kasvanut, ja lokakuun tuonnista sen osuus oli jo 10 prosenttia.

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa lokakuu 2007 Toimittaja: Aarre Peltola 4.1.2008 894 Puun tuonti Suomeen oli vilkasta lokakuussa Puu Lokakuussa puuta virtasi Suomeen 1,8 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä, ja määrä oli suurin vuoden 2007 kuukausittaisista tuonneista. Lokakuussa venäläisen puun osuus tuonnista oli supistunut 59 prosenttiin. Vielä alkuvuoteen saakka sen osuus oli yltänyt yleensä noin 80 prosenttiin. Latvialaisen puun merkitys metsäteollisuudellemme on vähitellen kasvanut, ja lokakuun tuonnista sen osuus oli jo 10 prosenttia. Tammi lokakuussa ulkomaista puuta virtasi Suomeen 14,6 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli 15 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Ero syntyi lähinnä vuoden 2007 alussa, mutta heinäkuusta lähtien puuta on tuotu miltei edellisvuoden tahtiin. Tammi lokakuussa tuodusta puusta 5,0 miljoonaa kuutiometriä oli koivukuitupuuta. Seuraavaksi eniten tuotiin haketta, 2,3 miljoonaa kuutiometriä. 2,4 2,0 1,6 1,2 0,8 0,4 0,0 milj. m³ milj. m³ 20 2007 Vaihteluväli 2006 1997 2006 18 16 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta tammi lokakuussa 10,4 miljardin euron arvosta (+1 % edellisvuodesta). Tästä aikakauslehtipaperin osuus oli 2,5 miljardia euroa. Hienopaperia vietiin 1,7, kartonkia 1,5 ja sahatavaraa 1,4 miljardin euron arvosta. Aikakauslehti- ja hienopapereiden vientihintojen lasku alkoi vuonna 2001, ja sen jälkeen hintojen aleneminen on ollut lähes yhtäjaksoista. Paperin reaaliset vientihinnat ovatkin tällä hetkellä varsin alhaiset. Sahatavaran vientihinnat nousivat jyrkästi vuoden 2006 alusta lähtien, mutta syyskuussa 2007 nousu taittui. Sahatavaran vientihinnat olivat kuitenkin tästä huolimatta lokakuussa edelleen korkealla tasolla. Metsäteollisuustuotteita tuotiin tammi lokakuussa Suomeen 1,2 miljardin euron arvosta. Tuonnin tärkein tuoteryhmä oli paperi- ja kartonkijalosteet, joita tuli maahan 0,2 miljardin euron arvosta. 14 12 10 8 6 4 2 2006 2007 Keskimäärin 1997 2006 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 1. Puun tuonti kuukausittain Kuva 2. Puun kumulatiivinen tuonti kuukausittain

2 75 70 65 60 /m³ Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki /m³ 75 70 65 60 Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 55 55 50 50 45 45 40 40 35 35 30 30 25 25 20 20 Kuva 3. Tuontipuun reaalihinnat 2002 2007 vuoden 2007 lokakuun rahanarvossa (deflatointi tukkuhintaindeksi, kotimaiset tavarat) 260 /m³ /t 600 250 240 Mäntysahatavara 550 Valkaistu havusulfaattisellu 230 220 500 210 200 450 190 180 400 170 160 Kuusisahatavara 350 Valkaistu lehtisulfaattisellu 900 850 /t 1000 950 /t Päällystetty hienopaperi 800 750 Päällystetty aikakauslehtipaperi 900 850 700 800 650 600 550 500 450 Päällystämätön aikakauslehtipaperi Sanomalehtipaperi 750 700 650 600 550 Päällystämätön hienopaperi 400 500 Kuva 4. Metsäteollisuustuotteiden viennin reaalihinnat 2002 2007 vuoden 2007 lokakuun rahanarvossa (deflatointi tukkuhintaindeksi)

