LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

1

2 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 2.1 Viestintäpolitiikka... 4 2.2 Liikennepolitiikka... 8 2.3 Omistajapolitiikka... 16 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 17 3.1 Toiminnan taloudellisuus... 17 3.2 Toiminnan tuottavuus... 19 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 19 3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 20 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 22 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 22 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 22 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 27 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 29 6.1 Rahoituksen rakenne... 29 6.2 Talousarvion toteutuminen... 31 6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 33 6.4 Tase... 34 7 SISÄISEN VALVONNAN ARVOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA... 34 8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 35 9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 36 10 LIITTEET... 36 11 ALLEKIRJOITUKSET... 60

3 1 JOHDON KATSAUS Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajana 1.7. 31.12.2006. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla puheenjohtajakausi oli onnistunut. Puheenjohtajakauden asiatavoitteet saavutettiin. Viestinnässä Suomen painopisteasioita olivat televisiodirektiivin uudistaminen, kansainväliset verkkovierailumaksut (roaming) sekä luottamus tietoyhteiskuntaan ja tietoturva. Liikennealalla Suomi vei puheenjohtajakaudellaan erityisesti eteenpäin hankkeita, joilla oli vaikutusta Euroopan unionin kilpailukykyyn, liikennemuotojen turvallisuuteen sekä EU:n ja kolmansien maiden liikennesuhteisiin. Viestintäyhteyksien kehittämisessä ja käyttöönotossa on edetty hyvin. Laajakaistayhteyksien kattavuus on kasvanut nopeasti ja kiinteän laajakaistayhteyden voi nykyisin halutessaan saada yli 96 prosenttia kotitalouksista. Lisäksi langattomilla yhteyksillä laajakaista saadaan lähivuosina käytännössä kaikkialle. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä Suomi on noussut Euroopan unionin jäsenmaiden joukossa sijalta kuusi sijalle kolme ja maailmanlaajuisestikin sijalle seitsemän. Suomen sähköiset viestintäpalvelut ja erityisesti matkaviestinpalvelut ovat kansainvälisesti vertaillen edulliset. Tietoturvallisuuden parantamiseksi kansallista tietoturvastrategiaa toteutettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Strategian toimien yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategialla ja sen erillisillä hankkeilla on edistetty merkittävästi kansallista tietoturvayhteistyötä ja kansalaisten luottamusta sähköisiin palveluihin. Strategia on samalla lisännyt kansalaisten ja yritysten tietoturvallisuustietoisuutta ja osaamista. Kansallisella tietoturvapäivällä on lisätty kansalaisten tietoisuutta internetin mahdollisuuksista sekä tietoturvauhista ja keinoista, joilla näiltä uhilta voidaan suojautua ja välttyä. Digitaalinen televisio eteni edelleen vahvasti. Vuoden lopussa digitaalinen televisioverkko kattoi 99,9 prosenttia koko väestöstä. Vuoden vaihteessa 61 % suomalaisista televisiotalouksista oli hankkinut digisovittimen tai digitaalisen television. Kaikkiaan erityyppisiä digitaalisen televisiolähetyksen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita oli 1,4 miljoonassa televisiotaloudessa. Näistä valtaosa oli maanpäälliseen vastaanottoon tarkoitettuja laitteita. Suomen puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jonka linjaukset tunnistavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Myös liikenneturvallisuus oli vahvasti esillä puheenjohtajuuskaudella. Marraskuun alussa Suomi ja Italia järjestivät yhdessä neljännen liikenneministerien epävirallisen konferenssin Italian Veronassa. Tapahtuman aiheina olivat liikenneturvallisuutta parantavat uudet teknologiat, lasten liikenneturvallisuus, liikennestrategiat ja kaksipyöräisten ajoneuvojen turvallisuus. Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen perustuu turvallisuusvisioon, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä tulee suunnitella niin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti vammautua liikenteessä. Vuonna 2006 otettiin askel vision suuntaan. Tieliikennekuolemien lukumäärä väheni noin kymmenen prosenttia aikaisemmista vuosista. Myös loukkaantuneiden määrä väheni. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta edes lähiajan tavoite, enintään 250 liikennekuolemaa vuodessa, on saavutettu.

4 EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet otettiin vuoden 2006 aikana täysimääräisesti käyttöön. Tukitoimenpiteiden avulla voitiin estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat vähentyivät kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta kertomusvuonna. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Kerava-Lahti oikoradan käyttöönotto vuoden 2006 aikana loi edellytyksiä lisätä joukkoliikenteen kilpailukykyä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella. Lisäksi Keravan ja Kirkkonummen mukaantulo YTV:n kolmannen vyöhykkeen matkalipun piiriin on ollut pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittävä uudistus. Liikenneverkon palvelutaso säilytettiin ja kehittämistoimia jatkettiin. Hallituskauden alussa istuneen infraministerityöryhmän ehdottamat teemahankekokonaisuudet on yhtä lukuunottamatta aloitettu. Myös ministerityöryhmän ehdottamista ns. ykköskorin isoista hankkeista on yhtä lukuunottamatta tehty aloittamispäätös. 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä sen hallinnonalalle on asetettu vuodelle 2006 yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Ministeriön toimiala jakautuu kolmeen politiikkalohkoon (viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka). Seuraavassa on esitetty politiikkalohkoittain miten ministeriön toiminnallisilla tavoitteilla on tuettu liikenne- ja viestintäalan sekä omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Kunkin lohkon alussa on esitetty vaikuttavuustavoitteet. Vaikuttavuustavoitteita tukevat ministeriön toiminnalliset tavoitteet (kursiivilla) sekä niiden toteutuminen on esitetty kunkin politiikkalohkon osalta. 2.1 Viestintäpolitiikka Viestintäpolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisioja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät.

