ALUEKUVAUKSET 1. Kyminsuu Jumalniemen maiseman merkittävimpiä piirteitä on laaja ja komea kallioselänne. Se toimii sekä teollisuusmaiseman, jokisuisto- ja merimaiseman kehyksenä että suosittuna virkistysalueena. Jumalniemeen sijoittunut teollisuuslaitos katkaisee laajan viheralueen ja selänteitä pitkin pohjoisesta merelle jatkuvan viheryhteyden. Reitin jatkuminen teollisuuslaitoksen ohi edes siedettävästi sekä reitin vieminen joen yli olisivat tarpeen. Viheralueita kuormittavat roskaantuminen ja hoitamattomuus. Korkeakosken haaran varrelle on sijoittunut Karhulan vanha kartano puistoalueineen. Karhulan Sunilan tehdasalue ja siihen liittyvät työväenasunnot ovat uudemman ajan arvokasta arkkitehtuuria. Koko alue on merkittävä voimavara, jota voitaisiin kehittää vanhan historian, uuden ajan arkkitehtuurin, komean maiseman sekä joen ja Jumalniemen virkistyskäytön varaan. Näkymä Karhulan kartanon alueelle. Karhulan kartanon puinen päärakennus on rakennettu 1850-luvulla ja uusittu nykyiseen asuunsa 1800-luvun loppupuolella. Korkeakosken haaran varrella on teollisuutta ja teollista kulttuurimaisemaa kartanoineen, tekosaarineen ja täyttöalueineen. Lentokuva Vallas Oy. 42
1. Ote Maiseman arvot -kartasta Kymijoen suulta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. Kymijoen Korkeakoskenhaaran suualue Kyminsuu oli merkittävä puutavaran erottelualue, jonne Kymijokea pitkin uitetut tukit päätyivät. Alueella on yhä runsaasti tukinuittoon liittyvien rakenteiden jäänteitä. Vuosisadan alussa Jumalniemessä oli asutusta, nyt metsässä on vain kivijalkoja ja joitakin epäsäännöllisessä käytössä olevia rakennuksia, lähinnä vanhoja huviloita ja torppia. Valtatie 7:n vieressä Uusikylän alueella on nykyään jonkin verran omakotiasutusta. Kotkan kaupungin kasvun aikoinaan aloittanut raskas teollisuus sijoittuu Kotkansaaren lisäksi Karhulanniemelle ja Sunilaan. Mussaloon on rakennettu suuri höyryvoimalaitos. Pienteollisuutta on etenkin Kotkansaarelta Hovinsaaren itäreunaa pitkin pohjoiseen Kyminlinnaan ulottuvalla vyöhykkeellä (Jylpyn alue). Erillisiä pienteollisuusalueita on perustettu niin Länsi- (Hakamäki) kuin Itä-Kotkaankin (Ristinkallio). Kyminsuun alueella rakentaminen on ollut kaikkein voimakkainta. Sekä rakentaminen että suuret, laaksoa katkovat tiet ovat muuttaneet maisemaa. Maisema kaipaisi tuekseen selkeitä, jatkuvia viheralueita ja -yhteyksiä, joiden kautta olisi mahdollista päästä rannikolta jokivarteen. Sunilan tehtaat Kymijoen suulla. 43
2. Langinkoski-Lankila Langinkosken alue muodostuu viidestä pienestä Kymijoen keskellä olevasta saaresta. Kuvassa Kymijoen pieni sivuhaara. 2. Ote Maiseman arvot -kartasta Langinkoskelta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. Vuonna 1960 entisestä keisarillisesta kesähuvilatontista muodostettiin yleisölle avoin luonnonsuojelualue. Langinkosken ydinalue muodostuu luonnonsuojelualueesta, luonnonhoitometsästä ja arboretumista. Alueella sijaitsee joukko historiallisia, keisari Aleksanteri III:ta varten rakennettuja rakennuksia ja rakenteita. Varsinainen luonnonsuojelualue on luhtaisia ja lehtomaisia rantojaan lukuunottamatta melko karu ja kivinen, mutta metsäkuvioiltaan vaihteleva, sisältäen paljon iäkästä puustoa. Luonnonhoitometsä on alueen rehevin osa. Kallioalueet ovat maisemallisesti tärkeitä. Langinkoski lähiympäristöineen on arvokasta kulttuuriympäristöä ja virkistysaluetta. Omaleimaiset siirtolapuutarhat lisäävät jokivarren maiseman mielenkiintoisuutta. Langinkosken viheralueet ja niistä jokirantoja pitkin jatkuvat viheryhteydet ovat tärkeitä Kotkan keskustan viherverkon osia. Langinkosken kalastuspaikoilla ja jokimaisemalla on suuri virkistysarvo ja Kotkan kulttuurihistoriassa suuri symbolinen merkitys. 44 Langinkoski, taustalla Langinkoskentien silta.
