Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013
Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset... 7 2.1.3 Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina 2011 2013... 7 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 9 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain... 9 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys... 16 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys... 17 2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain... 18 2.5 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet... 21 2.5.1 Toiminnan sopeuttaminen... 21 2.5.2 Ydintoimintoanalyysit ja ELMA-hankkeen valmistelu... 22 2.5.3 LUHTI 2015 -hanke... 22 2.5.4 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen... 23 2.5.5 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen... 23 2.5.6 Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen... 24 2.5.7 Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät... 26 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi... 27 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi... 27 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 28 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi... 28 3.4 Taseen analyysi... 29 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 30 5 Arviointien tulokset... 30 6 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 30 7 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot... 31 8 Allekirjoitukset... 43 Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä... 44 2
1 Johdon katsaus Väestön kasvaessa ja talouden kehittyessä kilpailu resursseista - luonnonvaroista, vedestä ja energiasta kiristyy globaalisti. Resurssitehokkuudesta yhdessä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän ja innovatiivisen käytön ohella tulee kilpailutekijä ja ne tarjoavat kestävän kasvun mahdollisuudet Suomelle. Suomella on erityisesti vahvan metsä- ja puuosaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä, vastata globaaleihin haasteisiin ja samalla luoda erityisesti metsään perustuvalla biotaloudella uutta hyvinvointia. Biotalousyhteiskuntaan siirtyminen edellyttää monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä sekä systeemisellä muutoksella kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan käynnistämisen, mikä mahdollistaa uusien korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden sekä aineellisten että aineettomien - tuottamisen. Tästä huolimatta metsäntutkimuksen tilanne on edelleen haasteellinen. Vaikka metsäsektorin murros on lisännyt metsäosaamisen kysyntää, talouden taantuma on leikannut julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Pitkään valmistelussa ollut 5.9.2013 annettu valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta vie Metlan perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Tämä muuttaa metsäntutkimuksen rahoitusta kolmen seuraavan vuoden aikana entistä enemmän kilpailtuun rahoitukseen. MMM asetti 17.1.2013 Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen toteuttamaan 9.1.2013 valmistunutta suunnitelmaa Metlan, MTT:n, RKTL:n ja Tiken tilastojen fuusioimiseksi 1.1.2015 hallinnollisesti yhtenäiseksi Luonnonvarakeskukseksi. Työtä on tehty fuusiotoimiston johdolla kahdeksassa projektissa ja työ on edellyttänyt huomattavia kehittämisresursseja valmistelutyöhön. Metla on myös toteuttanut valtioneuvoston periaatepäätöstä 20.10.2011 johdon ja esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun ottamalla huomioon tuottavuusohjelman ja Luonnonvarakeskusfuusion asettamat reunaehdot. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metlan toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät on toteutettu erinomaisesti ja alittamalla kustannukset selvästi. Metla on onnistunut lisäämään ulkopuolista rahoitusta, parantamaan toiminnan tehokkuutta ja lisäämään tuotosten määrää. Tästä kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on kohdennettu em. vaikuttavuusalueiden mukaisesti. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2013 neljä ohjelmaa ja VTT:n kanssa yhteinen ForestEnergy2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, LYNET-ohjelmat ja kaksi FIBIC-SHOK:in ohjelmaa (EffFibre ja FuBio). Uutena ohjelmana käynnistyi CLEEN-SHOK:in Sustainable Bioenergy Solutions BEST -ohjelma. Metlan uutena ohjelmana käynnistettiin Metsät ja vesi -tutkimusohjelma. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ja Metsät moneen käyttöön -tutkimus- ja kehittämisohjelmien valmistelu. 3