5 Luodaan uusi arjen tietoyhteiskuntastrategia. Uusi arjen tietoyhteiskunta (ubiikkiyhteiskunta, ubiquitous society) on kehittymässä oleva tietoyhteiskunnan seuraava aste, jossa toimintatavat perustuvat aina ja kaikkialla käytettävissä oleviin tieto- ja viestintäpalveluihin ja jossa palveluita ei enää käytetä vain ihmisten väliseen kommunikaatioon vaan myös koneiden ja esineiden väliseen viestintään. Uudet palvelut ja laitteiden lisääntyvä äly luovat mahdollisuuksia uusille toimintatavoille. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu tulevaisuuskatsaus luovutettiin kesäkuussa 2006 valtioneuvoston kanslialle edelleen eduskuntapuolueille toimitettavaksi. Tulevaisuuskatsauksessa hahmotetaan viestinnän ja liikenteen toimintaympäristön kehitysnäkymät, kuvataan ja arvioidaan viestinnän ja liikenteen kriittiset kehitystekijät ja ongelmakohdat sekä analysoidaan viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja kustannus- ja muine vaikutuksineen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmius ryhtyä laatimaan uuden arjen tietoyhteiskuntastrategiaa, jonka toimenpitein helpotettaisiin ihmisten välistä kommunikaatiota ja arkea, lisättäisiin tuottavuutta ja kilpailukykyä, tasa-arvoa ja viestinnän esteettömyyttä saattamalla tieto- ja viestintäteknologian sovellukset luontevaksi osaksi päivittäisiä palveluita. Toteutetaan laajakaistastrategiaa ja tarvittaessa tarkistetaan sitä. Hallituksen laajakaistastrategiana on ollut kilpailun edistäminen kaikissa viestintäverkoissa ja eri viestintäverkkojen välillä, palvelujen ja sisältöjen tarjonnan sekä laajakaistan kysynnän edistäminen ja erityistoimenpiteiden jatkaminen alueilla, joilla ei synny riittävää kysyntää kaupalliselle laajakaistatarjonnalle. Päättäessään kansallisesta laajakaistastrategiasta hallitus hyväksyi toimeenpantavaksi 50 strategian mukaista toimenpidettä ja myöhemmällä tarkentavalla periaatepäätöksellä yhdeksän lisätoimenpidettä ja linjaukset panostusten lisäämiseksi kiinteän verkon laajakaistaa täydentävien sekä sen kanssa joustavasti yhteentoimivien mobiilien laajakaistaratkaisujen kehittämiseen. Edelleen valtioneuvosto edellytti sisältö- ja palvelutuotannon kehityksen vauhdittamista sekä kilpailun esteiden poistamista. Strategia on onnistunut erityisesti laajakaistayhteyksien lukumäärän kasvattamisessa, hintojen laskemisessa ja alueellisen saatavuuden parantamisessa. Strategiaan sisältynyt kilpailun merkitystä korostava peruslinjaus on osoittautunut hyväksi viestintäverkkopolitiikan yleisperiaatteeksi. Strategian toteutuma on selkeästi osoittanut, että kilpailu on toimiva keino huolehtia edullisista ja hyvistä loppukäyttäjän palveluista. Laajakaistayhteyksien määrän kasvu Suomessa oli strategiakauden (2004-2007) kahtena ensimmäisenä vuonna maailman nopeinta ja kolmantenakin vuonna Euroopan kolmanneksi nopeinta. Liittymämäärä nousi strategiakauden alun noin 300 000 liittymästä reilusti yli miljoonalla uudella liittymällä ollen tammikuussa 2007 jo noin 1 500 000. Suomen asema kansainvälisessä vertailussa on Euroopassa kohentunut lähtötason kuudennesta kolmanneksi, maailmanlaajuisesti viidennestätoista seitsemänneksi. Kiinteän laajakaistan alueellisen saatavuuden parantamisessa tekivät teleyritysten ohella keskeisen työn kunnat ja maakunnat, joiden laatimia alueellisia laajakaistastrategioita on pantu täytäntöön kaikissa maakunnissa. Tällä hetkellä on yli 96 prosentille suomalaisista kotitalouk-

6 sista saatavilla kiinteän verkon laajakaistapalvelu. Strategiakauden alussa saatavuus oli noin 75 prosenttia. On myös huomattavaa, että jo yli puolet kotitalouksista on hankkinut laajakaistayhteyden. Kiinteää verkkoa täydentävillä langattomilla yhteyksillä kyetään saattamaan loputkin suomalaiset kotitaloudet laajakaistayhteyksien piiriin. Kiinteitä yhteyksiä vastaaville alueellisille langattoman liityntäverkon radiojärjestelmille on myönnetty jo 29 lupaa eri puolille Suomea ja uusien lupahakemusten käsittely on käynnissä Viestintävirastossa. Valtioneuvoston päätettyä laajakaistatyöryhmän esityksen mukaisesti käyttää NMT 450 palvelulta vapautunut taajuusalue mobiilin laajakaistapalvelun toteuttamiseen saadaan laajakaistayhteydet ulotettua käytännössä kaikkialle valtakunnan alueelle, myös vapaa-ajan asuntoihin ja liikkuviin kohteisiin, kuten matkailuautoihin ja huviveneisiin. Verkon rakentaminen on kuitenkin hieman viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta päätöksestä tehtyjen valitusten sekä tekniikan kehittymättömyyden takia, mutta se saadaan laajamittaiseen käyttöön huhtikuussa 2007, jolloin verkon ensimmäinen vaihe valmistuu. Verkko valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2009. Strategiakaudella kilpailun tehostamistoimenpiteiden seurauksena laajakaistaliittymien hintataso aleni ensimmäisenä vuonna noin 45 % ja toisenakin vuonna jälleen noin 45 %. Vuonna 2006 suuria hintamuutoksia ei enää ole ollut. Toimivamman kilpailuympäristön syntyminen on osaltaan alentanut vähittäishintatasoa. Nopeampien yhteyksien kysyntä edellyttää kohtuullisia hintoja sekä kiinnostavia palveluita ja sisältöjä, joiden käyttämiseksi yhteyksiä tarvitaan. Viestintämarkkinoiden kilpailuympäristöä tulee jatkuvasti kehittää, jotta hinnat pysyvät edullisina. Samanaikaisesti tarvitaan viestintäpoliittisia toimia, joilla parannetaan teleyritysten valmiuksia investoida viestintäverkkojen kehittämiseen ja rakentamiseen siten, että entistä korkeampien yhteysnopeuksien tarjonta on mahdollista. Toiminnallisen tehokkuuden kasvattamiseksi kaikki, mikä on digitalisoitavissa hallinnossa ja liike-elämässä, on digitalisoitava. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomelle on nyt tietoliikenneyhteyksien laajamittaisen käyttöönoton myötä avautunut mahdollisuus olla maailman eturivissä uuden arjen tietoyhteiskunnan kehittäjänä. Se edellyttää määrätietoista panostamista verkkoliiketoiminnan, verkko-oppimisen ja kansalaisten sekä erityisesti pk-yritysten valmiuksien kasvattamiseen. Yhteyksien käyttö henkilöiden väliseen viestintään, samoin kuin monipuolinen viihdekäyttö sekä erilaisten verkkoyhteisöjen vuorovaikutus ja sisällöntuotanto vahvistavat osaamista ja edistävät tietoyhteiskuntakehitystä. Uudistetaan viestintämarkkinalainsäädäntöä kilpailua, kuluttajan oikeuksia ja innovaatioita edistäen. Hallitus antoi 13.1.2006 esityksen eduskunnalle viestintämarkkinalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotettiin viestintämarkkinalakiin lisättäväksi säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Säännökset soveltuvat esimerkiksi laajakaistapalveluiden toimituksen viivästystilanteisiin sekä viestintäpalveluiden epäasialliseen markkinointiin. Viestintämarkkinalain muutokset tulivat voimaan 1.3.2007.

