Päätulokset ja johtopäätökset

Samankaltaiset tiedostot
Kyberosaaminen Suomessa

Barentsin ja arktisen alueen tulevaisuus Lapin eduskuntavaaliehdokkaiden (2011) mukaan

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

Robotiikan koulutuksesta

Pk-yritysten kansainvälistyminen EK:n yrityskysely

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Elinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Tietohallintomallin soveltamisohje julkiselle hallinnolle

KEHTO Kunta-alan kehittämisen haltuunotto

Oppilashuolto ja vuorovaikutus

Tieteen tila Heikki Mannila SUOMEN AKATEMIA

Fintrip - verkostoanalyysi

Selvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta

Kommenttipuheenvuoro Aalto-yliopisto. Pekka Kähkipuro IT-johtaja

Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n yrityskyselyn tulokset

VAHTI-toiminta ja kuntien tietoturvajaosto Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri JUHTA

Helsinki. Kuntaraportti

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Yhteiset konseptit ja periaatteet julkishallinnon palvelukehittämisen edistäjinä Kuntien avoin data hyötykäyttöön seminaari 27.1.

Alueiden kilpailukyky Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

Vantaa. Kuntaraportti

Innovatiiviset kaupungit

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

FORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa

Tohmajärvi. Kuntaraportti

Savonlinna. Kuntaraportti

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

OKM:n CSC:tä koskeva omistajastrategia

Kuopio. Kuntaraportti

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari Ilmari Hyvönen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Strategiasta käytäntöön.

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

ARENEn strategia Helsinki ARENEn hallitus

KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä Projektiryhmä: Professori Seppo Hölttä, tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara ja yliassistentti Jussi Kivistö

Fokusoitu Yksinkertaistettu Valmiina tulevaisuuteen. Strategia

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri -kärkihanke I Projektipäällikkö Ira Alanko

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Click to edit Master title style

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kyberosaaminen Suomessa

Maailmalle! Viestintä- ja markkinointijohtaja Naantali

Alajärvi. Kuntaraportti

MIKSI KANNATTAA OPISKELLA TERÄSRAKENTEITA

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Yritystoiminnan näkymät Pohjois- Karjalassa. Hannu Puhakka

Projektien rahoitus.

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa,

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Innovaatiopankki. Tässä dokumentissa kuvataan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet palvelun kokonaistarpeen arvioimiseksi.

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Hyvä Tekesin asiakas!

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Raha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua

Lapin DigiStep -hanke

Johtava avoimen kul/uurin ja 2eteen hyödyntämisen väylä

Kokeilukulttuurin rakentaminen valtioneuvoston tasolla I Projektipäällikkö Ira Alanko, VNK Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Arktisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Suomeen?

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen linjaukset vuodelle 2009

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Transkriptio:

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Päätulokset ja johtopäätökset Kyberosaaminen Suomessa 15.2.2016 Erikoistutkija Antti Pelkonen VTT

Esityksen sisältö 1. Tutkimustehtävä 2. Aineistot ja menetelmät 3. Päätulokset 4. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset #kyberosaaminen #kyberturvallisuus 15.2.2016 2

Tutkimustehtävä ja toteutus Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Kyberosaaminen Suomessa -hankkeen tavoitteena on ollut 1) luoda kokonaiskuva kyberosaamisen tilasta Suomessa 2) ennakoida kyberosaamisen ja -toimintaympäristön muutosta ja tulevaisuuden kehitystarpeita Kyberosaaminen = kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Toteutus: VTT ja Cyberlab Oy, 2015 Raportti saatavilla VNK:n sivuilta: http://tietokayttoon.fi/julkaisut 15.2.2016 3

Tutkimuksessa käytetyt aineistot Haastattelut alan avaintoimijoiden piirissä (21 kpl) Kyselyt kyberturvallisuusalan yrityksille (lähetettiin 151 yritykselle, 61 vastasi, 40 %) tutkijoille (lähetettiin 180 tutkijalle, 77 vastasi, 43 %) julkisen sektorin asiantuntijoille (lähetettiin 41 asiantuntijalle, 19 vastasi, 46%) Kolme tulevaisuusorientoitunutta työpajaa Tilastot ja tietokannat (mm. julkaisu- ja patenttiaineistot, SFINNO - innovaatiotietokanta, Orbis-yritystietokanta, t&k-rahoitustiedot) Aiemmat selvitykset, alaa koskevat dokumentit sekä kansainväliset vertailutiedot (Viro, Hollanti, Israel) 15.2.2016 4

