Tikkurilankosken virkistyskäytön kehittäminen. 25.5.2016 Hanna Keskinen

Samankaltaiset tiedostot
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

TIKKURILAN PADON KUNNOSTUSSUUNNITTELUN ESISELVITYS

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

MONITAVOITTEISET VIRTAVESIEN KUNNOSTUSHANKKEET PATOJEN PURKU EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA UUDENLAISIA TYÖMENETELMIÄ

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Karjaanjoen vesistön ongelmia

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Patorakenteiden periaatekuvia

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Ympäristölautakunta Ysp/

TOIMIVATKO KALATIET?

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Vuoksi-Kruununpuisto hanke

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

TOURUJOKI Kehittämissuunnitelma ja uomavaihtoehdot Kankaalla

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

Purojen ja jokien Vantaa. Pienvesitapaaminen Hanna Keskinen Sinikka Rantalainen

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

TIKKURILANKOSKEN YLEISSUUNNITELMA

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUKOHTEET

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

KOSTEUDENHALLINNAN MENETTELYT

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi

TIKKURILANKOSKEN YLEISSUUNNITELMA

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

KUNTIEN ROOLI MUUTOKSESSA Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi 3.2.

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Vernissaranta ja Väritehtaanranta

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Yhteiset konseptit ja periaatteet julkishallinnon palvelukehittämisen edistäjinä Kuntien avoin data hyötykäyttöön seminaari 27.1.

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kuokkalan kirkko 23:089. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto. Syöttäjänkatu 4

Transkriptio:

Tikkurilankosken virkistyskäytön kehittäminen 25.5.2016 Hanna Keskinen

Suunnittelualue Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 2

Ajantasa-asemakaava Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 3

Pintamaalajit Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 4

Yleiset lähtökohdat Tikkurilankoski on alun perin ollut kalliopohjainen luonnonkoski. Paikalla on ollut myllytoimintaan ja myöhemmin öljytehtaan toimintaan liittyviä patorakenteita jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen pato on rakennettu v. 1912-13. Padon viereen on rakennettu betoninen tekninen kalaporras 1994. Pato on peruskorjauksen tarpeessa ja tekninen kalaporras toimii huonosti. Padon pintaverhous on paikoin vaurioitunut ja pato vuotaa useasta kohdasta. Kalaportaan suuaukko on liian kaukana padosta, jolloin suuri osa kaloista ohjautuu padon alle yrittämään nousua. Kalatie on helposti tukkeutuva ja ylläpitoa vaativa rakenne. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 5

Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 6

Padon kulttuurihistoriallinen merkitys Padolla ei enää ole alkuperäistä toiminnallista perustetta, mutta pato ja Vernissatehtaan ympäristö muodostavat arvokkaan Tikkurilan teollisuushistoriasta kertovan kokonaisuuden. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 7

Nykyisten pohjakynnysten ja kalatien suunnitelma Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 8

Tikkurilankosken padon saneeraus ja kalatie 1994 hankkeen suunnitteluyhteistyö Vantaan kaupungin kanssa vanha voimalaitospato huonokuntoinen kulttuuriarvojen ja kosken luonnontilan palauttamisen välinen taistelu kuntayhtymä teetti padon saneerausurakan (0,53 mmk) ja kalatien (0,95 mmk) YITyhtymällä kokonaiskustannukset 1,7 mmk

Tikkurilankosken pystyrakokalatie TKK:n pienoismalli pohjana, rakennepiirustukset Suunnittelukeskus Oy

Tikkurilankoski ja kalatie toiminnassa kalatiestä nousee toimivuustutkimusten mukaan mm. taimen ja lohi avajaiset 27.9.1994 alkuperäisen kosken yläosa kosken kunnostettu alaosa