3 1 Puun vienti loka- ja tammi lokakuussa 2007 Puutavaralaji lokakuu 2007 tammi lokakuu 2007 muutos tammi lokakuu 2007/2006 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1000 m³ milj. /m³ 1000 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 93 7. 1 050 89. - 5 0. RAAKAPUU 73 6. 771 73. - 11 1. Havupuu 51 5 92,8 535 46 85,1-12 15 31 Mänty 47 5 96,1 501 44 87,7-11 16 31 mäntytukki 18 1 84,2 179 12 65,7-9 8 19 muu 29 3 103,2 322 32 100,0-12 20 37 Kuusi 3 0 47,2 31 1 46,2-23 - 4 24 kuusitukki 1 0 55,1 6 0 44,0 7 9 3 muu 2 0 44,9 25 1 46,7-28 - 7 29 Muut havupuut 1 0 62,3 3 0 47,0-33 - 42-13 muu havutukki 1 0 62,3 1 0 62,3... muu - - - 3 0 43,9-44 - 54-18 Lehtipuu 3 0 96,5 35 3 81,1 6 6 0 Koivu 3 0 96,0 35 3 79,9 7 9 3 koivutukki 0 0 215,4 3 1 268,8-25 - 19 7 muu 3 0 80,7 32 2 60,2 11 31 18 Muut lehtipuut 0 0 285,7 0 0 676,3-76 - 62 56 Polttopuu 1 0 97,3 9 1 84,5 1 10 9 Hake 16 1 41,4 125 5 38,5-2 - 4-2 Kyllästetty puu 1 0 274,9 66 19 295,7-22 - 22 0 JÄTEPUU 21 1 45,3 279 16 57,4 15-1 - 13 Luokkiin "muu" sisältyy tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttämätöntä pyöreää puuta (kuten kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja). 2 Puun tuonti loka- ja tammi lokakuussa 2007 Puutavaralaji lokakuu 2007 tammi lokakuu 2007 muutos tammi lokakuu 2007/2006 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1000 m³ milj. /m³ 1000 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 757 100. 14 603 696. - 15 16. RAAKAPUU 1 731 100. 14 375 691. - 15 16. Havupuu 660 41 62,3 5 720 309 54,1-19 11 38 Mänty 251 15 59,3 2 265 117 51,8-12 22 39 mäntytukki 43 3 63,1 822 46 55,6-33 - 17 24 mäntykuitupuu 208 12 58,5 1 443 72 49,6 7 75 64 Kuusi 352 21 60,7 3 071 164 53,4-28 - 4 33 kuusitukki 64 4 67,5 1 083 65 60,0-44 - 31 24 kuusikuitupuu 288 17 59,2 1 989 99 49,8-15 27 49 Muut havupuut 57 5 85,9 384 28 73,8 55 181 81 muu havutukki 4 0 89,2 9 1 90,4.. - 33 muu havukuitupuu 52 4 85,6 375 28 73,4 52 174 81 Lehtipuu 728 43 58,8 6 233 282 45,3-16 17 40 Koivu 666 40 60,3 5 450 247 45,3-19 13 40 koivutukki 26 2 71,8 461 25 53,9-41 - 30 19 koivukuitupuu 640 38 59,8 4 989 222 44,5-16 22 46 Eukalyptus 2 0 96,8 281 17 62,1 29 70 32 Muut lehtipuut 61 3 42,2 501 18 35,1 4 40 34 Polttopuu 9 0 14,9 143 2 11,8-14 - 1 14 Hake 333 15 46,2 2 279 98 42,9 3 27 23 Kyllästetty puu 0 0 14,6 0 0 217,1 40 19-15 JÄTEPUU 27 0 16,5 228 5 23,7-22 29 65 Kuitupuiden luokkiin sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

4 3 Puun tuonti maittain tammi lokakuussa 2007 Puutavaralaji Venäjä Latvia Viro Ruotsi Britannia määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. YHTEENSÄ 10 046 420 1 351 82 879 55 915 51 302 14 RAAKAPUU 9 853 417 1 347 81 874 55 915 51 302 14 Havupuu 3 301 160 602 42 333 21 815 47 302 14 Mänty 1 504 71 307 20 112 7 183 9 23 1 mäntytukki 694 38 - - - - 27 1 20 1 mäntykuitupuu 810 32 307 20 112 7 156 8 3 0 Kuusi 1 788 89 76 5 137 8 632 39 279 13 kuusitukki 899 53 - - 3 0 101 6 9 0 kuusikuitupuu 888 36 76 5 134 7 531 32 270 13 Muut havupuut 9 0 219 16 84 6 0 0 - - muu havutukki 0 0 1 0 1 0 - - - - muu havukuitupuu 9 0 218 16 83 6 0 0 - - Lehtipuu 5 375 228 275 18 168 9 22 0 - - Koivu 4 993 215 194 14 130 8 22 0 - - koivutukki 453 24 - - 4 0 - - - - koivukuitupuu 4 540 191 194 14 126 7 22 0 - - Muut lehtipuut 382 12 81 4 38 2 0 0 - - Polttopuu 110 1 33 1 0 0 0 0 - - Hake 1 066 28 437 21 373 25 78 4 - - Kyllästetty puu 0 0 - - 0 0 0 0 - - JÄTEPUU 193 3 5 0 5 0 0 0 0 0 Puutavaralaji Uruguay Liettua Saksa Muut Yhteensä määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo määrä arvo 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. 