ALKUSANAT Espoon alueelliset esteettömyyskartoitukset Viherlaaksossa ja Karakalliossa noudattavat Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelmaa vuosille 2008 2012. Työ on laadittu Espoon kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen toimeksiannosta Destia Oy:n Konsulttipalveluissa, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä DI Lotta-Maija Seppänen ja projektisihteerinä HM Markku Visti. Työn laadunvarmistajana on toiminut DI Ari Vandell. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jaana Länkelin Tarja Pennanen Sirkku Kiviniitty Kari Tyrylahti Pasi Marjamaa Esa Rauhala Eija Riikonen Laura Yli-Jama Matti Maasilta Leena Kaasinen Ossi Keränen Espoon kaupunki, TYT, Esteettömyysasiamies Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, SOTET Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, SOTET Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, TYT Espoon kaupunki, TYT Espoon Kaupunki, TYT Lisäksi hankkeen sidosryhmäläisiä ovat edustaneet: Aaro Peuraniemi Raimo Aromaa Martti Rantavuori Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto Espoossa marraskuussa 2008
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 2 TAVOITTEET...5 2.1 Valtakunnallinen esteettömyysstrategia...5 2.2 Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet...5 2.3 Kartoituksille asetetut tavoitteet...5 3 KARTOITUKSEN LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETTY TYÖMENETELMÄ...6 3.1 Lähtötiedot...6 3.2 Työmenetelmät...6 3.3 Kartoituskriteerit...6 4 VIHERLAAKSO...9 4.1 Nykytilanne...9 4.1.1 Väestö...9 4.1.2 Palvelut...9 4.1.3 Joukkoliikennepalvelut...10 4.1.4 Kevyen liikenteen väylät...10 4.1.5 Alueella käynnissä olevat suunnitelmat...11 4.1.6 Liikenneturvallisuus...11 4.2 Esteettömyyskartoitus...11 4.2.1 Tärkeimmät reitit...11 4.2.2 Sidosryhmäkävely...11 4.2.3 Maastotarkastelut...20 4.3 Toimenpideohjelma...21 5 KARAKALLIO...23 5.1 Nykytilanne...23 5.1.1 Väestö...23 5.1.2 Palvelut...23 5.1.3 Joukkoliikennepalvelut...24 5.1.4 Kevyen liikenteen väylät...24 5.1.5 Alueella käynnissä olevat suunnitelmat...25 5.1.6 Liikenneturvallisuus...25 5.2 Esteettömyyskartoitus...25 5.2.1 Tärkeimmät reitit...25 5.2.2 Sidosryhmäkävely...25
3 5.2.3 Maastokäynnit...36 5.3 Toimenpideohjelma...38 5.4 Toimenpideohjelman kustannukset...38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET...40 7 KIRJALLISUUS...41 8 LIITTEET...42
JOHDANTO 4 1 Johdanto Esteettömällä liikenneympäristöllä tarkoitetaan sellaista ympäristöä, jossa kaikille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Rakennetussa ympäristössä ja joukkoliikenteessä esteettömyys tulisi huomioida siten, että mahdollisimman monilla olisi tasavertainen mahdollisuus käyttää niitä. Erityinen huomio kohdentuu tällöin käyttäjäryhmiin, joiden syrjäytyminen on syystä tai toisesta mahdollista, kuten vanhukset ja liikkumis- ja toimintaesteiset. Liikkumisesteisiin kuuluvat esimerkiksi erilaisia apuvälineitä kuten kävelykeppiä, käsi- ja sähkökäyttöistä pyörätuolia tai rollaattoria käyttävät henkilöt. Myös ymmärtämis- ja oppimisvaikeudet ja erilaiset sairaudet voivat vaikeuttaa liikkumista ja toimimista kaupunkiympäristössä. Vanhusväestön suhteellinen osuus kasvaa tulevaisuudessa, jolloin esteettömään liikkumiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Panostukset esteettömään ympäristöön koskettavat suoraan noin 35 40 % väestöstä. Ongelma koskettaa kuitenkin kaikkia ihmisiä. Esimerkiksi myös raskaiden kantamusten tai lasten vaunujen kanssa liikkuvat henkilöt kohtaavat reitillään liikuntaesteitä. Espoon esteettömyyssuunnitelman mukaisesti esteettömyyskartoitukset aloitettiin vuonna 2008 Viherlaakson, Karakallion ja Tapiolan alueella. Alueet ovat vanhoja, eikä niillä ole muutoin suuria uudis- tai korjausrakennushankkeita. Myös vanhusväestön suhteellisen suuri osuus näillä alueilla korostaa esteettömän liikkumisympäristön tarvetta. Esteettömän ympäristön kriteerit täyttyvät vain hyvin harvoilla alueilla Espoossa ja siksi esteettömyyskartoitusten tekeminen on tärkeää. Tällöin voidaan kohdentaa toimenpiteet oikeisiin asioihin ja kohteisiin huomioiden rakentamistaloudelliset realiteetit. Esteettömän ympäristön toteuttaminen vanhoilla alueilla on erityisen haastavaa korkeuserojen vuoksi. Maastonmuodot tulevat usein vastaan eikä suurista korkeuseroista päästä kohtuullisilla rakentamiskustannuksilla eroon. Esteetöntä ympäristöä voi kuitenkin luoda myös pienin askelin ja monet vähäpätöisiltäkin tuntuvat toimenpiteet voivat olla merkittäviä liikkumis- ja toimintaesteisille.
TAVOITTEET 5 2 Tavoitteet 2.1 Valtakunnallinen esteettömyysstrategia Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut esteettömyysstrategiansa Kohti esteetöntä liikkumista. Keskeisenä tavoitteena on kaikille soveltuva liikennejärjestelmä, mikä merkitsee kaikkien väestöryhmien liikkumistarpeiden huomioimista liikennejärjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikennejärjestelmä tulee toteuttaa siten, että myös lapset, ikääntyneet ja toimimisesteiset henkilöt pystyvät suoriutumaan päivittäisistä liikkumistarpeista. Esteettömän liikkumisympäristön tarpeen todetaan kasvavan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin väestön ikääntyessä. Esteettömällä ympäristöllä ja liikennejärjestelmällä tuetaan ikääntyvän väestön omatoimista liikkumista ja vähennetään erilliskuljetusten ja hoivapalveluiden tarvetta. Esteettömän ympäristön todetaan parantavan useimmiten kaikkien ihmisten liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii vaikuttamaan myös muihin toimijoihin esteettömän liikkumisympäristön edistämiseksi. Yhtenä toimijana ovat kunnat, joilla on keskeinen rooli esteettömän liikkumisympäristön ja liikennepalvelujen luomisessa. Lähtökohtana on nykytilanteen kartoittaminen ja päättäminen tavoista, jolla esteettömyyttä parhaiten edistetään. 2.2 Espoon kaupungin esteettömyystavoitteet Espoon kaupunkiin on valmistunut vuonna 2007 Espoon kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2008 2012. Esteettömyyssuunnitelman lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 17.9.2001 tekemä valtuustoaloite, jossa esitettiin, että vuoteen 2012 mennessä kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömiksi, turvallisiksi ja terveellisiksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Valmistunut esteettömyyssuunnitelma on ohjenuora tulevien vuosien esteettömyystyölle. 2.3 Kartoituksille asetetut tavoitteet Esteettömyyssuunnitelmassa esitettiin vuodelle 2008 laadittavaksi alueelliset esteettömyyssuunnitelmat Tapiolan, Viherlaakson ja Karakallion alueille. Alueet valikoituivat ensimmäisiksi kohteiksi alueiden suuren vanhusten osuuden vuoksi sekä siksi, että alueilla on merkittäviä vanhusten palvelujen keskittymiä. Viherlaakson ja Karakallion esteettömyyskartoituksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää esteetöntä matkaketjua alueen palveluihin. Työssä laaditaan esteettömyyskartoitus asuinalueilta tärkeimmistä kevyen liikenteen yhteyksistä ja ulkoilureiteistä sekä julkisten rakennusten sisäänkäynneistä. Työn tavoitteena oli määritellä alueiden tärkeimpien reittien ja alueiden tavoitetasot. Su- RaKu-projektissa esteettömyydelle asetut tavoitteet jaettiin kahteen tavoitetasoon: esteettömyyden erikoistasoon ja perustasoon. Esteettömyyden erikoistason alueiden perusteluina ovat suuret jalankulkuvirrat sekä julkisten palvelujen saavutettavuus. Kaikkien muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset. Tavoitteena on, että kaikki uudisrakentaminen on vähintään esteettömyyden perustason mukaista. (SuRaKu,2005)
