A-KLINIKKASÄÄTIÖ PALVELUKERTOMUS 2010 Terveysneuvontapiste Nervi
Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Terveysneuvontatoiminnan järjestäminen... 3 3 Tilat, työturvallisuus ja henkilöstö... 3 3.1 Henkilöstö, koulutus ja työnohjaus... 4 4 Palveluajatus, perustehtävä ja palveluvalikoima... 4 4.1 Toimipistetyö... 6 4.2 Kenttätyö... 6 4.2.1 Etsivä kenttätyö... 7 4.2.2 Palveluihin ohjaaminen ja verkostotyö... 7 4.2.3 Kotikäynnit... 7 4.3 Vertaistoiminta... 8 4.3.1 Lumipallo-koulutus... 8 4.3.2 Veturi-lehti... 9 5 Yhteistyö ja vuorovaikutus... 9 6 Tilastotietoa toiminnasta... 9 6.1 Asiakasmäärät ja asiakaskäynnit... 10 6.2 Neulojen ja ruiskujen vaihtomäärät... 10 6.3 Asiakkaiden ikäjakauma... 10 6.4 Rokotustiedot... 11 6.5 Tutkimustiedot... 12 6.6 Tiedonkeruu... 13 7 Pohdinta... 13
1 Johdanto Terveysneuvontapiste Nervi on 12 toimintavuotensa aikana tavoittanut yli 2 200 piikkihuumeidenkäyttäjää. Nervin toiminta perustuu vahvasti haittojen vähentämisen viitekehykseen. Asiakaskunnan tarpeet, palvelurakenteiden muutokset ja kentän ilmiöt näkyvät nopeasti Nervin asiakaskunnassa sekä Nervissä tehtävässä työssä. Vuoden 2010 aikana terveysneuvontapiste Nervin palveluvalikoimassa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Asiakaskäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 30 %. Kaikkia keskeisiä Nervin tarjoamia palveluita käytettiin edellisvuosia enemmän. Palvelurakenteessa tapahtuneista muutoksista erityisesti Tampereen sosiaalityössä ja korvaushoidossa tapahtuneet muutokset näkyivät Nervissä. Asiakkaat tarvitsivat huomattavasti enemmän tukea selviytyäkseen asioinnissa sosiaalitoimen kanssa. Matalan kynnyksen korvaushoitoasiakkaat tarvitsivat myös edellisvuosia enemmän tukea erilaisissa elämäntilanteisiinsa liittyvissä asioissa. Terveysneuvontapiste Nervi on verkostoitunut tiiviisti paikallisesti yhteistyötahojen kanssa sekä valtakunnallisesti haittojen vähentämistyötä tekevien tahojen kanssa. Nervi on mukana THL:n koordinoimassa anturikeskusverkostossa. Anturikeskusverkostossa on luotu yhtenäinen raportointipohja terveysneuvontapisteille. Nervin palvelukertomuksessa on käytetty kyseistä raportointipohjaa. 2 Terveysneuvontatoiminnan järjestäminen Terveysneuvontapiste Nervi aloitti vuonna 1998 Tampereen kaupungin palveluna. Tuolloin Nerville osoitettiin toimitilat Tampereen linja-autoaseman rakennuksesta Vuolteenkadulta. Vuonna 2002 terveysneuvontapiste Nervin palvelut siirtyivät Tampereen kaupungilta A-klinikkasäätiön Tampereen A-toimen palveluksi. Nervi yhdistyi tuolloin perustettuun A-klinikkasäätiön Tampereen Matalaan. Marraskuussa 2007 Nervi muutti uusiin toimitiloihin Suvantokadulle. Tilojen omistajanvaihdoksen myötä vuokrasopimus Tampereen kaupungin kanssa päättyi vuoden 2010 lopussa. Vuokrasopimusta nykyisissä tiloissa on jatkettu uuden vuokranantajan kanssa. Tampereen Ratinan alueelle suunnitellun kauppakeskuksen työt alkavat keväällä 2011 mutta Nervi voi toimia nykyisissä tiloissa näillä näkymin ainakin vielä vuoden 2011 loppuun. Tampereen A-toimi ja Tampereen kaupunki käyvät vuosittain ostopalveluneuvottelut A-toimen järjestämistä päihdepalveluista. 3 Tilat, työturvallisuus ja henkilöstö Terveysneuvontapiste Nervillä on kiinteä toimipiste Suvantokadulla, Tampereen keskustassa. Nervin tilat Suvantokadulla ovat toimivat käyttötarkoitukseensa ja niissä on huomioitu asiakkaiden oleskelumahdollisuus. Päiväkeskusmaisten palveluiden tarve huumeidenkäyttäjien parissa Tampe-
