kohtaan. Hyvässä ohjaussuhteessa hoitaja ymmärtää ja rohkaisee asiakasta ja osoittaa luottamusta. Asiakkaalla on turvallinen olo ohjaustilanteessa. (Kyngäs ym. 2007, 48.) 4.2 Perhekeskeinen toimintatapa Jotta terveydenhoitaja voi tehdä perhekeskeistä hoitotyötä, hänen on tunnettava perheen rakenne ja sen sosiaaliset verkostot, perheen elämäntilanne ja vanhempien yhteistoiminnan sujuvuus. Terveydenhoitaja ottaa huomioon jokaisen perheenjäsenen terveyden ja huolenaiheet sekä tapaa aika ajoin koko perheen yhdessä. Terveydenhoitajan toiminta suuntautuu perheen tarpeiden ja toiveiden perusteella. (Paavilainen 2007, 367; Ivanoff ym. 2004, 22 23.) Kotikäynnit ovat neuvolan keskeinen koko perhettä koskeva toimintatapa ja työmenetelmä (Paavilainen 2007, 366 ; Ivanoff ym. 2004, 29). Kotikäynnillä terveydenhoitaja näkee perheen elinympäristön. Suositusten mukaan ensimmäinen kotikäynti tulisi olla jo raskausaikana ja seuraavat pian lapsen syntymän jälkeen. Kotikäynnillä terveydenhoitajalla on tilaisuus tavata koko perhe, jos sen kaikki jäsenet ovat kotona käynnin aikana. (Paavilainen 2007, 366.) Neuvolat tarjoavat vanhemmille ja perheille vertaisryhmiä. Vertaisryhmät voidaan koota elämäntilanteen mukaan esim. isäryhmäksi, imetysryhmäksi tai parisuhderyhmäksi. Vertaistuki on vanhemmille voimaannuttavaa. (Paavilainen 2007, 366; Ivanoff ym. 2004, 24). Pienryhmätoiminta lisäksi lähentää terveydenhoitajaa ja asiakkaita, koska pienessä ryhmässä asiakkaan ja terveydenhoitajan (asiantuntijan) välinen valtaero pienenee, kun ryhmään osallistuvat itse ovat toimijoina. Erityisesti nuoret vanhemmat kaipaavat pienryhmätoimintaa. (Paavilainen 2007, 366 367.) Terveydenhoitajalla on työssään apuna erilaisia lomakkeita (Ivanoff ym. 2004, 32), jotka tukevat perheiden kanssa käytävää keskustelua. Terveydenhoitajalla on käytössää esim. vanhemmuuden roolikartta, parisuhteen roolikartta ja voimavaralomake.
5 Lomakkeet ovat kaikille perheille samanlaisia, jolloin ei synny leimaamista. Lomake voi toimia interventiona, jolloin arkojen asioiden puheeksiotto on helpompaa. (Paavilainen 2007, 367.) 4.3 Perhevalmennus Perhevalmennuksen tarkoituksena on valmistaa äitejä ja isiä sekä mahdollisia sisaruksia vauvan odotukseen, syntymään ja syntymän jälkeiseen aikaan. Käsite perhevalmennus otettiin Suomessa käyttöön 1980 luvulla, jolloin haluttiin korostaa, että vauvan tulo on koko perhettä koskeva asia. Aikaisemmin puhuttiin äitiys ja synnytysvalmennuksesta. (VehviläinenJulkunen 1999, 169; Ivanoff ym. 2004, 29.) Perhevalmennuksen päätavoitteet ovat mahdollisimman onnistunut synnytyskokemus, äidin luottamus itseensä ja terveydenhuoltojärjestelmään, vanhempien innostus löytää voimavaroja omasta ympäristöstään, vanhempien oppiminen ja omiin asioihin vaikuttaminen uudessa elämäntilanteessa sekä vanhempien raskaudenaikaisen terveydenhoidon ja perhevalmennuksen merkityksen ymmärtäminen. (Koski (toim.) 2007, 22.) Äidit haluaisivat keskustella perhevalmennuksessa mm. parisuhteesta ja vanhemmuudesta, raskaudenajan terveydenhoidosta, raskauden aikaisista tunteista, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja synnytyskokemuksesta, lapsivuodeajasta ja imetyksestä, vauvaperheen arjesta ja vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. (Koski (toim.) 2007, 22.) Perhevalmennus edistää vanhemman ja lapsen välistä positiivista suhdetta, auttaa äitiä selviytymään synnytyksestä ja antaa tukea vanhemmuuteen kasvussa. Perheet kuitenkin toivovat perhevalmennukseen enemmän ajankohtaista tietoa muun muassa lapsen hoidosta. Ohjausmenetelmien toivotaan lisäävän omatoimisuutta ja muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien tapaamista. Perhevalmennuksen menetelmiä onkin kehitetty ryhmätoiminnan suuntaan. (VehviläinenJulkunen 1999, 169 170.) 4.3.1 Ryhmäohjaus perhevalmennuksen menetelmänä Perhevalmennusryhmä koostuu vertaisryhmästä, jonka jäsenet ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Ryhmän vetäjänä voi olla ohjaaja, yleensä terveydenhoitaja, tai oh
6 jaajapari. Perhevalmennusryhmät ovat yleensä pieniä, jolloin jokaisella osallistujalla on mahdollisuus aktiivisuuteen. Terveydenhoitajan tulee olla avoin ja herkkä ryhmän ilmapiirin muutoksille, jotta jokainen ryhmän jäsen voi tuntea itsensä hyväksytyksi ja kunnioitetuksi. Ryhmätilanteiden eteenpäin ohjaaminen on haasteellista, mutta valmistaa ohjaajaa tuleviin ryhmätilanteisiin. (Koistinen 2007, 436.) Ryhmäohjaus mahdollistaa vertaistuen ja monissa tilanteissa siinä saavutetaan parempia tuloksia kuin yksilöohjauksessa. Vanhemmat saavat ryhmissä toisiltaan vinkkejä ja tukea oman perheen arkeen. Vertaisryhmässä solmitut ihmissuhteet laajentavat perheen sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen tuki vahvistaa vanhempien jaksamista ja vanhemmuuden laatua, jonka avulla he voivat paremmin selviytyä perhettä stressaavista tilanteista. Pärjäämisen tunne tuo luottamusta omaan vanhemmuuteen ja lisää herkkyyttä lapsen hoidossa. (Koistinen 2007, 437.) 4.3.2 Perhevalmennuksen sisältö Kerimäen äitiys ja lastenneuvolassa Kerimäen neuvola käyttää samaa perhevalmennusrunkoa kuin muutkin Sosterin alueen neuvolat. Perhevalmennusrunko on tehty yhteistyössä muiden kuntien kanssa. (Malinen 2009.) Perhevalmennusryhmä kokoontuu neljä kertaa ennen synnytystä ja kerran synnytyksen jälkeen. Valmennukseen ovat tervetulleita molemmat vanhemmat. (Perhevalmennus 2008.) Ensimmäisellä kokoontumiskerralla valmennukseen osallistuvat tekevät ryhmätöitä toistensa kanssa tavoitteena ryhmäytyä ja saada vertaistukea synnytyksen jälkeiseen aikaan. (Malinen 2009.) Aiheina käsitellään vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta vauvan kanssa (Perhevalmennus 2008). Toisen kokoontumiskerran aiheena on synnytys (Perhevalmennus 2008). Synnytystä käsitellään ryhmän toiveiden mukaan. Kerimäen neuvolalla on synnytykseen liittyvää materiaalia esim. kivunlievityksestä ja synnytyksen kulusta. (Malinen 2009.) Synnytykseen liittyen puhutaan myös imetyksestä ja lapsivuodeajasta. Kolmannella kokoontumiskerralla jatketaan näistä aiheista. (Perhevalmennus 2008.)
