Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Ympäristölautakunta Ysp/
|
|
- Kirsi-Kaisa Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Asia tulee käsitellä 10 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Jukka Relanderin ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamista HEL T Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon. Vanhankaupunginkosken alueella tehtävillä muutostöillä voi olla huomattavia vaikutuksia alueen vesiolosuhteisiin ja muuhun luontoon, maisemaan, alueen käyttöön sekä rakennettuun ympäristöön. Näitä asioita on selvitettävä ennen mahdollista päätöstä padon purkamisesta tai muista kalojen nousuun vaikuttavista kunnostustoimista. Valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista (1560/2011) on täsmälliset ohjeet siitä, mitä selvityksiä ja suunnitelmia on tehtävä vesitaloushankkeita varten. Tässä lausunnossa selvityksiä käsitellään pääpiirteissään Vanhankaupunginkosken ja Vantaanjoen olosuhteita painottaen. Ympäristölautakunnan mielestä Vanhankaupunginkoskella kalojen nousuun vaikuttavien toimenpiteiden hyötyjä ja haittoja tulisi arvioida esimerkiksi ympäristövaikutusten arviontimenettelyn kaltaisella hankevaihtoehtojen vertailulla. Näin saataisiin kattavaa ja vertailukelpoista tietoa päätöksentekoa varten. Kunnostuksia varten tulisi selvittää niin tarkasti kuin mahdollista, millainen alue oli ennen ihmisen vaikutusta. Alkuperäisen luonnontilan tulisi olla kunnostustöiden lähtökohtana. Vaikka aluetta ei pystyttäisi enää palauttamaan alkuperäisen kaltaiseksi, kunnostussuunnitelmia laadittaessa tulisi kunnioittaa alkuperäistä tilaa. Vanhankaupunginkoskea kunnostettaessa hankevaihtoehtoina tulisi tarkastella esimerkiksi seuraavia: - ennallistetaan alue mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaiseksi, - säilytetään nykyinen tilanne, jolloin voimakkaat nousijat, kuten lohet ja meritaimenet pääsevät nousemaan jokeen, - estetään veden virtaus padon yli ja turbiinin kautta länsihaarasta mereen, jolloin kalojen nousu nopeutuu ja vahingoittuminen vähenee tai estyy, - kunnostetaan itähaara mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi,
2 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Suojeltu pato Hankevaihtoehtoja varten tarvittavat selvitykset - puretaan pato ja rakennetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopiva kalatie länsihaaran kohdalle. Vantaanjoki on liitetty Natura 2000-verkostoon, sillä alueella esiintyy vuollejokisimpukkaa ja saukkoa. Koska joillakin Vanhankaupunginkoskella tehtävillä toimenpiteillä on todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia näihin lajeihin, on tehtävä Naturavaikutusten arviointi. Hankkeella voi olla vaikutuksia myös lähellä sijaitsevan Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 alueen luontotyyppeihin tai lintuihin, joten tarpeen vaatiessa Natura-arviointi on tehtävä myös niiden osalta. Helsinki perustettiin Vanhankaupunginkosken alueelle vuonna Sekä Vantaanjoen itä- että länsihaarassa on käytetty hyväksi vesivoimaa vuosisatojen ajan. Nykyiset länsihaaran pato ja turbiini otettiin käyttöön Pato ympäröivine rakennuksineen muodostaa Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset nimisen kokonaisuuden, joka on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Voimassa olevassa asemakaavassa padosta sanotaan: Suojeltava alueen osa, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy. Patoa ympäröivät maaalueet ovat muinaismuistoaluetta. Kunnostamisen päämäärä Jotta Vanhankaupunginkosken alue voitaisiin ennallistaa, on selvitettävä, millainen alue oli luonnontilaisena ennen ihmisen aiheuttamia vaikutuksia. Tätä lausuntoa varten on tutkittu kuvia ja karttoja, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta ja nuorimmat 1900-luvun alusta. Useimmissa vanhoissa kuvissa ja kartoissa länsihaaran koski on piirretty lyhyeksi ja putousmaiseksi, vain muutamien kymmenien metrien pituiseksi. Pisimmäksi koskialue on piirretty eräässä vuoden 1738 kartassa, jossa koski on alle 100 metrin mittainen, Kuninkaankartanonsaarta lyhyempi. Samassa kartassa Vantaanjokea kuvataan voimakkaasti virtaavaksi joeksi, joka suualueellaan jakautuu kahteen haaraan. Haarojen rannat ovat kallioiset, ja molemmissa haaroissa on vesivoimaa käyttävä mylly. Vanhoista piirroksista ja maalauksista voi päätellä, että todennäköisesti sekä länsi- että itähaarassa on aikoinaan ollut niin korkea koski tai voimakas virtaus, että se on muodostanut nousuesteen kaloille. On mahdollista, että vain voimakkaat nousijat ovat päässeet jokeen. Viimeistään 1800-luvun
3 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) alkuvuosikymmeninä länsihaarassa oli pato, jonka pudotuskorkeus oli useita metrejä. Monissa vanhoissa kartoissa itähaara on piirretty paikoin hyvin kapeaksi. Ilmeisesti viimeistään lukujen vaihteessa itähaaran kallioita räjäytettiin uoman leventämiseksi. Kalastusta koskevan kirjallisuuden mukaan Vantaanjoki oli keskiajalla hyvä lohijoki. Joelta ja Vanhankaupunginlahdelta on pyydetty myös nahkiaista 1700-luvulla. Vanhankaupunginkosken alkuperäisen tilan selvittäminen tarkemmin vaatii historiallisten lähteiden, kuten karttojen, kuvien ja kalastusta koskevien asiakirjojen tutkimista. Aluetta kunnostettaessa tulee ratkaista, palautetaanko alue alkuperäiseen luonnontilaan (niin pitkälle, kuin se nykyään on enää mahdollista) vai rakennetaanko paikalle mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopiva keinotekoinen uoma, vaikka se ei olisi alueen alkuperäinen tilanne. Kunnostusten vaatimat toimenpiteet Vanhankaupunginkoskella mahdollisesti toteutettavat eri hankevaihtoehdot vaativat erilaisia selvityksiä toteutuakseen. Mittavimmat selvitykset vaatii padon purkaminen, jolla on myös suurimmat ympäristövaikutukset. Selvitysten tekeminen tapahtuu vaiheittain. Aluksi on tutkittava, millaisia toimenpiteitä eri hankevaihtoehtojen toteuttaminen käytännössä vaatii, onko toimenpiteiden toteuttaminen alueella mahdollista ja millaisiksi olosuhteet toimenpiteiden seurauksena muodostuvat. Kun tiedetään, millaisia esimerkiksi alueen vesiuomista tulee, voidaan mallintaa veden kulkua alueella. Kun voidaan ennustaa veden virtaamaa ja korkeutta, voidaan arvioida niiden vaikutuksia muuhun luontoon ja ihmisen toimintaan. Vanhankaupunginkoskella tehtävillä toimenpiteillä on sekä välittömiä että ajan myötä ilmeneviä seurauksia joen suualuetta laajemmalla alueella, joten toimenpiteiden vaikutuksia on tutkittava koskialueen lisäksi myös muualla Vantaanjoessa. Ranta-alueiden muutokset Vesi tukee rantojen maaperää, rakennuksia ja rakenteita. Veden korkeuden muuttuessa rantojen kantavuus saattaa muuttua, jolloin voi syntyä sortumia ja aiheutua turvallisuusriskejä. Esim. padon kohdalla veden pinta laskee todennäköisesti useita metrejä. Kantavuuden muuttuessa on selvitettävä, missä määrin ja kuinka pitkällä matkalla
4 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) joudutaan tukemaan rantatörmiä, rakennuksia ja rakenteita, kuten siltoja. Veden pinnan muutoksilla ja sortumilla voi olla vaikutusta myös rantaalueilla sijaitsevaan kunnallistekniikkaan. Esim. jokeen laskevien hulevesiputkien linjauksia joudutaan mahdollisesti muuttamaan ja putkia pidentämään veden pinnan laskiessa. On selvitettävä myös ranta-alueiden maisemaan ja luontoon aiheutuvien muutosten laatu ja mahdolliset haitat tai hyödyt. Alueen kalasto ja kalastusmahdollisuudet Vanhankaupunginkosken itähaaraan on kunnostettu kalatie, jota pitkin vain vahvimmat kalat pääsevät nousemaan Vantaanjokeen. Koskialueen läpi kulkee poikasvaiheessa tai lisääntymisvaelluksella mm. meritaimen (äärimmäisen uhanalainen), lohi (vaarantunut), ankerias (erittäin uhanalainen) ja nahkiainen (silmälläpidettävä). Näistä ainoastaan nahkiainen on Vantaanjoen alkuperäistä kantaa. Muut kannat on kotiutettu istuttamalla Vantaanjokeen alun perin muista joista peräisin olevia kalakantoja. Meressä Vantaanjoen suulla kutee nykyään myös vaellussiika (erittäin uhanalainen), joka olisi todennäköisesti kotiutettavissa jokeen, jos se pystyisi nousemaan. Vanhankaupunginkosken alueen nykyisestä kalastosta ja kalojen liikkumisesta on puutteelliset tiedot. Vuoden 2014 tutkimusten mukaan lohi ja meritaimen nousevat jokeen hyvin itähaaraa pitkin. Asiantuntijaarvion mukaan myös nahkiainen saattaa vaivoin nousta. Ennen kuin kunnostuksia aletaan tehdä, tulee selvittää, mitä kalalajeja alueella liikkuu ja missä määrin ne nykyisin nousevat jokeen ja pääsevät joesta mereen. On myös arvioitava, millä tavoin eri hankevaihtoehdot parantavat eri kalalajien liikkumista ja estävät vahingoittumista. Kalastuslain mukaan kalatiessä sekä kahdensadan metrin matkalla sen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastaminen kielletty. Kalastusta ei saa myöskään harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla padon alapuolella. Kalastuslain tarkoituksena on turvata kalojen pääsy lisääntymisvesilleen. Nykyisin kalastus Vanhankaupunginkosken kalatien ja padon läheisyydessä on sallittu Ely-keskuksen poikkeusluvalla. Erityisesti, jos Vanhankaupunginkosken alueelle rakennetaan uusi kalatie, tulee tarkastella kalastusta uudelleen, jotta lain hengen mukainen kalojen nousu lisääntymään olisi mahdollista. Mikäli todetaan, että kalastus kalatiellä ja sen lähellä ei ole mahdollista, kalastusmahdollisuuksia tulee järjestää muualle Vantaanjoen varteen sekä merialueelle. Tulee kuitenkin muistaa, että Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 alueella kalastus on kielletty.
5 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Sedimentit ja niiden liikkuminen Vuosikymmenien ja -satojen aikana joen mukana on kulkeutunut sedimenttiä, jota on kasautunut jokeen padon yläpuolelle sekä mereen jokisuun edustalle. Sedimenttien määrä ja laatu tulee selvittää. Sedimentit saattavat sisältää haitallisia aineita, jotka on mahdollisesti käsiteltävä. Sedimenttien tutkiminen myös Vanhankaupunginlahdella on oleellista, sillä muuttuvat virtaukset saattavat saada pohjaan aiemmin kerääntyneet sedimentit liikkeelle. Vuollejokisimpukan ja saukon elinolot Vantaanjoella esiintyy vuollejokisimpukkaa ja saukkoa. Molemmat lajit ovat luontodirektiivin liitteen IV lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Vuollejokisimpukka on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja saukko rauhoitettu metsästyslain nojalla. Alueella tehtävät kunnostustyöt edellyttävät ehdottomasti, että vaikutukset vuollejokisimpukkaan ja saukkoon selvitetään. Vantaanjoessa elää Euroopan mittakaavassa merkittävä, noin kolmen miljoonan yksilön suuruinen vuollejokisimpukkakanta. Patoa lähimpänä elävät populaatiot ovat noin 500 m päässä padosta heti Lahdenväylän pohjoispuolella. Yksittäisiä yksilöitä on myös lähempänä patoa. Jos selvityksissä todetaan, että vuollejokisimpukoita voidaan siirtää kunnostettavilta alueilta pois, patoa lähimpänä olevat simpukat joudutaan etsimään sukeltamalla ja siirtämään uusille elinalueille muualle jokeen. Mikäli vedenpinta kunnostustöiden seurauksena laskee hyvin maltillisesti, esim. 2 cm / vrk, kauempana koskialueesta olevat simpukat pääsevät itse liikkuen turvaan. Tulee huomioida, että rakennustöiden aikaisilla toimilla, kuten työkoneiden ajamisella ja hiekan ja soran levittämisellä, voi olla haitallinen vaikutus simpukoihin. Simpukoiden siirron onnistumista tulee seurata. Sosiaaliset, kulttuuriset ja matkailuun liittyvät vaikutukset On selvitettävä hankkeen aiheuttamat muutokset joen varren asukkaiden ja kauempaa alueelle tulevien matkailijoiden mahdollisuuksiin käyttää luonnon virkistyspalveluita. Tällaisia ovat esim. melonta-, kalastus- ja ulkoilumahdollisuudet ja niiden muuttuminen. Ympäristökeskukseen tulleiden yhteydenottojen mukaan ihmisillä on hyvin erilaisia näkemyksiä alueen kehittämisestä. Jopa kala- ja kalastusalan harrastajilla ja asiantuntijoilla on erilaisia näkökantoja. Pikkukosken pohjapadon rakentaminen
6 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Pohjapadon rakentamista Pikkukosken uimalan ympärille tulee tarkastella alueen muun suunnittelun sekä Natura- ja vesilupaan liittyvän arvioinnin yhteydessä. Arviointia tehdessä on huomioitava padon vaikutukset vuollejokisimpukan ja saukon esiintymiin. Tulee myös tutkia padon vaikutus kalastoon sekä selvittää, riittääkö vettä padon alapuolelle pienen virtaaman aikana. Maisemallisesti huomioitavaa on, että matalan veden aikana patorakenteet erottuisivat maisemassa. Veden laatuun patoaltaassa tulee kiinnittää huomiota terveyssyistä. Tulee myös arvioida padon vaikutukset muuhun virkistyskäyttöön, kuten melontaan ja kalastukseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi Vanhankaupunginkoskella mahdollisesti toteutettavilla muutostöillä voi olla laajoja vaikutuksia luontoon ja eri käyttäjäryhmiin. Eri hankevaihtoehtojen yhteiskunnallista kannattavuutta tulisi vertailla kustannus-hyöty analyysin avulla. Analyysin avulla voidaan selvittää, mikä hankevaihtoehdoista on kannattavin toteuttaa, kun tarkastellaan pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksia. Hanke on kannattava toteuttaa, jos sen yhteiskunnalliset kokonaishyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Kustannus-hyöty analyysissä määritetään hankkeiden nettonykyarvot, joissa huomioidaan hankkeiden kaikki odotettavissa olevat hyödyt ja kustannukset. Myös ne vaikutukset, joilla ei ole markkina-arvoa, pyritään arvottamaan rahamääräisin mittarein. Näitä vaikutuksia ovat esimerkiksi virkistysmahdollisuudet. Kustannus-hyöty analyysin toteuttaminen edellyttää useita taustaselvityksiä, ja analyysiä varten voidaan tehdä myös uusia, esim. arvottamista koskevia tutkimuksia. Selvitysten tekemiseen kuluva aika ja hinta Hankeluvan hakeminen Padon purkamisen eli laajimman hankevaihtoehdon mukaisten kaikkien selvitysten tekemiseen kuluu todennäköisesti ainakin kaksi vuotta, mutta mahdollisesti pitempäänkin. Kaikkien selvitysten ja suunnitelmien hinta noussee satoihin tuhansiin euroihin. Hintaan vaikuttaa, mitä lopulta päädytään selvittämään ja kuinka laajalla alueella selvityksiä tehdään sekä mitä tietoa on jo valmiina ja mitä joudutaan hankkimaan. Vesilain mukaan vesitaloushankkeisiin tarvitaan lupa, jos hanke voi muuttaa mm. vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä. Hanke ei saa myöskään loukata yleistä tai yksityistä etua tai edun on oltava huomattava menetyksiin nähden.
7 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Valitusoikeus Esittelijän perustelut Mahdollisen luvan Vanhankaupunginkosken vesitaloushankkeille myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lupahakemukseen tulee liittää hallituksen asetuksen vesitalousasioista (1560/2011) mukaiset selvitykset ja suunnitelmat. Vesilain mukaiseen päätökseen voi hakea muutosta mm. - asianosainen, - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, - vesitaloushankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät ja - valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaupunginvaltuutettu Jukka Relander ja 48 muuta valtuutettua tekivät aloitteen Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisesta. Aloitteen mukaan padosta ei ole mitään hyötyä, mutta siitä on paljon haittaa. Lohi ja taimen nousevat jokeen pitkin itähaaran kalaporrasta, mutta siika, vimpa, toutain ja muut särkikalat eivät pääse jokeen lainkaan ja joesta vaellukselle lähtevät ankeriaat menevät silpuksi turbiineissa. Lisäksi ilman patoa paikalla virtaisi useita satoja metrejä pitkä koski, joka olisi edelleen vapaana virratessaan ensiluokkaista habitaattia ja lisääntymisaluetta koskissa viihtyville kaloille, ja moninkertaistaisi sekä Vanhankaupunginkosken pituuden että sen virkistysarvon. Aloitteessa esitetään, että länsihaaran sulkeva pato puretaan siten, että alueen museoarvolle koituisi haittaa mahdollisimman vähän. Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi Päätöksessä pyydetään selvityksiä, joista ympäristölautakunta vastaa seuraaviin: 1. Selvitetään, mitä selvityksiä ja valmistelevia töitä padon purkaminen vaatisi. 2. Selvitetään padon purkamisen vaikutus joen kalastoon ja vuollejokisimpukoihin. 3. Selvitetään, voidaanko Pikkukosken uimapaikka suojella luonnonmukaisella pohjapadolla. 4. Arvioidaan selvitysprosessin ja padon purkamisen kustannukset.