reella on viimeisten vuosien varrella osoittautunut ilmeiseksi. Asiakasmäärän ja asiakaskäyntimäärän kasvu vuoden 2010 aikana on tuonut esille tarpeen saada lisää rauhallista asioiden hoitamiseen tarkoitettua tilaa. Nervissä on toiminnan alusta lähtien ollut käytössä ns. ryöstöhälyttimet, joiden avulla saa tarvittaessa nopeasti poliisin ja vartiointiliikkeen vartijat paikalle. Keväällä 2006 tehtiin vartiointiliikkeen kanssa sopimus ns. city patrol - palvelusta. Sopimuksen mukaan vartijan saa soittamalla paikalle jopa muutamassa minuutissa. Palvelun tarkoituksena on ennaltaehkäistä vakavien vaaratilanteiden syntymistä asiakastiloissa ja palvelu on osoittautunutkin toimivaksi. Uhkatilanteet, joita Nervissä on esiintynyt, ovat lähinnä asiakkaiden keskinäisiä välienselvittelyjä. Ryöstöhälyttimiä ei käytetty vuonna 2010 lainkaan. City patrol - palvelua käytettiin pääasiassa tilanteissa, missä asiakkailla syntyi keskinäistä välien selvittelyä. Nervissä työskennellään työparina, ja toimipisteen ovia ei aukaista asiakkaille, ellei paikalla ole vähintään kahta työntekijää. Samoin kenttätyötä tehdään pääasiassa työparityöskentelynä. 3.1 Henkilöstö, koulutus ja työnohjaus Terveysneuvontapiste Nervissä työskentelee 4 kokoaikaista työntekijää. Vuonna 2010 Nervissä työskenteli vastaava sairaanhoitaja, sairaanhoitaja ja kaksi sosionomi (amk) koulutuksen saanutta ohjaajaa. Työssäjaksamisessa oli merkittävää ajan järjestäminen säännöllisesti työryhmän yhteiselle keskustelulle. Kerran viikossa pidetyn tiimikokouksen lisäksi järjestettiin työpäivien päätteeksi noin 15 minuuttia kestävä purku päivän tapahtumista. Kehittämispäivä pidettiin kaksi kertaa vuonna 2010. Kehityskeskustelut toteutettiin keväällä ja loppuvuodesta. Nervin työntekijöillä oli noin kerran kuukaudessa ryhmätyönohjaus. Nervi järjesti yhteistyössä A- klinikkasäätiön koordinoiman Tartuntatautihankkeen kanssa Valtakunnalliset terveysneuvontapäivät Tampereella. Kaksipäiväisessä koulutuksessa käsiteltiin keskeisiä terveysneuvontatyöhön liittyviä teemoja (liite 1). 4 Palveluajatus, perustehtävä ja palveluvalikoima Terveysneuvontapiste Nervin toiminnan kohderyhmänä ovat suonensisäisesti huumeita käyttävät henkilöt sekä muut huumeiden riskikäyttäjät. Palveluajatuksena terveysneuvontapiste Nervissä on palveluiden tarjoaminen kohderyhmälle siinä muodossa, että asiakkaat ylettyvät niitä käyttämään ja palvelut ovat kohderyhmälle helposti saavutettavissa. Toteuttaakseen yllämainittua palveluajatusta Nervin palvelut on saatavilla seuraavilla periaatteilla asiakkailla mahdollisuus asioida anonyymisti palvelut helposti saatavilla (maantieteellinen sijainti, aukioloajat) asiakkailta ei edellytetä päihteettömyyttä eikä päihteiden käytön lopettamista toiminta perustuu haittojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen
asiakastyön perustana on vuorovaikutus asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa Nervin perustehtävä on Huumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen ja erityisesti piikkikäytön välityksellä leviävien tartuntatautien ehkäiseminen. Palveluiden ulkopuolella olevien huumeidenkäyttäjien tavoittaminen ja palveluiden piiriin ohjaaminen Kartoittaa huumeidenkäyttäjien palveluiden tarvetta, tutkia ja tunnistaa huumeidenkäyttöön liittyviä ilmiöitä sekä välittää tietoa palvelujärjestelmälle. Nervin työntekijät mallinsivat vuonna 2009 Nervin palvelut ja perustehtävän ohessa olevan kuvan mukaiseksi. Mallinnusta päivitettiin vuonna 2010.
4.1 Toimipistetyö Asiakkaiden oleskelu ja kaikkien keskeisten palveluiden käyttö Nervissä lisääntyivät vuonna 2010. Lähes kaikki Nervin asiakkaat vaihtoivat ruiskuja ja neuloja aina asioidessaan Nervissä. Nervin hoitohuone oli usein niin varattu, että yksilökeskusteluja ja asiakaspuheluita hoidettiin myös henkilökunnan kahvihuoneessa. Vuonna 2010 Nervissä oli mahdollisuus saada HIV- ja hepatiittitestit suoniverinäytteenä, pika-hiv -testi, alat -maksa-arvotestit sekä tarvittaessa pieni verenkuva (pvk) - tutkimukset sekä klamydia-, tippuri- ja raskaustestit virtsanäytteestä. Näytteitä otettiin 525 kpl. Näytteenottoa rajoittivat jossain määrin näytteiden kuljetus, joka lähtee päivittäin noin klo 13 joten perjantai- iltapäivisin ei näytteitä otettu lukuun ottamatta HIV pikatestejä. Nervissä tarjottiin kerran viikossa keittoa ja päivittäin tarjolla on leipää, kahvia ja mehua. Asiakaskäynneillä asiakkaat ruokailivat noin 1050 kertaa. Ruoka ostettiin työttömien ruokalasta Vuolteenkadulta. Nerviin on saatu lahjoituksena kolme sohvaa. Sohvat olivat lähes päivittäin asiakkaiden käytössä. Väsyneitä tai huonokuntoisia asiakkaita ohjattiin usein lepäämään ja monet asiakkaat tulivat Nerviin nukkumaan muutamaksi tunniksi. Asiakkaat pitivät tärkeänä mahdollisuutta oleskella ja käydä keskusteluja työntekijöiden kanssa. Yksi tärkeistä neuvonta ja keskustelu forumeista on ruokailutila, missä syntyy päivittäin spontaaneja ryhmäkeskusteluita asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Asiakkailla oli enenevissä määrin myös yksilökeskustelujen ja erilaisten asioiden hoitotarvetta. Asiakkaiden käytössä olevaa tietokonetta käytettiin päivittäin mm pankkiasioiden sekä erilaisten virastoasioiden hoidossa. Vuoden 2010 kesästä lähtien Tampereen kaupungin Etsivän naistyön (Etnan) työntekijät olivat tiistaisin tavattavissa Nervissä kaksi tuntia kerrallaan. Yhteistyön tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia naisasiakkaille heidän asioidensa hoitamiseen sujuvasti ja joustavasti. Nervissä oli alkuvuodesta Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija 2 kuukauden harjoittelujaksolla. Opiskelija teki lopputyön asiakkaiden näkemyksistä Nervin palveluista ja asiakkaan ja työntekijän välisestä kohtaamisesta. Asiakashaastatteluista nousi esille Nervin asiakaslähtöisen ilmapiirin merkitys. Opinnäytetyö Meidän mesta on luettavissa oheisessa linkissä http://toimipaikka.a-klinikka.fi/vinkki/materiaalipankki/hankkeet-tutkimukset-ja-raportit. 4.2 Kenttätyö Nervissä kenttätyötä on kaikki toiminta, mikä tapahtuu työntekijöiden toimesta kiinteän toimipisteen oven ulkopuolella. Nervin kenttätyön tavoitteet tavoittaa terveysneuvontatyön piiriin piikkihuumeiden käyttäjiä, jotka eivät käytä terveysneuvontapalveluita tai käyttävät niitä hyvin harvoin helpottaa huumeidenkäyttäjien palveluihin hakeutumista yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä saada mahdollisimman nopeasti tietoa kentällä tapahtuvista, huumeidenkäyttöön liittyvistä ilmiöistä
Terveysneuvontapiste Nervi on yhtenä perustajajäsenistä mukana vuonna 2010 perustetussa valtakunnallisessa Ammatillisen etsivän työn yhdistyksessä (Amet ry). Amet:n tapaamisissa keskustellaan paljon etsivän työn viitekehyksestä ja ideologiasta. Vuonna 2011 tavoitteena on mm luoda kriteerit ammatilliselle etsivälle työlle. 4.2.1 Etsivä kenttätyö Etsivällä kenttätyöllä Terveysneuvontapiste Nervissä tarkoitetaan kenttätyön työmuotoa, jossa työpari on liikkeellä kaupungilla tarkoituksenaan löytää asiakkaita. Etsivän kenttätyön keinoin viedään terveysneuvontapisteen palvelut kentälle. Työparilla on mukanaan reppu, joka sisältää pistoshygieniaan liittyvää materiaalia, sidetarvikkeita sekä jaettavaa kirjallista materiaalia. Työntekijöillä on mukanaan aina myös matkapuhelimet. Vuonna 2010 työpari liikkui pääasiassa Tampereen keskustassa kaduilla, keskustorilla, rautatieasemalla ja ostoskeskuksissa. Torstai- iltapäivisin kenttätyötä päästiin tekemään lähes aina ennen Nervin aukioloaikaa. Etsivää kenttätyötä on tehty pääasiassa Tampereen keskustassa. Vuonna 2010 etsivän kenttätyön tekemistä rajoitti Nervin suuret käyntimäärät. Asiakkaita oli iltapäivisin usein Nervissä niin paljon, etteivät työntekijät pystynyt irrottautumaan kentälle. Kenttätyötä tehtiin satunnaisesti myös iltaisin Nervin aukioloajan jälkeen. Työntekijöiden kokemus on kuitenkin, että asiakkaita tavoitetaan kentällä parhaiten iltapäivisin ja alkuillasta. Etsivää kenttätyötä päästiin vuonna 2010 tekemään 79 kertaa. 