Metla osallistui Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi poliittiseen ja käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2013 toiminnasta mainittakoon yhteistyö Suomen metsäkeskukseen metsätuhojen seurannan kehittämiseksi ja SMK:n suunnitteluinventoinnin ja VMI:n mittausten yhdistämiseksi. Tilastotuotannossa teollisuuspuun kauppatilastoinnin kattavuus parantui. Tiedon ja teknologian siirtoa tehostettiin rakentamalla Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -ohjelmassa toimintamalli, miten tutkimusohjelmissa tuotetusta tiedosta tunnistetaan ja jatkokehitetään tuote- ja palveluideoita. Lisäksi kehitettiin Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallintaa määrittelemällä palveluiden sisältö tarkennetuista asiakastarpeista. Vaikka henkilötyövuosimäärä väheni, Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioitujen julkaisujen määrässä ja tiedon ja teknologian siirron suoritteissa. Metla on pystynyt nostamaan tutkimuksen laatua ja tiedon käytäntöön vientiä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui neljään LYNET-tutkimusohjelmaan ja oli mukana vuoden 2013 lopulla käynnistyneen uuden Paikkatieto-ohjelman valmistelussa. Tutkimuksen vaikuttavuudesta mainittakoon valtioneuvoston kanslian tilaama Vihreän kasvun mahdollisuudet -selvitys, jota käytettiin mm. hallitusohjelman välitarkastelussa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon laadinnassa. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteisen tilasto-ohjelman hankkeita, kuten tilastoaineistojen sähköinen tiedonkeruumenetelmien suunnittelu ja julkaiseminen ja yli organisaatiorajojen ulottuvien tilastojen vertaisarvioinnit. Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeDatahanke kehittää luonnonvaroihin perustuvan tiedon palvelutarjontaa. Tiedon avoimuus ja tutkimuslaitosten yhteistyö edellyttävät aineistojen entistä parempaa saatavuutta. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muulla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui eurooppalaisten tutkimusagendojen (Forest Based Sector Technology Platform Research and Innovation Agenda, Strategic Implementation Plan for the European Innovation Partnership on Raw Materials EIP, Bio-based Industry Consortium PPP Strategic Innovation and Research Agenda) valmisteluun tavoitteena metsäntutkimuksen huomioon ottaminen tulevissa EU-tutkimushauissa. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life + -hankkeita oli käynnissä 15, joista Metla koordinoi viittä konsortiota. UM rahoitti kolmea instituutioiden välistä IKI-kehitysyhteistyöhanketta Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyötä Ruotsin maatalousyliopistoon (SLU) tiivistettiin Future Forest tutkimusohjelman tutkijavaihdolla. Joulukuussa Metla järjesti Euroopan metsäviikon ja Metsä2013-tapahtuman yhteydessä Rovaniemellä useita seminaareja ja tutkijatapahtumia. Metlassa järjestettiin perinteinen, nuorten tutkijoiden kansainvälinen Joensuu Forestry Networking Week. Metlalla on vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla on myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. FAO:n tilauksesta jatkettiin Vietnamin VMI:n suunnittelun tukea 4
ja aloitettiin Kamputsean VMI:n suunnittelu. Eurooppalainen VMI-verkoston yhteistyö jatkui kahdessa komission tutkimuslaitoksen JRCN:n tilaamassa hankkeessa, joissa harmonisoidaan biomassatietoja Euroopassa ja kehitetään skenaariolaskelmien työkaluja. Metla osallistui aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkishallinnon liikkuvuusohjelman tukema hanke, Nordic-Baltic LULUCF network for climate friendly land use measures, käynnistyi syyskuussa. Metla oli mukana IPCC:n 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories: Wetlands ja 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol kasvihuonekaasujen laskentaohjeistojen laadinnassa. Metla osallistui alihankkijana JRC:n rahoittamaan hankkeeseen, E-FOREST task on harmonization of LULUCF inventories: modeling forest soil, tehtävänään kehittää valmiuksia maaperän hiilivarantojen raportointiin EU:n LULUCF -päätöksen velvoitteiden mukaisesti. Metsien maaperän hiililaskennassa tehtiin yhteistyötä Japanin metsäntutkimuslaitoksen FFPRI:n kanssa. Metlan tutkimusohjelma Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito toimii tiivisssä yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) Future Forests tutkimusohjelmaan. Tiivis yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamat hankkeet ovat liittyneet uusiin, rajan ylittäviin ratkaisuihin metsätalouden tehostamisessa ja energiapuun käytön lisäämisessä, Venäjän metsäalan liiketoimintaympäristöön ja metsien ekosysteemipalveluihin. Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa käynnistettiin toimet alueellisten bioenergiaohjelmien kehittämiseksi. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät yhteistyötä Venäjään. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo tietopalvelu on saavuttanut vahvan aseman suomalaisten ja venäläisten metsäammattilaisten keskuudessa. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalveluun (KIEMET) on koottu tietoa Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tšekin, Slovakian, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Romanian metsäalan liiketoimintaympäristöstä tarkoituksena edistää yritysten kansainvälistymistä ja auttaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymisessä. Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntija- ja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui. Toisen sukupolven asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä CAMA2 ja Metlan eri tehtävissä kertyvien tietojen käsittelyä, säilyttämistä ja hävittämistä sekä järjestelmän käyttöä että sen toimintaa ohjaava uusi tiedonohjaussuunnitelma otettiin käyttöön marraskuussa 2013. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015 sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Metla osallistui tutkimuslaitosten yhteisen projektinhallintajärjestelmän valmisteluun. Järjestelmän valmistelu tehtiin yhteistyössä 12 tutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeen selvityshenkilö oli Metlasta. Tulevan Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin lisäksi kehittämään muutoinkin toimintaa. 5
2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian laadintaa ja toteutusta, VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua. 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin mukaan sekä ohjelman suunnitteluun että toteutuksen seurantaan. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Metla tuki ministeriön pääluokkaperustaisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2018 2016 (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsäpoliittisen selonteon valmisteluun tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksella luotiin tietopohja ja edellytykset mm. metsälainsäädännön uudistusten eteenpäin viemiseksi. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmalla edistettiin puuperäisen energian käyttöä. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantuu strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa ja ohjelmien ohjausryhmissä sekä alueellisissa neuvottelukunnissa. SHOKien avulla tuettiin mm. teollisuuden uudistumista. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla käynnisti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteisen koulutuksen uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä. Tämä road show -tyyppisesti toteutettu koulutussarja metsäammattilaisille osoittautui erittäin suosituksi ja siitä järjestettiin 6
pyynnöstä lisätilaisuuksia vuoden 2014 alkupuolella. Metlan monilähdeinventoinnin metsävaratietoihin oli vuoden 2013 aikana 14,9 milj. katselupyyntöä (karttatiiltä). Latauspalvelupyyntöjä oli 2326. Metlan METINFO:n alle koottuja tietopalveluja alan toimijat käyttävät erittäin paljon. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus on lisääntynyt yhteistyösopimuksilla, joita on solmittu yliopistojen (mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja alueellisten ammattikorkeakoulujen kanssa sekä verkostoitumalla entistä intensiivisemmin (Suomen metsäkeskuksen metsäneuvostot, eri maantieteellisten alueiden maakunta-, maaseutu, ympäristö- ja energiaohjelmat, metsäpoliittisen selonteon maakuntakuulemiset) metsäalan ja muihin toimijoihin. Maakuntaliittojen ja ELY- keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki on ollut merkittävä Metlan toiminnan infrastruktuurin kehittämisessä ja myös useissa alueellisissa tutkimus- ja tiedonsiirtohankkeissa. Viranomaistehtävät perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimus- ja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkkejä Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Metlassa selvitettiin vuosina 2012 2013 viranomaistehtävien tuloksellisuuden mittarit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Viranomaistoimintojen tuloksellisuutta voidaan parhaiten kuvata neljällä eri ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys, 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Toimintojen luonteen vuoksi etusijalla ovat tuotteet ja palvelut, sidosryhmäyhteistyö ja tiedonvälitys. Viranomaistehtävien yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan toiminnoittain, sillä jokaisella viranomaistoiminnolla on yleensä oma kohderyhmä. Arvioinnissa on asiakaspalaute siitä, miten tuotettua palvelua tai tuotetta on sovellettu metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Laaja-alaisinta yhteiskunnallista vaikuttavuutta edustavat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastotyö, metsänjalostustoiminta ja metsätuhojen seuranta. Esimerkiksi kansallisen ja alueellisten metsäohjelmien hakkuumahdollisuusarviot ja puunkäyttövaihtoehdot perustuvat valtakunnan metsien inventointien tietoihin. 