Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 19.12.2013 OSA II



Samankaltaiset tiedostot
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Kymenlaakson maakuntatilaisuus

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Kuntatalouden näkymät

Vanhusneuvostoseminaari SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Lapin maakuntatilaisuus

Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys

Tilastotietoja. Maakuntakierros Jaana Halonen tilastotutkija

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2014

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Ensirekisteröinnit 3/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2014

Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HUHTIKUU 2014

Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO HPO.FI

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Eläkeajan asumisen toiveet 1015 suomalaista työikäistä vastasi

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Lahti

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2015

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2012

Number of patients entitled kustannukset ( )

HELSINGIN YLIOPISTO 2011 Eläinlääketieteellinen tiedekunta Opiskelijavalintatoimikunta

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Ensirekisteröinnit 9/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2015

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Ajankohtaista kuntataloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä

Kuntaliitto Kommunförbundet

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen esitys ja sen vaikutukset

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Markku Pekurinen - Sidonnaisuudet

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

b/don 03" DI Do o0 au11

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

H I L M A Julkiset hankinnat

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

KOKO MAA

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Kuntien veroprosentit 2019

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen missä mennään

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote Tiedotteen liiteosio

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Transkriptio:

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 19.12.2013 OSA II

Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Muutokset nykyisiin valtionosuuksiin VOSuudistus, alustava esitys Muutosvaikutukset /asukas 100 303 (38) 50 100 (34) 0 50 (42) 50 0 (42) 100 50 (36) 626 100 (112) Kunta ja aluehallintoosasto 12.12.2013 2

Vosuudistus, alustava esitys Kuntakohtaiset vaikutukset Valtionosuuksien kokonaismäärä VOSuudistus, alustava esitys Valtionosuudet /asukas 3 000 5 400 (106) 2 500 3 000 (55) 1 700 2 500 (78) 1 500 1 700 (24) 1 000 1 500 (32) 30 1 000 (9) Kunta ja aluehallintoosasto 12.12.2013 3

Kymmenen suurinta kuntaa VOS, /as Helsinki 561 Espoo 339 Tampere 1 053 Vantaa 840 Oulu 1 417 Turku 1 211 Jyväskylä 1 432 Kuopio 1 723 Lahti 1 588 Kouvola 1 722 pp.kk.vvvv 4

Kymmenen pienintä kuntaa VOS, /as Luhanka 3 891 Lestijärvi 3 774 Kustavi 2 868 Pelkosenniemi 3 799 Hailuoto 3 359 Savukoski 3 815 Merijärvi 3 760 Halsua 3 194 Utsjoki 5 394 Kivijärvi 4 156 pp.kk.vvvv 5

Tulokset maakunnittain ja kuntakoon mukaan UUSI Nykyinen Muutos VOS VOS As.määrä euroa/as euroa/as euroa/as Uusimaa 1 549 058 758 716 42 VarsinaisSuomi 467 217 1 491 1 621 131 Satakunta 225 302 1 793 1 943 150 KantaHäme 175 230 1 671 1 750 79 Pirkanmaa 492 737 1 477 1 542 65 PäijätHäme 202 236 1 787 1 775 12 Kymenlaakso 181 829 1 859 1 816 44 EteläKarjala 132 527 1 836 1 880 44 EteläSavo 154 522 2 501 2 443 58 PohjoisSavo 248 130 2 280 2 183 98 PohjoisKarjala 165 906 2 481 2 440 41 KeskiSuomi 274 379 2 036 2 027 9 EteläPohjanmaa 193 735 2 417 2 364 53 Pohjanmaa 179 106 1 905 1 924 19 KeskiPohjanmaa 68 484 2 207 2 103 104 PohjoisPohjanmaa 397 887 2 155 2 082 72 Kainuu 81 298 2 713 2 734 20 Lappi 183 330 2 477 2 537 59 Koko maa 5 372 913 1 611 1 610 0 alle 6 000 489 177 2 958 3 047 89 6 001 10 000 437 921 2 483 2 574 90 10 001 20 000 655 547 2 146 2 157 11 20 001 40 000 857 544 1 565 1 551 14 40 001 100 000 961 686 1 600 1 588 12 yli 100 000 1 971 038 929 894 34 pp.kk.vvvv 6

Laskennalliset kustannukset: Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2013 tiedoilla Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 20 080 470 782 2 332 433 374 470 352 162 51 721 750 40 652 624 196 782 832 2 288 246 0 1 237 772 715 24 412 474 485 UUSI MALLI 17 178 492 044 5 860 236 209 460 047 973 88 736 432 468 647 092 182 291 789 14 019 309 160 001 041 0 24 412 471 888 Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,3 % 9,6 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,1 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,7 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä 36 077 281 3 466 945 0 266 114 338 305 658 564 UUSI MALLI 102 198 592 3 470 105 200 004 787 0 305 673 483 Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Verotul. Omarahoitus Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä 47 752 650 16 854 398 248 16 902 150 898 UUSI MALLI 653 973 490 17 555 026 103 16 901 052 614 Kustannusten tasauksesta siirretty n. 700 milj. (n. 131 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee n. 131 /as) pp.kk.vvvv 7