4.2.2 Palveluihin ohjaaminen ja verkostotyö Palveluihin ohjaaminen osana Terveysneuvontapiste Nervin kenttätyötä tarkoittaa sitä osaa kenttätyöstä, jossa terveysneuvontapiste Nervin työntekijä saattaa asiakkaan kädestä pitäen palveluiden piiriin tai osallistuu tämän kanssa esim. verkostopalaveriin. Asiakkaat voivat tarvita tukea asioidessaan mm perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, työvoimatoimistossa ja päihdehuollon yksiköissä. Vuonna 2010 Nervistä saatettiin asiakkaita palveluihin 17 kertaa ja osallistuttiin 64 verkostopalaveriin asiakkaiden kanssa. 4.2.3 Kotikäynnit Kotikäynnit piikkihuumeidenkäyttäjien luona edellyttävät luottamuksellista suhdetta asiakkaiden kanssa, jotka kutsuvat työntekijän kotiinsa. Kotikäyntejä tehdään joskus asiakkaiden niin halutessa myös yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2010 tehtiin20 kotikäyntiä. Asiakastyön lisäksi kenttätyö on sisältänyt yhteydenpitoa yhteistyötahoihin. Vuonna 2007 Tampereella kenttätyötä tekevät tahot tekivät yhteisen opintomatkan Osloon. Opintomatkan jälkeen Oslossa mukana olleet tahot ovat kokoontuneet säännöllisesti pohtimaan ajankohtaisia, kenttätyöhön liittyviä kysymyksiä. kokoontumisia jatkettiin vuonna 2010.
4.3 Vertaistoiminta Vertaistoiminta koostuu erilaisista vertaistoiminnan muodoista mutta keskeisintä vertaistoiminnassa on yhdessä tekemisen asenne. Huumeidenkäyttäjät ovat itse keskeisessä asemassa turvallisempien huumeiden käyttötapojen ohjaamisessa ystäväpiirissään. Huumeidenkäyttäjien välillä tieto ja uskomukset riskeistä, aineista ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista välittyy jatkuvasti.. Nervissä asioivia asiakkaita kehotetaan viemään Nervissä saamaansa tietoa tuttavilleen, jotka eivät syystä tai toisesta asioi Nervissä. Halukkaille huumeidenkäyttäjille voidaan myös järjestää koulutusta huumeidenkäyttöön liittyvistä riskeistä, kuten tartuntataudeista, yliannostuksista, rikos- ja väkivaltaseuraamuksista sekä yhteiskunnan järjestämistä palveluista. Koulutukseen osallistuneet vievät tiedon omalle vertaistyhmälle. Halukkaita vertaistoimijoita koulutetaan myös työskentelemään terveysneuvontapisteessä yhdessä työntekijöiden kanssa. Vuonna 2010 Nervissä oli vapaaehtoistyössä satunnaisesti yksi vertaistoimija 4.3.1 Lumipallo-koulutus Vertaistoimintaa on käytetty kansainvälisesti useiden vuosien ajan yhtenä kanavana viedä tietoa eteenpäin asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden toisilleen välittämä tieto ja kokemus päihteistä, riskikäytöstä sekä turvallisesta pistämisestä saa painoarvoa asiakkaiden verkostossa. Vertaistoiminnan yhdeksi osa-alueeksi on kehitetty Lumipallo-toiminta. Lumipallo-toimintaan osallistuva asiakas saa koulutustilaisuuksien kautta tärkeää, päivitettyä tietoa päihteiden turvalliseen käyttöön liittyen, tätä informaatiota asiakas voi viedä eteenpäin omassa verkostossaan. Loppuvuodesta 2009 Terveysneuvontapiste Nervin työryhmä pohti mahdollisuutta käynnistää Lumipallo-toiminta kevät-talvelle 2010. Lumipallokoulutus koostui neljästä eri koulutusillasta sekä päätösillasta noin kuukauden kuluttua viimeisestä koulutuksesta. Koulutusiltojen teemat olivat; Turvallinen pistäminen, Yliannostukset, Hepatiitit sekä Seksuaaliterveys ja hiv. Jokaiseen iltaan oli pyydetty luennoitsijaksi alansa erityisosaaja, joten asiakkaat saivat ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijalta. Lumipallokoulutukseen osallistui 3 naista ja 6 miestä, joista jokainen sai todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Yhteishenki ryhmän kesken kehittyi koko koulutuksen ajan, mutta jo ensimmäisestä illasta lähtien ryhmän tunnelma ja yhteishenki oli hyvä. Asiakkaat ottivat korrektisti kantaa asioihin, eikä ketään jätetty ryhmän ulkopuolelle. Asiakkaat antoivat luennoitsijalle, työryhmälle ja toisilleen rakentavaa palautetta illan sisällöstä ja sujuvuudesta. Myös luennoitsijat antoivat kiitosta Lumipallolaisten aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta aiheita kohtaan. Lumipallokoulutukseen osallistuneista neljä toimi jatkossakin Nervin vertaistoimijoina mm. Veturilehden toimikunnassa sekä Terveysneuvontapäivillä Tampereella vuonna 2010. Lumipallokoulutus oli kokonaisuudessaan onnistunut, joten jatkossa pyritään järjestämään koulutuksia ainakin kerran vuodessa.
4.3.2 Veturi-lehti Asiakaslehti Veturi - päihteet, elämä, terveys toteutettiin yhteistyössä Nervin ja Helsingin sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkin kanssa. Veturi-lehden toimituskuntaan osallistui Tampereelta 4 Nervin asiakasta sekä Helsingistä Vinkin vertaistoimijoita. Lehden toimituskunta tapasi keväällä ja kesällä 2010 yhdessä Nervin ja Vinkin työntekijöiden kanssa Helsingissä ja Tampereella 3 kertaa. Lehteen saivat kirjoittaa, kuvata tai piirtää kaikki Nervin ja Vinkin asiakkaat. Lehden julkaisu tapahtui valtakunnallisilla terveysneuvontapäivillä lokakuussa. Asiakaslehden tekeminen oli hyvä esimerkki vertaistoiminnan hankkeesta, johon kaikki terveysneuvontapisteen asiakkaat saivat osallistua. Veturi lehti on sähköisessä muodossa luettavissa osoitteessa www.vinkki.info ja saatavilla Nervistä. 5 Yhteistyö ja vuorovaikutus Terveysneuvontatyöllä on palvelujärjestelmässä oma paikkansa piikkihuumeidenkäyttäjien tavoittamisessa ja luottamuksen rakentamisessa sekä ruohonjuuritason asiantuntijana. Terveysneuvontayön edellytys on tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus eri tahojen kanssa. Nervi teki vuonna 2010 tiivistä yhteistyötä paikallisten ja valtakunnallisten tahojen kanssa. Nervin työntekijä oli mukana valtakunnallisten terveysneuvontapisteiden kotisivujen www.vinkki.info kehittämisessä sekä erityisesti sivuilla olevan materiaalipankin ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Nervistä osallistuttiin myös terveysneuvontapisteiden atk-pohjaisen asiakasrekisterin kehittämiseen ja päivittämiseen. Valtakunnallisten terveysneuvontapäivät Tampereella toivat keskeiset terveysneuvontatyön kehittäjät ja toteuttajat lokakuussa Tampereelle. Veturi-lehden tiimoilta tehtiin tiivistä yhteistyötä Helsingin Vinkin kanssa. Nervin työntekijät osallistuivat yhteistyössä infektiotautien asiantuntijoiden, THL:n ja pääkaupunkiseudun terveysneuvontapisteiden kanssa kansallisen C-hepatiitti strategian suunnitteluun. Kansallinen strategia olisi tarpeen sillä suositukset testauksesta ja huumeidenkäyttäjien ohjauksesta ja neuvonnasta C-hepatiitin suhteen vaihtelevat suuresti. Keskeisimmät yhteistyötahot Tampereella vuonna 2010 olivat, Etna- työ, Etsivä työ ENT, Tampereen Matala, Pro-tukipiste sekä Tampereen Kris. Yhteistyötä tehtiin laajalti myös monien muiden huumeidenkäyttäjiä työssään kohtaavien tahojen kanssa 6 Tilastotietoa toiminnasta Terveysneuvontapiste Nervin tilastoista raportoidaan käynnit ja kävijät kerran kuukaudessa emoyksikkö Matalan raportoinnin ohessa Tampereen kaupungille. Terveysneuvontapisteiden toiminnasta ilmoitetaan vuosittain tilastot Thl:n anturikeskusverkostolle, joka lähettää koosteen kaikkien terveysneuvontapisteiden tiedoista Emcdda:lle.
6.1 Asiakasmäärät ja asiakaskäynnit Vuosi Asiakkaiden lkm Miehet/Naiset Käyntien lkm Kenttäkontaktien lkm Kontaktit yhteensä Uudet asiakkaat 2006 501 4 986 4 986 175 2007 536 375/161 4 635 812 5 447 183 2008 548 384/164 5 207 1 562 6 769 152 2009 568 392/176 6 422 943 7 365 217 2010 656 465/191 9 564 907 10 471 228 6.2 Neulojen ja ruiskujen vaihtomäärät Vuosi Annetut ruiskut Palautetut ruiskut Palautusprosentti 2006 148 345 137 873 92,9 2007 200 966 198 222 98,6 2008 214 976 219 313 102 2009 209 184 213 468 102 2010 295 192 296 144 101 6.3 Asiakkaiden ikäjakauma Nervin asiakkaiden ikäjakauma vuodelta 2010. alle15v 0 0,0 15-17 4 0,6 18 3 0,5 19 14 2,1 20-24 129 19,7 25-29 192 29,3 30-34 152 23,2 35-39 71 10,8 40-44 62 9,5 45-49 15 2,3 50-54 7 1,1 55-59 3 0,5 60-64 0 0,0 65-69 1 0,2 70-74 0 0,0 yhteensä: 656 asiakasta %
Nervin asiakkaiden ikäjakauma vuosilta 2006 2009 kaavioina. 6.4 Rokotustiedot Nervissä annetut rokotukset vuoden 2010 aikana. Rokotusten määrä Engerix B 2 1 3 1 Havrix (A-hep) 1 6 2 3 Twinrix 1 42 2 39 3 26 yhteensä: 121
Rokotettujen määrä mies 55 nainen 31 yhteensä: 86 6.5 Tutkimustiedot Vuonna 2010 terveysneuvontapiste Nervissä otettiin yhteensä 525 testiä, 175 eri asiakkaalta. Testivastauksista hcv oli positiivinen 29 tapauksessa. C-hepatiitin torjumiseksi on terveysneuvontapisteissä herätetty keskustelua mm käyttävien c-hepatiitti positiivisten asiakkaiden hepatiitti hoidosta sekä tartunnan saaneiden pcr-testauksesta. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Skotlannista (www.hepcscotland.co.uk) Tutkimukset % HCG 34 6,5 PikaHIV 58 11,0 PVK 30 5,7 S-ALAT 65 12,4 S-CRP 2 0,4 S-HAV 1 0,2 S-HBV 1 0,2 S-HCV 105 20,0 S-HIV 141 26,9 U-ChtrNhO 44 8,4 U-GcNhO 44 8,4 yhteensä: 525 Tutkittujen määrä Sukupuoli 1=mies 2=nainen 0= ei Määrä % 1 106 60,6 2 69 39,4 yhteensä: 175 Positiiviset tutkimusvastaukset Tutkimus Määrä HCG 2 S-HCV 29 U-ChtrNhO 3
6.6 Tiedonkeruu Vuoden 2006 alussa Nervissä otettiin käyttöön sähköinen asiakastietokanta. Syyskuun 2006 alusta Nervissä siirryttiin käyttämään A-klinikkasäätiön terveysneuvontapiste Vinkeissä käytössä olevaa asiakastietokanta. Vuoden 2005 loppuun saakka asiakastietoja kerättiin asiakaskortistoon, mistä Nervin työntekijät siirsivät tiedot sähköiseen asiakastietokantaan. Tiedonkeruun siirtyminen sähköiseen muotoon on helpottanut paljon asiakastietojen käsittelyä ja raportointia. Toiminnan kehittämisen kannalta on merkittävää, että tiedot asiakaskäynneistä, rokotuksista ja testeistä on helposti ja nopeasti saatavilla. Vuodesta 2009 alkanutta Vinkkiasiakastietokannan kehittämistä jatkettiin vuonna 2010 yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan terveysneuvontapisteiden kanssa. Vuosi 2011 on uudistetun ohjelman pilotointi vuosi. 7 Pohdinta Kesällä 2010 tehdyssä haastattelututkimuksessa Meidän mesta, kuvataan asiakkaiden ajatuksia Nervin palveluista sekä asiakkaan ja työntekijän välisestä kohtaamisesta. Haastatellut asiakkaat kertoivat tulleensa hyvin kohdatuiksi Nervissä asioidessaan. työntekijöitä kuvattiin rennoiksi, ystävälliseksi, tasapuolisiksi ja ammattitaitoisiksi. Asiakaspalautteen perusteella Nervin työntekijät ovat onnistuneet toteuttamaan Terveysneuvontatyön palveluajatusta ja tekemään Nervistä helposti lähestyttävän toimipisteen. Asiakkaita tavoitettiin enemmän ja useamman kerran vuonna 2010. Asiakasmäärien ja asiakaskäyntien kasvu näkyi kasvuna myös otetuissa verikokeissa, rokotuksissa ja injektiovälineiden vaihdossa. Haittojen vähentämistyössä merkittävä painoarvo on luottamuksellisen suhteen luomisessa ja ylläpitämisessä kohderyhmään jotta tarjottavat palvelut saavuttavat asiakkaat. Syrjäytymisriskissä ja syrjäytyneiden huumeidenkäyttäjien tavoittamisessa ei riitä että palvelut ovat vain olemassa palvelurakenteessa. Osaamista ja