2.1.2 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Muutokset Metlan tutkimuksen strategisilla vaikuttavuusalueilla olivat vuoden 2013 aikana melko pieniä. Viranomaispalveluiden kustannukset alenivat yli miljoona euroa vuodesta 2012. Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoitteet ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan julkaisutoiminnalla mitattu tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi vuodesta 2012 ja oli 271 (232 kpl v. 2012). 2.1.3 Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina 2011 2013 Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina 2011 2013. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin %-osuus määrärahan käytöstä kasvoi v. 2013. Strategisen suunnittelun ja johtamisen prosessin %-osuus laski toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Sisäisten palveluiden prosessin määrärahan käyttö laski n. 0,5 milj. vuodesta 2012. Muutokseen vaikuttivat henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. 7
Taulukko 1. Määrärahan käyttö 2013 2012 2011 Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 30 002 665 55 30 142 394 52 29 742 845 53 - Maksullinen palvelutoiminta 1 442 069 2 1 460 462 3 1 151 604 2 Viranomaispalvelut ja -tehtävät 5 423 601 10 6 043 164 10 5 934 013 11 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 3 106 982 6 4 356 116 8 4 373 965 8 Tutkimuksen tukipalvelut 1 046 818 2 1 313 200 2 1 383 162 2 Sisäiset palvelut 13 743 106 25 14 271 170 25 13 247 355 24 Yhteensä 54 765 241 100 57 586 506 100 55 832 944 100 35 000 1 000 Palkat Muut menot Htv Htv 700 30 000 600 25 000 500 20 000 400 15 000 300 10 000 200 5 000 100 0 2013 2012 2011 2013 2012 2011 2013 2012 2011 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Kuva 1. Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v. 2011 2013. 0 8
2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina 2011 2013. Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta 2012. Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Metsät ja yhteiskunta - ja metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot strategisten vaikuttavuusalueiden kustannukset kasvoivat. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 % % % % Kustannukset* 1 000 56 302 54 599 57 469 56 598 Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 47 302 84 46 198 85 47 916 83 46 751 83 Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 18 502 39 17 122 37 17 990 38 14 808 32 2. Metsät ja yhteiskunta 8 600 18 8 424 18 8 358 17 7 921 17 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 14 700 31 14 073 31 15 397 32 14 942 32 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 3 500 8 4 057 9 3 497 7 6 085 13 5. Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin 0 0 0 0 0 0 705 1 Maksullinen palvelutoiminta 2 000 4 2 522 5 2 674 6 2 290 5 Viranomaispalvelut 9 000 16 8 401 15 9 553 17 9 847 17 *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 9
Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 69,6 % ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 10,2 % (tavoite 9,8 %). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 5 %, jossa vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 0,3 prosenttiyksikköä. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat 151 000 euroa (147 000 v. 2012), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv 69 000 euroa (69 000 v. 2012) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu 148 000 euroa (143 000 euroa v. 2012). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat 38 000 euroa (32 000 euroa v. 2012). Tuotot kasvoivat vuodesta 2012 ja ylittivät asetetun tavoitteen 27 000 euroa. Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70,0 69,6 69,2 70,9 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,8 10,2 9,7 6,2 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 5,5 5,0 4,7 4,9 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv 140 151 147 138 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv 67 69 69 62 Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu 128 148 143 131 Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot t / tutkija htv 27 38 32 30 160 140 120 100 1 000 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 80 60 140 151 147 138 128 148 143 131 40 20 67 69 69 62 27 38 32 30 0 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 2. Taloudellisuuden tunnuslukuja v. 2011 2013. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 1,0 kpl (1,0 kpl v. 2012). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,1 kpl/tutkijahtv (8,5 kpl v. 2012). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. 10
Taulukko 4. Tuottavuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,1 1,0 1,0 1,1 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 4,8 10,1 8,5 7,7 12 10 8 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 6 4 10,1 8,5 7,7 2 4,8 0 1,1 1,0 1,0 1,1 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 3. Tuottavuuden tunnuslukuja v. 2011 2013. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Toiminnan kustannuksissa ja tuottavuudessa saavutettiin myönteinen kehitys. Tutkimustoiminnan ja viranomaispalvelujen kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta ja alittivat vuodelle 2013 asetetut tavoitteet. Taloudellisuuden tunnusluvuista tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkijahtv kasvoivat vuodesta 2012. Tutkimustoiminnan tuotokset tutkijahtv:tä kohden pysyivät edellisen vuoden tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteet tutkijahtv:tä kohden kasvoivat edellisestä vuodesta. Pääosin toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2011 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteessä 1. Vuoteen 2012 verrattuna tutkimusohjelmien resurssien käyttö pieneni 1,3 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat -3,0 milj. euroa Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa ohjelman päättyminen vuonna 2012 ja +1,6 milj. euroa Metsät ja vesi -ohjelman aloittaminen vuonna 2013. Hankeryppäiden resurssien käyttö pieneni 0,7 milj. euroa. Muutoksesta suurin -0,6 milj. euroa on Metsätalouden vesistökuormituksen ennustaminen ja torjunta; laskentatyökalujen kehittäminen -hankeryppään päättyminen vuonna 2013. 11
Tutkimusprosessissa olevien erillisten hankkeiden resurssien käyttö kasvoi 1,8 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat + 1,0 milj. euroa Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta -, -0,6 milj. euroa Metsiin perustuvat elinkeinot - ja +1,0 milj. euroa strategisesta johtamisesta tutkimukseen siirretyt Tieteenalojen toiminta (metsien käytön ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ) -hankkeet. Ulkopuolisessa, yhteisrahoitteisessa tutkimusrahoituksessa menestyminen oli positiivisen muutoksen syy. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2013 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,735 milj. euroa, josta 2,720 milj. euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 73 %), analyysi- ja testauspalveluista (12 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (10 %). Muut tuotot kertyivät pääosin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvapalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 47 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista, taimitarhatuotteista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 38 %:n osuudella. Tuottoa saatiin eniten tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja tilaustutkimuksista, taimitarhatuotteista ja asiantuntijapalveluista. Kunnat tilasivat julkaisuja, tilaustutkimuksia sekä analyysi- ja testaustoiminnan palveluja. Myös yksityishenkilöille myytiin taimitarhatuotteita sekä julkaisuja ja jonkin verran tilaustutkimuksia. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä 2,735 milj. euroa. Tähän sisältyi 2,720 milj. euroa myyntituottoja ja 0,014 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,356 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 14,1 % vuoden 2012 tasosta ja ylitti vuoden 2013 talousarvion 2,0 milj. euron tavoitteen 36,7 %:lla. Maksulliseen palvelutoimintaan käytettiin 22 henkilötyövuotta. Tämä oli 3 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2013 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin 3 henkilötyövuotta 12