7 Varmistetaan, että televisiotoiminnan digitalisointi onnistuu myös kuluttajan näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti helmikuussa 2006 erillisen projektipäällikön viran, jonka tehtävänä on digitalisoinnin toteuttamisessa tarvittavien käytännön järjestelyjen ideointi ja toimeenpano sekä muiden televisioalan toimijoiden digi-tv-toimenpiteiden koordinointi. Tehtäviin on kuulunut vapaaehtoistyöhön perustuvien neuvonta- ja asennuspalveluiden organisointi, julkisen sektorin digitaalisten valmiuksien edistäminen sekä digitaalisen televisiotoiminnan seurantatutkimukset ja selvitykset. Suomalaisten siirtymisestä digitaaliseen televisioon on kahdeksan viikon välein raportoitu tärkeimmille yhteistyökumppaneille. Lisäksi on säännöllisesti pidetty yhteyttä Ruotsiin, jotta voidaan hyödyntää siellä saadut kokemukset analogisten tv-asemien sulkemiseen liittyvistä toimista. Digitelevision etenemistä muualla Euroopassa seurataan jatkuvasti. Yhteistyössä Viestintäviraston kanssa on seurattu valtakunnallisen näkyvyyspeiton kehittymistä ja katvealueilla olevien televisioiden näkyvyyttä parantavien ratkaisujen edistymistä. Toteutetaan kansallista tietoturvastrategiaa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta tietoturvallisuusstrategiasta syyskuussa 2003. Sen avulla Suomesta on pyritty rakentamaan tietoturvallinen tietoyhteiskunta. Strategian tavoitteeksi asetettiin kansallisen ja kansainvälisen tietoturvallisuusyhteistyön edistäminen, kansallisen kilpailukyvyn ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen, tietoturvallisuusriskien hallinnan parantaminen, perusoikeuksien toteutumisen ja kansallisen tietopääoma turvaaminen, ja tietoturvallisuustietoisuuden ja osaamisen lisääminen. Strategian toimeenpanoa varten perustettiin huomattava määrä hankkeita, joilla pyrittiin toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita. Vuosina 2005 ja 2006 toimintaa suunnattiin erityisesti kärkihankkeisiin, joiksi nousivat tietoturvapäivä, tietoturvan tilannekuva ja Luottamus ja tietoturva sähköisissä palveluissa (LUOTI) ohjelma. Tietoturvallisuusstrategian toimeenpanon edellyttämien toimien yhteensovittamista ja strategian toteutumisen seuraamista varten asetettiin kansallinen tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Hankkeiden käytännön toteutuksesta on vastannut vastuusihteeristö. Strategiakausi jatkuu 31.5.2007 saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti loppuvuodesta 2006 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, tarvitaanko jatkossa uusia toimenpiteitä tällä sektorilla. Haastattelututkimuksessa, joka kohdistui neuvottelukunnan jäseniin, todettiin varsin yksimielisesti, että jatkotoimenpiteet ovat tarpeen. Lähes yhtä yksimielisiä oltiin siitä, että toiminnan muotoja tulisi kuitenkin uudistaa. Jatkostrategiaehdotuksen työstäminen on parhaillaan käynnissä.

8 2.2 Liikennepolitiikka Liikennepolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2006 alle 315. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta. joukkoliikenteen julkisella rahoituksella pyritään turvaamaan liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle. kehitetään eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko, vedenkorkeus- ja jääennusteiden saatavuuden, käytettävyyden ja osuvuuden tulee olla asetettujen tulos- ja laatutavoitteiden edellyttämällä tasolla ja edistää liikenteen ja yhteiskunnan turvallisuutta. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Ilmatieteen laitos tuottaa liikennehallinnon perusrakenteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon edellyt-

9 tämän ilmastomuutoksen sopeutumistiedon. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan Kuljetusten ja liikenteen toimivuus Liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys pysyi kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä. Vuonna 2006 laaditun asiantuntijanäkemyksiin perustuvassa Rakennetun ympäristön tila raportissa tie- ja katuverkko sekä rataverkosto saivat tyydyttävän arvosana, vesiliikenneverkosto hyvä miinus. Tieverkon palvelutaso parani osalla pääteitä. Sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus pysyi 75 prosentissa runkoverkoston pituudesta. Tienkäyttäjien tyytyväisyys sekä pääteiden että muiden teiden tilaan säilyi edellisvuoden tasolla ja tyytyväisyys talvihoidon tasoon parani edellisvuodesta. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä väheni edellisvuodesta yli 600 kilometriä ja myös huonokuntoisten sorateiden määrä väheni jonkin verran. Rataverkolla radanpidosta johtuvat viivästykset olivat neljä prosenttia kaukoliikenteen junista, jotka olivat määräasemalla myöhässä vähintään viisi minuuttia. Radan heikosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset kasvoivat runkoverkolla 106 kilometristä 122 kilometriin. Vesiväylien pääväylät ovat hyvässä kunnossa. Jäänmurto toimi asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Logistiikan tasoa ja kehittämistarpeita koskeva Logistiikkaselvitys 2006 valmistui. Selvityksen perusteella Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat noin 13 % yritysten liikevaihdosta, mikä on pari prosenttia enemmän kuin edellisessä vuoden 2001 selvityksessä. Logistiikkapalvelumarkkinoilla on edelleen kilpailua ja kehittämistä haittaavia tekijöitä. Osaamisen kehittämistä tukeva kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO jatkui. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella logistiikka nostettiin yhdeksi liikennepoliittiseksi pääteemaksi. Suomen aloitteesta komissio julkaisi logistiikasta tiedonannon, jota koskevat tavoitteidemme mukaiset päätelmät hyväksyttiin joulukuun ministerineuvostossa. Tulevaa kehittämistä ohjaavat linjaukset tunnustavat logistiikan merkityksen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen palvelutasoa on turvattu ostamalla asiakastuloperusteista liikennettä täydentävää alueellista ja kaukojunaliikennettä. Lisäksi ostettiin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä. Kerava-Lahti -oikoradalle järjestettiin taajamajunaliikenteen perustarjonta. Oikoradan käyttöönoton yhteydessä lopetettiin sisämaan yöjunaliikenteen ostaminen. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisestä lentoliikenteestä järjestettiin tarjouskilpailu. Liikennettä jouduttiin kuitenkin turvaamaan yhdessä asianomaisten kuntien kanssa väliaikaisjärjestelyin. Joukkoliikennetutkimusta on edistetty ministeriön vuonna 2001 valmistuneen joukkoliikennestrategian ja sen evaluoinnin mukaisesti. Joukkoliikennetutkimuksen ohella vuonna 2006 oli teemana matkakeskusten kehittäminen. Liikenteen esteettömyyttä on edistetty ministeriön esteettömyysstrategian mukaisesti ELSA -tutkimus- ja kehittämisohjelman puitteissa. Ohjelman avulla saatiin aikaan muun muassa uutta ohjeistusta ja uusia palveluja sekä esteetön kunta-verkosto. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä matkapalvelukeskusten (MPK) toteuttamista ja laajentamista ohjaava työryhmä järjesti valtakunnallisen MPK seminaarin.

10 Liikennejärjestelmien yhteen toimivuutta on edistetty erityisesti seudullisilla liikennejärjestelmäsuunnitelmilla. Kertomusvuoden aikana on valmistunut luonnos Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi 2007. Työtä jatkettiin joukkoliikennevaihtoehtojen vertailulla, joka valmistuu alkuvuodesta 2007. Kuntien palvelurakennetta koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä on yhdessä sisäasianministeriön, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton kanssa opastettu kaupunkiseutuja liikenteen, maankäytön ja asumisen yhteen sovittavan suunnittelun valmistelussa. Laaditaan tavoite- ja toimenpideohjelma Liikenne 2030. Vuonna 2006 jatkettiin liikenteen tavoitetila (Liikenne 2030) -työtä, joka valmistui vuoden 2007 alussa. Työtä käytettiin hyväksi myös puolueiden käyttöön valmistellussa tulevaisuuskatsauksessa Uuteen ja käyttäjäläheiseen liikennepolitiikkaan. Koordinoidaan toimialan tuottavuusohjelman toteuttamista (mm. Infra 2010, liikennejärjestelmätason yhteiskuntataloudellisten vaikutusarvioiden tekeminen) sekä antamalla virastoille ja laitoksille tuottavuutta koskevat tulostavoitteet. Infra 2010 on jatkunut liikenne- ja viestintäministeriön asettaman infrafoorumin tukemana. Ohjelma on keskittynyt kolmeen teemaan eli tuotemalli, tiedonsiirto, koneautomaatio; toimintamallit ja hankeprosessit: ekotehokkuus ja elinkaariosaaminen sekä osaaminen ja innovaatiotoiminta, joita on kehitetty vuoden 2006 aikana. Ongelmana on ollut alan yritysten haluttomuus investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Virastoille on asetettu sekä työn tuottavuutta että kokonaistuottavuutta koskevat tavoitteet vuodelle 2007 tai toiminta- ja taloussuunnitelma kaudelle 2007-2011. Valmistellaan päätökset maaliikenteen runkoverkoista sekä otetaan kantaa vuonna 2005 tehtyihin selvityksiin rataverkon laajuudesta ottaen huomioon perusradanpitoon käytettävissä olevan rahoituksen määrä tulevina vuosina. Työryhmä jätti ehdotuksensa keskeisimmästä maaliikenteen verkosta eli ns. runkoverkosta. Runkoverkkojen eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön, talouteen, liikenteeseen, turvallisuuteen ja alueiden kehittymiseen arvioitiin ns. SOVA-lain mukaisesti. Runkoverkoista päätetään aikaisintaan seuraavan hallituskauden alussa. Uusi maantielaki astui voimaan 1.1.2006. Vähäliikenteisistä radoista valmistui selvitys vuoden 2006 aikana. Päätöstä rataverkon laajuudesta ei ole tehty. Maanteiden ja yksityisteiden rajapinnasta tehdään jatkoselvityksiä maantielain periaatteiden pohjalta. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden avautumiseen vuoden 2007 alussa valmistaudutaan varmistamalla tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailuedellytykset. Toimintavuoden aikana pantiin kansallisesti täytäntöön EU:n toinen rautatiepaketti 1 päivänä syyskuuta 2006 voimaan tulleella uudella rautatielailla ja sen nojalla annetuilla valtioneuvostona asetuksilla. Samana päivänä käynnisti toiminnan rautatiealan uutena viranomaisena Rautatievirasto, joka toimii Suomessa alan turvallisuusviranomaisena ja toisaalta alan sääntelyelimenä. Uudella rautatielailla avattiin kotimaan tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alusta

11 lukien. Tämä mahdollistaa sen, että Suomen rataverkolla voi toimia VR Osakeyhtiön lisäksi myös muita tavaraliikennettä harjoittavia yrityksiä. Uuden rautatielain voimaantulon ja tavaraliikenteen avautumisen myötä toimialan viranomaisten rooli muuttui. Viranomaisten on uudessa tilanteessa varauduttava rautatieliikenteen kilpailun avautumisen edellyttämiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset ja syrjimättömät kilpailun edellytykset. Ratahallintokeskuksen rooli radanpitäjästä muuttuu kohti väyläpalvelun tarjoajaa ja toiminta painottuu entistä tiiviimmin radanpitoon rautatiejärjestelmän kehittämiseen sekä rautatieliikenteen hallintaan. Rautatievirasto vastaa toisaalta rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta ja turvallisuuden valvonnasta ja toisaalta rautatieliikennemarkkinoiden tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä rautatieyritysten kesken. Toteutetaan mietinnön Suomen logistisen aseman vahvistaminen toimenpideohjelmaa. Ohjelmassa on neljällä kehittämisalueella yhteensä 35 toimenpidettä, joista osa on luonteeltaan jatkuvia. Toimenpiteistä 18 on saatu valmiiksi ja loppujen 17 toteutus on aloitettu. Valmistuneilla toimenpiteillä mm. toteutettiin rautateiden tavarankuljetusmarkkinoiden avautuminen ja kehitettiin tiekuljetusten tilaajavastuuta, valvontaa ja energiatehokkuuden seurantajärjestelmä EMISTRA. EU-puheenjohtajuuskauden logistiikkateemaa koskeva toimenpide toteutui tavoitteiden mukaisesti. Venäjän kasvavat markkinat ovat Suomen talouselämälle suuri mahdollisuus. Maiden välisen rajan ylittävien tiekuljetusten kasvu, mikä on johtunut sekä Suomen oman viennin että kauttakuljetusten lisääntymisestä, on kiihtynyt ja se on viime vuosina ollut lähes 20 %:n luokkaa. Voimakkaan kasvun vuoksi rajanylitysongelmat ovat lisääntyneet ja ongelmien poistamiseksi venäläisten kanssa on neuvoteltu tiiviisti eri tasoilla. EU:n ja Venäjän väliseen liikennedialogin alaisuuteen perustettiin EU:n ja Venäjän välisen logistiikan ongelmien ad hoc työryhmä. Loppuvuodesta ratkottiin itärajan rekkaruuhkista johtuvia ongelmia. Viranomaisten poikkeustilanteita varten laatimat suunnitelmat osoittivat toimivuutensa. Jotta jatkossa selvittäisiin ilman mittavia viranomaisponnistuksia, päätettiin alkaa laajojen rekkojen odotusalueiden valmistelu Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemien läheisyyteen. Uudistetaan junaliikenteen ostoperiaatteet ja paikallisten ja alueellisten joukkoliikennepalvelujen rahoitusperiaatteet. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikenteen julkisen rahoituksen uudistamista ja linja-autoliikenteen rahoituksen uudistamista selvittäneet työryhmät jättivät mietintönsä. Kummatkin rahoitustyöryhmät esittivät liikennepalvelujen suunnittelua laajempina kokonaisuuksina ja selkeiden palvelutasotavoitteiden määrittelyä alalle. Näiden mietintöjen ja vielä käsittelyssä olevan palvelusopimusasetuksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö on alkanut valmistautua henkilöliikennelain kokonaisuudistukseen ja joukkoliikenteen rahoituksen uudistamiseen. Varsinainen valmistelu aloitetaan seuraavalla hallituskaudella. Yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa toteutetaan kilpailun avaaminen jäänmurtopalveluissa sekä alusten hoitopalveluissa ja yhteysalusliikenteessä. Merenkulkulaitos kilpailutti Merenkulkulaitoksesta annetun lain siirtymäsäännösten mukaisesti jäänmurtopalvelut sekä saariston yhteysalusliikennepalvelut ja väylänhoitopalvelut.

12 Jäänmurtopalvelujen kilpailutuksessa saatiin vain kaksi vaihtoehtoista tarjousta Varustamoliikelaitokselta. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti selvitysmiehen pohtimaan jäänmurtopalvelujen kilpailutuksen periaatteita. Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston osuuden turvaamiseksi ulkomaankaupan merikuljetuksissa jatketaan merenkulun tuki- ja muita toimenpiteitä suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n hyväksymät laivojen miehityskustannusten alentamiseksi tarkoitetut tukitoimenpiteet on otettu täysimääräisesti käyttöön. Lakia ulkomaanliikenteen kappa-alusluettelosta on viimeksi muutettu 22.12.2006 annetulla lailla (1322/2006). Muutoksen johdosta myös ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksille ja matkustaja-autolautoille myönnettävä tuki nousee 1.1.2007 lukien EU:n hyväksymälle enimmäistasolle. Tukitoimenpiteiden avulla on voitu estää vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat ovat kuitenkin tukitoimenpiteistä huolimatta vähentyneet vuoden 2006 aikana. Alusten lukumäärä väheni 115 aluksesta 109 alukseen ja tonniston kokonaisvetoisuus väheni noin 11 %. Erityisesti vanhempaa tonnistoa on myyty pois ja vain harvoja uudisrakennuksia on rekisteröity Suomeen. Tämä johtuu siitä, että miehityskustannuksia alentavasta tuesta huolimatta Suomen lippu ei ole ollut riittävän kilpailukykyinen. Yleisesti katsotaan, että varustamoiden verotus Suomessa ei luo riittävän hyviä edellytyksiä investoida Suomen lipun alle. Lisäksi Suomi on ainoa maa Euroopan perinteisistä merenkulkumaista, missä ei käytetä ns. sekamiehistöjä. Merenkulkualan työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että ainakin helmikuuhun 2008 laivoilla sovelletaan suomalaisia työehtoja. Turvallisuus Vuonna 2006 kuoli tieliikenteessä ennakkotietojen mukaan 330 ihmistä, mikä on 36 ihmistä (10 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös liikenteessä loukkaantuneiden määrä väheni noin viisi prosenttia vuonna 2006. Kertomusvuonna ei tapahtunut rautatieliikenteessä vakavia onnettomuuksia. Tasoristeysonnettomuuksien määrä on edelleen suuri, joten toimia tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi on jatkettava poistamalla tasoristeyksiä, rakentamalla uusia tasoristeysturvalaitteita, parantamalla tasoristeyksien näkemiä ja havaittavuutta sekä lisäämällä valistusta. Vuonna 2006 tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi kuusi ihmistä ja loukkaantui 23. Vuonna 2006 sattui suomalaisille aluksille ja Suomen vesialueella purjehtiville aluksille 50 merionnettomuutta. Merionnettomuuksien lukumäärä nousi jonkin verran edellisvuodesta. Suurin osa onnettomuuksista oli kuitenkin lieviä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut vuonna 2006. Lentoliikenteen reittiliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä ei vuonna 2006 tapahtunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Siviili-ilmailun turvatoimia tehostettiin merkittävästi Lontoossa elokuussa 2006 tapahtuneen terrori-iskusuunnitelman paljastamisen jälkeen. Lentoturvallisuusjärjestelmät ja toimintakulttuuri ovat Suomessa hyviä ja huomiota kiinnitetään pieniinkin poikkeamiin. Ilmatieteen laitoksen toiminta edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Laitoksen sääennusteiden tavoitearvot samoin kuin tutka- ja satelliittijärjestelmien käytettävyys, perussääasemien toimintavarmuus ja tietojärjestelmien käytettävyys olivat hyvät. Laitos seuraa kaupunkialueella myös ilmanlaadun kehitystä ja tukee siten liikenteen päästöjen terveys- ja

13 ilmastovaikutusten hallintaa. Merentutkimuslaitoksen ylläpitämän aallokko- ja vedenkorkeussekä jääpalvelun internet käyttö on kasvanut useisiin miljooniin käyttäjiin vuodessa. Jää- ja vedenkorkeuspalvelua toimitettiin Merentutkimuslaitoksesta ensi kerran 2006 myös Ruotsin talvimerenkuluntarpeisiin. Valmistellaan periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto antoi 9.3.2006 periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Periaatepäätös vahvisti pääosin edellisenä vuonna liikenne-turvallisuusasiain neuvottelukunnan laatiman Tieliikenteen turvallisuus 2006-2010 -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. Liikenne- ja viestintäministerin johdolla järjestettiin kevään ja syksyn aikana maakunnallisia tilaisuuksia, jossa periaatepäätöksen sisältöä käsiteltiin paikallisten toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Ministeriön ja hallinnonalan liikenneturvallisuustyössä kehitetään erityisesti sääntelyä, liikenneympäristöä ja kuljettajien koulutusta. Yhteistyötä Liikenneturvan ja hallinnonalan laitosten kanssa huolehditaan koulutuksesta, valistuksesta ja liikenneturvallisuutta koskevasta tiedottamisesta. Vuoden 2006 aikana erityisesti liikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä toteutui turvalaitteiden käytön laajeneminen mm. linja-autoihin. Koululaiskuljetuksia koskevia määräyksiä uudistettiin ja niihin kokonaan uutena asiana tuli suositus alkolukon käytöstä. Ammattikuljettajien pätevyysdirektiivin kansallista toimeenpanoa jatkettiin ja samoin kuin kuljettajakoulutuksen uudistamistyötä. EU:ssa liikenneturvallisuusaiheisia säädöksiä oli valmistelussa tieliikenneinfran turvallisuusjohtamisesta sekä kuorma-autojen peilien jälkiasennusvaatimuksesta. Näiden valmisteluun osallistuttiin. EU-puheenjohtajakauden merkittävin liikenneturvallisuusaiheinen tilaisuus oli neljäs liikenneministerien epävirallinen liikenneturvallisuuskokous Veronassa. Suomi valmisteli kokouksen yhdessä Italian kanssa. Ajoneuvojen turvallisuudesta huolehditaan jatkuvalla säädöstyöllä. Vuonna 2006 valmistui vaarallisten aineiden kuljetusstrategia (VAK-strategia), joka on liikenne- ja viestintäministeriön ensimmäinen vaarallisten aineiden kuljetuksiin keskittyvä strateginen kokonaisuus. Se kattaa vuodet 2006 2015 ja määrittää keskeiset linjaukset kaikille kuljetusmuodoille. VAK-strategiassa on kuvattu alan nykytilaa merkittävimpine haasteineen ja tavoitteineen, pitkän aikavälin visio sekä keskeiset toimet ja toimijat. Liikenneturvallisuustyötä tehdään myös olemalla mukana uusien ajamista tukevien palveluiden ja tekniikoiden kehittämisessä. AINO ohjelmassa valmistui kertomusvuonna lukuisia välillisesti tai suoraan liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita kuten kuljettajien ajotapaa mittaava ja palautetta antava järjestelmä, tarkkoja tiekohtaisia keliennusteita tuottava järjestelmä, pääkaupunkiseudun muuttuvan ohjauksen ja opastuksen toteutussuunnitelma.

14 Uusitaan nopeusrajoitusten yleisohje. Nopeusrajoitusten yleisohjeiden uusimista valmisteltiin yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Aiemmin kaksivuotiseksi laaditut talvinopeusrajoitusten määrittämisohjeet asetettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Ympäristö Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 noin 13,9 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.) 1. Päästöt ovat kasvaneet aina 1990-luvun puolivälistä lähtien ja ne ylittävät kansallisessa ilmastostrategiassa asetetun tavoitetason noin yhdeksällä prosentilla. Sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvua että kaupunkien ilmanlaatuongelmia selittävä tekijä on liikenteen, erityisesti tieliikenteen kasvu. Kaupunkiliikenteeseen on syntynyt epäedullinen kierre, kun kaupunkirakenteen hajautuessa riippuvuus henkilöauton käytöstä kasvaa ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen käyttö vähenee. Kierteeseen ei kyetä vaikuttamaan ainoastaan liikennepolitiikan keinoin, vaan tarvitaan myös laajempaa liikenteen kysyntään vaikuttavaa yhteiskuntapoliittista keinovalikoimaa. Keinovalikoimaan kuuluvat erityisesti maankäytön suunnittelu-, asunto-, alue-, elinkeino- ja veropoliittiset ratkaisut. Teknologinen kehitys vähentää myös ajoneuvojen ominaiskulutusta ja sitä kautta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, jos kuluttajat saadaan valitsemaan energiatehokkaampia ajoneuvoja. Kuluttajainformaatioon perustuva ohjaus ei kuitenkaan ole tuottanut toivottua tulosta. Uusien rekisteröityjen ajoneuvojen CO2-päästöt ovat vuodesta 2000 lähtien kääntyneet kasvuun. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen ja CO2-päästöjen vähentämiseen pyritään jatkossa vaikuttamaan entistä enemmän EU-tason ratkaisuin. Vuonna 2006 käynnistettiin myös valmistelut EY:n energiapalveludirektiivin täytäntöön saattamiseksi. Liikenne on suurin direktiivin soveltamisalaan kuuluvista toimialoista (noin 20 prosentin osuudella). Tavoitteena on laatia kansallinen energiatehokkuuden toimintaohjelma, joka edellyttää, että myös liikenteessä energiatehokkuutta voitaisiin parantaa yhteensä 9 prosenttia ajanjaksolla 2008-2016. Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet toteutuvat melko hyvin uusia väyliä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikennepolitiikan ympäristövaikuttavuustavoitteet eivät toteudu olemassa olevien väylien osalta. Ongelmat liittyvät mm. liikennemeluun ja pohjavesiin. Jo nyt lähes miljoona suomalaista altistuu asuinalueellaan yli 55 db:n liikennemelulle ja altistuvien määrä on edelleen kasvamassa. Resurssien puute on hidastanut sekä meluntorjunta- että pohjavesiensuojaustoimenpiteitä erityisesti Tiehallinnossa. Rautatieliikenteen ja ilmailun toimenpiteet ovat edenneet hieman paremmin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite sisällytetään liikennejärjestelmän pitkän aikavälin strategiaan. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui tammikuussa 2007 uusi pitkän aikavälin strategia Liikenne 2030. Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hillitseminen ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen ovat tämän strategian keskeisiä haasteita. 1 Vuoden 2006 luvut saadaan huhtikuussa 2007.

15 Kehitetään virastojen edellytyksiä toteuttaa ympäristöohjelmiaan. Liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötyö on vuonna 1999 kiteytetty ISO 14001- tyyppisen ympäristöjärjestelmän muotoon. Ministeriö on vuonna 2006 toteuttanut liikenteen ympäristöohjausta vuonna 2005 hyväksytyn ympäristöohjelman Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä vuoteen 2010 mukaisesti. Ministeriön ympäristöohjelma toimii pohjana virastojen omille ympäristöohjelmille sekä järjestelmille. Siinä asetettujen tavoitteiden seurannan kautta toteutetaan myös koko hallinnonalan ympäristötyön seuranta. Ohjataan väylälaitosten toimintaa jatkamalla strategisen ohjauksen johtoryhmän työtä sekä muodostamalla vastaava yhteistyömuoto muiden virastojen ja laitosten kanssa. Vuonna 2006 käynnistettiin omat strategisen ohjauksen johtoryhmät lääninhallitusten liikenneosastoille (LÄÄNIstory), hallinnonalan tutkimuslaitoksille (TUTKIMUSstory) sekä hallinnonalan turvavirastoille (TURVAstory). Virastojen yhteistyön ja synergiaetujen parantamiseksi on kehitetty väylävirastojen strategisen ohjauksen johtoryhmän ja sen työtä valmistelevan väyläryhmän työskentelyä. Virastojen yhteisiä tulostavoitteita on otettu käyttöön. Suomenlahden lisääntyvien öljykuljetusten riskien vähentämiseksi jatketaan selvitystyötä jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimiseksi yhteistyössä Merenkulkulaitoksen ja ympäristöhallinnon kanssa. Suomenlahden alusliikenteen seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä Viron ja Venäjän kanssa. Merenkulun ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on mm. saatettu voimaan EU säännökset yksirunkoisten öljytankkerien poiston nopeuttamisesta ja selvitetty talvimerenkulun jääluokkasääntöjä sekä lisätty viranomaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous nimesi joulukuussa 2005 Itämeren (lukuun ottamatta Venäjän aluevesiä ja talousvyöhykettä) ns. erittäin herkäksi merialueeksi (PSSA). PSSA statukseen liittyvät merenkulun turvallisuutta parantavat lisäturvatoimet tulivat voimaan heinäkuussa 2006. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2005 tekemän linjauksen mukaisesti ympäristöministeriö vastaa 1.1.2006 lähtien jääolosuhteissa tarvittavien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntapalvelujen hankkimisesta. Suomenlahden pakollista ilmoittautumisjärjestelmää (GOFREP) ylläpitävät toimivassa yhteistyössä Suomen, Viron ja Venäjän merenkulkuhallinnot Poikkeusolot Poikkeusolojen kuljetuslogistisia järjestelmiä kehitetään siten, että voidaan kaikissa tilanteissa turvata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnan ja kansalaisten huollon edellyttämät kansainväliset ja kansalliset kuljetukset. Poikkeusolojen kuljetusjärjestelyjen kehittäminen kriisitilanteiden vaatimuksia vastaavaksi on edennyt kertomusvuoden aikana suunnitelmien mukaan. Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten sekä kuljetuksesta huolehtivien elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten kanssa. Poikkeusolojen tiekuljetusten tietojärjestelmää, Pooleria, on kehitetty siten, että sen käyttö myös poikkeusoloja alemmanasteisissä kriiseissä olisi mahdollinen. Vuoden

16 aikana on myös seurattu kuljetusvälineiden ja -järjestelmien omistuksen ja hallinnan kehittymistä ottaen huomioon niiden käyttömahdollisuudet kriisitilanteissa. Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien varautumistoimenpiteitä koordinoidaan siten, että yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten turvallisuuden edellyttämät viranomaisten viestintäjärjestelyt turvataan. Sähköisen viestinnän varautumisjärjestelyjä on kehitetty sekä ohjattu viranomaisten ja alan elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten yhteistyötä. Erityisesti on keskitytty toimiin, joiden avulla voidaan turvata yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden toiminnan jatkuvuus. Joukkoviestinnän osalta on valmisteltu alan varautumiseen liittyvää ohjeistusta. Yleisesti varautumisen painopisteenä ovat olleet tietoturvallisuuden varmistaminen, eri toimijoiden roolien ja vastuiden kehittäminen sekä yhteiskunnan tietoteknisen infrastruktuurin toimivuutta uhkaavien tekijöiden kartoittaminen. 2.3 Omistajapolitiikka Omistajapolitiikan vaikuttavuustavoitteet vuonna 2006: Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on edistää hallinnonalan liiketoimintaorganisaatioiden kehitysmahdollisuuksia ja tukea niiden pitkäjänteistä, kaikki etutahot huomioon ottavaa omistaja-arvon kasvua. Valtion omistajaohjauksen kehittämisessä jatkettiin omistajaohjauksen keskittämiseen tähtäävää valmistelua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että VR-yhtymän ohjauksesta vastaa edelleen liikenne- ja viestintäministeriö johtuen VR:n liiketoiminnan ja aseman erityispiirteistä. Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjaus siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöltä sisäasiainministeriölle. Liikelaitoslakiin liittyvistä muutostarpeista tehtiin alustava selvitys. Vuonna 2003 voimaan tulleen liikelaitoslain tavoitteena on ollut parantaa liikelaitosten toimintaedellytyksiä ja kykyä reagoida muuttuvaan kilpailutilanteeseen. Liikelaitosmalli on käyttökelpoinen ja tarpeellinen silloin, kun liiketoimintaa tulee yhteiskuntapoliittisista tai muista syistä ohjata. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat toiminnan ohjaus ja päätöksenteon julkisuus, rahoitus- ja vakuutusjärjestelyihin liittyvät rajoitteet sekä liiketaloudellisesti kannattamattomien tehtävien rahoittamiseen liittyvät epävarmuustekijät. Liikenne- ja viestintäministeriössä on johdonmukaisesti noudatettu hyvälle hallintotavalle (corporate governance) ja omistajapolitiikalle asetettuja vaatimuksia. Corporate governance tarkoittaa valtio-omistajalle hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Kysymys on sekä valtion omistajaohjauksen tehokkuudesta että yleisemmin yritysten hyvästä hallinnoinnista. Corporate governance-ohjeistojen kehittäminen myös liikelaitoksille käynnistettiin. Liikelaitosohjausta kehitettiin suunnittelemalla osakeyhtiölain mukaisen yhtiökokousmenettelyn käyttöönottoa. Varsinaista yhtiökokousta vastaavassa tilinpäätöskokouksessa on tarkoitus

