UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän energiatase 2014

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Luku 5 Lämmitys. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa. Esa Hyvärinen

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Energian tuotanto ja käyttö

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

HELENIN AURINKO-OHJELMA OHJELMA JA ENERGIAN VARASTOINTI. SAS - ABB Pitäjänmäki Atte Kallio,

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Syötekeskuksen lämpölaitos

Liikenteen biopolttoaineet

- Vuonna 2014 Lapissa oli maatilaa:

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Metsäbioenergia energiantuotannossa

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Puun energiakäyttö 2012

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Saako sähköllä lämmittää?

Pelletti Euroopan energialähteenä

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Puun energiakäyttö 2011

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

Energiapoliittisia linjauksia

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Puun energiakäyttö 2010

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Bioenergian tukimekanismit

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Bioenergia-alan kehittämishanketoiminta Lapissa - tavoitteet ja tulokset Lapin ilmastostrategia-seminaari

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Keski-Suomen energiatase 2016

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Valtuustokoulutus Oulun Energia -konserni

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Maatalouden biokaasulaitos

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Keski-Suomen energiatase 2014

Vesivoiman tilannekatsaus. Vaelluskalafoorumi KT

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Transkriptio:

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 500 1000 1500 2000 2500 2

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - KANGASALA Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 100 200 300 400 500 600 3

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - PIRKKALA Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 20 40 60 80 100 120 140 160 4

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - LEMPÄÄLÄ Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 100 200 300 400 500 5

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - NOKIA Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Tuulivoima Jätepolttoaineet Käyttämätön potentiaali (GWh) Käyttö/tuotanto 2014 (GWh) Biokaasu Peltobiomassat Puupolttoaineet 0 50 100 150 200 250 300 350 6

BIOENERGIA Bioenergia on varastoitua aurinkoenergiaa Käytettävissä tarpeenmukaisesti Ratkaisuja niin omakotikäyttäjille, kiinteistöille kun keskitettyyn lämmön ja sähköntuotantoonkin Tärkein bioenergian lähde on puu; hakkuutähteet, sivutuotteet, pieniläpimittainen puu jne. Maatalouden sivutuotteet, energiakasvit Biokaasun raaka-aineeksi orgaaniset jätteet ja kasvit ja kasvien osat tuoreena tai säilöttynä 7

PUUN KÄYTÖN RAJAT PIRKANMAALLA 8

PUUN KÄYTTÖ Puu on suuri taloudellisestikin mahdollinen fossiilisen polttoaineen korvaaja 1920 GWh/a Pirkanmaan omat metsävarat eivät täysin riitä korvaamaan kaikkea öljyn ja maakaasun käyttöä eli muitakin vaihtoehtoja tarvitaan ja mahdollisesti myös puupolttoaineiden tuontia naapurimaakunnista 9

PELTOBIOMASSAT KANGASALA Kesanto- ja luonnonhoitopellot Rypsinä Rukohelpenä Nurmi biokaasun raaka-aineeksi Lanta Teurasjäte yhteensä 647 ha 324 t eli 3400 MWh/a 14000 MWh/a 4400 MWh/a 3000 MWh/a 10500 MWh/a 10

PELTOBIOMASSAT LEMPÄÄLÄ Kesanto- ja luonnonhoitopeltoa RME ( rypsi) potentiaali Ruokohelpenä Nurmena (biokaasu) Lanta 369 ha 1946 MWh/a 8000 MWh/a 2500 MWh/a 4500 MWh/a 11

EHDOTUKSIA Esimerkkeinä on muutamia ehdotuksia Osa esimerkeistä on pieniä, mutta jos niitä monistetaan riittävästi, niillä on merkitystä. Isot esimerkit, kuten voimalaitokset ja lämpökeskukset toteutuessaan kerralla nostavat kunnan uusiutuvan energian käytön toiselle tasolle. 12

KANGASALA Maakaasun korvaaminen biomassalämpökeskuksella Merkittävä kertahyppäys uusiutuvien käytössä Iso investointi Edellyttää merkittävää kaukolämpöverkoston rakentamista Taloudellisesti mahdollinen nykyisilläkin energiahinnoilla 13

KANGASALA, KIINTEISTÖN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Rakennuksen tiedot Rakennuksen pinta-ala 150 [m²] Huonekorkeus 2,8 [m] Asukasmäärä 4 Rakennuksen ikä 2000- luvun talo Rakennuksen sijainti Etelä-Suomi Lämmitysenergian tarve vuodessa Käyttöveden lämmitysenergia Lämmitysenergian kokonaistarve 4000 [kwh/a] 21640 [kwh/a] Investointi Korko 3 [%] Laskenta-aika 20 vuotta 14

