Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 1
Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka 2
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka 2007-2013 Taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistetään kaventamalla eroja rikkaiden ja köyhien alueiden välillä Rikkaammat alueet hyötyvät köyhempien alueiden tukemisesta unionin kasvavan kilpailukyvyn puitteissa Tukiohjelmien kehikosta (tavoitteet, kohteet, myöntämisperusteet) päätetään EU:n rahoituskehyksissä EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta Tuet maksetaan erityisten rahastojen kautta 3
Alue- ja rakennepolitiikan rahastoja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKRohjelma yritysten tukeminen, investoinnit, paikallinen kehittäminen Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ESRohjelma koulutus, työllistäminen Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Euroopan maatalousrahasto (EMR) Maaseutuohjelma, sisältää LFA- ja ympäristötuet sekä Leader-ohjelmat 4
Toimanpideohjelmien EU-rahoitus (kuvio:etelä-karjalan liitto) 5
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka 2007-2013 Rahoitus 2007-2013 on yhteensä noin 308 miljardia euroa Suomen rakennerahastorahoitus (EAKR + ESR) on noin 1,7 miljardia euroa Euroopan maaseuturahaston rahoitus Suomessa on noin 2 miljardia euroa Euroopan kalatalousrahaston rahoitus Suomessa on noin 39,4 miljoonaa euroa 6
Rakennerahastorahoitus jäsenvaltioittain 2007-2013 (kaavio: Etelä-Karjalan liitto) 7
Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Suomessa 2007-2013 (kuva: Etelä-Karjalan liitto) 8
Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat - Edellisen ohjelmakauden Interreg-aloitteet korvataan uusilla rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla (Interreg) - Alueiden väliset ohjelmat (A) tukevat muun muasa yritystoimintaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin sekä terveden ja koulutuksen alojen äliseen yhteistyöhön liittyviä ohjelmia - Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmilla (B) avustetaan innovaatioihin, saavtettavuuteen, ympäristöön ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia - Euroopanlaajuisilla ohjelmilla (C) tuetaan kehittämistä unionitasolla - Leader-toimintatapa toteutetaan maaseutuohjelman kautta 9
Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Maatalous 10
Maatalous Yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP: common agricultural policy) on harjoitettu 1960-luvulta lähtien EU:n politiikoista laaja-alaisin Muodostaa suurimman yksittäisen menoerän unionin budjetissa Ollut yksi unionin kiistellyimmistä politiikka-aloista 11
Maatalous Yhteisellä maatalouspolitiikalla säädellään tuotteiden tuotantoa, jalostusta ja kauppaa unionissa Kaupan esteiden ja tullien karsiminen EU:n sisällä (maatalouden sisämarkkinat) Yhteiset tuontitullit EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille Maatalouden yhteisellä markkinajärjestelyllä säädellään maataloustuotteiden tuotantoa ja kauppaa jäsenvaltioissa 12
Maatalous Yhteisiä ohjausmekanismeja ovat: Yhteiset hinnat EU:n maataloustuotteiden etuuskohtelu suhteessa tuontituotteisiin Unionin budjetista maksettavat maataloustuet Maataloustuotteiden hintajärjestelynä kolmiportainen hinnoittelu, joka vahvistetaan vuosittain Tavoitehinta - ohjehinta Kynnyshinta - alin myyntihinta Interventiohinta - hinta, jolla jäsenvaltiot markkinahintojen laskiessa ostavat tuotannon 13
Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 14
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa EU:n perustavoitteena on luoda yhtenäinen alue, jolla ihmiset (sekä tavarat, pääoma ja palvelut) voivat liikkua vapaasti Haasteena vapaan liikkuvuuden, perusoikeuksien ja turvallisuuden yhteensovittaminen Maastrichtin sopimus (1993) laajensi jäsenvaltioiden yhteistyön oikeus- ja sisäasioihin 15
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Tampereen huippukokouksessa 1999 tavoitteeksi asetettiin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luominen perusoikeudet, EU:n kansalaisuus, vapaa liikkuvuus, viisumipolitiikka, EU:n ulkorajojen valvonta ja jäsenvaltioiden poliisi-, oikeus- ja tulliviranomaisten välinen tiivis yhteistyö tavoitteeksi unionin yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka 16
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Haagin ohjelma (2004-2009) jatkoi Tampereen ohjelman linjaa. Ohjelman painopistealueet olivat 1. Perusoikeudet unionissa 2. Euroopan unionin kansalaisuus 3. Henkilöiden liikkuminen 4. Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat 5. Viisumipolitiikka 6. Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa 7. Huumausaineiden torjunta 8. Poliisi- ja tulliyhteistyö 9. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 10. Ulkorajojen valvonta 17
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Joulukuussa 2009 jäsenvaltiot hyväksyivät Tukholman ohjelman vuosille 2010-2014 Ohjelman keskeisenä päämääränä on varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen ja vahvistaa kansalaisten turvallisuutta Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat keskeisellä sijalla 18
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Oikeus- ja sisäasioista päätetään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Neuvostossa päätökset oikeus- ja sisäasioissa tehdään määräenemmistöllä Lissabonin sopimus syvensi erityisesti jäsenmaiden poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä 19
Yhteystiedot Ulkoasiainministeriö Viestintä- ja kulttuuriosasto Eurooppatiedotus PL 482 00023 VALTIONEUVOSTO Valtakunnallinen puhelinnumero 010 345 6700 20