KARTOITUKSEN LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETTY TYÖMENETELMÄ 6 3 Kartoituksen lähtötiedot ja käytetty työmenetelmä 3.1 Lähtötiedot Työssä käytettiin lähtötietoina Espoon kaupungin toimittamia paikkatietoaineistoja ja pohjakarttoja, joita olivat onnettomuustiedot, väestön ikärakenne, joukkoliikennetiedot, katujen kunnossapitoluokat ja valaistustiedot, alueen palvelut ja tiedot suunnitelmista alueella. Olennaisena osana esteettömyystarkastelun aineistona olivat myös Espoon kaupungin tyyppipiirustukset ja SURAKU-ohjeet, joiden mukaan rakennetaan esteetöntä ympäristöä. Tyyppipiirustukset ja SURAKU-ohjeet tarjosivat raja-arvot itse kartoitustyölle. Saatuja aineistoja hyödynnettiin paikkatieto-ohjelman avulla, jolloin muodostui käsitys tärkeimmistä tarvittavista palveluista, väestön ikärakenteesta ja sijoittumisesta alueelle ja alustava hahmotelma mahdollisista esteettömistä reiteistä Viherlaaksossa ja Karakalliossa. 3.2 Työmenetelmät Kun kartoitettavat reitit olivat varmistuneet yhteistyössä sidosryhmien ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta, suoritettiin varsinainen esteettömyystarkastelu maastossa. Kohteiden inventoinnissa hyödynnettiin maastotietokonetta, johon oli ladattu alueen kaavakartta pohjakartaksi ja inventointilomake kohteiden kartoitusta varten. Tällä menetelmällä varsinainen inventointityö sujui jouhevasti maastossa ja vähensi toimistotyön määrää, koska maastotietokoneeseen kertyneet inventointitiedot olivat hyödynnettävissä paikkatieto-ohjelmassa sellaisenaan. Maastossa otettiin myös runsaasti valokuvia tarkastetuista kohteista. Saatujen tietojen perusteella laadittiin toimenpideohjelma esteettömillä reiteillä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Toimenpideohjelman kohteet luokiteltiin kolmeen luokkaan toimenpiteen tärkeyden ja esteettömyyden perustaso/erikoistaso jaon perusteella. 3.3 Kartoituskriteerit Yleistä Maastotarkasteluissa kartoitettiin alueiden tärkeimpien reittien suojatiet, kevyen liikenteen väylät, linja-autopysäkit, asukaspuistot ja julkisten rakennusten ja palvelujen sisäänkäynnit. Esteettömyyden erikoistason pysäkit kartoitti Espoon joukkoliikennevastaava Kari Tyrylahti ja Konsultti kartoitti muut pysäkit. Pohjana kartoituskriteereille oli SuRaKu-projekti ja siinä laaditut ohjeet. SuRaKuprojektissa luotiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset ulkoilualueille. Projektissa mukana olivat Espoon, Helsingin, Joensuun, Turun ja Tampereen kaupungit. Suojatiet Suojateiden osalta tarkasteltiin suojatien johdettavuutta, pinnan tasaisuutta, suojatien ajoratamerkinnän kuntoa, reunatuen korkeutta, saarekkeen leveyttä, suojatiemerkkipylväiden sijaintia sekä liikennevalo-ohjatuilla suojateillä jalankulkijavalojen painonapin sijaintia ja äänimerkin tarvetta. Suojatien johdettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka kohtisuoraan suojatie lähtee reunatuen reunasta. Suojatien tulisi lähteä kohtisuoraan reunatukea vastaan. Tällöin näkövammainen saa reunatuen reunasta suunnan ajoradan yli kadun vastapuolelle. Myös pyörätuolilla liikkuvan kulkeminen helpottuu. Suojatien pinnan tasaisuutta tarkasteltiin silmämääräisesti niin, että kulkupinnan mahdolliset epätasaisuudet eivät vaikeuta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista.
KARTOITUKSEN LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETTY TYÖMENETELMÄ 7 Suojatien ajoratamerkinnässä tulisi olla mahdollisimman voimakas kontrasti. Suojatiemerkinnän tulisi olla hyväkuntoinen eikä merkinnän läheisyydessä saa olla vastaavasti kuvioituja alueita. Hyvä suojatiemerkintä helpottaa mm. heikkonäköisten liikkumista. Suojatiemerkinnät olisikin hyvä tarkistaa joka kevät lumen sulamisen jälkeen. Reunatuen korkeuden tulisi olla riittävän korkea, jotta näkövammainen pystyy hahmottamaan ajoradan reunan ja toisaalta riittävän matala, jotta pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat kykenevät käyttämään suojatietä. Raja-arvona SuRaKu-ohjeiden mukaisesti käytettiin 40 mm. Reunatuen kaltevuus saa korkeintaan olla 5 %. Keskisaarekkeen leveyden tulisi olla vähintään 2,5 metriä, jotta saarekkeen odotustilassa on tarpeeksi tilaa polkupyörälle, lastenvaunuille tai pyörätuolille. Suojatiemerkkipylväät tulisi sijoittaa kaksiajorataisella ajoradalla suojatien molemmin puolin. Etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään 2 metriä. Jos näkyvyys on hyvä, etäisyys voi olla enintään 3,5 metriä. Hyvin sijoitettu merkki sijaitsee suojatiemerkinnän kohdalla ajoradan/jalkakäytävän reunassa, 0,5 metrin etäisyydellä kadun reunasta. Johdonmukaisesti sijoitetut suojatiemerkit auttavat näköesteisiä suojatien hahmottamisessa. Myös autoilija havainnoi lähellä suojatien reunaa olevan merkin helposti. Keskisaarekkeessa olevat suojatiemerkkien korkeus tulee olla sellainen, että se ei muodostu näkemäesteeksi saarekkeella odottavalle jalankulkijalle. Jalankulkijavalojen painonappi tulisi sijaita niin, että se on myös pyörätuolilla liikkuvien helposti saavutettavissa. Painonapin etäisyys kulkuväylän reunasta tulisi olla enintään 300 mm ja korkeuden 900 1 100 mm. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien osalta kartoitettiin väylän tasaisuutta ja leveyttä sekä pituus- ja sivukaltevuuksia. Samalla kartoitettiin myös väylillä olevat varusteet, kuten penkit ja roskaastiat ja esteet. Kevyen liikenteen väylien tasaisuus määriteltiin silmämääräisesti niin, etteivät kulkupinnan mahdolliset epätasaisuudet vaikeuta rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista. Kevyen liikenteen väylien leveyden tulisi vähintään olla 2300 mm leveä, jotta niiden koneellinen puhdistus olisi mahdollista. Vapaan väylän tulisi olla vähintään 1500 mm leveä, joka on riittävä myös avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle. Pituuskaltevuus saa esteettömyyden erikoistasolla olla enintään 5 % ja perustasolla 8 %. Sivukaltevuutta saa esteettömyyden erikoistasolla olla enintään 2 % ja perustasolla 3 %. Kevyen liikenteen väylillä tai aukioilla ei saa olla esteitä, jotka aiheuttavat törmäys- tai kaatumisvaaraa. Väylästä poikkeavat epätasaisuudet eivät saa aiheuttaa kaatumisvaaraa ja mm. roska-astiat, A-mainokset, pollarit ja pylväät tulee olla sijoitettuna niin, että ne eivät aiheuta törmäämisvaaraa. Jos tämä mahdollisuus on, täytyy esteiden edessä olla varoitusalueet. Kevyen liikenteen väylien varrelle ja aukioille sijoitetut penkit tulisi olla tarpeeksi korkeita ja käsinojallisia. Penkkejä tulee olla niin usein, että seuraava penkki näkyy edelliseltä penkiltä eli noin 50 metrin välein erikoistasolla, perustasolla noin 250 metrin välein. Penkkien yhteydessä on hyvä olla roska-astia. Linja-autopysäkit Linja-autopysäkkien osalta kartoitettiin varustelu, odotustilan vapaa tila, reunatuen korkeus ja kulkuväylät pysäkille. Keskeisillä linja-autopysäkeillä on oltava katos, penkki, roska-astia ja aikataulu.
