RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 25.4.2009 leppoisaa säätä ja monipuolista muuttoa



Samankaltaiset tiedostot
RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Vuosina vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Yhteishavainnointi sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi

TRINGAN NUORTENRETKI HANGON LINTUASEMALLE

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista

KYLY:n yhteishavainnointi onnistunut päivä monipuolisen muuton kera

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen

Maallikkojen ilmoittamien lintuhavaintojen luotettavuus

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

TLY:n retki Örön saarelle

HELSINGIN KRUUNUVUORENSELÄN

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

Vaalan kunnan tuulivoimayleiskaavan luontoselvitykseen liittyvä muuttolintujen syysmuuton seuranta Vesa Hyyryläinen

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Tringan Örön retki

MUUTTOLINTUSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden muuttolintuselvitys, Jalasjärvi

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Perusmuuttoa kohtalaisessa länsituulessa - yhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista

Pyhäjärven Murtomäen tuulipuistoalueen pesimälinnusto

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Lahden Renkomäen maa-ainesottoon liittyvä linnustokatsaus ja lausunto linnustollisesta merkitysksestä, 2013 Johdanto Kuva 1. Menetelmät Finventia

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta

LOVIISAN TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Retinranta Nallikarissa

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LIITE 7. Linnustoselvitykset.

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Määrityskisa paperia jätettiin Vain 14 tyhjää vastausta! 50 lajia, 13 ei tavattu Suomessa Kuvaajat:

RAPORTTI 16X NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

Liperin tuulivoimalat

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Liperin kirkonkylän osayleiskaava-alueen linnustoselvitys Ari Parviainen ja Jari Kontiokorpi

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

(Pohjois-Karjalan linnut, Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys ry. 25-vuotisjuhlajulkaisu, Siipirikko 23 (2): , 1996.

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

Itäisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti MAALI-hankkeen raportti

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

OULUN KAUPUNGIN LINNUSTOLASKENNAT

Hangon kevät

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Hautakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE

Tampereella,

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

Opiskelijabudjetilla Afrikkaan

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

37. vsk, 2013 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys EKLY ry. Lintuvuosi 2013 Muuttolintujen maakunnalliset valtaväylät Imatran taajamalaskennat

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

MAAKA Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi

Transkriptio:

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 1/8 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 25.4.2009 leppoisaa säätä ja monipuolista muuttoa Esa Partanen 1 huhtikuu 2010 Lauantaina 25.4.2009 järjestettiin edelliskevään 2 tapaan Etelä-Karjalassa kevätmuuton yhteishavainnointipäivä. Yhteishavainnointia siirrettiin viikolla 18.4. olleen kovan pohjoistuulen myötä. 25.4. sää oli havainnoinnille oikein hyvä ja niinpä mukana oli jälleen hienosti seitsemän paikkaa (taulukko 1, kuva 1), jotka kaikki olivat vieläpä samoja kuin edellisenä vuonna. Havainnot ilmoitettiin Tiiraan ja havainnointipaikoista viisi osallistui myös samalla järjestettyyn paikkojen väliseen pinnakisaan (klo 5-13). Kisan tulokset löytyvät EKLY:n kotisivujen pinnakisat -kohdasta. Kuva 1. Yhteishavainnoinnin summitaiset paikat kartalla. Katso numerot taulukosta 1. Taulukko 1. EKLY:n yhteishavainnoinnin 25.4.2009 havaintopaikat etelästä pohjoiseen. Havaintoaika oli klo 5-13 (paitsi Sarviniemessä klo 5-13.30). Havainnot saatiin tunnin jaksoissa kaikista muista paitsi Sarviniemestä ja suuntia ilmoitettiin eri paikoilta vaihtelevan kattavasti (eniten Korkkitehtaanrannalta, Simpeleeltä ja Siikalahdelta). Kuva 1 Kunta Paikka (nimi tekstissä alleviivattu) Havainnoijat (ilmoittaja ensimmäisenä) 1 Ylämaa Hyttilä, louhos P.Narinen & M.Vanhapelto 2 Lappeenranta Vainikkala, Pekkola S.Löfgren 3 Lappeenranta Leiri, Korkkitehtaanranta E.Partanen, A.Salminen & M.Sukuvaara 4 Joutseno Myllymäki V-P.Lehtonen & A.Supponen 5 Savitaipale Sarviniemi E.Sojamo, K.Järnström & T.Mäkinen 6 Rautjärvi Simpele, vesitorni J.Kontiokorpi, P.Hotta, L.Peippo & J.Poutanen 7 Parikkala Siikalahti, lintutorni J.Aalto & H.Aalto 1 s-posti: esa.partanen/ät/yahoo.com 2 Kevään 2008 yhteishavainnointi oli la 19.4., raportti päivästä löytyy EKLY:n kotisivuilta