3. Kyminlinna 3. Ote Maiseman arvot -kartasta Kyminlinnan ympäristöstä. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. Kyminlinnan maisema muodostuu Kymijoen Siikakosken-Kokonkosken saarista ja itärannan rantametsistä sekä Kyminlinnan varuskuntalinnoituksen ympäristön ja jokirantojen rehevistä lehtipuuvaltaisista alueista. Kyminlinnaa vastapäätä Huumanhaaran toiselle puolelle sijoittuu historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Kyminkartano peltoineen, metsineen ja puutarhoineen. Kyminlinna, Kyminkartano ja Sutelan/Pihkoon kylä muodostavatkin Langinkoskenhaaran ja Huumanhaaran risteykseen laajan ja monipuolisen kulttuuriympäristön. Maisema on vaikuttavimmillaan joen haarautumiskohdassa. Kyminlinnan kunnostaminen myös täältä takapihaltaan korostaisi maiseman merkittävyyttä. Kyminlinnan liittymä on tärkeä tieliikenteen solmukohta, josta on yhteys valtatieltä 7 Kotkan keskustaan Kotkansaarelle valtatien 15 eteläistä osaa, Hyväntuulentietä pitkin ja Kymintietä pitkin vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Kierikkalaan ja Korkeakoskelle. Tie rajaa Kyminlinnan linnoituksen omaksi eristetyksi alueekseen. Sutelan ja Pihkoon vanha kyläasutus ja niiden kautta joen itärantaa kulkevat vanhat raitit ovat säilyttäneet ominaispiirteensä. Kyminkartanon historia tunnetaan 1300-luvun puolivälistä asti. Ruotsin ja Venäjän rajan vuoksi kartano on ollut tärkeä ja Kyminkartanon ohi virtaava Huumanhaara on kuulunut sotastrategisesti tärkeisiin vesialueisiin. Kartanon nykyinen päärakennus on 1790-luvulta. Alkuperäinen Kyminkartano sijaitsi Huumanhaaran toisella puolella nykyisen Kyminlinnan alueella. 45
4. Korkeakoski Korkeakoski oli entisen Kymin kunnan keskeisimpiä kyliä. Asutus Korkeakoskella on pientalovaltaista. Maisemaa hallitsevat Kymijoen Korkeakoskenhaara, Korkeakosken putoukseen vuonna 1906 valmistunut vesivoimala sekä Ahlströmin tiilinen teollisuusrakennus. Korkeakosken teollinen kulttuurimaisema vanhoine kylineen ja työväenasuntoalueineen monipuolistaa Kymijoen kulttuurimaisemaa. Koskivoiman käyttö on ollut varhaisen teollisuuden syntyedellytys. Kuninkaantie ylitti Kymijoen Korkeakoskenhaaran Korkeakosken putouksen yläpuolelta. Korkeakosken jyrkkään vesiputoukseen, jossa oli luonnontilassaan noin 10 metrin pudotus, rakennettiin jo vuonna 1563 saha, joka oli ensimmäinen sahalaitos koko Kymenlaaksossa. Putoukseen rakennettiin myös vesimyllyjä. Korkeakosken puuhiomo aloitti toimintansa vuonna 1888 ja kartongin valmistus alkoi vuonna 1898. Putoukseen valmistui vesivoimala vuonna 1906, joka mahdollisti teollisuuden laajenemisen. Nykyään joelle tehtaan alapuolelle on rakennettu vilkkaassa käytössä oleva kalastuspaikka. Vanha teollisuusympäristö on myös mielenkiintoinen nähtävyys. Uudet tiejärjestelyt ovat saaneet aikaan laajoja luiskia. Myös aseman ympäristön hoitamattomuus häiritsee. Karhula Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet ympäröivät Karhulaa, mutta myös jokivarren maaseutumainen kulttuurimaisema ulottuu Karhulan keskustan tuntumaan. Keskustan tuntumassa on edelleen maataloutta, minkä ansiosta maisema on avointa ja hoidettua. Korkeakoskella maisemaa hallitsevat Korkeakosken putoukseen vuonna 1906 valmistunut vesivoimala ja vanha teollisuuslaitos. Lentokuva Vallas Oy. Kierikkala Kuninkaantien varrella Korkeakosken länsipuolella sijaitseva Kierikkala oli Kymin pitäjän merkittäviä kyliä, jonne oli kerääntynyt monia käsityöläisammattilaisia. Kierikkalan kylää kutsuttiin jopa kaupungiksi. Nykyään Kierikkalan kylän tienvarsi vanhoine taloryhmittymineen on arvokasta kulttuurimaisemaa. Korkeakosken vesivoimalaitoksen alapuoli on suosittua jokikalastusaluetta. Jokirannassa on 300 metriä pitkä heittolaituri. 46
Teollisuuslaitos eri ajalta peräisin olevine rakennuksineen on vaikuttava maiseman kohokohta. Laitoksen vieressä on komea kallio. Näkymä vastarannalla olevasta kahvilasta. 4. Ote Maiseman arvot-kartasta Korkeakoskelta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. 47