ammattitaitoa tarvitaan palveluiden tuunaamisessa asiakkaita houkutteleviksi ja heidän tarpeitaan vastaaviksi. Tämä edellyttää ammatillista osaamista ja avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Vuonna 2010 yhteistyötä asiakkaiden kanssa tehtiin monissa vertaistoiminnan vuodoissa. Veturi lehden tekeminen yhdessä asiakkaiden kanssa sai asiakkaat ja työntekijät miettimään lehdentekoa ja sen sisältöjä yhdessä. Kesällä Nerviin lahjoitettiin Tamperelaisesta urheiluseurasta 3 jalkapalloa. Nervissä usein asioivat asiakkaat kokosivat useaan kertaa Nervissä porukan, lainasivat jalkapallon ja lähtivät pelaamaan.. Asiakkaiden kanssa käytiin usein keskusteluja palveluiden kehittämisestä kun he viettivät aikaa Nervissä. Yhteistyö ja vertaistoiminnan eri muodot ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa syrjäytyneiden huumeidenkäyttäjien integroitumisessa järjestäytyneeseen yhteiskuntaan sekä huumeidenkäytön riskikäyttäytymisen muuttumisessa riskittömämmäksi. Vertaisten vaikutus käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on merkittävä. Työntekijöiden jalkautuminen kadulle, asiakkaiden koteihin ja palveluihin asiakkaiden rinnalla on osoittautunut tärkeäksi tavaksi luoda kontakteja ja luottamusta, saada tarjolla oleva apu perille ja
kartoittaa kadulla tapahtuvia ilmiöitä. Myös Nervissä tehdyssä haastattelututkimuksessa asiakkaat nostivat esille verkostoissa mukana olemisen merkityksen. Jatkossa pohditaan mahdollisuuksia laajentaa etsivän kenttätyön tekemistä yhdessä vertaistoimijoiden kanssa. Nervissä työskenneltiin vuonna 2010 neljän työntekijän voimin. Pienen yksikön etu on notkeus ja kyky reagoida nopeasti kentän tarpeisiin. Nervissä tarjottiin vuonna 2010 sosiaali- ja terveysneuvonnan lisäksi päiväkeskusmaisia palveluita ja pyrittiin kehittämään asiakkaille myös toimintaa. Huumeidenkäyttäjille suunnatulle päivä/toimintakeskukselle olisi tilausta Tampereella. Huumeidenkäyttäjät viettävät aikaansa kaupungilla ja erityisesti talviaikaan kauppakeskuksissa, rautatieasemalla tai muissa yleisissä lämpimissä tiloissa. Missään he eivät ole erityisen tervetulleita. Monet kuitenkin kaipaavat tekemistä ja yhdessäoloa. Nervi on monille huumeidenkäyttäjille paikka olla, mutta Nervin resurssit eivät riitä toimintakeskuksen pyörittämiseen.
LIITE 1. Terveysneuvontapisteille ja vankiloille Kutsu terveysneuvontapisteiden koulutuspäiville Tampereelle 6.-7.10.2010 Terveysneuvontapisteiden koulutuspäivät järjestetään tänä vuonna Tampereella Sokos Hotelli Villassa. Koulutuspäivien ensimmäinen päivä on tarkoitettu terveysneuvontapisteiden ja vankiloiden työntekijöille, yhteistyökumppaneille, hallinnon edustajille, päättäjille sekä terveysneuvontatyöstä kiinnostuneille. Toinen päivä on suunnattu ainoastaan terveysneuvontapisteiden ja vankiloiden työntekijöille. Koulutuksen ensimmäiseen päivään (6.10) voidaan ottaa kaikkiaan 110 osanottajaa ja toiseen päivään (7.10) 90 osanottajaa. Toivomme, että kukin terveysneuvontapiste välittää harkintansa mukaan ensimmäistä päivää (6.10) koskevan erillisen kutsun joillekin keskeisille yhteistyökumppaneilleen. Sokos Hotelli Villa sijaitsee osoitteessa Sumeliuksenkatu 14, 33100 Tampere. Puhelinnumero on 020 1234 633 ja sähköpostiosoite on villa.tampere@sokoshotels.fi. Sokos Hotelli Villa kartalla: Koulutuksen osallistumismaksu on 30 euroa/yksi päivä ja 60 euroa/kaksi päivää. Kukin osallistuja vastaa itse hotelli- ja matkakustannuksista. Koulutuspakettiin sisältyy lounas, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä kahden päivän osallistumiseen illanvietto illallisineen. Koulutuspäivät järjestää A- klinikkasäätiön tartuntatautihanke. Tartuntatautihanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla osoitteeseen katja.malin-kaartinen@a-klinikka.fi perjantaihin 17.9 mennessä.
Lisätietoja: Katja Malin-Kaartinen Puh. 040 835 8606 katja.malin-kaartinen@a-klinikka.fi Ilmoittautumisen yhteydessä annettavat tiedot: 1) Koulutustilaisuus ja osallistumispäivät (1 vai 2 päivää) 2) Osallistujan nimi, ammatti, työpaikka, laskutusosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite 3) Mahdollinen erikoisruokavalio sekä osallistuminen yhteiseen illanviettoon Huom! Emme lähetä vahvistusta, ilmoitamme ainoastaan jos koulutustilaisuus on täynnä Illanvietto Kulttuuritalo Telakalla keskiviikkona 6.10 klo 19.00 Kahden päivän koulutukseen osallistuvilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen illanviettoon hyvän ruoan ja seuran merkeissä keskiviikkona 6.10. Illanviettoon kuuluu illallinen Kulttuuritalo Telakalla (Tullikamarin aukio 3). Mielenkiintoisesta ohjelmasta vastaa Tarinateatteri Wild. Juomat eivät sisälly koulutuspaketin hintaan. Ilmoittaudu illanviettoon samalla kun ilmoittaudut koulutuspäiville. Kulttuuritalo Telakka kartalla: Hotellivaraukset Kukin osallistuja varaa ja maksaa majoituksensa itse. Sokos Hotelli Villan kanssa on sovittu huonekiintiöstä ja tarjoushinnoista. Yhden hengen huoneen tarjoushinta on 99,22 euroa ja kahden hengen huoneen 118,71 euroa. Pitkänmatkalaisia varten ovat tarjoushinnat ja huonekiintiö voimassa jo koulutusta edeltävänä päivänä (5.10). Hotellivaraus tulee tehdä 9.9 mennessä, jonka jälkeen kiintiössä varaamatta olevat huoneet vapautuvat hotellin vapaaseen myyntiin. Varauksen yhteydessä on annettava kiintiön koodi terveysneuvontapisteiden koulutuspäivä. Huoneet varataan Sokos Hotelleiden keskusmyyntipalvelusta tai suoraan hotellista. Kahden hengen huonetta varattaessa tulee ilmoittaa myös toisen yöpyjän nimi. Tarjoushinnat eivät ole voimassa mikäli varaus tehdään deadlinepäivän 9.9 jälkeen. Pysäköinti hotellin alla olevassa pysäköintihallissa maksaa 17 euroa/vrk.
Sokos Hotelleiden keskusmyyntipalvelu (ma-pe klo 8.00-20.00) Puh. 020 1234 600 Email sokos.hotels@sok.fi Sokos Hotelli Villa Puh. 020 1234 633 Tervetuloa! Ystävällisin terveisin, Katja Malin-Kaartinen / A-klinikkasäätiön keskustoimisto, tartuntatautihanke Anne Ovaska & muu Nervin väki / Tampereen terveysneuvontapiste Nervi
Valtakunnalliset terveysneuvontapisteiden koulutuspäivät 6.-7.10.2010 Tampere C-hepatiitti terveysneuvontatyön haasteena Keskiviikko 6.10 9.00-9.30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.30-9.45 Päivän avaus 9.45-10.15 Mitä on haittojen vähentäminen ja mitä se voisi olla? Riikka Perälä, tutkija, Helsingin yliopisto 10.15-10.45 C-hepatiitin ja Hiv:n epidemiologia Henrikki Brummer-Korvenkontio, erikoistutkija, THL 10.45-11.00 Veturi-lehden julkistaminen 11.00-11.10 Tauko 11.10-11.50 Ajankohtaista perustietoa C-hepatiitista Hannu Nuutinen, erikoislääkäri, HYKS 11.50-12.00 Terveys- ja sosiaalineuvontapisteiden kotisivujen esittely Keskustelua ja kysymyksiä edellisistä aiheista 12.00-13.00 Lounas ravintola Eetvartissa 13.00-14.00 C-hepatiitin torjunnan ja hoidon kansainväliset suositukset Puhuja avoin 14.00-14.30 C-hepatiittihoidon haasteet Suomessa Puhuja avoin 14.30-14.40 Keskustelua ja kysymyksiä edellisistä aiheista 14.40-15.00 Kahvi 15.00-15.30 Huumeiden ongelmakäyttäjät rikosoikeudellisen järjestelmän puristuksissa Heini Kainulainen, tutkija, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 15.30-16.00 Huumeet ja HIV tänään Pia Kivelä, erikoislääkäri, HYKS
Torstai 7.10 8.50-9.10 Aamukahvi 9.10-9.20 Ilmainen mainosaika, Ari Lyttinen, vastaava sairaanhoitaja, Vaasan terveysneuvontapiste Tipsi 9.20-10.00 Sekakäyttö ja pistäminen Suomessa Antti Holopainen, ylilääkäri, Järvenpään Sosiaalisairaala 10.00-10.45 Persoonallisuushäiriöt ja sekakäyttö itsehoitona Jorma Tähkä, apulaisylilääkäri, Kaivannon sairaala 10.45-11.00 Asiakaskokemuksia Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelusta Iina Järvi, hankepäällikkö ja Karita Niittymäki, hankesuunnittelija, Elämä On Parasta Huumetta ry 11.00-11.15 Tauko 11.15-11.45 Dopingaineiden terveysvaikutukset Markus Sundqvist, lääkäri, Kettutien A-poliklinikka 11.45-12.00 Keskustelua ja kysymyksiä edellisistä aiheista 12.00-13.00 Lounas ravintola Eetvartissa 13.00-13.30 Vertaistoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä C-hepatiitista Puhuja avoin 13.30-14.00 Terveysneuvontapisteiden kokemuksia Design-huumeista Puhuja avoin 14.00-14.45 Design-huumeisiin liittyvät yliannostukset Erkki Vuori, oikeuslääketieteen professori, Helsingin yliopisto 14.45-15.15 Päivien päätös ja lähtökahvit