1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks. 5 330 /as ja min. 3 074 /as * Tasausraja 3 074 /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v. 2013 Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %) pp.kk.vvvv 8

1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks. 5 396 /as ja min. 3 047 /as * Tasausraja 3 351 /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v. 2013 Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma) pp.kk.vvvv 9

Uusi tasausjärjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä vs uusi malli Oletuksena, että keskimääräinen verotulo ei kasva esimerkkkikuntien verotulojen kasvun johdosta Kunta A Kunta B Nykyjärj. Uusi malli Nykyjärj. Uusi malli Laskennallinen verotulo, /as 2 000 2 000 3 000 3 000 Keskimääräinen verotulo, /as 2 500 2 500 2 500 2 500 Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91,86 100 91,86 100 Tasausraja, /as 2 297 2 500 2 297 2 500 Tasauslisä/vähennys 297 400 260 181 Tasauslisäprosentti 100 80 Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,21 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) 2 297 2 400 2 740 2 819 Kunta A hyötyy verotulon kasvusta, kun nykyisin kasvu vähentää vastaavasti tasauslisää. Esimerkissä kunnan A verotulojen kasvu +200 /as, josta hyöty +40 /as. Tilanne, jos laskennallinen verotulo kasvaa (veropohjan laajeneminen): Laskennallinen verotulo, /as 2 200 2 200 3 200 3 200 Keskimääräinen verotulo, /as 2 500 2 500 2 500 2 500 Tasausprosentti, % (keskim. verotulosta) 91,86 100 91,86 100 Tasausraja, /as 2 297 2 500 2 297 2 500 Tasauslisä/vähennys 97 240 334 256 Tasauslisäprosentti 100 80 Tasausvähennysprosentti kiinteä 37 liukuva >30 tas.rajan ylittävän osan luonn.log 6,55 Tasattu verotulo (=lask.verotulo+tasaus) 2 297 2 440 2 866 2 944 Järjestelmämuutoksen edellyttämä rahoitus (700 milj. siirretään kustannusten tasauksesta (kuntien omarah.osuutta kasvattamalla n. 131 /as) Tasatun verotulon muutos, /as = 0 40 126 125 muutos, prosenttia 0,0 % 20,0 % 63,0 % 62,6 % pp.kk.vvvv 10

Sosiaali ja terveydenhuollon painokertoimet (THL) Ikäluokat 05v. 6v. 712v. 1315v. 1618v. 1964v. 6574v. 7584v. 85v.+ Sairastavuus Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Työkyvyttömyys Alle 55vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) 0,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2,50 4,49 1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3,96 3,59 12,03 1(1) pp.kk.vvvv 11

Esi ja perusopetuksen painot (VATT) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 6vuotiaat 3343 7 12 vuotiaat 5521 13 15 vuotiaat 8853 Perustuu regressioanalyysiin, ks. Harjunen & Saarimaa (2012) Deflatoitu vuodesta 2009 vuoteen 2011 julkisten menojen hintaindeksillä (opetustoimi) 12

Päivähoidon painot; 05v. ja 6v. (VATT) ja toisen asteen koulutus* (1618v: lukio ja ammatillinen peruskoulutus) Ikäryhmä Laskennallinen kustannus ( ) 0 5 vuotiaat 6949 6vuotiaat 4169 16 18 vuotiaat 4520 Toinen aste jäi OKM:n hallinnonalalle Kustannukset vuodelta 2011. Kustannukset jaettu ikäryhmän koolla. 6vuotiaiden euromäärä on laskettu painolla 0.6, koska ovat osan aikaa esiopetuksessa 13

Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI (vuoden 2013 tasossa) NYKYINEN UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 06v. 8 049 8 049 Ikä 05 8 423 6v. 4 753 4 753 Ikä 6 8 692 3 939 712 v. 5 223 5 223 Ikä 712 7 438 2 214 1315 v.* 9 287 9 287 Ikä 1315 13 258 3 971 Ikä 1618 4 608 764v. 1 336 1 336 Ikä 1964 942 394 6574v. 3 352 3 352 Ikä 6574 1 970 1 381 7584v. 10 478 10 478 Ikä 7584 5 134 5 345 85+ v. 24 164 24 164 Ikä 85+ 16 799 7 365 Sairastavuus 434 434 1 091 657 Uudet hinnat sisältävät tehtävämuutokset vuoden 2011 jälkeen. EOP ikäisistä siirretty 160 milj. koulutustaustakriteeriin. pp.kk.vvvv 14

Väestö eräissä kaupungeissa 31.12.2012 ikäryhmittäin 014 1564 65 Turku 12,8 68,0 19,2 Espoo 19,4 67,9 12,6 Helsinki 13,4 70,6 15,8 Oulu 19,4 67,4 13,1 Tampere 13,5 69,2 17,3 Vantaa 18,2 68,4 13,4 Erot ikärakenteessa selittävät muutoksia näiden kaupunkien tulosten välillä ( vanhusten paino pienenee ja nuorten paino kasvaa verrattuna nykyjärjestelmään ) pp.kk.vvvv 15