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 2/8 Lämmin aamu ja etenkin Siikalahdella ja Simpeleellä kovaa muuttoa Yhteishavainnointia edeltänyt yö oli ainakin Lappeenrannassa kevään ensimmäinen yö joka oli sekä selkeä että selvästi plussan puolella. Alussa oli käytännössä tyyntä ja päivää kohden alkoi heikko lounaan-lännen puoleinen tuuli. Pilvisyys oli vähäistä, eli muuttosää oli oikein hyvä ja muutonhavainnoinnin olosuhteetkin olivat miellyttävät. Kokonaisuutena muutto olikin monipuolista ja etenkin koillisimmissa paikoissa, eli Siikalahdella ja Simpeleellä Etelä-Karjalan olosuhteissa hyvin runsasta. Taulukkoon 2 on koottu mielenkiintoisia summia joita tarkastellaan seuraavassa tekstissä. Paikkojen kaikki muuttosummat löytyvät liitteistä 1a ja 1b. Taulukko 2. Valikoitujen lajien yhteishavainnoinnin 25.4.2009 muuttosummat klo 5-13. (Sarviniemessä 5-13.30). Suurin summa on lihavoitu. *Sarviniemen kuikkasumma sisältää myös paikalliset. Laji Hyttilä Vainikkala Korkkitehtaanranta Myllymäki Sarviniemi Simpele vt. Siikalahti Yhteensä metsähanhi 67 30 2 25 135 218 477 valkoposkihanhi 15 26 17 17 75 hanhet yht 110 48 33 119 71 348 446 1 175 sinisorsa 6 15 126 147 isokoskelo 16 11 40 21 44 13 145 kuikka 48 30 104 35 80 11 7 315 kuikkalaji 11 10 4 25 hiirihaukka 6 2 2 10 8 28 piekana 1 5 1 29 36 72 varpushaukka 9 10 2 4 16 14 55 töyhtöhyyppä 20 7 24 9 76 201 337 taivaanvuohi 2 2 6 11 23 37 81 metsäviklo 6 16 23 17 12 35 22 131 naurulokki 217 92 16 1 271 655 2 251 kalalokki 31 596 27 230 391 193 1 468 lokkilaji 1 103 68 70 1 241 sepelkyyhky 102 126 54 355 428 1 746 2 811 käpytikka 7 4 1 6 3 21 metsäkirvinen 41 13 9 20 3 3 89 västäräkki 6 11 15 28 11 93 164 kivitasku 2 1 1 4 räkättirastas 831 358 216 182 535 195 249 2 566 kulorastas 2 2 26 3 7 54 10 104 iso rastas 15 3 718 645 4 378 laulurastas 10 7 10 8 5 14 12 66 punakylkirastas 744 38 202 89 45 31 67 1 216 pieni rastas 23 1 258 825 2 106 rastaat yht 1 605 719 495 1 113 604 5 287 5 212 15 035 harakka 1 28 29 peippo 1 254 113 103 373 917 287 3 047 järripeippo 89 4 452 186 123 21 875 peippolaji 235 2 923 3 158 vihervarpunen 222 6 184 25 117 386 940 urpiainen 30 10 40 125 134 339 pikkulinnut yht 1 693 761 1 184 1 591 46 3 503 7 428 16 206 Yhteensä (yksilöä) 5 145 2 617 2 181 3 448 1 129 11 938 16 741 43 199 Yhteensä (lajia muutolla) 46 39 56 46 31 54 53 82 Kokonaissummissa Simpeleen ja Siikalahden summat ylittivät 10 000 yksilön rajan, pääosin runsaan pikkulintu- ja rastasmuuton myötä. Muissa paikoissa kokonaissum-