7 Neljännen ryhmäkokoontumisen vetää lastenneuvolan terveydenhoitaja, jonka kanssa ryhmä käsittelee vauvan hoitoon liittyviä kysymyksiä (Perhevalmennus 2008). Kerimäellä on ollut tapana pyytää ryhmään mukaan tälle kerralle juuri synnyttänyt äiti vauvoineen kertomaan arjesta vauvan kanssa. Valmennusryhmässä on vieraillut myös esim. imetysryhmää vetävä äiti. (Malinen 2009.) 5 TUOTEKEHITYSPROSESSI 5.1 Ideointi Tuotekehitysprosessi etenee neljässä vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on ideointi ja ideoinnin arviointi. Ideointivaiheessa on hyvä olla paljon ideoita, joista valitaan parhaat. Ideoita voidaan saada esim. asiakkailta. Hyvä idea on myös vastaus asiakkaidensa tarpeisiin. Idean menestymismahdollisuudet ja kustannukset arvioidaan. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Idea kestovaippaohjauksen materiaalista perhevalmennukseen tuli jo sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetyön teon aikana työn ohjaavalta opettajalta. Tutkimuksessa saatu hyvä palaute kestovaippaohjauksen mahdollisuutta kohtaan innosti lähteä tekemään jotain konkreettista ja käsin kosketeltavaa kestovaippaohjausta kaipaavien hyväksi. Kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että tietotekniikkaa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Ympäristöystävällisen hengen mukaisesti ei ole järkevää kuluttaa ylimääräistä paperimateriaalia, kun voidaan käyttää Power Point ohjelmalla valmisteltua esitystapaa. 5.2 Kehittely ja testaus Kehittely ja testausvaiheessa tuotteesta tehdään mallikappale, jonka ominaisuuksia testataan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esim. käyttöominaisuudet ja ulkonäkö. Mallikappale testataan aidoissa oloissa. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Mallikappale esitettiin tietotekniikkaa hyväksi käyttäen, jolloin säästyi energiaa ja materiaalia.
8 Mallikappale ohjausmateriaalista tehtiin Microsoft Word ohjelmalla ja muokattiin esitysmuotoon Microsoft Power Point ohjelmalla testausta varten. Kuvituksena käytettiin Clip Art kuvia ja itse otettuja valokuvia vaipoista. Itse otettuihin kuviin päädyttiin tekijänoikeussyistä. Materiaalin tekstin lähteinä käytettiin Kestovaippainfon, Kestovaippayhdistys ry:n, ekokauppa Ekolon ja Kangastukun Internetsivuja, Jätelaitosyhdistyksen julkaisemaa Kestovaippaopasta sekä teoksia Kantoliina ja kestovaippa. Hyvinvointia vauvalle, äidille ja ympäristölle (Niemelä 2007) ja Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö (Ivanoff ym. 2004). Vaippojen hankintakustannuksia kartoitettiin Kestovaippaoppaan avulla, mutta vaippojen hintoja selvitettiin myös satunnaisotoksilla eri kestovaippoja myyvistä Internetkaupoista. Tuotemerkkejä kerättiin empiirisesti Savonlinnan seudun marketeista ja pesupähkinöiden ominaisuuksissa lähteenä käytettiin Samu pesupähkinöiden tuoteselostetta. Testaus tapahtui neuvolassa testiryhmän kanssa. Testiryhmänä toimi Kerimäen äitiysneuvolan perhevalmennusryhmä, johon osallistui ensimmäistä lastaan odottavia äitejä yksin tai puolisoineen. Ryhmän vetäjinä toimivat kaksi äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajaa, joista toinen oli opinnäytetyön työelämän yhteyshenkilö. Testausta varten materiaalia jouduttiin huomattavasti supistamaan rajallisen ajan vuoksi, mutta testaus oli kuitenkin mielestäni aito tilanne, koska materiaalista läpikäydyt asiat ennalta suunniteltiin ja sovittiin yhteistyössä testiryhmän kanssa. 5.3 Tuotteistaminen Tuotteistaminen tarkoittaa mm. tuotteen nimen ja pakkauksen sekä markkinointiviestinnän suunnittelua. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Tuotteistaminen tapahtui pitkälti jo testausvaiheessa. Tuotetta kuitenkin muokattiin vielä jonkin verran tämän jälkeen. Muokkauksen kohteena oli lähinnä yksityiskohtia liittyen tekstin ja kuvien esteettisyyteen, kuten kuvien ja tekstin sijoittelu symmetrisesti. Testauksessa saatu palaute oli hyvin niukkaa, mutta kuitenkin positiivista. Palautetta pyydettiin suullisesti perhevalmennusryhmään osallistuneilta ja paikalla olleelta äitiysneuvolan terveydenhoitajalta. Materiaali koettiin riittäväksi, sopivan pituiseksi ja selkeäksi. Terveydenhoitajalta saadun palautteen mukaan materiaali soveltuu hyvin ohjausmateriaaliksi. Testauksessa mukana ollut terveydenhoitaja oli yllättävän avoin
9 kestovaippaohjaukselle. Tämä voi johtua siitä, että hän oli toiminut terveydenhoitajana useita kymmeniä vuosia, jo silloin, kun kertakäyttövaippoja ei ollut kaikkien saatavilla ja terveydenhoitajan työtehtäviin kuului opastaa vanhempia harsovaippojen käytössä. (Malinen 2009.) Koska testauksessa käytettiin vain osaa materiaalin sisällöstä, voi materiaali kokonaisuudessaan olla liian pitkä käytettäväksi sellaisenaan ellei kestovaippaohjaukselle varata yhtä kokonaista perhevalmennuskertaa. Testauksessa aikaa käytettiin materiaalin esittelyyn, testiryhmän kysymyksiin ja palautekeskusteluun yhteensä noin kolmekymmentä minuuttia. Materiaali rakennettiinkin niin, että siitä voidaan valita käsiteltäväksi eri kokonaisuuksia esim. ryhmän toiveiden mukaan. Jokainen aiheosaalue sijoitettiin omalle sivulleen, jotka voidaan irrottaa kokonaisuudesta yksittäin käsiteltäviksi (Liite 1.). Valmis tuote muokattiin Microsoft Word ohjelmalla lopulliseen muotoonsa ja siirrettiin Microsoft Power Point ohjelmalle, muokattiin ja tallennettiin muistitikulle käyttöä varten. Aikaisemmin tarkoituksena oli tulostaa materiaali kalvoille, mutta ekologisista syistä päädyttiin edellä kuvattuun ratkaisuun. Samalle muistitikulle tallennettiin saatekirje, jossa käsiteltiin materiaalin käyttöön liittyviä seikkoja (Liite 2.). 