8 Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Lausuntoa selvityksistä pyydetään mennessä. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Hanna Seitapuro, vs. kaupunkiekologi, puhelin: hanna.seitapuro(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 04.08.2015 263 Kaupunginhallitus 11.05.2015 495 HEL 2014-012194 T 00 00 03 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti palauttaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 39/2015 Kaupunginhallitus 09.11.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 39/2015 Kokousaika 16:00-16:59 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kivekäs, Otso Honkasalo, Veronika Karhuvaara, Arja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 31/2015 Kaupunginhallitus 14.09.2015 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Helsingin kaupunki Esityslista 31/2015 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS ESITYSLISTA 31-2015 KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 16:00 Kokouspaikka Käsitellään Kaupunginhallituksen istuntosali Tällä esityslistalla mainitut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (38) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (38) 816 V 23.9.2015, Valtuutettu Jukka Relanderin aloite koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista siten, että alueen museoarvolle koituisi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (35) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2015 1 (35) 308 Valtuutettu Jukka Relanderin aloite koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista HEL 2014-012194 T 00 00 03 Päätös päätti kaupunginhallituksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/ (28) Kaupunginhallitus Kj/ Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (28) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 14.04.2015 158 HEL 2014-012194 T 00 00 03 Lausunto Padon historiaa Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon. Vantaanjoen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (9) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (9) 27 Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset HEL 2016-007395 T 11 01 01 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Vanhankaupungin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotKari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2015 Kaupunginhallitus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2015 Kokousaika 16:00 16:51 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kari, Emma Karhuvaara, Arja Kivekäs, Otso Modig,
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotValitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
LisätiedotKalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 22/2014/2 Dnro ESAVI/189/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Kuittilan osakaskunta HAKEMUKSEN VIREILLETULO
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2015 1 (6) 902 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Metsähallituksen hakemuksesta rakentaa laituri Vallisaareen ESAVI/4242/2015 Päätös päätti antaa Etelä-Suomen
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotSuursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017
ALLECO RAPORTTI N:O 15/2017 Suursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotPäätös Nro 87/2018/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/8132/2018. Sähkö- ja valokuitukaapelien rakentaminen Pälkäneveden Siltasalmen alitse, Pälkäne
Päätös Nro 87/2018/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/8132/2018 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2018 ASIA Sähkö- ja valokuitukaapelien rakentaminen Pälkäneveden Siltasalmen alitse, Pälkäne HAKIJA Elenia
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Kiinteistölautakunta To/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (5) 523 Sörnäisten kortteleiden 10600-10602 maaperän puhdistamiseen liittyvien töiden tilaaminen HEL 2015-011933 T 00 01 00 Päätös päätti oikeuttaa kiinteistöviraston
LisätiedotYmp.ltk liite nro 1 5
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Dnro 885/11.01.00.00/2017 Pvm 17.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2018 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan määrääminen
LisätiedotNaarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 36/2014/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2014 ASIA HAKIJA Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Ruunaan kalastusalue
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 (5) 197 Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen perustamiseksi HEL 2018-013288 T 11 01 04 Päätös
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotKokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotHelsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
Muistio 1/5 Liite 5 Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostus/hankesuunnitelma SIDOSRYHMÄTILAISUUS Järjestäjä: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala Puheenjohtaja: Jussi Luomanen Yhteyshenkilöt:
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (6) Asia tulisi käsitellä 22.11. kokouksessa 354 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Vantaanjoen vedenlaadun ja levästön yhteistarkkailuohjelmasta
LisätiedotPaineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 111/2014/2 Dnro ESAVI/46/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 111/2014/2 Dnro ESAVI/46/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2014 ASIA Vehkataipaleen kanavan kunnostusta koskevassa Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotTervetuloa Hiidenvesi-iltaan!
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään?
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKokemäenjoen ankeriastutkimus
Kokemäenjoen ankeriastutkimus Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 21.3.2013 Reposaari Ankerias - erittäin uhanalainen Vaellusesteet kasvualueille,
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus
PÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2005 HAKIJAT Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Lehtolankosken - Muittarinkosken kalataloudellista kunnostamista
LisätiedotSipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (9) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2019 1 (9) 126 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Harjanteen ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan ajan muuttaminen, Kankaanpää
Etelä-Suomi Päätös Nro 116/2011/4 Dnro ESAVI/62/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 57/2006/4 sisältyvän töiden suorittamista koskevan
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotUusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotHakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotRannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotLaiturin rakentaminen, päätöksessä asetetun määräajan jatkaminen, Lohja
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 208/2017/2 Dnro ESAVI/9032/2017 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2017 ASIA Laiturin rakentaminen, päätöksessä asetetun määräajan jatkaminen, Lohja HAKIJA Kaj Packalén AIKAISEMPI LUPAPÄÄTÖS
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (6) 1294 V Sj / Valtuutettu Emma Karin aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamisesta HEL 2012-008632 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotValmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
Lisätiedot