Esiselvitystyön tavoite Suunnittelun tavoitteena on ollut: sovittaa yhteen ekologiset, erityisesti kalastoa ja pohjaeliöstöä koskevat, kaupunkikuvaa ja virkistyskäyttöä sekä kulttuurihistoriaa koskevat tavoitteet kunnostustoimenpiteiden määrittely päätöksentekoa ja jatkosuunnittelua varten Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 12

Kalastollinen potentiaali Taimen (www.luontoportti.fi) Tikkurilankoskessa on viime vuosina havaittu aiempaa enemmän taimenia, mutta niiden lisääntyminen alueella on heikkoa. Pato ja huonosti toimiva kalatie muodostavat kaloille ja pohjaeliöstölle nousuesteen. Keravanjoella on potentiaalia kehittyä edustavaksi taimenjoeksi, kun kulkuesteet poistetaan ja poikastuotannon olosuhteita parannetaan. Tikkurilankosken on kunnostettuna mahdollista toimia Vantaankosken kaltaisena kalastuspaikkana. Vantaan kaupunki on sitoutunut parantamaan vaelluskalojen olosuhteita Vantaanjoessa ja sen haaroissa. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 13

Virkistyskäytön kehittäminen Asukasmäärän kasvu lisää jokirantaan kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta. Kaupunkisuunnittelu on linjannut ranta-alueiden kehittämiselle tavoitteita. Jokirannan kehittämisestä järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 14

Tulva-alueet 1/100 a Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 15

Keravanjoen lisävesihankkeen toteutus 1987-1989 kuntayhtymä joutui hakemaan luvan sekä Länsi- että Itä-Suomen vesioikeudelta pumppaamosuunnitelmat tilattiin Suunnittelukeskus Oy:ltä lisäveden osuus kesä-elokuun virtaamasta on ollut keskimäärin 0,5 m3/s, mikä vastaa noin 4 milj. m3 vettä kesäaikana. Tikkurilankosken padon purkamisen jälkeen suuri merkitystä, virtaako koskessa kesäkuukausina vettä vain 0,2-0,5 m3/s (ilman lisävettä) vai 0,7-1 m3/s.

Alustavat vaihtoehdot VE 0+ Nykyisten rakenteiden kunnostaminen VE 1 Padon osittain purkaminen ja kosken kunnostaminen VE 2 Padon purkaminen (lähes) kokonaan ja kosken kunnostaminen VE 3 Padon purkaminen ja kosken kunnostaminen koskenniskaan saakka Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 17

Jatkosuunnitteluun valittu vaihtoehtojen yhdistelmä Jatkotutkittavaksi valittiin vaihtoehtojen yhdistelmä, jossa: pato puretaan osittain tai lähes kokonaan ja luonnonmukainen koskialue palautetaan koskenniskaan saakka. Työn kuluessa kaupunginmuseo on ohjannut, että padosta on tarpeen säilyttää kummallakin rannalla niin pitkä osuus, että padon visuaalinen jatkuvuus uoman poikki säilyy Kunnostettavalle koskiosuudelle on tarpeen rakentaa luonnonmukaisia pohjakynnyksiä soveltuvien olosuhteiden ja vesisyvyyksien luomiseksi mm. poikaskivikoille. Kynnysten keskivaiheille tehdään uoman pohjan korkotasoon esteetön kulkutie Pohjoisrannan tukipenkereen ja toiminnallisen alueen laajuutta on tarkasteltu kolmessa laajuudessa (MIN, MID, MAX) Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 18

Vaihtoehto MAX Kustannusero vaihtoehtoon MID muodostuu laajemmasta toiminnallisesta rantaalueesta ja korkeatasoisesta ympäristörakentamisesta. Laajempi tukipenger voi tulevaisuudessa tarjota kadun kehittämiselle lisämahdollisuuksia. Kustannusarvio 790000 eur Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 19

Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 20

Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 21

Voittajaehdotus Keidas Selkeä, konseptuaalinen lähtökohta ekosysteemipalveluissa Puisto on vastakohta urbaanille keskustalle Paljon yksityiskohtia näennäisesti yksinkertaisessa kehyksessä 22