Päätulokset

Kybertutkimuksen määrä on kasvanut, mutta kenttä on hajanainen Kyberturvallisuuteen liittyvän tutkimuksen määrä on kasvanut, mutta volyymi on edelleen pienehkö. Tutkimuskenttä on varsin hajanainen: alan tutkimusta 16 korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa. Suomessa on kärkiosaamisalueita, mutta ne ovat pääosin varsin kapealla pohjalla. Tutkimus on teknologisesti orientoitunutta, monitieteinen tutkimus ja yhteistyö on vähäistä. Tutkimuksen kansainvälisyyttä voitaisiin vahvistaa. Kyberturvallisuuden tiedejulkaisut 1990-2013 Aalto-yliopisto VTT Tampereen teknil. yliopisto Oulun yliopisto Nokia Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto 0 50 100 150 200 250 15.2.2016 6

Alan koulutus ei ole riittävää, yrityksillä rekrytointivaikeuksia Alan korkeakoulutasoista koulutusta on 14 yliopistossa ja AMK:ssa. Kyberturvallisuuteen liittyvää korkeatasoista koulutusta on riittävästi Koulutus on laajentunut, mutta ei ole riittävää 60 prosenttia alan yrityksistä sitä mieltä, ettei soveltuvaa työvoimaa ole Suomessa hyvin saatavissa Rekrytointiongelmia ollut mm. liittyen kryptologiaan, myyntiosaamiseen, syvälliseen ohjelmointiosaamiseen sekä identiteetin ja pääsynhallintaan. Yritysten vastaajat (n=61) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vastaajat (n=75) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin erimieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin samaa mieltä 15.2.2016 7

Yrityskenttä laaja, kansainvälistyminen merkittävä haaste Alan yrityskenttä on väkilukuun suhteutettuna Suomessa melko suuri. Yrityskentässä on vahvoja osaamisalueita. Yritykset ovat kasvuorientoituneita, kasvu ollut vahvaa viime vuosina. Yritykset ovat valtaosin pieniä ja kansainvälistyminen on merkittävä haaste. Useita alan yrityksiä myyty lähiaikoina ulkomaille. 40 35 30 25 20 15 10 5 Lähes 40 % yrityksistä tuonut globaalisti uusia innovaatioita markkinoille. 0 Globaalisti uusia (n=60) Markkinoiden kannalta uusia (n=61) Yrityksen näkökulmasta uusia (n=59) 15.2.2016 8

Yhteistyö on edistynyt, mutta sitä on vielä tiivistettävä Alan toimijoiden välistä yhteistyötä on viime vuosina pyritty tiivistämään ja laajentamaan. Yritykset tekevät suhteellisen laajasti innovaatioyhteistyötä eri tahojen kanssa. Julkisen sektorin asiakkaat ovat tärkeä innovaatiotoiminnan yhteistyötaho yrityksille. Vuorovaikutus julkisen hallinnon ja tutkimus- ja koulutusmaailman välillä on eräin paikoin hyvin niukkaa. Yritysten yhteistyötahot innovaatiotoiminnassa Yksityisen sekt. asiakkaat Julkisen sekt. asiakkaat Laitteiden ym. toimittajat Oman konsernin yritykset Kilpailijat tai toimialan muut yrit. Yliopistot ja amk:t Tutkimuslaitokset Konsulttiyritykset 0 20 40 60 80 100 Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei yhteistyötä 15.2.2016 9

Kyberosaamisen kapeikkoja on muutamalla osa-alueella Kryptologian osaajia on Suomessa vähän. Teknistä osaamista on laaja-alaisesti, mutta ei-teknologinen, monitieteinen kyberturvallisuusosaaminen on vähäisempää. kyberturvallisuuteen liittyvää myynti-, markkinointi-, vienti- ja kaupallistamisosaamista tulisi vahvistaa. 15.2.2016 10

Kyberosaamisen tulevaisuus Tulevaisuuskuva Muodostettiin tulevaisuuskuva ja kolme tiekarttaa. Tulevaisuuskuva kuvaa kyberturvallisuusalan toimijoiden näkemystä Suomen tulevaisuudesta mikäli vallitseva kehitys jatkuu ennallaan. Yleisvaikutelma on ennemmin synkkä tai huolestunut kuin kovin positiivinen 15.2.2016 11

Tiekarttojen keskeiset suuntaviivat 1. Kulttuurin muutos: mm. avoimuus ja myynti- ja markkinointiosaamisen rakentaminen 2. Johtajuuskysymykset: kyberturvallisuuskysymysten koordinaatio ja selkeä vastuunjako valtionhallinnossa 3. Yhteistyön vahvistaminen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä 4. Koulutuksen kehittäminen: erikoiskoulutuksen turvaaminen ja toisaalta läpäisyperiaatteella kyberturvallisuusnäkökulmaa muuhun koulutukseen 5. Yleisen kyberturvallisuustietouden vahvistaminen kansalaisten keskuudessa ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien parantaminen 15.2.2016 12

Suomen kyberosaamisen SWOT ( s. 65) VAHVUUDET Vahva osaamispohja mm. matematiikan ja tietotekniikan tutkimuksessa Laaja yrityskenttä, yritysten osaamispääoma ja liiketoiminta Yritysten liiketoiminnan vahva kasvu viime vuosina Varsin laaja-alainen teknologinen osaaminen, ei merkittäviä teknologisia osaamispuutteita Korkeatasoista osaamista tutkimuksessa ja yrityksissä tietyillä osa-alueilla, esimerkiksi virustorjunta, kryptologia, haavoittuvuustutkimus, konsultointi, mobiili tietoturva Suomen hyvä maine kansainvälisesti ja neutraali asema HEIKKOUDET Tutkimuskenttä hajanainen Tutkimuksen volyymi pieni, erityisesti tietyillä erikoisaloilla osaajia hyvin vähän, kärki kapea Yhteistyö alan toimijoiden välillä vielä kehittymässä Esteet kyberuhka- ja tapahtumatiedon jakamisessa Monitieteinen kyberturvallisuustutkimus ja -osaaminen vähäistä Markkinointi-, myynti- ja vientiosaaminen Alan koulutusta ei riittävästi Ei sarjayrittäjyyttä alalla MAHDOLLISUUDET Suomi on pieni ja ketterä maa, edellytykset yhteistyön vahvistamiseen hyvät Julkisten hankintojen hyödyntäminen alan kehityksen tukemisessa Yritysten vahvempi pääsy kansainvälisille markkinoille Suomen hyvän maineen parempi hyödyntäminen UHKAT Osaamispohjan ohuus Yritysten laajamittainen siirtyminen ulkomaiseen omistukseen tavalla, joka siirtäisi myös osaamista pois Suomesta. Kyberturvallisuuden epäselvä asema ja sijainti julkisessa hallinnossa. Vastuu hajaantuu eri ministeriöiden ja toimijoiden kesken. 15.2.2016 13

Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

Johtopäätökset Edellytykset kyberosaamisen vahvistamiselle ja edelleen kehittämiselle ovat Suomessa hyvät. Kyberalueella kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Alan mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä Suomessa. 15.2.2016 15

Toimenpidesuositukset (1/4) 1. Kyberturvallisuuden kansallinen tahtotila ja visio on kirkastettava. Resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin. 2. Alan huippuosaamista tulee pystyä pitämään Suomessa. Kansallisesti on linjattava, missä määrin ja miltä osin Suomen tulee olla omavarainen kyberturvallisuusosaamisen ja alan yritysten omistuksen suhteen. 3. Matematiikan ja ohjelmoinnin perusosaaminen on Suomessa pidettävä korkealla tasolla. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee vahvistaa panostuksia osa-alueille, joissa tällä hetkellä on osaamiskapeikkoja ja varmistaa osaamisen jatkuvuus. 15.2.2016 16

Toimenpidesuositukset (2/4) 4. Monitieteistä kyberturvallisuustutkimusta ja -osaamista tulee edistää ja tutkimuksen kansainvälisyyttä vahvistaa. 5. Kyberturvallisuusalan yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi muodostetaan kansallinen ohjelma tai kokonaisuus tiiviissä yhteistyössä alan eri toimijoiden kesken. 6. Uuden kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiseksi ja alan toimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi Tekes suuntaa liiketoimintakärjet ja ekosysteemit -rahoitusta kyberturvallisuusalueelle. 15.2.2016 17

Toimenpidesuositukset (3/4) 7. Suomen hyvää mainetta ja osaamista kyberturvallisuudessa tulee hyödyntää paremmin kansainvälisesti esimerkiksi maakuvaa rakentamalla ja vahvistamalla. 8. Julkiset hankinnat tulee valjastaa kyberturvallisuusalan kehityksen tukemiseksi. 9. Immateriaalioikeuksiin liittyvät käytännöt julkisissa ICTpalveluhankinnoissa tulee arvioida uudestaan 15.2.2016 18

Toimenpidesuositukset (4/4) 10. Suomeen tarvitaan toimintamalli (tai yhteistyöelin), joka vahvistaa koordinaatiota ja tiedonvälitystä julkisen hallinnon avaintoimijoiden, tutkimusmaailman ja yritysten välillä. 11. Selvitetään, miltä osin lainsäädäntö estää kyberuhka ja - tapahtumatietojen jakamista ja arvioidaan mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet. Toimintakulttuuria on pyrittävä muuttamaan avoimemmaksi. 12. Edistetään yhteistyötä ja koordinaatiota kyberturvallisuuden harjoitusja laboratorioympäristöjen käytössä. http://tietokayttoon.fi/julkaisut 15.2.2016 19

TEKNOLOGIASTA TULOSTA