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 3/8 mat olivat muutamaa tuhatta, tosin Sarviniemessä alle 2 000 koska siellä ei juurikaan laskettu pikkulintumuuttoa. Lisäksi Myllymäellä ei laskettu lokkeja, koska paikalla on vaikea erotella läheisen Kukkuroinmäen jätekeskuksen vuoksi varsinaista lokkimuuttoa. Hanhimuutto (pääosassa metsähanhi) oli kohtalaista ja koillisessa maakunnassa se oli selvästi voimakkaampaa kuin läntisemmissä paikoissa. Esimerkiksi Korkkitehtaanrannalla muuttoa ei havaittu käytännössä lainkaan. Mielenkiintoista oli, että valkoposkihanhia seikkaili jo pieniä parvia läntisissä paikoissa. Vesilinnuista Siikalahdella havaittiin jonkinlaista sinisorsamuuttoa, lintujen ollessa pääosin lahdella laskeutuvia lintuja kahdessa erässä: klo 6-7 33 ja klo 10-11 87 yksilöä. Ilmeisesti linnut eivät tulleet kovin pitkältä, sillä läheisellä Simpeleen tornilla sinisorsamuuttoa ei nähty lainkaan. Ainoaa näkyvämpää vesilintumuuttoa oli huhtikuulle tyypilliseen tapaan isokoskelomuutto, joita nähtiin melko tasaisesti joka puolella. Kuikkamuutto oli ajankohtaan nähden runsasta ja se painoittui monista muista lajeista poiketen voimakkaasti läntisiin paikkoihin; Simpeleen ja Siikalahden summat jäivät selvästi pienimmiksi. Syynä lienee niiden pidempi etäisyys Suomenlahden rannikosta. Nämä kuikkien etujoukot eivät ilmeisesti jatka vielä kovin syvälle sisämaahan ja palailevat mielellään vielä takaisin rannikollekin järvenselkien ollessa vielä jäässä. Korkkitehtaanrannalla kuikat matkasivat paljolti pohjoisen ja luoteen välille myöhemmän kevään koillisen muuttosuunnan sijasta ja lisäksi yli 20 yksilöä Korkkitehtaan kuikkasummasta muutti eteläisiin suuntiin. Petomuutossa pääosassa olivat buteo-lajit sekä varpushaukka. Petomuuton rytmeissä (kuva 1) on mielenkiintoista kuinka piekanalla muuttopiikki oli selvimmin erottuva ja varpushaukalla muutto oli vertailun lajeista selvästi tasainta. Petomuutto hiirihaukka piekana varpushaukka 5 4 yks/h 3 2 1 0 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 Alkava tunnin jakso Kuva 1. Petomuuton rytmejä 25.4.2009. Mukana on yhteishavainnoinnin paikat jossa muutto jaksotettiin, eli kaikki paitsi Sarviniemi. Mahdollista paikkojen välistä päällekkäisyyttä ei ole karsittu. Jakson yhteismäärä on jaettu paikkojen määrällä (tässä 6).

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 4/8 Mielenkiintoista petomuuton summissa oli että vaikka varpushaukkamuuttoa havaittiin laajalti miltei joka paikalla, buteo-muutto keskittyi selvästi koillisen paikkoihin. Hyvänä esimerkkinä on lounaisin paikka eli Ylämaan Hyttilä, jossa varpushaukkasumma oli neljänneksi suurin, mutta buteoita ei paikalla muuttanut yhtäkään. Syynä lienee se että varpushaukka ylittää herkemmin Suomenlahden kuin buteo-lajit ja näin varpushaukkoja tulee keväällä Suomen puolelle selvästi tasaisemmin kuin hiirihaukkaa ja piekanaa, joista iso osa tulee Suomeen Kannakselta. Petomuutosta voi mainita myös päivän kovimman lajin eli Simpeleellä muuttaneen pikkukiljukotkan. Kahlaajamuutossa metsäviklo esitti päivän merkittävintä muuttoa ja kolmessa paikassa ylitettiin 20 summa. Sen muutto oli selvästi tasaisemmin jakautunutta kuin muilla enemmän liikkuneilla kahlaajilla, eli töyhtöhyypällä, kuovilla ja taivaanvuohella, joita nähtiin enemmän vain koillisen paikoissa. Lokkimuutossa suhteellisesti parasta menoa oli kalalokilla ja etenkin Vainikkalan miltei 600 kalalokin summa on poikkeavan suuri. Muutto kulki siellä kapeaa Telkjärveä seuraten luoteeseen ja keskittyi voimakkaasti aamun ensimmäisiin tunteihin. Muuttosuunnan myötä on mahdollista että tämä voimakas muutto olisi tullut Viipurinlahdelta (n. 25 km paikasta kaakkoon) jossa kalalokkeja yöpynee kevätmuutolla runsaasti. Mielenkiintoista oli että Vainikkalasta jälleen n. 25 km luoteeseen, eli Korkkitehtaanrannalla, kalalokkimuutto ei ollut erityisen voimakasta (vain 27 yksilöä). Muualla kalalokin muuttoa havaittiin kuitenkin mukavasti ja Myllymäeltäkin raportoitiin että päivän aikana oli havaittavissa selvää koilliseen suuntautuvaa lokkimuuttoa sekä nauru- että kalalokilla, vaikkei lokkimuuttoa siellä varsinaisesti laskettukaan. Naurulokin muutto taas painottui selvästi koillisiin paikkoihin. Kalalokilla oli yhteishavainnointipäivänä selvästi päämuutto käynnissä. Kuva: Esa Partanen Sepelkyyhkyä muutti selvästi eniten Siikalahdella ja siellä iso summa koostui paljolti noin aamulla nähdystä noin 1000 yksilön paikallisparvesta, josta lähti aamun mittaan iso osa muutolle pohjoiseen. Päivän vaeltaja oli käpytikka, jota havaittiin miltei joka paikassa. Lajin kevätvaellus on yleensä hyvin vähäistä ja nyt kahdessa paikassa (Hyttilä ja Sarviniemi) nähdyt yli viiden tikan määrät ovat kevätvaellukseksi jo hyviä summia.

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 5/8 Lajilistan alkupään varpuslinnuista merkittävintä oli Hyttilän metsäkirvissumma (41) ja Siikalahden sataa lähennellyt västäräkkimuutto. Metsäkirvisten painottuminen eteläisiin paikkoihin oli summien perusteella silmiinpistävää. On mahdollista, että kyseessä oli lajin ensimmäinen parempi muuttoaamu ja muuttoaalto ei yksinkertaisesti ehtinyt esim. Simpeleelle, jossa nähdään kyllä yleensä melko hyvää metsäkirvismuuttoa. Huomioitavaa on myös, että melko vähän päivämuutolla nähtäviä kivitaskuja nähtiin nyt kolmella paikalla. Rastasmuutto oli luomassa yhteishavainnoinnin massaa ja etenkin Simpeleen ja Siikalahden yli 5 000 rastaan summat olivat sisämaan summiksi kovaa luokkaa. Päälajeina olivat räkätti- ja punakylkirastaat, mutta etenkin Simpeleen määritettyjen osuutta tarkastellessa näkyy että myös kulo- ja laulurastaita oli runsaasti liikkeellä. Rastasmuutto kulki kaikissa paikoissa pohjoisiin suuntiin. Rastasmuuton rytmistä yksi poiminta on räkättirastaan ja kulorastaan rytmin vertailu (kuva 2). Räkätin muutto oli alussa selvästi voimakkainta ja hiipui tasaisesti loppua kohden. Kulorastaalla muutto huipentui räkätistä poiketen vasta pari tuntia auringonnousun jälkeen (aurinko nousi E-K:ssa noin klo 5:15). Osasyy eroon saattaa olla että auringon noustessa ja valon lisäännyttyä kulorastaiden määritys onnistuu helpommin. Ero rytmeissä voi silti olla myös todellista, siksi selvältä se näyttäisi. räkättirastas kulorastas Räkättirastas yks/h/paikka 120 100 80 60 40 20 0 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kulorastas yks/h/paikka Kuva 2. Räkätti- ja kulorastaan muuton rytmi 25.4.2009. Selitykset kuten kuvassa 1. Kuvassa ei ole mukana määrittämättömien rastaiden osuuksia (rastaslaji ja iso rastas). Vaelluslajeiksi nimitetyistä merkittävintä muuttoa havaittiin käpytikan lisäksi myös harakalla, sillä Siikalahdella nähtiin miltei 30 harakkaa ilmeisesti muutolla. Linnut matkasivat ainakin koko lahden poikki suoraan pohjoiseen ja 20 näistä nähtiin heti aamun ensimmäisen tunnin aikana. Vaikka muualla lajia ei käytännössä ilmoitettu menneen, ei se tarkoita sitä ettei kyseessä olisi ollut vaellusaamua lajilla, sillä metsän yllä hiljakseen lentävä harakka saattaa helposti jäädä noteeraamatta muuttajana. Suomessa eniten harakkamuuttoa on päästy näkemään Pohjois-Pohjanmaan rannikon mainioilla johtolinjoilla, jossa kymmenien harakkojen muuttosumma keväisin ei ole harvinaisuus. Fringilla-muutossa liikkeellä oli hyvin sekä peippoa että järripeippoa. Järri oli enemmistölaji Korkkitehtaanrannalla, kun taas miltei kaikissa muissa paikoissa muut-

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 6/8 to oli selvästi peippovaltaista. Siikalahdella, jossa muutto oli voimakkaita, pohjoiseen menevät peippomuutto kulkee pääosin turhan kaukaa ja huonossa valossa. Järrien muuttosuunnaksi havaittiin enemmän luoteinen kuin peipolla, jolla valtaosa muutosta meni selvemmin pohjoiseen. Tosin Simpeleellä havaittiin peipolla muuton kääntyneen aamupäivällä luoteeseen järrin tapaan. Järrit olivat liikkeellä etenkin Korkkitehtaanrannan havaintojen perusteella enemmän myöhemmin aamupäivällä (muuton keskikohta paikalla jaksossa 10-11) kuin peippo (keskikohta Korkkitehtaanrannalla jaksossa 7-8). Samantyyppisiä tuloksia tuli muiltakin paikoilta, mutta ero ei ollut niissä yhtä selvä. Hyttilässä ei enää aamupäivällä muuttanut juuri peippojakaan. Näin aamupäivän fringilla-muutto saattoi tulla enemmän Kannaksen suunnalta, jolloin Hyttilä jäi muuttovirrasta liian länteen. Myös vihervarpusia ja urpiaisia oli kohtalaisesti liikkeellä. Mielenkiintoista oli vihervarpusen rytmissä havaitut erot paikkojen välillä. Eteläisissä paikoissa, eli Korkkitehtaanranalla ja Hyttilässä huippu oli selvästi vasta klo 9 jälkeen kun Siikalahdella muutto oli voimakkainta heti aamun ensimmäisinä tunteina, Simpeleellä muutossa oli kaksi heikkoa piikkiä; sekä aamulla että klo 11 jälkeen (kuva 3). Muuttosuunnaksi lajilla ilmoitettiin noin pohjoinen kaikissa missä se oli kirjattu (neljä paikkaa). Vihervarpunen Korkkitehtaanranta Siikalahti Simpele vt Hyttilä YHT yks/h/paikka 140 120 100 80 60 40 20 0 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 Alkava tunnin jakso Kuva 3. Vihervarpusen muuton rytmi 25.4.2009. Yht-käyrässä jakson yhteismäärä on jaettu paikkojen määrällä (tässä 4). LOPUKSI Päivän muutto oli oikein monipuolista ja näin muuttoaineistoa tuli jälleen mukavasti. Monia mielenkiintoisia paikkojen välisiä eroja oli taas näkyvissä ja vaikka näihin eroihin ei tässä juuri varsinaisia vastauksia pyritty hakemaan, yhteishavainnoin tuoma aineisto muuton voimakkuudesta, suunnista ja rytmistä eri alueilla on erittäin hyvää kunhan sitä vain jaksaa kirjata ja tallentaa Tiiraan. Tiirasta voi jälleen katsoa havainnoista niitä yksityiskohtia, joita tässä yhteenvedossa ei tullut ilmi. Aineistoa höydynnettäneen jatkossa myös useamman yhteishavainnointipäivän aineistoja yhdistämällä. Kiitokset jälleen kaikille havainnoijille ja erityiskiitokset muuton kirjaajille sekä havaintojen tallentajille. Kiitokset Janne Aallolle myös kieliasun oikoluvusta.

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 7/8 Liite 1a. Muuttosummat klo 5-13, ei -varpuslinnut. (Sarviniemessä klo 5-13.30). Taulukossa runsaampien lajien (yhteensä vähintään yli 50 yks.) suurin summa sp:t huomioiden on lihavoitu. Yhteensä -sarakkeessa paikkojen välisiä päällekkäisyyksiä (esim. hanhet) ei ole karsittu. Myllymäellä lokkimuuttoa ei laskettu lainkaan. *Sarviniemen kuikkasumma sis. myös paikalliset Laji Hyttilä Vainikkala Korkkitehtaanranta Myllymäki Sarviniemi Simpele vt. Siikalahti Yhteensä laulujoutsen 24 2 24 49 32 112 80 323 pikkujoutsen 2 1 3 joutsenlaji 13 1 53 67 joutsenet yht 39 2 24 51 32 165 80 393 merihanhi 1 2 3 metsähanhi 67 30 2 25 135 218 477 tundrahanhi 2 3 2 4 26 37 harmaahanhilaji 1 22 52 120 202 397 valkoposkihanhi 15 26 17 17 75 kanadanhanhi 3 2 2 7 hanhi 40 52 87 179 hanhet yht 110 48 33 119 71 348 446 1 175 sinisorsa 6 15 126 147 harmaasorsa 2 2 tavi 2 2 telkkä 4 9 8 21 uivelo 2 2 tukkakoskelo 4 2 2 8 isokoskelo 16 11 40 21 44 13 145 merimetso 7 6 4 17 kuikka 48 30 104 35 80* 11 7 315 kaakkuri 1 1 kuikkalaji 11 10 4 25 hiirihaukka 6 2 2 10 8 28 piekana 1 5 1 29 36 72 hiirihaukkalaji 1 3 4 pikkukiljukotka 1 1 sääksi 1 7 1 2 1 2 14 ruskosuohaukka 2 2 1 5 sinisuohaukka 3 1 2 1 7 circ/m/p 2 2 varpushaukka 9 10 2 4 16 14 55 ampuhaukka 3 2 1 6 tuulihaukka 1 2 3 1 3 10 petolinnut yht 14 17 14 13 14 69 63 204 kurki 8 9 6 5 46 126 200 töyhtöhyyppä 20 7 24 9 76 201 337 kapustarinta 4 1 3 8 taivaanvuohi 2 2 6 11 23 37 81 kuovi 2 18 12 31 94 105 262 pikkukuovi 2 2 valkoviklo 1 5 2 1 9 metsäviklo 6 16 23 17 12 35 22 131 kahlaajat yht 31 48 65 68 18 230 370 830 pikkulokki 4 4 naurulokki 217 92 16 1 271 655 2 251 kalalokki 31 596 27 230 391 193 1 468 selkälokki 6 9 4 36 10 65 harmaalokki 85 60 12 50 37 244 lokkilaji 1 103 68 70 1 241 kalatiira 1 1 2 lokkilinnut yht 1 442 826 59 0 234 1 748 966 5 275 sepelkyyhky 102 126 54 355 428 1 746 2 811 uuttukyyhky 1 1 käpytikka 7 4 1 6 3 21

EKLY:n yhp 25.4.2009 Sivu 8/8 Liite 1b. Muuttosummat klo 5-13, varpuslinnut sekä kokonaissummat. (Sarviniemessä klo 5-13.30). Taulukossa runsaampien lajien (yhteensä vähintään yli 50 yks.) suurin summa sp:t huomioiden on lihavoitu. Sarviniemessä ei laskettu runsaampien pikkulintujen muuttoa (peipot jne.). Laji Hyttilä Vainikkala Korkkitehtaanranta Myllymäki Sarviniemi Simpele vt. Siikalahti Yhteensä kiuru 9 1 7 2 4 17 40 kangaskiuru 1 1 haarapääsky 3 3 räystäspääsky 1 1 2 4 niittykirvinen 18 7 20 7 34 86 metsäkirvinen 41 13 9 20 3 3 89 kirvislaji 12 12 västäräkki 6 11 15 28 11 93 164 tilhi 25 4 8 4 13 54 rautiainen 8 2 5 22 6 2 45 kivitasku 2 1 1 4 mustarastas 3 4 3 5 12 17 2 46 räkättirastas 831 358 216 182 535 195 249 2 566 kulorastas 2 2 26 3 7 54 10 104 iso rastas 15 3 718 645 4 378 laulurastas 10 7 10 8 5 14 12 66 punakylkirastas 744 38 202 89 45 31 67 1 216 pieni rastas 23 1 258 825 2 106 rastaslaji 15 310 826 3 402 4 553 rastaat yht 1 605 719 495 1 113 604 5 287 5 212 15 035 isolepinkäinen 1 1 2 tiltaltti 1 1 puukiipijä 1 1 närhi 6 11 7 4 28 harakka 1 28 29 naakka 7 2 6 2 17 mustavaris 1 1 2 varis 2 6 2 13 19 42 kottarainen 5 5 1 1 9 21 punatulkku 4 2 3 11 3 23 nokkavarpunen 1 1 peippo 1 254 113 103 373 917 287 3 047 järripeippo 89 4 452 186 123 21 875 peippolaji 235 2 923 3 158 viherpeippo 6 3 9 vihervarpunen 222 6 184 25 117 386 940 hemppo 6 3 9 tikli 1 2 2 2 7 urpiainen 30 10 40 125 134 339 käpylintulaji 35 35 pulmunen 2 2 lapinsirkku 1 2 2 1 6 keltasirkku 5 5 pajusirkku 11 5 5 1 2 24 pikkulintu 627 146 875 2 185 3 611 7 444 pikkulinnut yht* 1 693 761 1 184 1 591 46 3 503 7 428 16 206 Yhteensä (yksilöä) 5 145 2 617 2 181 3 448 1 129 11 938 16 741 43 199 Yhteensä (lajia) 46 39 56 46 31 54 53 82 *pikkulinnut yhteensä rivi sisältää kaikki rastaita pienemmät varpuslinnut.