1000 m³ milj. YHTEENSÄ 385 23 314 23 254 16 156 12 14 603 696 RAAKAPUU 385 23 314 23 240 15 145 11 14 375 691 Havupuu - - 201 14 126 8 39 3 5 720 309 Mänty - - 68 4 63 4 5 0 2 265 117 mäntytukki - - 27 2 54 4 - - 822 46 mäntykuitupuu - - 41 3 9 1 5 0 1 443 72 Kuusi - - 62 4 64 4 34 2 3 071 164 kuusitukki - - 18 1 52 4 - - 1 083 65 kuusikuitupuu - - 44 3 11 1 34 2 1 989 99 Muut havupuut - - 71 6 - - - - 384 28 muu havutukki - - 7 1 - - - - 9 1 muu havukuitupuu - - 64 5 - - - - 375 28 Lehtipuu 279 17 70 6 0 0 44 4 6 233 282 Koivu - - 70 6 - - 42 4 5 450 247 koivutukki - - 3 0 - - 0 0 461 25 koivukuitupuu - - 67 5 - - 42 4 4 989 222 Muut lehtipuut 279 17 - - 0 0 2 0 783 35 Polttopuu - - - - 0 0 0 0 143 2 Hake 106 6 43 2 113 6 63 5 2 279 98 Kyllästetty puu - - - - 0 0 0 0 0 0 JÄTEPUU - - - - 14 1 11 0 228 5 Kuitupuiden luokkiin saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

5 4 Metsäteollisuustuotteiden vienti loka- ja tammi lokakuussa 2007 Tavaralaji yks. lokakuu 2007 tammi lokakuu 2007 muutos tammi lokakuu 2007/2006 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1000 yks. milj. /yks. 1000 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 5 734.. 54 654.. 8. PUU m³ 93 7. 1 050 89. - 5 0. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 1 106.. 10 447.. 1. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 274.. 2 638.. 13. Sahatavara m³ 561 136 243 5 905 1 373 232-7 17 26 Mäntysahatavara m³ 280 69 247 2 944 691 235 2 30 27 Kuusisahatavara m³ 227 51 226 2 335 510 218-14 10 27 Muu havusahatavara m³ 0 0 835 1 0 537-45 - 19 46 Höyläsahatavara m³ 53 15 285 613 166 271-20 - 4 21 Lehtisahatavara m³ 1 1 478 12 6 496-7 3 11 Vaneri m³ 111 62 557 1 038 565 544 1 5 4 Viilu m³ 7 4 577 61 36 587 0 1 1 Lastulevy m³ 17 4 236 149 32 217-19 - 6 17 Kuitulevy t 5 2 419 39 15 391-14 - 3 13 Puiset huonekalut.. 17.. 127.. 19. Muut puuteokset.. 30.. 310.. 8. Puutalot.. 19.. 180.. 19. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 415 832. 13 114 7 809. - 3-2. Massa t 251 117 464 2 144 982 458-12 - 4 10 Mekaaninen puumassa t 2 1 410 43 17 401 86 110 13 Puolikemiallinen puumassa t 19 8 410 112 48 427-34 - 23 16 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfaattisellu t 217 106 489 1 885 904 480-9 - 3 7 havusulfaatti t 162 82 508 1 341 669 499 3 12 9 lehtisulfaatti t 55 24 432 544 235 432-29 - 29 1 Liukosellu t - - - 0 0 508... Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t - - - 0 0 808... Keräyspaperi ja -kartonki t 13 2 123 102 12 121-37 - 17 33 Muu kuin puumassa t 0 0 460 1 1 461-93 - 88 80 Paperi t 908 523 576 8 394 4 904 584-2 - 4-2 Sanomalehtipaperi t 51 22 430 413 184 445-1 - 2 0 Aikakauslehtipaperi t 515 273 529 4 662 2 518 540-3 - 8-5 päällystämätön t 223 105 472 2 056 1 001 487-2 - 6-4 päällystetty t 291 167 574 2 606 1 517 582-5 - 9-5 Hienopaperi t 284 181 637 2 716 1 724 635 0 1 2 päällystämätön t 108 67 622 1 071 657 