KIINTEISTÖN LÄMMITYSVAIHTOEHDOT Lämmitystapojen tiedot Öljy Sähkö Maakaasu Puupelletti Maalämpö Ulkoilmavesilämpöpumppu ja öljy Ulkoilmavesilämpöpumppu ja sähkö Vuosihyötysuhde [%/SPF] 85 99 90 84 3 2 2 Osuus lämmitysenergiasta [%] 80 80 Investointikustannus 12 000 20000 10000 10000 Lämmitystapojen hinnat 0,73[eur/l] 12,32 [c/kwh] 71,73 [eur/mwh] 273,2 [eur/tn] 14,06 [c/kwh] 14,06 [c/kwh] 14,06 [c/kwh] Arvio kokonaiskustannuksista Vuotuinen investointikustannus [eur/a] 0 0 0 807 1210 672 672 Vuotuinen energiakustannus [eur/a] 1859 2693 1722 1481 1014 1589 1756 Vuotuinen kokonaiskustannus [eur/a] 1859 2693 1722 2288 2224 2261 2428 Vuotuinen kokonaiskustannus [c/kwh] 8,6 12,4 8,0 10,6 10,3 10,4 11,2 CO2-päästöjen vähenemä [tnco2/a] 4,2-7,9 2,1-5,8 2 2,9 15

LEMPÄÄLÄ Kaukolämmössä siirtyminen puubiomassaan on kannattava vaihtoehto jo nykyisellä kaasun hinnalla ja oli iso kertahyppäys uusiutuvan energian käytössä Biokaasulaitos Lempäälän ja Vesilahden raaka-ainevaroihin perustuen Raaka-ainetta 7700 MWh 2 100 MWh sähköä ja 2 400 MWh lämpöä CHP laitoksena Vaihtoehtoisesti kaasun myynti Lempäälän lämmön verkkoon 50 /MWh hinnalla ja n. 3 M /investointikustannuksella takaisin maksuaika olisi n. 8 vuotta 16

PIRKKALA Kirkonkylän koulun lämmityksen muutos öljystä pelletille Pelletti on hyvä vaihtoehto öljylle Kirkonkylän koulu Puupelletti Puupelletti Öljylämmitys Lämpöyrittäjyys Omatuotanto Oma tuotanto Pitoaika 15 v, Korko 4 % Puuwatti Oy (pellettikontti) Lämmönkulutus yhteensä, MWh/a 750 750 750 Lämmöntuotanto Investointi [ ] 150000 30000 Polttoaineen hinta [ /MWh] 58 75 Pääomakustannukset, ilman tukea [ /v] 13491 2698 Muuttuvat kustannukset [ /v] 53851 67526 Vuotuinen säästö lämmöntuotannossa, [ ] enintään 3000 2882 Lämmön hinta [ /MWh], inv.tuki 0 % 90-100 89,8 93,6 17

NOKIA Nokialla ei kovin suuria öljylämmityskohteita Tervasuon päiväkoti 310 MWh/a Tervasuon päiväkoti Puupelletti Puupelletti Maalämpö Öljylämmitys Lämpöyrittäjyys Omatuotanto Oma tuotanto Oma tuotanto Pitoaika 15 v, Korko 4 % Puuwatti Oy Säätötuli Techeat Lämmönkulutus yhteensä, MWh/a 310 310 310 310 Lämmöntuotanto Investointi, [ ] 44144 136772 Polttoaineen hinta [ /MWh] 56 120,0 73 Pääomakustannukset, ilman tukea [ /v] 3970 12301 Muuttuvat kustannukset [ /v] 21671 9333 28698 Vuotuinen säästö lämmöntuotannossa, [ ] 3057 7064 Lämmön hinta [ /MWh], inv.tuki 0 % 90-95 82,7 86,8 92,6 Tma koroton: 14,4 19,4 18

TAMPERE Lielahden voimalan korvaaminen biomassavoimalalla N. 800 GWh/a muutos fossiilisesta uusiutuvaan (maakunnan kokonaispotentiaali 1920 GWh) Vaihtoehtoisesti lämpökeskus, jolloin kokoluokka olisi 500 GWh/a, merkittävä parannus sekin Sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu viime aikoina vähän johtuen pitkään jatkuneesta sähkön alhaisesta markkinahinnasta 19

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - TAMPERE 20

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN EHDOTETUT LISÄSELVITYKSET - TAMPERE 21

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA EHDOTETUT LISÄSELVITYKSET - KANGASALA 22

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA EHDOTETUT LISÄSELVITYKSET - PIRKKALA 23

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA EHDOTETUT LISÄSELVITYKSET - LEMPÄÄLÄ 24

UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA EHDOTETUT LISÄSELVITYKSET - NOKIA 25

KIITOS 26