17 käsitellä liikelaitoksen tilinpäätöstä, voiton käyttöä ja tuloutusta sekä hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajien toimintaa. Menettely otetaan käyttöön keväällä 2007. Ilmailulaitoksesta käynnistettiin omistajastrateginen selvitys omistajaohjauksen työvälineeksi. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa omistajalle ajantasainen näkemys Ilmailulaitoksen kyvystä luoda yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, tuottovaatimuksen ja tuloutuksen tasosta ja määrittelytavasta sekä liikelaitoksen strategisista kehittämismahdollisuuksista. Omistajaohjausyksikkö on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön aloittaman tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksen kohteena ovat palkitsemisjärjestelmät ja niiden toimivuus suomalaisissa valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. EU-komissiolle vuonna 2005 tehty selvityspyyntö tutkia väitettä Tieliikelaitoksen saamasta valtion tuesta oli edelleen vireillä. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti taloudellisen asiantuntijalausunnon liittyen väitettyihin Tieliikelaitoksen saamiin taloudellisiin etuihin. Asian ratkaisu saattaa aiheuttaa Tieliikelaitokselle taloudellisia seuraamuksia. Ulkopuolisella selvitysmiehellä teetettiin selvitys jäänmurtopalveluiden hankintamenettelyn tehostamisesta. Kesäkuussa 2006 aloitettu avoin jäänmurron hankintamenettely epäonnistui ja tarvittavat jäänmurtopalvelut päädyttiin ostamaan neuvottelumenettelyllä. Selvityksessä ehdotettiin uuden kilpailutuksen käynnistämistä vuoden 2007 alkupuolella. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Toiminnan taloudellisuus Ministeriön tavoite vuodelle 2006: Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään 82 000 euroa. Ministeriön toimintakustannukset olivat 81 500 euroa henkilötyövuotta kohti, kun otetaan huomioon toimintamenomäärärahasta rahoitettavat menot. Kun huomioon otetaan myös muut toimintamenotyyppiset määrärahat (tutkimus- ja kehittämismäärärahat) toimintakustannukset olivat 123 800 euroa henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2005 vastaavat kustannukset olivat 79 000 euroa ja 141 920 euroa. Lisäys toimintamenoissa oli noin 3 % henkilöä kohti. Kun ministeriön johdon ja tukiyksiköiden kustannukset kohdistetaan substanssiyksiköille niiden henkilötyövuosikohtaiset toimintakustannukset olivat 139 600 euroa. Kun huomioon otetaan myös toimintamenotyyppiset määrärahat, vastaavat kustannukset olivat 211 900 euroa. Taulukossa 1 on esitetty ministeriön osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006.

18 Taulukko 1. Osasto- ja yksikkökohtaiset kustannukset vuonna 2006 (tuhat euroa) Substanssiyksiköt Tukiyksiköt LPO VMO LOY Johto YLO (ei LOY) SH Ministeriön viestintä VYK Neuvottelu- ja toimikunnat Yhteiset 2 Yht. Osastojen/yksiköiden htv:t 74 25 4 3 23 34 9 4 179 Varsinaiset toimintamenot ja perustienpito - palkat 4 127 1 547 280 397 1 209 1 411 441 268 9 680 - vuokrat 357 171 18 24 96 107 37 18 723 1 551 - muut toimintamenot 713 411 17 177 189 1 318 344 92 5-32 3 234 Valtion televisio- ja radiorahasto -maksetut menot 75 225 300 -siirto rahastosta -75-225 -300 Digi-tv kampanja 54 130 184 Tutkimus ja kehittäminen 5 718 1 014 534 15 62 12 7 355 Käyttöomaisuus Poistot 18 10 3 5 69 122 3 6 0 235 Yhteensä 10 933 3 208 318 603 2 097 2 974 1 016 395 5 691 22 240 Osuus tukitoimintojen kustannuksista 5 536 1 899 346 Tukitoimintojen kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille 7 781 Yhteensä 16 469 5 107 664 22 240 1 sisältää myös joukkoliikenteen tutkimusrahat 2 vuokrissa on yhteisten tilojen vuokra -muissa toimintamenoissa on työterveyshuollon kustannusten palautukset ja irtaimen omaisuuden myyntitulot

19 3.2 Toiminnan tuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa Hallinnonalan tuottavuuden mittaaminen -hankkeen vuoden 2005 alussa. Tämä hanke on ollut merkittävä ja se on osoittanut, että julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen on mahdollista. Ministeriö toimi hankkeen vetäjänä ja hallinnonalakohtaisten laskelmien ja määrittelytyön koordinoijana. Mittareiden kehittämistyö on jatkunut itsenäisesti virastoissa ja laitoksissa. Ilmailuhallinto on aloittanut mittareiden kehittämisen vuonna 2006. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan kokonaistuottavuus on kasvanut 18 % vuodesta 2000 vuoteen 2005, mikä on selkeästi enemmän kuin koko kansantalouden tuottavuuden paraneminen. Ministeriön oman toiminnan tuottavuusmittarissa määritellyt ulkoiset suoritteet (hallituksen lakiesitykset, asetukset maksuasetukset, EU-lainsäädännön avoinna olevat asiat, toimilupapäätökset, tutkimukset, kansainväliset sopimukset, tukipäätökset ja eduskuntakysymykset) kattavat noin 60 % ministeriön toiminnasta. Mm. lainsäädäntöhankkeiden osuus tuotoksissa korostuu, jolloin tuotos voi muuttua melko merkittävästi vuodesta toiseen. Ministeriön osuus koko hallinnonalan tuottavuusmittarissa on kaksi prosenttia. Taulukko 2. Hallinnonalan tuotos- panos- ja tuottavuuskehitys 2005, % edellisvuodesta Tuotos Työpanos Kokonaispanos Työn tuottavuus Hallinnonala yhteensä 0,6 0,1-1,6 0,5 2,2 Liikenne- ja viestintäministeriö -6,8 1,7-20,3-8,4 16,9 Kokonaistuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö on osana valtion tuottavuusohjelmaa sitoutunut vähentämään kuusi henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Nämä vähennykset ajoittuvat vuosille 2007 ja 2008. Ministeriö on valmistellut henkilötyövuosien vähentämistä vuoden 2006 aikana. Ministeriön päätöstä palvelukeskukseen siirtymisestä talous- ja henkilöstöhallinnon on valmisteltu kertomusvuonna ja päätös on tehty alkuvuonna 2007. Taloushallinnon tehtävien osalta on laadittu kustannushyöty-analyysi, jonka yhteydessä on selvitetty taloushallinnon prosessien tehostamispotententiaalia. Toimenpiteet ajoittuvat vuodesta 2007 eteenpäin. 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Ministeriön maksullisen toiminnan tuotot muodostuivat valtion maksuperustelain nojalla säädetyn liikenne- ja viestintäministeriön maksullisista suoritteista annetussa asetuksessa hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja muista maksullisista suoritteista sekä erityislainsäädännön perusteella hinnoiteltavista suoritteista. Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 123 608 euroa. Maksullisen toiminnan tuotot (euroa) 2004 2005 2006 Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet 4 812 6 905 20 227 Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet 442 598 381 Erityislain perusteella määrättävät maksut 10 000 15 000 103 000 Yhteensä 15 254 22 502 123 608