613 1 8 7 päällystetty t 176 114 646 1 645 1 067 649-1 - 2-1 Säkkipaperi t 5 3 577 98 56 569-26 - 20 7 Muu voimapaperi t 22 14 621 237 143 603 8 11 2 Muu paperi t 31 31 1 004 268 279 1 042-7 - 6 2 Kartonki t 220 147 668 2 214 1 470 664 5 4-1 Kraftlaineri t 14 7 511 104 54 520 0 5 5 Muu sulfaattikartonki t 21 17 812 271 221 817-5 - 3 2 Fluting t 41 16 386 393 144 366 1 13 12 Muu kartonki t 144 107 741 1 446 1 051 727 8 4-4 Paperi- ja kartonkijalosteet t 36 45 1 248 363 452 1 246 12 5-6 MUUT TUOTTEET.. 4 621.. 44 118.. 10. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

6 5 Metsäteollisuustuotteiden tuonti loka- ja tammi lokakuussa 2007 Tavaralaji yks. lokakuu 2007 tammi lokakuu 2007 muutos tammi lokakuu 2007/2006 määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1000 yks. milj. /yks. 1000 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 5 221.. 49 182.. 8. PUU m³ 1 757 100. 14 603 696. - 15 16. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 122.. 1 191.. 11. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 61.. 562.. 14. Sahatavara m³ 54 14 251 559 136 244 14 39 22 Mäntysahatavara m³ 7 1 155 119 19 161 86 133 25 Kuusisahatavara m³ 20 4 179 248 44 179-16 13 34 Muu havusahatavara m³ 1 0 294 21 5 243 27 24-2 Höyläsahatavara m³ 20 4 220 117 27 231 90 133 23 Lehtisahatavara m³ 5 4 791 53 41 760 1 18 16 Vaneri m³ 10 6 541 92 41 450 10 23 12 Viilu m³ 1 1 1 044 11 12 1 100 17 27 9 Lastulevy m³ 8 1 188 59 15 250 29 11-14 Kuitulevy t 9 5 596 85 53 619 10 18 7 Puiset huonekalut.. 18.. 172.. - 1. Muut puuteokset.. 11.. 98.. 11. Puutalot.. 4.. 33.. 9. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 77 62. 819 629. 6 9. Massa t 30 13 444 375 170 454 32 35 2 Mekaaninen puumassa t 0 0 422 5 2 396 2 7 5 Puolikemiallinen puumassa t - - - 0 0 416 305 302-1 Valkaisematon sulfaattisellu t 1 0 441 14 6 447-6 0 7 Valkaistu sulfaattisellu t 24 11 450 287 128 446 54 53-1 havusulfaatti t 0 0 584 1 0 591-77 - 72 20 lehtisulfaatti t 24 11 450 286 128 446 56 55-1 Liukosellu t 2 2 774 42 28 661-17 - 4 15 Valkaisematon sulfiittisellu t - - - 0 0.... Valkaistu sulfiittisellu t 0 0 1 159 0 0 1 267 94 106 6 Keräyspaperi ja -kartonki t 3 1 163 25 4 152-1 3 4 Muu kuin puumassa t 0 0 478 2 2 1 009 27 54 21 Paperi t 18 14 774 183 139 758-24 - 7 23 Sanomalehtipaperi t 8 4 464 74 34 457 17 24 7 Aikakauslehtipaperi t 2 2 752 29 20 686-31 - 27 7 päällystämätön t 1 1 671 17 11 634-38 - 33 8 päällystetty t 1 1 890 12 9 758-20 - 18 2 Hienopaperi t 5 5 1 008 50 48 951-16 - 14 2 päällystämätön t 2 2 1 104 20 19 969-32 - 27 8 päällystetty t 3 3 947 30 28 939 0-3 - 2 Säkkipaperi t 0 0 640 3 2 624-25 - 17 11 Muu voimapaperi t 1 1 1 031 13 14 1 015-77 - 1 328 Muu paperi t 1 2 1 545 13 21 1 678 8-3 - 10 Kartonki t 19 12 620 171 108 633 2 1-1 Kraftlaineri t 8 4 445 51 27 529-4 0 4 Muu sulfaattikartonki t 1 1 831 10 8 837 22 16-5 Fluting t 0 0 420 1 0 391.. - 16 Muu kartonki t 9 7 762 110 73 664 2 0-3 Paperi- ja kartonkijalosteet t 9 22 2 464 91 212 2 339 8 8 0 MUUT TUOTTEET.. 4 999.. 47 295.. 7. Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos

7 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahtija vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1995 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 020 690 603. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Vuoden 2005 alusta lähtien tulli muutti raakapuun ulkomaankauppatietojen keruuperiaatteita. Jatkossa raakapuun ulkomaankauppatiedot kerätään kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metlan julkaisemassa ulkomaankauppatilastossa raakapuu muunnetaan edelleen kuorelliseksi. Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan muu. Luokka muu sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuunimitystä ja viennissä nimitystä muu, sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja muuhun saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettu na. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä puu. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 1996 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 1994 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1995 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuodesta 2006 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on ollut viennissä 200 000 ja tuonnissa 100 000 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon (1 000 ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaittuja virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella.

8 Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1995 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Vertailtavuus Vuoden 1994 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1995 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 1996 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 2002 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Vuonna 2004 tullin paperiteollisuutta koskevissa tavaraluokituksissa tapahtui runsaasti muutoksia. Metlan julkaisemaan tilastoon luokitusmuutokset vaikuttivat siten, että aiemmin muuhun kartonkiin sisältynyt tullinimike 48059110 ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 48059191 ja 48059199 yhdistettiin uudeksi nimikkeeksi 48059100. Syntynyt uusi tullinimike luokitellaan kokonaan muuksi paperiksi. Samaten muuhun paperiin luokitellusta tullinimikkeestä 48102911 ja päällystettyyn aikakauslehtipaperiin luokitellusta nimikkeestä 48102919 muodostui uusi nimike 48101480, joka luokitellaan kokonaisuudessaan päällystettyyn aikakauslehtipaperiin. Muille kuin edellä mainituille uusille nimikkeille löytyi suoraan entistä vastaava luokka metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa. Tullinimikkeiden muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa yritysten vastaamista tullin ulkomaankauppakyselyyn, mikä heikentää samalla tilaston ajallista vertailtavuutta. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 2006 kahden paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48024010 ja 48024090 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätiedon salaus purettiin huhtikuussa 2005. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 2002 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 = 5,94573 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 1985 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 1989 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1995 lähtien.