KARTOITUKSEN LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETTY TYÖMENETELMÄ 8 Vapaan tilan on oltava vähintään 2250 mm, jotta pysäkki voidaan puhdistaa koneellisesti. Vapaan väylän tulisi olla vähintään 1500 mm leveä, joka on riittävä myös avustajan tai opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle. Reunatuen korkeus tulee perustason pysäkkisyvennyksissä olla vähintään 12 16 cm ja erikoistasolla aina 20 cm. Kulkuväylät pysäkeille tulee olla esteettömiä. Julkisten rakennusten sisäänkäynnit Julkisten rakennusten sisäänkäynneistä kartoitettiin kulku sisäänkäynnille, luiskat ja portaat, kaiteet, vapaa tila, oven aukeavuus sekä liikuntaesteisten pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Kulku sisäänkäynnille tulee olla esteetön ja johdettu. Opaslaattojen ja ohjausraitojen käyttö on suositeltavaa. Luiskien pituuskaltevuus saa olla 5 % erikoistasolla ja perustasolla korkeintaan 8 %, mutta luiskan pituus ei saa ylittää 6 metriä. Jos pituuskaltevuus on yli 5 %, luiskassa tulee olla välitasanne. Oven edessä vapaata tilaa tulee olla niin paljon, että siinä on mahdollista kääntyä pyörätuolin kanssa. Ovien on suositeltavaa aueta julkisten rakennusten sisäänkäynneillä sähköisesti. Julkisten rakennusten pysäköintialueella tulee olla liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja. Kulkuyhteys liikuntaesteisten pysäköintipaikoilta sisäänkäynnille tulee olla esteetön. Asukaspuisto ja aukiot Asukaspuistojen osalta kartoitettiin kulku asukaspuiston sisäänkäynnille, sisäänkäynnin sijainti, sisäänkäynnin materiaali, porttien aukeavuus, liikuntaesteisten pysäköintipaikat ja niiden sijainti. Samalla tarkastettiin asukaspuiston rakennusten sisäänkäynnit. Asukaspuiston esteettömyysvaatimukset ovat samanlaisia kuin muissakin kohteissa. Aukioiden osalta kartoitettiin aukioiden tasaisuutta, johdettavuutta, valaistusta, varusteita ja esteitä.
VIHERLAAKSO 9 4 Viherlaakso 4.1 Nykytilanne 4.1.1 Väestö Espoon tilastojen mukaan Viherlaaksossa asui vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa 5 061 asukasta (Espoon kaupungin tietoisku 6/2008). Alueen asukkaista jopa 18 % on yli 65- vuotiaita, mikä on selkeästi korkeampi kuin koko Espoon alueella, jossa asukkaista 10 % on yli 65-vuotiaita. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä 16,5 % on yli 65-vuotiaita. Espoon väestöennusteen mukaan (Raportteja Espoosta, 3/2007) Viherlaakson alueella ei ole suunniteltu merkittävästi uudisrakentamista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Viherlaakson väkiluvun odotetaan vähenevän 530 asukkaalla. Sitä vastoin yli 65- vuotiaiden osuuden ennustetaan kasvavan 18 %:sta 22,5 %:iin. Viherlaakson alueella tulee kasvamaan erityisesti 65 75 vuotiaiden osuus. Suurin osa Viherlaakson yli 65-vuotiaista asuu Viherlaaksontien itäpuolella, joka on enimmäkseen kerrostaloaluetta. Kuva 1 Vanhusväestö Viherlaaksossa 4.1.2 Palvelut Viherlaaksossa palvelurakenne on monipuolisempi kuin Karakalliossa. Terveyspalvelut ja vanhainkodit/palvelutalot ovat keskittyneet Viherlaaksoon, joskin myös Karakallioon valmistui vuonna 2008 yksityinen hoivakoti. Tärkeimmät palvelut Viherlaaksossa sijaitsevat Laaksontien itä- ja länsipuolella. Länsipuolella Viherlaaksontorin yhteydessä on useita palveluja keskitetysti, mm. kirjasto, terveysasema ja palvelutalo. Laaksontien länsipuolella on
VIHERLAAKSO 10 Viherlaakson yläkoulu ja lukio. Hieman pohjoisempana, mutta samaan palvelualueeseen kuuluen sijaitsee Viherkallion alakoulu. Molempien koulualueiden yhteydessä on pallokentät. Liikuntaa voi harrastaa myös Asukaspuiston yhteydessä. Viherlaaksosta johtaa ulkoilureitti Karakallioon. Kuva 2 Palvelut ja reittien esteettömyyden tasot Viherlaaksossa 4.1.3 Joukkoliikennepalvelut Viherlaaksoon kulkee viisi Espoon sisäistä linjaa ja yksi seutulinja. Kaikki pysähtyvät Viherlaaksontorin kohdalla. YTV:n järjestämät palvelulinjat eivät kulje Viherlaakson kautta. Lähivuosina mahdollisesti toteutuva kutsuohjattu palvelulinja ulottuu myös Viherlaaksoon, jolloin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan nykyistä pysäkkiverkostoa. 4.1.4 Kevyen liikenteen väylät Viherlaaksontien ja Lähderannantien rinnalla kulkevat kevyen liikenteen väylät kuuluvat ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan. Talvella I kunnossapitoluokan väylillä aurataan mahdollisimman pian laatustandardin alituttua ja ennen vuorokauden liikenteen huipputunteja (klo 7 ja klo 16). Jatkuvan lumisateen aikana pidetään liikennöitävässä kunnossa. Auraustyöt aloitetaan, kun lunta on keskimäärin 3 cm. Muut Viherlaakson kevyen liikenteen väylistä kuuluvat kunnossapitoluokkaan II. Talvella kunnossapitoluokkaan II kuuluvat väylät aurataan laatustandardin alituttua pääsääntöisesti kunnossapitoluokan I jälkeen. Pitkään jatkuvan lumisateen aikana pidetään avoinna riittävän leveä kulkutie. Auraustyöt aloitetaan, kun kuivaa irtolunta on keskimäärin 5 cm.