5.4 Lanseeraus Tuotteistamisen jälkeen tuote lanseerataan eli se tuodaan markkinoille. Tuotetta tehdään tunnetuksi esim. mainonnalla ja esittelyillä. Lanseerauksen jälkeenkin tuotetta voidaan kehitellä ja parannella. (Bergström & Leppänen 2003, 89.) Valmis ohjausmateriaali lanseerattiin työn yhteistyökumppanina toimineeseen neuvolaan. 6 KESTOVAIPPAOHJAUSMATERIAALIN SISÄLTÖ Tutkimuksen mukaan vanhemmat kaipaavat eniten tietoa kestovaippojen materiaaleista ja erilaisista vaippakokonaisuuksista, vaippojen pesusta ja huollosta sekä niiden hankinnasta ja kustannuksista. Vaipoilta halutaan hyvää imukykyä, toimivuutta ja mu
kavuutta käytössä. Vanhemmat haluavat ohjausta siihen, mikä vaippa sopisi juuri heidän lapselleen. (Astikainen 2009, 20 21, 25.) 10 Erityishuomioitavina asioina materiaalissa käsiteltiin lapsen ihon hoitoa kestovaippojen käytön yhteydessä sekä mahdollista herkistymistä tai allergisoitumista vaippojen materiaaleille. Lapset voivat herkistyä esimerkiksi villan sisältämälle lanoliinille, jolloin villavaippahousuja ei voi käyttää (Kestovaippaopas 2007, 15). Ihonhoidon käsittelyn yhteydessä esiteltiin silkkiset hoitoliinat. Silkillä on ihoa hoitava vaikutus ja liina pitää kosteuden poissa vaipan pinnasta. Riisipaperi on kertakäyttöinen vaihtoehto hoitoliinalle. (Kestovaippaopas 2007, 7.) 6.1 Vaippamateriaalit ja kokonaisuudet Materiaalissa esiteltiin yleisimmät vaippamateriaalit, jotka lienevät puuvillaharso, frotee, flanelli, hamppu ja bambu (Kestovaippaopas 2007, 6; Sanasto 2009). Vaippakokonaisuuksista esiteltiin harsovaippa, muotoon ommellut sisävaippa ja taskuvaippa, polyuretaanilaminoitu kuorivaippa, villavaippahousut, allinone vaippa sekä hoitoliina. Nämä ovat yleisimpiä ja kokoamisen puolesta yksinkertaisia vaippoja (Kestovaippaopas 2007, 6; Kestovaipan rakenne 2009) ja sen vuoksi hyvät vaihtoehdot ensimmäistä kertaa kestovaippoja käyttävälle perheelle. Vaippojen erilaiset kiinnitysvaihtoehdot esiteltiin. Esitellyt vaipat voidaan kiinnittää tarroilla, neppareilla tai näpsyllä, joka on juuri kestovaippojen kiinnitystä varten kehitetty kiinnityssysteemi (Kestovaippaopas 2007, 6; Sanasto 2009). 6.2 Vaippojen pesu ja huolto Vanhemmat haluavat ohjausta kestovaippojen pesuun ja huoltoon, jotta vaipat kestäisivät käytössä ja olisivat pitkäikäisiä. Ekologisuus vaippojen huoltoasioissa kiinnostaa vanhempia. (Astikainen 2009, 25.) Vaippojen pesuun liittyvistä asioista käytiin läpi vaipoille sopivat pesulämpötilat, sopivat pesuaineet ja kuivatus. Vaippojen huollossa kiinnitettiin huomiota likaisten vaippojen säilytykseen. Ekologista pesuvaihtoehdoista esiteltiin biohajoava pesuaine ja pesupähkinät sekä annettiin vinkkejä ympäristöä ja vaippoja säästäviin pyykin
11 pesutottumuksiin. Ohjeet pidettiin mahdollisimman yksinkertaisina, kuitenkin muutama vaihtoehto esitellen, jotta ohjattaville ei tulisi tunnetta, että muistettavaa ja huomioonotettavia asioita olisi hirvittävän paljon. Tällainen voi vähentää vanhempien motivaatiota lähteä kokeilemaan kestovaippoja (Astikainen 2009, 19 20). 6.3 Vaippojen hankinta ja kustannukset Ohjausmateriaalissa kerrottiin, mistä kestovaippoja voi ostaa ja paljonko niiden hankkiminen maksaa. Vaippojen jälleenmyyjistä esiteltiin muutamia satunnaisotoksella painottaen Savonlinnan seudulla tai sitä lähinnä toimivia jälleenmyyjiä. Käytettyinä kestovaippoja voi ostaa esim. tuttavilta tai kirpputoreilta (Kestovaippaopas 2007, 12). Vaippojen pesu ja huoltokustannukset esitettiin myös ja kuinka paljon vaippoja tarvitsee hankkia lasta kohden. Niitä varten, jotka haluavat valmistaa kestovaippansa itse, materiaalissa kerrottiin, mitä tarvikkeita vaippojen valmistamiseen tarvitaan ja mistä vaippojen valmistamiseen saa kaavoja, ompelu ja neuleohjeita. Kierrätysmateriaalin käytön mahdollisuudet esitettiin. 7 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYTEEN JA LUOTETTAVUUTEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 7.1 Käyttäjätieto Kehitettävän tuotteen käyttäjätieto saatiin sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetyön tutkimustuloksista. Siksi tämä tuotekehitysprosessi ei edellyttänyt käyttäjätutkimusta. On hyvä kuitenkin miettiä, millaista vastuuta käytettävissä oleva käyttäjätieto merkitsee tuotekehitysprosessissa. Käyttäjätiedon tuottaminen ei ole saanut aiheuttaa tutkittaville haittaa, tutkittavilla on täytynyt olla mahdollisuus tutkimuksesta kieltäytymiseen tai osallistumisen keskeyttämiseen, tutkittavien on täytynyt ymmärtää mihin he osallistuvat ja tutkijan on pitänyt tutkittavilta saamansa tiedon luottamuksellisena, eikä ole vääristellyt tutkimustuloksia. (Hyysalo 2006, 278 280.)