Yleissuunnittelun osa-alueet - Uoman 2d-virtausmallintaminen - Uoman ja kalastohabitaatin suunnittelu - Uoman ja rantaluiskien pohjarakennussuunnittelu - Padon purkamisen ja kalatien uusiokäytön yleissuunnittelu - Ranta-alueiden järjestelyjen yleissuunnittelu, tarkistetaan jokivarren maisema-arkkitehtuurikilpailun ratkettua - Kustannusarvion laadinta - Vesilupa-asiakirjojen laatiminen sekä lupa- ja ympäristökysymyksiin liittyvä viranomaisyhteistyö Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 23

Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtyjä lisäselvityksiä - Uoman pohjan kartoitus luotaamalla - Uoman pohjan ja rantojen pohjatutkimukset ja mittaukset - Pilaantuneet maat ja sedimenttitutkimukset - Rakenteiden kuntotutkimukset, mm. piippu - Purkumateriaalin käyttömahdollisuudet - Vuollejokisimpukan esiintyminen - Tikkurilan pohjavesimallin päivittäminen Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 24

1 17 33 49 65 81 97 113 129 145 161 177 193 209 225 241 257 273 289 305 321 337 353 369 385 401 417 433 449 465 481 497 513 529 545 561 577 593 609 625 641 657 673 689 705 721 737 753 769 785 18 Nykytilanne 2 m3/s 17 16 15 Ei patoa 0.3 m3/s Ei patoa 2 m3/s Ei patoa 30 m3/s Uoman pohja Vedenpinnan korkeuden muutos mediaanivirtaaamalla rajoittuu padon ja kosken niskan väliselle osuudelle 14 Ratasilta 13 12 11 10 Tikkurilan pato Uoman pohjan keskim. oikaistu kaltevuus padon ja ratasillan välillä n. 1,25 % Kuninkaalantien silta Uoman pohjan keskim. oikaistu kaltevuus koskenniskan ja padon välillä n. 1/75 eli n. 1,3 %. Jyrkin osuus padon yläpuolella n. 1,7 %

Ei patoa, VESISYVYYS Mediaanivirtaa ma Q = 2,0 m 3 /s TIKKURILAN PADON KUNNOSTUS YS, VIRTAUSMALLINNUS 7.4.2016

Ei patoa, VIRTAUSNOPEUS Mediaanivirtaa ma Q = 2,0 m 3 /s Kriittiset virtausnopeudet taimenelle yli 2,5 m3/s ja alle 0,1 m3/s Kutusoraikoissa virrannopeudet 0,25-0,55 m/s) Poikaskivikoissa virrannopeudet 0,1-0,55 m/s TIKKURILAN PADON KUNNOSTUS YS, VIRTAUSMALLINNUS 7.4.2016

Työryhmä ja vuorovaikutus Yleissuunnitelmaa laatii konsulttityönä Ramboll Oy. Työtä on ohjannut työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet mm. kuntatekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelun, kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen edustajat. Suunnittelun aloituksesta tiedotettiin maaliskuussa 2015 ja 2016. Esiselvityksestä järjestettiin asukastilaisuus 28.4.2015. Seuraava asukastilaisuus järjestetään 13.6.2016. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 28

Päätökset, suunnittelu ja rakentaminen TELA hyväksyi esiselvityksen 18.8.2015, mutta linjasi että varsinainen purkupäätös tehdään vasta yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kun maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset ovat selvillä. Hyväksytyn yleissuunnitelman perusteella haetaan vesilupaa padon purkamiselle ja ranta-alueen täytölle. Alustavan aikataulun mukaan suunnitelma menossa nähtäville lokakuussa ja päätöksentekoon marraskuussa 2016. Tikkurilankosken kunnostaminen on alustavasti rakentamisohjelmassa vuonna 2018. Vantaan kaupunki, Hanna Keskinen 29

KIITOS!!