VIHERLAAKSO 11 Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja. Kevyen liikenteen väylät Viherlaaksossa on valaistu kauttaaltaan. 4.1.5 Alueella käynnissä olevat suunnitelmat Viherlaakson ostoskeskuksen läheisyyteen on suunnitteilla paikoitusalue, jonka rakennuttajana toimii ostoskeskus. Alustavat suunnitelmat paikoitusalueesta on tehty, mutta hanke ei ole edennyt niiden jälkeen. Viherlaaksossa sijaitsevaan vanhusten palvelutaloon Viherkotiin on suunnitteilla lähivuosina toteutettava perusparannus ja laajennus. Parannuksen ja laajennuksen jälkeen Viherkoti tarjoaa paikan 120 vanhukselle. Samalla Viherkodin luonne muuttuu ja mm. työväenopiston toimintoja tullaan siirtämään Viherkodin tiloihin. Kavallinmäkeen on tekeillä katusuunnitelmat Lindstedintielle, Kavallinmäelle ja Kavallintielle. Tekeillä olevassa yleissuunnitelmassa tullaan varaamaan tilaa Kehä II (mt 110) jatkeelle, joka kulkisi Viherlaakson ja Karakallion kohdalla tunnelissa. 4.1.6 Liikenneturvallisuus Viherlaakson alueella on tapahtunut vuosina 2002 2006 15 liikenneonnettomuutta, joista 1 oli kuolemaan johtanut yksittäisonnettomuus ja 6 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Kevyelle liikenteelle tapahtui yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Tämä onnettomuus tapahtui polkupyöräilijälle. Suurin osa onnettomuuksista oli moottoriajoneuvoille tapahtuneita onnettomuuksia. 4.2 Esteettömyyskartoitus 4.2.1 Tärkeimmät reitit Esteettömyyskartoitus tehtiin etukäteen valituille esteettömyyden erikoistason ja perustason reiteille. Viherlaakson kartoitettavat reitit määriteltiin palveluiden sijaintien ja niiden saavutettavuuden kannalta. Palvelut ovat keskittyneet Viherlaaksossa ostoskeskuksen läheisyyteen, joten tärkeimpänä pidettiin ostoskeskuksen saavutettavuutta kaikkialta Viherlaaksosta ja Kavallinmäeltä. Reittien valinnassa on huomioitu myös palvelukotien sijainnit. Tärkeimmiksi reiteiksi valittiin Viherlaaksontie, Viherkalliontie, Kuusiniemi ja Törmäniityntie, Viherlaaksonranta, Kavallinmäentie, Kievarinraitti, Kievarinpolku, Rajamännynkuja sekä kevyen liikenteen yhteys Viherlaaksosta Karakallioon (ks. kuva 2). 4.2.2 Sidosryhmäkävely Yleistä Projektin yhteydessä järjestettiin ohjaus- ja sidosryhmälle suunnattu sidosryhmäkävely keskiviikkona 4.6.2008. Sidosryhmäkävelyllä kartoitettiin esteettömyystilanne Viherlaakson ostoskeskuksen alueella, asukaspuistossa sekä terveysaseman, kirjaston ja vanhainkoti Iltalan edustalla. Kävelykierroksella tarkastettiin myös kevyen liikenteen reitit näihin palveluihin. Sidosryhmäkävelyllä oli edustajia ohjausryhmästä, Rakennetaan kaikille - työryhmästä, Vammaisneuvostosta, Rullaten ry:stä sekä konsultin edustajat. Yhteensä osallistujia oli 10 henkilöä. Viherlaaksossa kävelyreitin varrella yleisenä ongelmana ovat suuret tasoerot, jotka aiheuttavat liian suuria pituuskaltevuuksia. Jokaiseen kartoitettuun palveluun löytyi esteetön kier-
VIHERLAAKSO 12 toreitti, mutta osin ne olivat kohtuuttoman pitkiä. Kiertoreittejä ei kuitenkaan ollut erikseen merkitty, mikä olisi suotavaa. Mäkinen maasto vaikeuttaa myös talvikunnossapitoa. Jyrkissä kohdissa oli usein kaiteet, mutta ne eivät täyttäneet vaatimuksia. Käsijohteita oli vain yleensä yksi ja se oli usein liian korkealla. Suojatiet ovat suurimmaksi osaksi vanhoja ratkaisuja, joissa reunatuet ovat liian korkeita tai liian jyrkkiä. Viherlaakson tärkeimpien palvelujen läheisyydessä ei ole yhtään merkittyä liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa. Ostoskeskuksen ja terveysaseman läheisiltä pysäköintialueilta on mahdollisuus järjestää esteetön kulku palveluihin. Sidosryhmäkävelyn reitillä kevyen liikenteen väylät olivat useimmiten valaistu. Valaisimet olivat kuitenkin joissain tapauksissa kasvillisuuden peitossa eivätkä ne luultavasti valaise väyliä tehokkaasti. Viherlaakson alueella ei ole eroteltu pyöräilijöitä ja muuta kevyttä liikennettä, mikä on yleistä Espoossa. Viherlaaksossa ei ole läpikulkuliikennettä, joten tämä ei aiheuta suurta ongelmaa monessakaan kohdassa. Jyrkissä kohdissa olisi kuitenkin toivottavaa, että erottelua olisi, sillä pyöräilijöiden vauhti voi nousta suureksikin näissä kohdissa. Sidosryhmäkävelyn yhteydessä todettiin, että Viherlaaksossa olisi lisätarve kevyen liikenteen väylille sijoitetuille penkeille. Penkkejä ja roskakoreja tulisi olla niin tiheästi, että seuraava penkki näkyy edelliseltä eli noin 50 metrin välein. Tärkeää on, että penkit olisivat käsinojallisia. Penkit, joita kartoitetulla alueella oli, olivat pääsääntöisesti käsinojattomia. Kuva 3 Sidosryhmäkävelyn reitti Viherlaaksossa
VIHERLAAKSO 13 Viherlaakson ostoskeskus Viherlaakson ostoskeskuksen ylätasanteella sijaitsevat Viherlaakson apteekki, kampaamo, fysioterapia sekä kaksi anniskeluravintolaa ja pizzeria. Alatasanteella on kauppa ja kahvila. Sidosryhmäkävelyllä kartoitettiin ylätasanteen esteettömyystilanne. Viherlaakson ostoskeskuksen aukion materiaalina on betonilaattaa, joka on erittäin huonossa kunnossa. Useat laatat ovat rikki ja useassa kohdassa laattojen välit olivat liian leveät. Aukiolla ei ollut kontrastieroja eikä ohjausraitoja, mikä vaikeuttaa näkövammaisten liikkumista aukiolla. Aukio on valaistu. Aukion reunaa pitkin kulkee asfaltoitu kevyen liikenteen väylä Aukiolla oli muutamia penkkejä ja istumatasanteita, mutta yhdessäkään ei ollut käsinojia. Aukiolla oli roska-astioita, jotka ovat sijoitettu pylväisiin noin metrin korkeudelle. Nämä aiheuttavat näkövammaisille törmäämisvaaran. Ostoskeskuksessa sijaitsevien liikkeitten sisäänkäynnit olivat poikkeuksetta hankalakulkuisia. Jokaisen sisäänkäynnin edessä sijaitsee luiskia ja kynnyksiä, jotka ylittivät esteettömyysvaatimukset. Pyörätuolilla liikkuvat eivät välttämättä pääse ilman apua liikkeisiin sisälle. Ostoskeskusta vastapäätä sijaitsevan palvelutalon sisäänkäynti on toimiva: luiska vaatimusten mukainen ja ovi avautuu sähköisesti. Viherlaakson ostoskeskuksen pysäköintialue sijaitsee lähellä ostoskeskusta. Pysäköintialueen asfaltti on huonossa kunnossa ja alue on sekava ja järjestelemätön. Pysäköintialueella ei ole merkittyjä pysäköintipaikkoja. Alueelta puuttuvat myös merkityt liikuntaesteisten pysäköintipaikat. Apteekin sisäänkäynti Viherlaakson apteekin sisäänkäynti on hyvin toteutettu. Oven edessä ovat matalat luiskat, joista pyörätuolilla pääsee kulkemaan ilman apua. Luiskat suuntautuvat kaikkiin suuntiin. Ovet avautuvat sähköisesti. Oven molemmilla puolilla on käsijohteet, mutta vain yksitasoiset. Käsijohteita tulisi olla sekä 70 että 90 senttimetrin korkeudella. Apteekin sisäänkäynnille ei johda kevyen liikenteen väylältä ohjausraitoja tai kontrasti eroja. Apteekin sisäänkäynnin edustalla on penkki, pylväitä, lipputanko, istutusastioita, A- mainoksia ja roska-astioita. Näkövammaisille aiheutuvia esteitä tulisi vähentää merkittävästi.