vähemmän kuin vuonna 2012. Henkilöstökustannusten osuus oli 44 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 3,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuus parani vuodesta 2012. Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT 2 000 000 2 734 928 2 395 737 2 496 492 KUSTANNUKSET 2 000 000 2 521 760 2 674 289 2 290 217 KUSTANNUSVASTAAVUUS 0 213 168-278 552 206 275 Kustannusvastaavuus, % 100 108 90 109 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2013 asetettiin yhteensä 7,000 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 4,400 milj. euroa, EU:n osuus 0,600 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 8,861 milj. euroa, joka oli 26,6 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 5,401 milj. euroa, mikä oli 22,8 % tavoitetta suurempi, EUrahoitusta tuloutettiin 0,891 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 48,4 %. Muun valtion ulkopuolisen rahoituksen kertymä 2,569 milj. euroa oli 28,5 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 64 %, joka oli 28 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 2 %-yksikköä. Yli 84 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 94 %. Paras kustannusvastaavuus oli edelleen Suomen Akatemian hankkeilla 74 % (+1 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden edelleen lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna samoin kuin yhteistutkimushankkeissa (YRT), joiden kustannusvastaavuus 69 % oli myös suurempi kuin edellisenä vuonna (+9 %-yksikköä). EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 37 % oli viimevuotista lukua pienempi (-10 %-yksikköä). Talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 64 % aleni myös edellisestä vuodesta (-4 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuonna 2012. ForestEnergy2020-tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,857 milj. euroa, mikä oli 21 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna 2012. 13
Vuonna 2013 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,311 milj. euroa. Tämä oli 26 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta saatiin 0,197 milj. euroa vähemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena (-7 %). Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,900 milj. euroa, joka oli pienempi kuin edellisenä vuonna saatu rahoitus (-5 %). Tekesiltä vuonna 2013 saatu rahoitusosuus 0,805 milj. euroa oli hieman suurempi (+4 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. EU:sta saatiin rahoitusta useille uusille hankkeille. Tarkasteluvuoden aikana alkoi Metlan koordinoima, EU:n rahoitusohjelmasta Life+ osarahoitettu hanke. Lisäksi EU-rahoitusta saatiin EU:n rakennerahastoista ja EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT Tuotot yhteensä 7 000 000 8 861 051 8 051 998 7 764 384 Kokonaiskustannukset yht. 14 000 000 13 795 166 12 998 660 13 136 357 OMARAHOITUSOSUUS -7 000 000-4 934 115-4 946 662-5 371 973 Omarahoitusosuus, % 50 36 38 41 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus vv. 2009- vv. 2008-1 000 2013 Vuosi Vertailu k.a. k.a. 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 2013 2012 Vuosi 2013 Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta 2 000 2 735 735 2 256 2 057 2 396 2 496 2 065 1 587 1 743 Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) 600 891 291 866 885 888 758 885 910 984 - Yhteistutkimustoiminta 2) 5 900 7 528 1 628 6 548 5 768 6 706 6462 6 466 5 576 3 850 - Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) 500 442-58 635 721 458 544 828 905 649 Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 9 000 11 596 2 596 10 305 9 431 10 448 10 260 10 244 8 978 7 226 Lisäys/vähennys % ed. vuodesta 23 11 2 0 14 24-20 HTV 137 135 141 141 123 105 Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 17 16 16 17 15 12 Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus 27 27 24 23 21 27 Suomen Akatemia 20 24 24 19 15 18 Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset 19 23 28 30 32 33 rahoittajat EU ja muut ulkomaiset rahoittajat 10 12 12 13 15 17 Rakennerahastot ja EMR 24 14 12 15 17 5 1) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM 300129 ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, MMM 300129 ja laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus 3) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM 300129 14
12 000 10 000 8 000 1 000 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta 6 000 4 000 2 000 0 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Kuva 4. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v. 2003 2013. Vuoden 2013 tulossopimuksen tavoite 9,0 milj. euroa perustui tulossopimuksen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2013 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon 7 sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2013 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuonna 2013 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,1 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille 30.60.01 ja 0,5 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja EMR-rahoituksen osuus kasvoi yhteensä 6 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 4 %. EU-rahoituksen ja muun ulkomaisen rahoituksen osuus pieneni 2 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 17 %. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta 1 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä kasvoi 2 htv:tta eli noin 1 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 15
2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl 260 271 232 228 Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl 100 42 104 129 Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl 10 35 100 Tutkimus ja kehittäminen yhteensä 370 348 436 357 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut 350 320 322 Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 26 48 52 Asiantuntijalausunnot 896 744 563 Työryhmäjäsenyydet 345 84 114 Konsultointi- ja neuvontapalvelut 344 306 217 Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus 49 47 56 Esitelmät ja posterit 821 915 967 Sidosryhmätilaisuudet 255 298 311 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi yhteensä 1 640* 3 086 2 762 2 602 *Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2013 määriteltiin eri perusteilla, kun tulokset on raportoitu. Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Uutiskirjeitä julkaistiin 33 kappaletta. 500 400 kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl 300 200 100 0 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 5. Tutkimustoiminnan suoritteet v. 2011 2013. 16
3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 Sidosryhmätilaisuudet Esitelmät ja posterit Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Konsultointi- ja neuvontapalvelut Työryhmäjäsenyydet Asiantuntijalausunnot Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut 1 000 500 0 Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 6. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v. 2011 2013. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 271 (v. 2012/232). Tulostavoite 260 kappaletta ylitettiin. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 42 (v. 2012/104). Tavoitetta, 100 kpl, ei saavutettu. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin. Suoritteita syntyi 3 086 kappaletta (v. 2012/2 762) ja vuoden 2013 tavoite 1 640 ylittyi huomattavasti. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Parannetaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta asiakkuuksien nykyistä järjestelmällisemmällä hallinnalla. Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallinnan kehitystyötä jatkettiin erillisessä palveluiden kehittämisen II-vaiheen projektissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Kehityshankkeessa luotiin erinomaiset puitteet tuottaa tietoa ja tietämystä uudella tavalla Metlan asiakkaille. Hankkeessa määriteltiin tarkennetuilla asiakastarpeilla palvelutuotteiden jäsennys ja palveluiden nykyistä tarkempi kuvaus. Palveluiden rohkeita kokeiluja ja avauksia ei vielä kehityshankkeessa toteutettu. 17
2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Tulostavoite: Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisrakennetta on kehitetty niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti menetelmäosaamista on vahvistettava ja monipuolistettava. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä LYNET-yhteistyössä kurssit: SAS:n uusi grafiikka ODS Graphics, Aikasarja-analyysin johdantokurssi, Syventävä R-kurssi, SPSS-käyttäjäkurssi ja Kyselytutkimusaineistot. LYNET-yhteistyönä toteutettiin toimistohenkilöstölle ja asiantuntijoille Ajan- ja muutoksen hallinnan koulutus sekä sihteereille etiketti ja tavat koulutus. LYNET-Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto INNO kurssi päättyi. Metlasta kurssille osallistui kuusi henkilöä. Johtamisen erikoistutkinnon suoritti loppuun kolme henkilöä. LYNET-yhteistyössä järjestettiin lisäksi seuraavat koulutukset: Populaarikirjoittamisen valmennusohjelma, Tilastotieteen pöhinäpäivät, Rahoitusta luonnonvaratutkimukseen - Horisontti 2020:n tarjoamat mahdollisuudet, Lineaariset mallit, Yleistetyt lineaariset mallit ja Negotiation and Conferencing Skills. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan JEaT-koulutukseen 2011-2013 osallistui kaksi metlalaista. Metlan laboratoriohenkilöstölle järjestettiin molekyylibiologian kurssi ja Vantaan toimipaikan turvallisuushenkilöstölle turvallisuuskoulutus sekä poistumisharjoitukset henkilöstölle. Aineistopalveluiden henkilöstölle järjestettiin sisäisenä koulutuksena paikkatietokoulutus, johon osallistui 11 tilaisuudessa yhteensä yli sata henkilöä. Toimipaikoissa järjestettiin ensiapukoulutus. Vuodelle 2013 osaamisen koulutustasoindeksin tavoiteluku oli 6,0 ja se toteutui. Henkilöt osallistuivat yksittäisiin koulutuksiin tulos- ja kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa sovitusti. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 LYNET-yhteistyössä yhdistettiin voimavaroja ja järjestettiin avointa koulutusta kohtuullisin kustannuksin. Koulutukset on suunniteltu siten, että ne tukevat laitosten strategioita ja painopistealueita. Metlan omaa koulutustoimintaa ei ole ollut mahdollista koordinoida resurssipulan vuoksi. Priorisointi oli fuusiovalmisteluissa. 18
Tulostavoite: Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Henkilöstön muutosvalmiutta lisättiin informoimalla Luonnonvarakeskuksen valmistelusta ja osallistamalla henkilöstö suunnitteluun. Luonnonvarakeskuksen valmistelun projekti 4, Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, järjesti esimiehille Esimiesfoorumeita, joissa oli mahdollista kommentoida ja vaikuttaa valmisteltavina oleviin asioihin. Esimiehiä vastuutettiin kertomaan henkilöstölleen muutoksen vaiheista, levittämään tietoa ja antamaan henkilöstölle mahdollisuus kysymysten esittämiseen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Esimiesfoorumit ja niiden alafoorumit järjestettiin ja niille asetetut tavoitteet toteutuivat. Foorumeihiin kutsuttujen esimiesten määrä kasvoi huomattavasti alkuperäissuunnitelmista. Toisaalta niiden esimiesten, jotka eivät ole mukana esimiesfoorumeissa, tukemisesta ei ole huolehdittu riittävästi. Tulostavoite: Tulostavoitteet asetettiin henkilöstömäärälle, työtyytyväisyydelle, sairauspoissaoloille/htv, lähtövaihtuvuudelle % ja osaamiselle koulutustasoindeksillä. Metlan henkilötyövuosimäärä vuoden 2013 päättyessä oli 668. Metlan toimintamenomomentilta palkattiin 650 htv:tta. MMM:n asettama htv-tavoite oli 632 htv:tta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeet käyttivät 137 htv. Kun otetaan huomioon ulkopuolisen rahoituksen hankkeet ja eläkeiän saavuttaneet yli 64-vuotiaat henkilöt 12 htv:tta, Metla saavutti tulostavoitteen. Muilta TA-momenteilta palkattiin 18 htv:tta. Määrä laski edellisestä vuodesta 4 htv. Tutkijoiden htv-osuus koko henkilöstöstä oli 46 %. Metlan koulutustasoindeksi oli 8-portaisen asteikon tasolla 6,1. Työtyytyväisyysindeksi vuoden 2013 tammikuun kyselyssä oli 3,19 (3,06 v. 2011). Sairauspoissaolot vähenivät ja olivat 6,1 työpäivää/htv (7,4 työpäivää v. 2012). Vaihtuvuus oli pieni: tulovaihtuvuus 1,6 %, vakituisen henkilöstön luonnollinen poistuma 4,7 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 0,4 % henkilöstöstä. Lisää henkilöstön määrä-, rakenne-, kulu- ym. tietoja on liitteessä 4. Inhimillisen pääoman kehittämisen (IPO) tunnusluvut ja niiden toteumat ovat liitteessä 5. 19
Taulukko 9. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta 2013 2012 2011 Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv mom htv mom htv mom Koko Metlan htv/ Metlan toimintamenomomentilla palkatut (kiintiö) (632) (641) (646) 668 650 699 677 754 711 Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 440 425 435 416 462 428 - Maksullinen palvelutoiminta 22 22 25 25 20 20 Viranomaispalvelut 94 92 103 101 108 101 Tukiprosessit Strateginen johtaminen 29 29 42 42 46 46 Tutkimuksen tukipalvelut 16 16 20 20 22 22 Sisäiset palvelut 67 66 74 73 96 94 Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 14 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 66 % Kuva 7. Henkilötyövuosien määrä (%) prosesseittain vuonna 2013. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Metla saavutti tulostavoitteet ja ylitti tavoitteet joillakin henkisten voimavarojen osa-alueilla. Tunnusluvut kehittyivät suotuisasti: sairauspoissaolot alenivat, työtyytyväisyys- ja koulutustasoindeksi nousivat sekä vaihtuvuus oli hallittua. Inhimillisen pääoman kehittämistavoitteista Metla raportoi maa- ja metsätalousministeriölle väliraportissa 30.6.2013, että Metla joutuu luopumaan osittain IPO-tavoitteiden toteuttamisesta Luonnonvarakeskuksen valmistelun aiheuttaman resurssipulan takia. IPO-tavoitteita on toteutettu Luonnonvarakeskuksen valmistelussa Henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen projektissa. 20