7.2 Vastuullisuus ja moraaliset kysymykset tuotekehityksessä 12 Tuotekehityksen vastuullisuus ja moraaliset kysymykset sisältävät tiedon tuotteen ominaisuuksista ja tulevasta käytöstä. Tuote voi vaikuttaa esim. ympäristöön, hyvinvointiin tai työpaikalla koettuun yhteisöllisyyteen. Tuotteen luomat yhteensopimattomat edut ovat yksi tuotekehityksen eettinen kysymys. (Hyysalo 2006, 282, 284.) Kestovaippaohjaukselle on kysyntää ja se on hyödyksi lapsiperheille, mutta joudutaanko ohjaukseen käytettävät resurssit nipistämään jostain muusta yhtä tärkeästä terveydenhoitajan toiminnasta? Tuotteen ekologiset vaikutukset voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta kun niitä tarkastellaan lähemmin ne voivat olla suurempia, mitä on ajateltu (Hyysalo 2006, 285). Kestovaippaohjausmateriaalin tuottamisessa käytettiin hyväksi mahdollisimman paljon tietotekniikkaa, jonka avulla voitiin kuluttaa mahdollisimman vähän materiaalia. Valmis tuote tallennettiin muistitikulle ja annettiin yhteistyöneuvolan käyttöön. Tuote itsessään on ekologinen, koska se edistää ekologista tietoisuutta neuvolan asiakkaiden tai ainakin neuvolan perhevalmennukseen osallistuneiden keskuudessa ja antaa neuvolan terveydenhoitajille uuden kanavan ympäristövastuulliseen hoitotyöhön. Tekemällä tuotteesta toimiva ja helposti käytettävissä oleva ennakoidaan todennäköiset sosiaaliset ja psykologiset seuraukset. Toimimaton tuote aiheuttaa käyttäjälleen ajan tuhlaantumista ja mielipahaa. Muutoksen aikaansaamiseksi tehty tuote todennäköisesti aiheuttaa vain muutosvastarintaa, jos se ei toimi odotetulla ja halutulla tavalla. (Hyysalo 2006, 285 286.) 7.3 Lähteiden käyttö ja kieliasu Opinnäytetyön teksti on aina tekijän tulkinta erilaisista aineistoista ja lähteistä. Tämän vuoksi tulisi pyrkiä objektiivisuuteen käytettävissä olevan aineiston ja lähteiden suhteen. Objektiivisuutta on esim. se, että tekstin lähteet valitaan ja tulkitaan huolellisesti. (Hirsjärvi ym. 2007, 292 293.) Tavallisin lähteistä lainaamisen muoto on tiivistävä referointi. Tässä kirjoittaja käyttää lähteen tietoa omaan tarkoitukseensa, mutta kertoo sen tekstissä omin sanoin. Koke
13 maton kirjoittaja ja lähteiden käyttäjä, jonka tietomäärä saattaa olla pieni, saattaa tiivistävällä referoinnilla antaa tekstin lukijalle puoliraakaa lähdemateriaalia, joka hipoo suoraa lainaamista. Käytetyn lähteen asiasisältöä ei olla tällöin täysin ymmärretty tai on pelätty tiedon vääristymistä, jos sitä lähdetään tulkitsemaan vapaammin omassa tekstissä. (Hirsjärvi ym. 2007, 340.) Opinnäytetyön kirjoittajan on hillittävä persoonallisuuttaan, jos sen on taipumus näkyä tekstissä. Lukijalla tulee olla rauha kiinnittää huomionsa itse asiaan ja tehdä omat tulkintansa ja päättelynsä ilman, että huomio kiinnittyy opinnäytetyön kirjoittajaan tai hänen käyttämäänsä kieleen. Sanavalintojen tulee olla neutraaleja. Esimerkiksi affektiset, kirjoittajan tunteita kuvaavat ilmaisut eivät ole tieteellistä kieltä. (Hirsjärvi ym. 2007, 293.)
8 POHDINTA 14 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kestovaippaohjausmateriaali Kerimäen äitiys ja lastenneuvolalle perhevalmennuksessa käytettäväksi. Menetelmänä käytettiin tuotekehitysprosessia, jonka lopputuloksena materiaali syntyi. Tuotekehitysprosessi työn menetelmäksi oli hyvä valinta. Prosessin neljä vaihetta palvelivat hyvin käyttäjäänsä ja johtivat miellyttävään lopputulokseen. Työn tekeminen vaiheittain helpotti kokonaisuuteen liittyvien yksityiskohtien huomioonottoa. Materiaalin esitysmuodoksi suunniteltiin aluksi kalvoja, mutta myöhemmin kalvojen käyttö tuntui vanhanaikaiselta ja Kerimäen neuvolan kanssa yhteistyössä ollessa kävi ilmi, että siellä ei käytetä kalvoja perhevalmennuksessa, joten tästä esitysmuodosta luovuttiin. Tilalle otettiin muistitikku, jolle materiaali tallennettiin Microsoft Power Point ohjelmalla. Muistitikun käyttö kalvojen sijaan myös myötäilee työn ekologista henkeä. Kalvot olisivat myös maksaneet oman summansa, kun taas muistitikku saatiin ilmaiseksi eräästä hoitoalan ammattiliitosta. Esitystavan muuttamisella oli siis ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kestovaippaohjausmateriaali lisää Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan terveydenhoitajien mahdollisuuksia ympäristövastuulliseen hoito ja ohjaustyöhön. Yhteiskunnallisesti ympäristövastuullisuus on tärkeää kaikilla aloilla ja työpaikoilla tällaisena aikana, kun jokainen meistä joutuu miettimään valintojensa ekologisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ilmastonmuutoksen läsnä ollessa. Lähteiden objektiivisen käytön kohdalla jäätiin miettimään lähteiden valinnan osuutta etsittäessä kirjallista materiaalia kestovaipoista. Kirjallista materiaalia kestovaipoista on hyvin vähän ja se johti myös sellaisten lähteiden käyttöön, jota muuten ei olisi käytetty ammattikorkeakoulutasoisessa opinnäytetyössä. Internetissä on paljon tietoa kestovaipoista ja Internetiä käytettiinkin paljon lähteenä sairaanhoitaja tutkinnon opinnäytetyössä, josta tämä terveydenhoitajatutkinnon työ on suora johdannainen. Nyt Internetlähteisiin ei haluttu turvautua, koska haluttiin paneutua kirjallisiin lähteisiin aivan jo mielenkiinnosta millaista lähdemateriaalia löytyisi esim. toissijaisista teoksista, jotka käsittelevät lastenhoitoa.
15 Ohjausmateriaalin rinnalle olisi vielä haluttu tuottaa opas sen käyttöön terveydenhoitajia varten. Rajallinen aika kuitenkin supisti oppaan yhden sivun mittaiseksi saatteeksi materiaalin yhteyteen. Tuotteen jatkokehittelynä ehdotetaankin siis kestovaippaohjausoppaan tuottamista.
LÄHTEET 16 Astikainen, Mia. 2009. Kestovaippaohjauksen tarve vanhempien toiveita ja odotuksia. Savonlinna: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Behm, Jukka & Rahkonen, Pekka. 2007. Taskuvaippa ja vauvaradio. Lapsiperheen sanakirja. Jyväskylä: Gummerus. Bergström, Seija & Leppänen, Arja. 2003. Markkinoinnin maailma. Helsinki: Edita. Gyldén, Outi (toim.). 2004. Suomalainen vauvakirja. Keuruu: WSOY. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula. 2007. Tutki ja kirjoita. Keuruu: Tammi. Hyysalo, Sampsa. 2006. Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Helsinki: Edita. Ivanoff, Päivi, Kitinoja, Helli, Palo, Raija, Riusku, Aija & Vuori, Anne. 2004. Hoidatko minua? Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. Porvoo: WSOY. Kestovaippaopas. 2007. Jätelaitosyhdistys ry. Kestovaipan rakenne. 2009. Kestovaippayhdistys ry. WWW sivut. http://www.kestovaippayhdistys.fi/vaipat/rakenne.php. Päivitetty 12.3.2009. Luettu 12.3.2009. Koski, Pirjo (toim.). 2007. Monikulttuurinen perhevalmennus. Helsinki: Edita. Koistinen, Paula. 2007. Työtapoja ja menetelmiä neuvolatyöhön. Teoksessa Neuvolatyön käsikirja. Hämeenlinna: Tammi. Kyngäs, Helvi, Kääriäinen, Marja, Poskiparta, Marita, Johansson, Kirsi, Hirvonen, Eila & Renfors, Timo. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY. Malinen, Raija. 2009. Henkilökohtainen tiedonanto. 22.4.2009. Terveydenhoitaja. Itä Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Malinen, Raija. 2009. Sähköpostikeskustelu 23.4.2009. Terveydenhoitaja. ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Niemelä, Minni. 2007. Kantoliina ja kestovaippa. Hyvinvointia vauvalle, äidille ja ympäristölle. Karisto oy: Helmi Kustannus. Paavilainen, Riitta. 2007. Perhe neuvolassa. Teoksessa Neuvolatyön käsikirja. Hämeenlinna: Tammi. Peltonen, Leeni (toim.). 2001. Suuri vauvakirja. WSOY. Perhevalmennus. 2008. ItäSavon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
17 Sanasto. 2009. Kestovaippainfo. WWW sivut. http://www.kestovaippainfo.fi/kestovaipat/sanasto/. Päivitetty 21.3.2009. Luettu 21.3.2009. VehviläinenJulkunen. 1999. Perheen tukeminen raskauden aikana. Teoksessa Perhe hoitotyössä teoria, tutkimus ja käytäntö. Porvoo: WSOY.
18 LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (1) KESTOVAIPAT VALMISTUSMATERIAALIT PUUVILLAHARSO * KEVYT, KUIVUU NOPEASTI * SOPII ESIM. HARSOVAIPPOIHIN FROTEE * KÄYTETÄÄN ESIM. PYYHKEISSÄ * SOPII ESIM. IMUMATERIAALIKSI FLANELLI * PEHMEÄPINTAINEN * KÄYTETÄÄN ESIM. YÖASUISSA * SOPII ESIM. IMUMATERIAALIKSI BAMBU * ERITTÄIN IMUKYKYINEN * ANTIBAKTEERINEN * LÄMPIMÄLLÄ ILMALLA VIILEÄ, KYLMÄLLÄ ILMALLA LÄMMIN PÄÄLLÄ HAMPPU * ERITTÄIN IMUKYKYINEN * ANTIBAKTEERINEN * KESTÄVÄ MATERIAALI HARSOVAIPPA PUUVILLAHARSOA KÄYTTÖVALMIS SELLAISENAAN, EI TARVITSE IMUOSAA TAI TAITTELUA VAATII KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KOSTEUSSULUKSI. VAATII KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KOSTEUSSULUKSI KIINNITETÄÄN NÄPSYLLÄ, TARROILLA TAI NEPPAREILLA. KIINNITETÄÄN NÄPSYLLÄ (PAITSI PÖTKÖVAIPPA, JONKA KUORIVAIPPA PITÄÄ PAIKALLAAN). MATERIAALIT VAIHTELEVAT SELÄN PUOLELLA TÄYTTÖAUKKO, JOSTA IMUOSA (ESIM. PÖTKÖKSI TAITELTU HARSO) PUJOTETAAN VAIPAN SISÄÄN SAATAVISSA KOSTEUSSULULLA TAI ILMAN, JOLLOIN VAIPPA VAATII KOSTEUSSULUKSEEN KUORIVAIPAN TAI VILLAVAIPPAHOUSUT KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA VILLAVAIPPAHOUSUT MATERIAALIT VAIHTELEVAT TAITELLAAN SUORAKAITEEN MUOTOISEKSI PÖTKÖKSI, KOLMIOKSI TAI VAIPAN MUOTOON ORIGAMI TAITOKSELLA. TASKUVAIPPA MUOTOON OMMELTU SISÄVAIPPA 100% VILLAA PUETAAN HARSOVAIPAN, SISÄVAIPAN TAI KOSTEUSSULUTTOMAN TASKUVAIPAN PÄÄLLE PITÄMÄÄN KOSTEUS VAIPAN SISÄLLÄ SAATAVISSA LYHYT TAI PITKÄLAHKEISINA KIINNITETÄÄN VYÖTÄRÖNAUHALLA TAI RESORIT PITÄVÄT KUOREN PAIKALLAAN JOTKUT LAPSET ALLERGISOITUVAT VILLALLE, JOLLOIN VILLAISIA TEKSTIILEJÄ EI VOI KÄYTTÄÄ KUORIVAIPPA POLYURETAANILAMINOITUA (PUL) KANGASTA PUETAAN HARSOVAIPAN, SISÄVAIPAN TAI KOSTEUSSULUTTOMAN TASKUVAIPAN PÄÄLLE PITÄMÄÄN KOSTEUS VAIPAN SISÄLLÄ KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA HOITO JA KUIVALIINAT SILKKIÄ, POLYESTERIÄ, FLEECEÄ TAI KUITUPAPERIA. KANKAISET LIINAT OVAT PESTÄVIÄ, KUITUPAPERISET KERTAKÄYTTÖISIÄ. LIINA PITÄÄ KOSTEUDEN POISSA VAIPAN PINNASTA JA HELPOTTAA VAIPPOJEN HUOLTOA. ASETETAAN VAIPAN SISÄÄN LAPSEN IHOA VASTEN. SILKILLÄ ON IHOA HOITAVA VAIKUTUS.
LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (2) 19 ALLINONE (AIO) VAIPPA MATERIAALIT VAIHTELEVAT. SISÄLTÄÄ SISÄ JA KUORIVAIPAN ELI ON NS. HELPPOVAIPPA, JOKA PUETAAN KUIN KERTAKÄYTTÖINEN VAIPPA. JOISSAKIN MALLEISSA SISÄKANKAALLA EI OLE KUIVALIINAN OMINAISUUKSIA, JOLLOIN KUIVALIINAA VOI HALUTESSAAN KÄYTTÄÄ ERIKSEEN. PESU JA HUOLTO PESU 60 ASTEESSA RIITTÄÄ. JOS VAUVALLA ON INFEKTIO VAIPPA ALUEELLA, VAIPAT PESTÄÄN 70 90 ASTEESSA. KUORIVAIPPOJA EI TARVITSE PESTÄ JOKAISEN KÄYTÖN JÄLKEEN. PULKUORELLE RIITTÄÄ HUUHTELU JA KUIVAUS. VILLAHOUSUT KUIVATAAN JA TUULETETAAN. KAKKAISET KUORET PESTÄÄN AINA. VAIPAT KUIVATETAAN NARULLA TAI KUIVAURUMMUSSA, JOS VAIPAN MATERIAALI SEN SALLII. KIINNITETÄÄN TARROILLA TAI NEPPAREILLA. NOUDATA AINA VAIPAN VALMISTAJAN PESU JA KUIVATUSOHJEITA. PESUAINEET LIKAISTEN VAIPPOJEN SÄILYTYS KESTOVAIPPOJEN PESUAINEEN TULISI SISÄLTÄÄ ALLE 5% SAIPPUAA. LIIKA SAIPPUA VOI TUKKIA VAIPAN KUIDUT JA SEN IMUKYKY HEIKKENEE. PESUAINE EI SAA SISÄLTÄÄ ZEOLIITTIA. ZEOLIITTI HEIKENTÄÄ VAIPAN IMUKYKYÄ. KOSTEUSSULULLISIIN VAIPPOIHIN EI SAA KÄYTTÄÄ VALKAISUAINETTA. VALKAISUAINE HEIKENTÄÄ KOSTEUSSULUN RAKENNETTA. HUUHTELUAINETTA EI TULE KÄYTTÄÄ. HUUHTELUAINE HEIKENTÄÄ VAIPAN IMUKYKYÄ. VAIPPOJA PEHMENTÄMÄÄN VOI KÄYTTÄÄ ETIKKAA HUUHTELUAINELOKEROSSA TAI KUIVATTAA VAIPAT KUIVAUSRUMMUSSA. HAJUSTEETTOMAT PESUAINEET SOPIVAT VAUVAN HERKÄLLE IHOLLE KÄYTÖN JÄLKEEN KAKKAISET VAIPAT HUUHDELLAAN. PISSAVAIPAT EIVÄT TARVITSE HUUHTELUA. JOS VAIPAN KANSSA KÄYTTÄÄ HOITOLIINAA, RIITTÄÄ YLEENSÄ PELKÄN LIINAN HUUHTELU. HUUHDELLUT VAIPAT SÄILYTETÄÄN ILMAVASTI PYYKKIKORISSA TAI LIOTETAAN VEDESSÄ ESIM. ÄMPÄRISSÄ. VETTÄ ON HYVÄ OLLA SEN VERRAN, ETTÄ VAIPAT PEITTYVÄT. HAJUJEN MUODOSTUMISTA EHKÄISEMÄÄN VOI LIOTUSVEDESSÄ KÄYTTÄÄ ETIKKAA TAI ILMASÄILYTYKSESSÄ OLEVIIN VAIPPOIHIN TIPUTTAA MUUTAMAN TIPAN ETEERISTÄ ÖLJYÄ. LIKAISIA VAIPPOJA EI OLE HYVÄ SÄILYTTÄÄ YLI 3 VRK HOMEHTUMISRISKIN VUOKSI. VILLAVAIPPAHOUSUJEN PESU JA HUOLTO PESTÄÄN VILLANPESUAINEELLA KÄSIN 30 ASTEESSA TAI VILLANPESUOHJELMALLA KONEESSA. MUOTOILLAAN KOSTEANA JA KUIVATETAAN TASON, ESIM. PYYKINKUIVAUSTELINEEN, PÄÄLLÄ. KÄSITELLÄÄN SILLOIN TÄLLÖIN LANOLIINILLA, JOTTA NIIDEN KOSTEUDENPITO SÄILYY. LANOLIINIA MYYVÄT ESIM. KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJÄT. EKOLOGINEN PYYKKIHUOLTO PYYKINPESUAINEITA ON SAATAVILLA BIOHAJOAVINA ESIM. ECOVER TUOTESARJASSA. PESUPÄHKINÄT OVAT LUONNONTUOTE, JOTKA VOIDAAN KÄYTÖN JÄLKEEN LAITTAA BIOJÄTTEESEEN TAI KOMPOSTOIDA. * PESUPÄHKINÄT ERITTÄVÄT 40 ASTEEN LÄMPÖTILASTA ALKAEN PESUVETEEN SAPOIINIA, JOKA PESEE PYYKIN PUHTAAKSI JA PEHMEÄKSI. * PESUPÄHKINÖITÄ MYY KERIMÄELLÄ KULTAINEN MERIDIAANI, KITKANTIE 4. ZEOLIITITTOMASTA PESUAINEESTA EI KERRY JÄÄMIÄ PESUKONEESEEN, JOLLOIN PESUKONEEN KÄYTTÖIKÄ PIDENTYY. VAIPPAPYYKIN KUIVATTAMINEN NARULLA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA. VAIPPOJEN PESU ALHAISIMMASSA NIILLE SOPIVASSA LÄMPÖTILASSA JA LINKOAMINEN MAX. 800 KPM SÄÄSTÄÄ VAIPPOJA JA ENERGIAA. HUUHTELUAINEEN SIJASTA VAIPPOJEN PESUSSA VOI KÄYTTÄÄ 23 RKL ETIKKAA HUUHTELUAINELOKEROSSA. MISTÄ KESTOVAIPPOJA VOI OSTAA? SAVONLINNASSA KESTOVAIPPOJA MYYVÄT CITYMARKET (MUUMI, PIKKU PIIA ) PRISMA (MUUMI ) MUITA JÄLLEENMYYJIÄ / VALMISTAJIA ITÄSUOMESSA BABYSTYLE OY, TASAVALLANKATU 22, KUOPIO IITU, HAAPANIEMENKATU 12, KUOPIO LASTENPUOTI POTITO, KATAJAKATU 12, LAPPEENRANTA LASTENTARVIKE OY, VOIMATIE 8, JOENSUU LASTENTARVIKE OY, SAVONKATU 24, KUOPIO LASTENTARVIKE OY, RATAKATU 28, LAPPEENRANTA LASTENTARVIKE OY, MAAHERRANKATU 14, MIKKELI PIENTEN VUOKSI, LAPPEENTIE 22, IMATRA SAMPSUKKA, HARAKKAKELLONTIE 9, JOENSUU TILKKUNEKKU, LÖNNROTINKATU 13 A 14, KUOPIO TIRSOKAS TMI, SAKSALANRAITTI 8 A 4, MIKKELI NETTIKAUPAT KÄYTETTYJÄ VAIPPOJA KANNATTAA KYSELLÄ YSTÄVILTÄ, TUTUILTA JA SUKULAISILTA JA KATSELLA KIRPPUTOREILTA SEKÄ NETTIKIRPPUTOREILTA PALJONKO KESTOVAIPAT MAKSAVAT? HARSOT: 1,90 3,00 /KPL, KUVIOLLISET ENEMMÄN MUOTOON OMMELTU SISÄVAIPPA: 15,50 19,90 /KPL TASKUVAIPPA: 13,40 22,50 /KPL ALLINONE: 17,50 23 /KPL KUORIVAIPPA: 10,40 28,50 /KPL VILLAVAIPPAHOUSUT: 11,00 24,90 /KPL PESTÄVÄ HOITO TAI KUIVALIINA: 1,80 2,50 /KPL KERTAKÄYTTÖINEN KUIVALIINA (100 200 KPL): 4,50 6,50 HANKINTAKUSTANNUKSET YHTÄ LASTA KOHDEN: 320 990, PESUKUSTANNUKSET: 123 KERTAKÄYTTÖISTEN VAIPPOJEN HANKINTAKUSTANNUKSET YHTÄ LASTA KOHDEN 700 2000
LIITE 1. Kestovaippaohjausmateriaali (3) 20 KUINKA PALJON VAIPPOJA TARVITAAN? KESTOVAIPPOJA KANNATTAA OSTAA ALUKSI VAIN MUUTAMIA JA KOKEILLA MIKÄ MALLI JA VAIPPAKOKONAISUUS ON OMALLE VAUVALLE SOPIVA JA MUKAVA KÄYTTÄÄ. VINKKEJÄ SOPIVAN VAIPAN VALINTAAN VOI KYSYÄ KESTOVAIPPAYHDISTYS RY:N TUKIHENKILÖILTÄ (TUKITOIMINTA@KESTOVAIPPAYHDISTYS.FI) JOTTA VAIPPAPYYKKIÄ EI TARVITSISI PESTÄ JOKA PÄIVÄ, KANNATTAA VAIPPOJA HANKKIA 23 PÄIVÄN TARPEIKSI. PÄIVÄSSÄ SISÄVAIPPOJA JA ALLINONE:JA KULUU KESKIMÄÄRIN 7 KAPPALETTA, VASTASYNTYNEELLÄ ENEMMÄN, TAAPEROLLA VÄHEMMÄN. KUORIVAIPPOJA KULUU NOIN 3 KAPPALETTA PÄIVÄSSÄ. KESTOVAIPPOJEN RINNALLA VOI KÄYTTÄÄ KERTAKÄYTTÖVAIPPOJA, KUNNES KESTOVAIPPOJEN KÄYTTÖ SUJUU ONGELMITTA. KESTOVAIPPOJEN VALMISTAMINEN ITSE VAIPPOIHIN TARVITTAVIA KANKAITA VOI OSTAA KANGASKAUPOISTA (ESIM. EUROKANGAS) TAI KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJILTÄ, JOIDEN VALIKOIMIIN KUULUU KESTOVAIPPAKANKAITA. KANGASKAUPAT MYYVÄT MYÖS MUITA VAIPPOIHIN TARVITTAVIA MATERIAALEJA KUTEN KOSTEUSSULKUKANGASTA, TARRANAUHAA, NEPPAREITA, KUMINAUHAA, KANTTINAUHAA JNE. VILLAVAIPPAHOUSUIHIN SOPIVAA PEHMEÄÄ HAHTUVALANKAA MYYVÄT JOTKUT KESTOVAIPPOJEN JÄLLEENMYYJÄT, MUTTA LANGAKSI KÄYVÄT KAIKKI KIERTÄMÄTTÖMÄT, HUOVUTTUVAT VILLALANGAT (ESIM. NOVITAN HUOPANEN LANKA, CITYMARKET). VAIPPAKAAVOJA JA NEULEOHJEITA VILLAVAIPPAHOUSUJEN NEULOMISEEN LÖYTYY ESIM. KESTOVAIPPAYHDISTYS RY:N JA KESTOVAIPPAINFON INTERNET SIVUILTA JA KÄSITYÖLEHDISTÄ. VAIPPOJEN VALMISTAMISEEN VOI KÄYTTÄÄ KIERRÄTYSMATERIAALEJA KUTEN KÄYTETTYJÄ LAKANOITA JA PYYHKEITÄ SEKÄ VANHOJA VAATTEITA. VAIPPAALUEEN IHON HOITO VAIPPA VAIHDETAAN RIITTÄVÄN USEIN, JOTTA MÄRKÄ VAIPPA EI HAUDO IHOA JA IHO PYSYY EHJÄNÄ. VAIPANVAIHDON YHTEYDESSÄ TEHDÄÄN ALAPESU VEDELLÄ TAI KOSTEILLA PESULAPUILLA PYYHKIMÄLLÄ. IHO JA TAIPEET TAPUTELLAAN HUOLELLISESTI KUIVIKSI. JOS IHO PUNOITTAA, SE RASVATAAN PERUSVOITEELLA JA TAIPEISIIN LAITETAAN TALKKIA. VAIPPAIHOTTUMA (PUNAINEN, NÄPPYLÄINEN, KARKEA, JOPA VETISTÄVÄ IHO) VOI JOHTUA YLIHERKKYYDESTÄ TEKSTIILIEN HUUHTELU, PESU TAI VÄRIAINEILLE, LIIAN HARVASTA VAIPANVAIHTOVÄLISTÄ, VÄKEVÄSTÄ VIRTSASTA, RIPULISTA, UUDESTA RUOKAAINEESTA TAI HIIVASIENESTÄ. * HUOLELLINEN ALAPESU JA KUIVAUS * ILMAKYLVYT ILMAN VAIPPAA JA HOUSUJA * PERUSVOIDE KOSTEUTTAA IHOA * SINKKIVOIDE MUODOSTAA IHON PINTAAN SUOJAAVAN KALVON * VAIKEISIIN TAPAUKSIIN 1% HYDROKORTISONIVOIDE * SILKKINEN HOITOLIINA HOITAA ÄRTYNYTTÄ IHOA
LIITE 2. Saatekirje (1) 21 Kerimäellä 24.4.2009 Hyvä kestovaippaohjausmateriaalin käyttäjä! Tämä terveydenhoitaja (AMK) opinnäytetyönä tuotettu tuotekehitystyö on tehty Kerimäen äitiys ja lastenneuvolan käyttöön perhevalmennuksen yhteyteen edistämään terveydenhoitajien ympäristövastuullista ohjaustoimintaa. Alla muutama vinkki materiaalin käyttöön ja kuinka se parhaiten palvelee neuvolan asiakkaita. Materiaalia on useammasta osaalueesta ja kokonaan läpikäytynä saattaa viedä huomattavasti aikaa. Materiaalia voidaan käyttää myös osittain. Perhevalmennusryhmän kanssa kannattaa keskustella ja yhdessä suunnitella, mitä osaalueita käydään läpi, mistä valmennukseen osallistuvat ovat kiinnostuneita. Kestovaippaohjauksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, joten paras ajankohta ohjaukselle voisi olla jonkin kokoontumiskerran lopussa tai omana ylimääräisenä kertana, jolloin niiden, joita kestovaipat eivät kiinnosta, ei tarvitse pakosta osallistua ohjaukseen. Vanhemmat arvostavat kestovaippaohjausta antavan henkilön omakohtaista kokemusta kestovaipoista (Astikainen 2009). Jos itselläsi ei ole kokemusta kestovaippojen käytöstä, voit tarvittaessa pyytää ohjaustilanteeseen mukaan esim. Kestovaippayhdistys ry:n tukihenkilön (tukitoiminta@kestovaippayhdistys.fi) tai tuntemasi kestovaippoja lapsellaan
LIITE 2. Saatekirje (2) 22 käyttävän vanhemman. Myös kestovaippojen jälleenmyyjiä voi pyytää esittelemään tuotteitaan. Vanhemmat toivovatkin ohjaustilanteeseen kestovaippoja nähtäväksi. Varaa ohjaustilanteeseen aikaa vapaalle keskustelulle. Kestovaippaohjaustilanne voi luoda vanhemmille hyvän vertaistukikanavan kestovaippojen käytössä. Ohjauksen iloa kestovaippojen parissa! t. Mia Astikainen, terveydenhoitajaopiskelija