VIHERLAAKSO 14 Kuva 4 Viherlaakson apteekin sisäänkäynti. Kulku ostoskeskukselta asukaspuistoon Asukaspuisto sijaitsee noin 300 metriä ostoskeskukselta. Ostoskeskukselta ei ole opasteita asukaspuistoon. Kävelykierroksen aikana kartoitettiin lyhin reitti, joka ei kuitenkaan ollut esteetön. Reitin varrella oli asfaltoitu jyrkkä nousu, jonka pituuskaltevuus oli suurimmillaan 13,7 %. Nousu oli noin 30 metriä pitkä eikä sen varrella sijainnut yhtään tasannetta, jossa olisi voinut levähtää. Mäkeä ei pääse ylös pyörätuolilla ilman apua. Mäen vieressä kulkee osan matkaa kaide, joka on kaksi johteinen. Käsijohteiden korkeudet ovat 120 cm ja 70 cm. Vaatimusten mukaiset korkeudet ovat 70 cm ja 90 cm. Kaide on nousuun nähden vasemmalla puolella eli kulkusuunnan vastaisella puolella. Kevyen liikenteen väylä ei ole eroteltu. Väylä tarvitsisi erottelun varsinkin mäen kohdalla, sillä mäki on jyrkkä ja pyörien nopeudet voivat kasvaa suuriksi. Tämä aiheuttaa vaaraa kevyelle liikenteelle. Kevyen liikenteen väylä muuttuu puistomaiseksi hiekkatieksi asukaspuistoa lähestyttäessä. Hiekkatieosuudella valaistus on suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa. Asukaspuiston kohdalla tien pituuskaltevuus on suurimmillaan 12,2 %, kuitenkin suurimmaksi osaksi tasainen tie.
VIHERLAAKSO 15 Kuva 5 Kulku Viherlaakson ostoskeskukselta asukaspuistoon on jyrkkä ja opasteet puuttuvat Sisäänkäynti asukaspuistoon Viherlaakson asukaspuistossa on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen sisäänkäynti ei ole esteetön, vaan sijaitsee loivassa mäessä ja portin jälkeen jyrkkä ylämäki. Toinen sisäänkäynti sijaitsee tasaisella kivetyllä ja laatoitetulla alueella. Kivetys ei aiheuta suurta haittaa pyörätuolilla liikkuvalle. Kummatkin portit on helppo aukaista, mistä tuli myös kritiikkiä. Myös pienet lapset saavat portin auki. Asukaspuisto ja sen edusta ovat valaistuja. Asukaspuiston asiakkaille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ei ole merkitty tai niitä ei ainakaan kävelykierroksen aikana löytynyt. Samalla puuttuvat myös liikuntaesteisten pysäköintipaikat.
VIHERLAAKSO 16 Kuva 6 Viherlaakson asukaspuiston toinen sisäänkäynti Kulku asukaspuistoon reitillä Viherkalliontie-Rajamännynkuja-Kievarinpolku Asukaspuistoon on opastus Rajamännynkujalta ja Kievarinpolulta. Tämä reitti on kohtuullinen sekä näkövammaisille ja pyörätuolille liikkuville, vaikkei olekaan täysin esteetön. Pituuskaltevuudet ovat suurimmillaan 5 %. Rajamännynkujan ylittävälle suojatielle oli juuri maalattu uudet merkinnät. Suojatie lähtee kaarelta, mikä aiheuttaa ongelmia näkövammaisille. Reunakivet ovat luiskattuja, mutta nousu suojatieltä kevyen liikenteen väylälle on liian jyrkkä. Viherkalliontien vieressä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä sivukaltevuus oli pahimmillaan 11,1 %, joka ylittää merkittävästi vaaditun 2 3 % rajan. Kaltevimmassa kohdassa tonttiliittymä laskeutuu Viherkalliontielle. Tontin ja tien korkeusero on suuri. Rajan ylittävät sivukaltevuudet ovat hankalia pyörätuolilla liikkuville, sillä pyörätuoli alkaa helposti viettää ajoradalle toiselle puolelle ja suoraan liikkuminen on näin vaikeaa. Kulku Viherkalliontieltä palvelukoti Iltalaan Viherkalliontien ylittävä suojatie on korotettu suojatie. Suojatien on kuitenkin toteutettu puutteellisesti. Kievarinraitin puolella suojatiealue päättyy ns. kesken. Suojatietä ei ole toteutettu niin, että se liittyisi saumattomasti Kievarinraitin vierellä kulkevaan kevyen liikenteen väylään. Suojatieltä puuttuu varoalue, mikä vaikeuttaa näkövammaisia hahmottamaan suojatien alkua. He voivat ajautua tietämättään ajoradalle. Kulku Kievarinraitilta Viherlaaksontien suojatielle on hankala. Pituuskaltevuus juuri ennen risteysaluetta on jyrkkä ja pyörätuolilla liikkuvalla on hankalaa päästä nousua ylös ilman apua. Viherlaaksontien ylittävä suojatien on kohtalaisen uusi. Risteysalue on selkeä, mutta ei ole suunniteltu esteettömäksi. Keskisaarekkeen reunakiven korkeus oli 3,5 cm ja kävelykierroksen aikana pyörätuolilla liikkuva koki parhaimpana kiertää saareke. Suojatien suuntaukset eivät ohjaa näkövammaista oikein, vaan ohjaavat näkövammaisen keskelle risteysaluetta.
VIHERLAAKSO 17 Viherlaaksonrannan ylittävä suojatie on rakennettu korotetuksi suojatieksi. Suojatien materiaalina on käytetty betonilaattaa, joka oli todella huonossa kunnossa. Iso osa kivistä on irronnut. Suojatien korotus on hävinnyt uuden asfaltoinnin myötä. Asfaltti oli nostettu suojatien tasolle. Kulku terveysasemalle ja kirjastolle Viherkalliontieltä Terveysasemalle on opastukset Viherlaaksontieltä. Opasteet johtavat terveysaseman pysäköintialueelle Rajamännynkujan ja Kievarinpolun kautta. Opastusten puutteena on, että ne opastavat ajoneuvoliikennettä. Kevyelle liikenteelle löytyy parempi ja lyhyempi reitti Kievarinraittia pitkin. Kevyen liikenteen reitti Kievarinraittia pitkin on hyvä ja tasainen reitti. Raitti on leveä, joten kevyen liikenteen erottelu selkeyttäisi väylää. Kulku terveyskeskuksen ja kirjaston edustalta olevalta pysäköintialueelta sisäänkäynneille on hankala, sillä pituuskaltevuus on jopa 11,1 %. Pysäköintialueella ei ole merkittyjä liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja. Aivan terveysaseman sisäänkäynnin edessä on kaksi paikkaa, jotka olisi luontevaa muuttaa liikuntaesteisten pysäköintipaikoiksi. Kulku terveysasemalle ja kirjastolle ostoskeskukselta Ostoskeskuksen suunnasta terveysasemalle ja kirjastolle johtaa jyrkkä luiska, jonka pituuskaltevuus suurimmillaan oli 14,1 %. Luiskan vieressä sijaitsee kaide, joka on yksikäsijohteinen. Pyörätuolilla liikkuva ei pysty käyttämään luiskaan, vaan joutuu kiertämään terveysasemalle Kievarinraittin kautta. Kulku kirjastolta päin terveysasemalle on hankalaa jyrkän pituuskaltevuuden vuoksi. Pituuskaltevuus 9,5 %. Nousun kohdalla kaide, jossa on vain yksi käsijohde. Kaiteeseen oli kävelykierroksen aikana pysäköity pyörä, joka oli kiinni kaiteessa. Pyörä haittasi kaiteen käyttöä. Terveysaseman edustalla oli pyörätelineet, mutta vanhanaikaiset, joihin ei voi kiinnittää pyörää rungostaan kiinni. Paremmat ja nykyaikaisemmat telineet voisivat estää kaiteen käyttämistä pyörätelineenä.
VIHERLAAKSO 18 Kuva 7 Jyrkkä luiska hankaloittaa kulkua terveysasemalle ja kirjastolle ostoskeskuksen suunnasta Sisäänkäynti terveysasemalle Terveysaseman edessä kulkee korotettu kevyen liikenteen väylä. Väylän korkean reunakiven takia pyörätuolilla joutuu kiertämään, että pääsee terveysaseman sisäänkäynnille. Terveysaseman eteen pitäisi tehdä luiskattu reunatuki. Terveysaseman sisäänkäynnin edusta on liian jyrkkä. Oven edessä on tasanne, jossa myös pyörätuolilla on helppo kääntyä. Ovi avautuu sähköisesti.
VIHERLAAKSO 19 Kuva 8 Terveysaseman ja kirjaston edustan korkea reunakivi hankaloittaa pyörätuolilla liikkuvia Sisäänkäynti kirjastoon Kirjaston sisäänkäynnin eteen oli kävelykierroksen aikana pysäköity pyöriä. Pyörät haittasivat merkittävästi kulkua kirjastoon. Kirjaston ovi on raskas avata. Sisäänkäynnissä oli kaksi kynnystä, joista toinen 5 cm korkea ja toinen 6 cm. Kirjaston sisäänkäynti tarvitsisi pikaista korjausta esteettömäksi. Kulku ostoskeskukseen Törmäniityntieltä Törmäniityntieltä johtaa Viherlaaksontien yli kevyen liikenteen silta. Silta on kaarisilta, jonka pintamateriaalia on puuta. Silta on jyrkkä ja pituuskaltevuus on suurimmillaan 7,1 %. Sillassa ei ole levähdystasanteita. Sillan kaiteista puuttuvat käsijohteet. Kaiteen ylin kohta toimii käsijohteena, mutta alempi käsijohde puuttuu. Käsijohde tulisi olla 70 cm korkealla.
VIHERLAAKSO 20 Kuva 9 Viherlaaksontien ylittävältä sillalta puuttuu alempi käsijohde ja pituuskaltevuudet ovat merkittäviä 4.2.3 Maastotarkastelut Suojatiet Viherlaakson vanhemmilla suojateillä, mm. Viherlaaksonranta -tiellä ja Törmäniityntiellä, yleisempänä ongelmana olivat liian korkeat reunatuet. Kun taas uusimmilla suojateillä, kuten Viherlaaksontiellä ja Helsingintiellä, ongelmana oli reunatukien mataluus tai niiden puuttuminen. Helsingintien suojateiltä, erityisesti keskisaarekkeilta, puuttuivat reunatuet kokonaan, mikä vaikeuttaa näkörajoitteisten liikkumista. Viherlaaksonranta -tiellä oli korotettu muutama suojatie. Näissä korotus oli liian korkealla suhteessa reunatukeen. Viherlaaksonrannan uudelleen asfaltoinnin yhteydessä korotukset olivat madaltuneet. Monelta suojatieltä puuttui suojatien toiselta puolelta suojatiemerkki tai se oli liian kaukana ajoradanreunasta.
VIHERLAAKSO 21 Kuva 10 Viherlaaksonrannan suojatien korotus on madaltunut uudelleen asfaltoinnin yhteydessä Kevyen liikenteen väylät Yleisempänä ongelmana kevyen liikenteen väylillä oli pituuskaltevuudet. Esimerkiksi ostoskeskuksen ja sen lähialueen pituuskaltevuudet vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvia. Tonttiliittymien kohdilla väylien sivukaltevuudet olivat monesti suuria. Viherlaaksonrannan kevyen liikenteen väylä on niin kapea, että se haittaa kunnossa pitoa. Viherlaakson alueella oli useita kevyen liikenteen väylillä olevia korjauskohteita (putkien korjausta), joista ei varoitettu mitenkään. Korjauskohteista oli kuorittu asfaltti pois. Maastokäynnillä kartoitetun ulkoilureitin varrella oli useita penkkejä, jotka kuitenkin olivat huonossa kunnossa. Penkkien uusiminen käsinojallisiin penkkeihin olisi toivottavaa. Samalla ulkoilureitin varrelle voisi lisätä roska-astioita. Linja-autopysäkit Viherlaakson keskustan tuntumassa olevat pysäkit ovat esteettömiä, mutta ongelmia on saavutettavuudessa. Niille johtavien kevyen liikenteen väylien pituuskaltevuudet ovat niin suuria, että pyörätuolilla on vaikea päästä pysäkille. Julkisten rakennusten sisäänkäynnit Julkisten rakennusten yleisempänä ongelmana on liikuntaesteisten pysäköintipaikkojen puuttuminen. Sisäänkäynnit olivat usein toteutettu kohtuullisesti, mutta esimerkiksi kulku pysäköintialueelta oli usein esteellinen. 4.3 Toimenpideohjelma Toimenpide-ehdotukset (ks. liitetaulukot) on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokan I toimenpiteet ovat vaaraa aiheuttavia kohteita tai sijaitsevat merkittävillä reiteillä tärkeisiin julkisiin palveluihin. Kiireellisyysluokan II toimenpiteet ehdotetaan toteuttavaksi kokonaisuuksina esim. tien kaikkien suojateiden parantaminen. Kiireellisyysluokan III kohteissa on esteettömyysongelmia, mutta ne voidaan toteuttaa myöhäisemmässä vaiheessa.
VIHERLAAKSO 22 Kiireellisemmät kohteet Viherlaaksossa sijaitsevat ostoskeskuksessa tai sen tuntumassa. Ostoskeskuksen aukion perusparannus esteettömyys huomioon ottaen toisi näkyvyyttä alueen esteettömyyden parantamiselle. Aukiolla toimenpiteeksi ehdotetaan laatoituksen kunnostamista, opasraitojen johtamista liikkeitten oville sekä liikkeitten sisäänkäyntien korjaaminen esteettömäksi. Ostoskeskusten sisäänkäyntien johdettavuutta parannetaan myös aukion kalusteiden, kuten penkkien, roska-astioiden ja A-mainosten sijoittelulla. Näiden sijoittamista liikkeitten ovien eteen tulee välttää. Terveysaseman sisäänkäynti on toteutettu kohtuullisesti, mutta kulkua sisäänkäynnille ehdotetaan parannettavaksi. Jalkakäytävän pituuskaltevuuksia tulee loiventaa ja niiden viereen on asennettava käsijohteet. Ostoskeskukselta terveysasemalle johtavan kevyen liikenteen väylän jyrkkä reunatuki muutetaan luiskatuksi reunatueksi sisäänkäynnin kohdalta. Tällä parannetaan kulkua pysäköintialueelta terveysasemaan. Viherlaakson neuvolaan johtava luiska on jyrkkä ja pitkä. Luiskaan ehdotetaan rakennettavaksi levähdystasanne. Seuraavassa on kootusti toimenpiteitä Viherlaaksossa kiireellisyysluokittain: Luokka I Ostoskeskuksen aukio Terveysaseman, kirjaston, apteekin ja neuvolan sisäänkäynnit Suojatiet erikoistason tai vilkkailla teillä olevat suojatiet. Kevyen liikenteen väylät. Yhteyksiä tärkeisiin palveluihin. Luokka II Viherlaaksonranta: suojateillä korkeat reunatuet Helsingintie: keskisaarekkeilla ei reunatukia Asukaspuiston sisäänkäynti Kevyen liikenteen väylät: selkeyttäminen Luokka III Viherlaaksontie: suojatiellä liian matalat reunatuet, reunatuki on alle 40 mm. Viherlaaksonranta: kapea kevyenliikenteen väylä Päiväkotien sisäänkäynti Ulkoilureitti: penkkien kunnostus
KARAKALLIO 23 5 Karakallio 5.1 Nykytilanne 5.1.1 Väestö Espoon tilastojen mukaan Karakalliossa asui vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa 5 053 asukasta (Espoon kaupungin tietoisku 6/2008). Alueen asukkaista 16.5 % on yli 65-vuotiaita, mikä on vastaa koko Suomen yli 65-vuotiaiden osuutta.. Yli 65-vuotiaiden osuus on Karakalliossa kuitenkin selkeästi korkeampi kuin koko Espoon alueella, jossa asukkaista 10 % on yli 65-vuotiaita. Espoon väestönennusteen mukaan (Raportteja Espoosta (3/2007) Karakallion alueella ei ole suunniteltu merkittävästi uudisrakentamista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Karakallion väkiluvun odotetaan pysyvän lähes samana.. Ennusteiden mukaan yli 75- vuotiaiden osuus tulisi selvästi kasvamaan 65 74 vuotiaiden osuuden pysyessä samana. Tällöin yli 65 vuotiaiden kasvaisi 16,5 %:sta 20 %:iin. Suurin osa yli 64-vuotiaista asuu Karakallion länsireunalla ja ostoskeskuksen tuntumassa. Alueet ovat kerrostalovaltaisia alueita. Kuva 11 Vanhusväestö Karakalliossa 5.1.2 Palvelut Karakallion ostosaukion länsipuolella sijaitsee monitoimitalo, jossa tarjotaan mm. liikuntapalveluja. Vieressä on myös Karakallion koulu. Monitoimitalon yhteydessä toimii terveysneuvola. Koulun pohjoispuolella sijaitsee kuntorata. Karakallion asukaspuiston yhteydestä pääsee ulkoilureittiä pitkin pohjoiseen Rastasniityn asuinalueelle. Karakalliossa on yksi
KARAKALLIO 24 vanhusten palvelutalo ja toinen on parhaillaan rakenteilla. Omaa kirjastoa ei Karakalliossa ole, mutta sen sijaan kirjastoautolle on pysähtymispaikat Karakalliontien ja Kalasääskenkujan yhteydessä. Leppäsillan puolella sijaitsee myös kuntorata pyörätuolia käyttäville ja rullaluistelijoille. Kuva 12 Palvelut ja reittien esteettömyyden tasot Karakalliossa 5.1.3 Joukkoliikennepalvelut Karakallioon kulkee kuusi Espoon sisäistä linjaa, kolme seutulinjaa sekä palvelulinja. Palvelulinja P21, joka kulkee Karakallion läpi Karakalliontietä pitkin ja jatkaa Rastaspuistoa pitkin Rastaspuistoon. Palvelulinja saavuttaa Karakallion monitoimitalon ja ostoskeskuksen, jossa sijaitsee myös seurakuntatalo ja vanhusten palvelutalo. Karakallioon on suunnitteilla kutsuohjattu palvelulinja, joka voi hyödyntää jo olemassa olevaa pysäkkiverkkoa. Aikaisintaan kutsuohjattu palvelulinja toteutunee 2010 seuraavan liikennöinnin kilpailutuksen yhteydessä. 5.1.4 Kevyen liikenteen väylät Osa Karakalliontien, Suohaukantien ja Kotkantie vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät sekä Rastaalantieltä Karakallion ostoskeskukseen johtava kevyen liikenteen väylä kuuluvat ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan. Talvella I kunnossapitoluokan väylillä aurataan mahdollisemman pian laatustandardin alituttua ja ennen vuorokauden liikenteen huipputunteja (klo 7 ja klo 16). Jatkuvan lumisateen aikana pidetään liikennöitävässä kunnossa. Auraustyöt aloitetaan, kun lunta on keskimäärin 3 cm.
KARAKALLIO 25 Muut alueen kevyen liikenteen väylät kuuluvat kunnossapitoluokkaan II. Talvella kunnossapitoluokkaan II kuuluvat väylät aurataan laatustandardin alituttua pääsääntöisesti kunnossapitoluokan I jälkeen. Pitkään jatkuvan lumisateen aikana pidetään avoinna riittävän leveä kulkutie. Auraustyöt aloitetaan kun kuivaa irtolunta on keskimäärin 5 cm. Kevyenliikenteen väylät ovat valaistu lukuun ottamatta Karakalliontien eteläpuolella kulkevaa hiekkapintaista kevyenliikenteenväylää, joka on Karakalliontien valaistuksen varassa. Pimeänä vuodenaikana Karakalliontien valaistus ei kaikilta osin riitä valaisemaan koko väylää. 5.1.5 Alueella käynnissä olevat suunnitelmat Karakallion ostoskeskuksen alueella on vireillä kaavamuutos. Asemankaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen Karakallion ostoskeskuksen torialueen reunalla sijaitsevan K-kaupan nykyiselle tontille. Ostoskeskuksen kehittämiseen on jätetty kaavassa tilaa. Kaavamuutokseen liittyy myös kevyen liikenteen verkon tarkistus. Tarkoitus on tarkastaa mm. kevyen liikenteen yhteydet monitoimitalolle. Asemakaavamuutoksesta on tehty selostus, joka on päivätty 5.5.2008. Espoon eläkekotisäätiö tulee laajentamaan toimintaansa Karakalliossa. Säätiöllä tulee olemaan Karakalliossa yhteensä 100 asukaspalveluasuntoa. Asukaspalvelutalo on rakenteilla Karakallion ostoskeskuksen viereen. Karakallioon suunnitellaan 96 paikan vanhainkotia, johon tulee erillinen 14 paikan dementiayksikkö. Karakallioon on rakenteilla palvelutalo. Tekeillä olevassa yleissuunnitelmassa tullaan varaamaan tilaa Kehä II (mt 110) jatkeelle, joka kulkisi Viherlaakson ja Karakallion kohdalla tunnelissa. 5.1.6 Liikenneturvallisuus Karakallion alueella on tapahtunut vuosina 2002 2006 viisi (5) liikenneonnettomuutta. Yksi onnettomuus oli henkilövahinkoihin johtava yksittäisonnettomuus. Yhtään kevyen liikenteen onnettomuutta ei ole Karakalliossa tapahtunut tarkasteluajanjakson aikana. 5.2 Esteettömyyskartoitus 5.2.1 Tärkeimmät reitit Esteettömyyskartoitus tehtiin etukäteen valituille erikois- ja perustason reiteille. Karakallion nämä reitit määriteltiin palveluiden sijainnin ja saavuttavuuden kannalta. Palvelut ovat Karakalliossa sijoittuneet ostoskeskuksen läheisyyteen, joten tärkeänä pidettiin ostoskeskuksen saavutettavuutta. Tärkeimmiksi reiteiksi valittiin Karakalliontie, Suohaukantie, Karakallionkuja, Kotkantie, Rastaalantie eteläosa ja Pääskyskuja (ks. kuva 12). 5.2.2 Sidosryhmäkävely Yleistä Projektin yhteydessä järjestettiin ohjaus- ja sidosryhmälle suunnattu sidosryhmäkävely keskiviikkona 9.6.2008. Sidosryhmäkävelyllä kartoitettiin esteettömyystilanne Karakallion ostoskeskuksen alueen, monitoimitalon edustalla sekä asukaspuistossa. Kävelykierroksen aikaan Espoon eläkesäätiön vanhusten palvelutalo oli vasta rakenteilla eikä tässä siis tutustuttu keskeneräisen työmaan esteettömyystilanteeseen. Kävelykierroksella tarkastettiin myös kevyen liikenteen reitit edellä mainittuihin palveluihin. Sidosryhmäkävelyllä oli edus-
KARAKALLIO 26 tajia ohjausryhmästä, Rakennetaan kaikille -työryhmästä, Vammaisneuvostosta, Rullaten ry:stä sekä konsultin edustajat. Yhteensä osallistujia oli 8 henkilöä. Ostoskeskukseen on vastaikään toteutettu korjaustoimenpiteitä. Korjaukset olivat kävelykierroksen aikaan vielä kesken. Kävelykierroksen aikaan voitiin kuitenkin todeta, että korjaustoimenpiteissä ei ollut huomioitu esteettömyysmääräyksiä. Kynnykset liikkeisiin olivat liian korkeita. Keskellä kävelyreittiä sijaitsevien pylväiden ympärille ei ollut merkitty suojaaluetta, niin että näkövammaiset huomaisivat pylvään ennen niihin törmäämistä. Ostoskeskus olisi pystytty toteuttamaan esteettömäksi korottamalla maantasoa. Kävelyreitin varrella yleinen ongelma oli sivukaltevuudet, jotka ovat aivan liian suuria. Jyrkät sivukaltevuudet hankaloittavat merkittävästi pyörätuolilla liikkumista. Sidosryhmäkävelyn reitin kevyen liikenteen väylät olivat useimmiten valaistu. Valaisimet olivat kuitenkin joissain tapauksissa kasvillisuuden peitossa eikä ne luultavasti valaise väyliä tehokkaasti. Karakallion alueella ei ole eroteltu pyöräilijöitä ja muuta kevyttä liikennettä, mikä on yleistä Espoossa. Tämä ei aiheuta kuitenkaan suurta ongelmaa monessakaan kohdassa. Jyrkissä kohdissa olisi kuitenkin toivottavaa, että erottelua olisi, sillä pyöräilijöiden vauhti voi nousta suureksikin näissä kohdissa. Sidosryhmäkävelyn yhteydessä todettiin, että Karakalliossa olisi lisätarve kevyen liikenteen väylille sijoitetuille penkeille. Penkkejä ja roska-astioita tulisi olla niin tiheästi, että seuraava penkki näkyy edelliseltä eli noin 50 metriä välein. Tärkeää on, että penkit olisivat käsinojallisia. Penkit, joita kartoitetulla alueella oli, olivat pääsääntöisesti käsinojattomia ja monessa paikoin huonossa kunnossa. Kuva 13 Sidosryhmäkävelyn reitti Karakalliossa
KARAKALLIO 27 Karakallion ostoskeskus Karakallion ostoskeskuksessa sijaitsevat Viherlaakson sivuapteekki, pankkiautomaatti kaksi ruokakauppaa, kampaamo, anniskeluravintola, pizzeria, videovuokraamo ja kioski. Ostoskeskuksen aluetta remontoitiin sidosryhmänkävelykierroksen aikaan. Remontissa ei ollut huomioitu esteettömyyttä. Sisäänkäynnit moniin liikkeisiin ovat yksin pyörätuolilla liikkuvalle mahdottomia. Apteekkiin ja kauppoihin oli johdettu luiskia, jotka kuitenkin olivat liian jyrkkiä ja vapaa tasainen tila oven edessä Kuva 14 Ostoskeskuksen torialueen valaistus on puutteellinen puuttui. Apteekin ja kauppojen ovet ovat sähköisesti avautuvia. Kauppojen eteen sijoitetut A-mainokset haittaavat myös kulkemista. Ostoskeskuksen yhteydessä sijaitsevalla torialueella valaistus on puutteellinen. Torialueella oli vain kolme valaisinta aivan torin reunoilla. Torialue on sen verran laaja, että kontrastit ja ohjausraidat hyvän valaistuksen lisäksi helpottaisivat merkittävästi näkörajoitteisten liikkumista. Torille oli sijoitettu useita istuimia ja penkkejä, jotka kävelykierroksen aikaankin olivat käytössä. Yksikään penkki ei ollut käsinojallinen, mikä olisi tarpeen, kun suurin osa penkkien käyttäjistä oli vanhuksia. Ostoskeskuksen idän puoleinen pysäköintialue oli kohtuullisen hyvin jäsennelty. Pysäköintialueelta puuttuivat kuitenkin liikuntaesteisten pysäköintipaikat. Länsipuolen pysäköintialue oli sekava ja jäsentelemätön remontoinnin aikaan, mutta alueelle ilmestyivät maalaukset remontoinnin loputtua. Kulku länsipuolen pysäköintialueelta on hankala. Remontissa uusittu luiska oli yli 15 %.
KARAKALLIO 28 Kuva 15 Ostoskeskuksen parannuksen yhteydessä ei ole huomioitu esteettömyyttä Kuva 16 Juuri uusittu luiska ostoskeskukselta parkkipaikalle on liian jyrkkä Sisäänkäynti apteekkiin Apteekin sisäänkäynti on hankala erityisesti pyörätuolilla liikkuville. Ovet avautuivat sähköisesti, mutta ovelle johtava luiska on aivan liian jyrkkä. Apteekin sisäänkäynti olisi mahdollista toteuttaa esteettömäksi siten, että oven tasolla olisi vapaan tilan vaatimukset täyttävä tasanne ja luiska lähtisi tasanteelta sivulle seinän viertä pitkin.
KARAKALLIO 29 Kuva 17 Apteekin sisäänkäynnin luiska on liian jyrkkä ja ilman tasannetta Kulku ostoskeskukselta monitoimitaloon Monitoimitalo sijaitsee noin 100 metrin päässä Karakallion ostoskeskuksesta. Kevyen liikenteen väylät monitoimitalolle ovat kohtuullisessa kunnossa. Kotkantien ylittäminen pyörätuolilla on hankalaa. Reunatuen luiska ja sivukaltevuus suojatielle ovat niin jyrkkiä, että pyörätuolilla on helpompi mennä luiskasta väärinpäin. Suojatiemerkki sijaitsi yli kolmen metrin päästä ajoradan vierestä.
KARAKALLIO 30 Kuva 18 Suojatien luiska Kotkantien yli on liian jyrkkä ja hankala pyörätuolilla liikkuvalle Sisäänkäynti monitoimitaloon Monitoimitaloon johtaa luiska, jonka ongelmana on kuitenkin liian suuri sivukaltevuus. Pitkältä luiskalta puuttuu myös kaide. Nämä yhdessä voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Monitoimitalon portaiden kaiteessa on ainoastaan yhdet käsijohteet ja kaiteiden päistä puuttuvat vaadittavat 30 cm aloituskohdat. Portaiden päällä olevien katospylväistä puuttuu varoalue ja aiheuttavat näin törmäysvaaran näkörajoitteisille. Monitoimitalon ovella on 4 cm kynnys. Monitoimitalon vieressä sijaitsevan Musiikkiopiston luiskan pituuskaltevuus on yli 35 %. Luiskan käytön mahdollisuutta ihmeteltiin kävelykierroksen aikana.
KARAKALLIO 31 Kuva 19 Monitoimitalon sisäänkäynnin luiskassa on sivukaltevuutta ja kaide puuttuu Kevyen liikenteen väylä Kotkantiellä ja Karakallion tiellä Yleisenä ongelmana Karakalliossa oli suojateiden liian jyrkät reunatukien luiskat ja sivukaltevuudet suojateille. Luiskien jyrkkyys on jopa 33 %. Tällaisia suojateitä oli myös sekä Kotkantiellä ja Karakalliontiellä. Jyrkät luiskat aiheuttavat pyörätuoleille kaatumisvaaraa. Pyörätuolilla liikkuvat kokevat turvallisemmaksi mennä tällaiset luiskat takaperin, mikä on myös riskitekijä. Kevyen liikenteen väylillä ongelmana ovat sivukaltevuudet, jotka enimmillään on jopa yli 7 %. Sivukaltevuus vaikeuttaa pyörätuolin hallintaa.
KARAKALLIO 32 Kuva 20 Suojatie lähtee kaarelta ja reunatuen luiska on jyrkkä Karakalliontien ja Kotkantien risteyksessä Kevyen liikenteen väylä Suohaukantiellä Karakalliontiellä ei ole koko matkalta kevyen liikenteen väylää, vaan kevyt liikenne ohjataan ostoskeskuksen kohdalta Suohaukantielle. Suohaukantiellä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää, vaan autot, pyörät ja kävelijät liikkuvat erottelematta. Suohaukantie on pihatien oloinen, mutta tästä ei kuitenkaan ole sen osoittavaa merkkiä. Tiellä on nopeusrajoitusmerkki ja lapsia -merkki. Suohaukantien päässä jäsentymätön aukiomainen liittymäalue, joka on hankala näkörajoitteisille. Aukiolla ei ole reunakiviä eikä mitään mikä ohjaisi näkörajoitteista oikealle reitille. Liittymäalueella sijaitsevat pysäköintipaikat tulisi myös merkitä selvemmin. Liittymäalueen jälkeen reitti ohjautuu tielle, joka on kielletty ajoneuvoliikenteeltä. Suohaukantien loppupäässä on lyhyt, mutta erittäin jyrkkä nousu, yli 14 %. Nousun loiventaminen on mahdollista.