Combined Nomenclature tullinimikkeistön muuntaminen tavaralajeiksi vuonna 2007 9 Tavaralaji Tullinimike Muunnoskertoimet Havupuu mänty mäntytukki 440320.31 1,14 kuorelliseksi mäntykuitupuu 440320.39 1,15 kuorelliseksi kuusi kuusitukki 440320.11 1,12 kuorelliseksi kuusikuitupuu 440320.19 1,15 kuorelliseksi muut havupuut muu havutukki 440320.91 1,14 kuorelliseksi muu havukuitupuu 440320.99 1,15 kuorelliseksi Lehtipuu koivu koivutukki 440399.51 1,12 kuorelliseksi koivukuitupuu 440399.59 1,16 kuorelliseksi eukalyptus 440399.30 1,14 kuorelliseksi muut lehtipuut 440341.00 99.10, 440399.95 1,15 kuorellisiksi Polttopuu 4401.10 625 kg/m³, 1,15 kuorelliseksi Hake 4401.21 (havupuuhake) vienti 730 kg/m³, tuonti 670 kg/m³, 1,15 kuorellisiksi 4401.22 (lehtipuuhake) vienti 825 kg/m³, tuonti 720 kg/m³, 1,15 kuorellisiksi Kyllästetty puu 4403.10 vienti 1,14 kuorelliseksi Jätepuu 440130.10 (sahanpuru) 820 kg/m³ 440130.90 (muu jätepuu) 650 kg/m³ Sahatavara mäntysahatavara 440710.93 kuusisahatavara 440710.91 muu havusahatavara 44.06, 440710.98 höyläsahatavara 440710.15 38 lehtisahatavara 4407.21 99 440729.45: 400 kg/m³, 440721.10, 440722.10: 420 kg/m³ 440727.10, 440728.10, 440729.15: 450 kg/m³ 440791.15, 440791.31, 440793.10-99.20, 440799.40: 700 kg/m³ 440725.50, 440726.50, 440729.85 : 750 kg/m³ 440725.10, 440726.10: 800 kg/m³ Vaneri 44.12 Viilu 44.08 440839.55, 440890.15 vienti: 590 kg/m³, tuonti: 350 kg/m³ 440810.91, 440839.70, 440890.35: 450 kg/m³, 440810.15: 550 kg/m³ 440831.11, 440831.25, 440839.15: 650 kg/m³ Lastulevy 44.10 Kuitulevy 44.11 Puiset huonekalut 9401.51/59, 9401.61/69, 940190.30, 9403.30 60, 9403.81, 940390.30 Muut puuteokset 44.04 05, 44.09, 44.13 21 Puutalot 940600.20 Massa mekaaninen puumassa 47.01 puolikemiallinen puumassa 47.05 valkaisematon sulfaattisellu 4703.11/19 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 470321.00 - lehtisulfaatti 470329.00 liukosellu 47.02 valkaisematon sulfiittisellu 4704.11/19 valkaistu sulfiittisellu 4704.21/29 keräyspaperi ja -kartonki 47.07 muu kuin puumassa 47.06 Paperi sanomalehtipaperi 48.01 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 4802.61 69 - päällystetty 4810.22 29 hienopaperi - päällystämätön 4802.54 58 - päällystetty 48.09, 4810.13 19 säkkipaperi 4804.21 29, 4808.20 muu voimapaperi 4804.31 41, 4808.30 muu paperi 4802.10 40, 48.03, 4805.30 40, 4805.91, 48.06, 4808.90, 4810.31, 4810.99 Kartonki kraftlaineri 4804.11 19 muu sulfaattikartonki 4804.42 59, 4810.32 39, 4811.51 fluting 4805.11 muu kartonki 4805.12 25, 4805.50, 4805.92 93, 4810.92, 4811.59 Paperi- ja kartonkijalosteet 48.07, 4808.10, 4811.10 49, 4811.60/90, 48.12 23 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010211 2139 Faksi 010211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1795-5165 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote