Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita riskittömämpiä, mutta tarjoavat myös alhaisemman tuoton. Valtioiden pitkät joukkolainat ovat tuottaneet historiallisesti (1900-2011) 4,7 %. Luonteensa vuoksi korkosijoitukset sopivat jokaiselle säästäjälle osana hyvin hajautettua sijoitussalkkua.
Joukkolainat sijoituskohtena Mikä on joukkolaina? Yritykset, valtiot ja kunnat voivat lainata rahaa laskemalla liikkeelle ns. jvk-lainoja (usein nykyään joukkolaina). Lainoilla voi yleensä käydä edelleen kauppaa jälkimarkkinoilla. Kyseiset lainat ovat liikkeelle laskettaessa juoksuajaltaan useampi vuotisia (usein maturiteetti vähintään 3-6 vuotta), joten ne luetaan pitkäaikaisiin rahoitusinstrumentteihin.
Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat eli jvk-lainat tarjoavat yleensä paremman tuoton kuin talletukset, mutta sisältävät myös usein enemmän riskiä. JVK-lainojen riskitaso vaihtelee merkittävästi > pienestä riskistä kohtalaisen suureen riskiin. Korkean luottoluokituksen omaavien maiden liikkeelle laskemat jvk-lainat ovat selkeästi vähemmän riskisiä, kuin esimerkiksi heikon luottoluokituksen omaavien yritysten liikkeelle laskemat lainat.
Joukkolainat korkosijoituksina Joukkolainojen tuotto on siis keskimäärin parempi kuin talletuksissa, mutta huonompi kuin osakkeissa. Kotimaisten liikkeellelaskijoiden korot verotetaan pääsääntöisesti lähdeverona, eli 30 prosentin mukaan. Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) verotetaan pääomatulona. Joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puolestaan verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno.
Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan ennen eräpäivää > verotetaan pääomatulona. Luovutusvoittoa tai -tappiota voi myös syntyä pidettäessä laina eräpäivään asti, jos joukkolainan merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma. Ulkomaisten liikkeellelaskijoiden joukkolainojen korot ovat yleensä pääomatulon alaisia korkoja.
Joukkolainaan sijoittaminen Lainan nimellispääoma maksetaan takaisin joko vuosittaisina lyhennyksinä tai kertasuorituksena laina-ajan päätyttyä (bullet-laina). Joukkolainan myyntiesite sisältää tärkeää informaatiota sijoittajalle, joita ovat mm. lainan valuutta, koronlaskentaperuste, emissiokurssi ja lainan minimisijoitus ja lainaajan luottoluokitus (mikäli luottoluokitus määritetty).
Piensijoittaja voi ostaa lainaa joko suoraan emissiosta (liikkeellelaskusta) tai jälkimarkkinoilta. Lainoilla käydään kauppaa usein ns. OTC-markkinoilla. Keskeiset asiat sijoittajalle ovat laina-aika ja kuponkikorko. Kuponki maksetaan sijoittajalle kerran vuodessa (Euroopassa).
Joukkolainan hinta Joukkolainat hinnoitellaan hieman eri tavalla osakkeisiin verrattuna. Niiden hinta merkitään prosentteina nimellisarvosta. Luku 100 % lainan hintana tarkoittaa, että joukkolainan hinta on sama kuin sen nimellisarvo. Esimerkiksi nimellisarvoltaan 20.000 euron lainan hinta kurssilla 102 % on 20.400 euroa.
Joukkolainan hinta Joukkolainoilla voidaan siis käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Lainan hintakehitykseen jälkimarkkinoilla vaikuttavat mm. korkotason muutokset ja lainan liikkeellelaskijan taloustilanteen kehitys (mm. muutokset lainan maksukyvyssä). Joukkolainan nykyarvo on muiden sijoitusinstrumenttien tapaan tulevien kassavirtojen summa diskontattuna sijoittajien tuottovaatimuksella. Korkotaso vaikuttaa joukkolainan hintaan seuraavasti jos korkotaso laskee, lainan hinta nousee ja vice versa.
Joukkolainan tuotto Sijoittajan tuotto muodostuu kupongeista ja mahdollisesta myyntivoitosta tai - tappiosta. Kuponkikorko = vuotuisen kupongin määrä lainan nimellisarvosta esim. kuponkikorko = 4%, kun yritys maksaa vuodessa 400 euroa kuponkia nimellisarvoltaan 10 000 euron lainasta. Efektiivinen korko lasketaan jakamalla kuponkikorko lainan hinnalla. Esim jos joukkolainan kuponkikorko on 4 % ja hinta 98 %. Efektiivinen korko on 4/98 4,1.
Joukkolainan tuotto Lainan efektiivinen tuotto vastaa tietyn tavoin efektiivistä korkoa, mutta se huomioi koron aika-arvon, mahdolliset lyhennykset ja korkomaksut paremmin. Lainan efektiivinen tuotto saadaan ratkaisemalla diskonttokorko, ts. millä korolla diskontattuna tulevien kassavirtojen nykyarvo on sama kuin lainan hinta. Kuvaa sijoittajan saamaa tuottoa!!!
Joukkolainojen riskit Joukkolainan suurin riski on, että lainan liikkeellelaskija (esim. yritys tai valtio) ajautuu maksukyvyttömäksi, eikä pysty maksamaan korkoa ja/tai pääomaa takaisin luottoriski Sijoittajan on siis järkevä selvittää minkälaiseen joukkolainaan on sijoittamassa mm. lainan liikkeellelaskijan maksukykyisyys ja lainan asema mahdollisessa konkurssitilanteessa. Luottoriskin suhteen turvallisimpia vaihtoehtoja ovat hyvän luottoluokituksen omaavien lainaajien joukkolainat. Joukkolainoihin liittyy myös muita riskejä, kuten korko- ja inflaatioriski sekä uudelleensijoitusriski (velkakirjan korkotuottoja ei välttämättä voi sijoittaa alkuperäisellä korolla).
Alla olevan kuvan lähde: Danske Bank
Alla olevan kuvan lähde: Danske Bank
Mitä yhtiön tai valtion luottoluokitus kertoo? Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa olennaisesti joukkolainan korkoon. Tämä pätee niin valtioiden kuin yritystenkin joukkolainoihin. Joukkolainojen liikkeellelaskijat pyrkivät saamaan mahdollisimman hyvän luottoluokituksen, jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen > matalammat rahoituskustannukset lainaajalle. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä. Yrityslainat jaetaan kahteen eri luokkaan luottoluokituksen mukaan. Luokat ovat investment grade (vakavaraiset yrityslainat) ja high yield (korkeariskiset yrityslainat).
Joukkolainat sijoitussalkussa Joukkolainat ovat siis keskimäärin osakkeita riskittömämpi vaihtoehto ja niiden tuotto on yleensä pankkitalletuksia parempi. Joukkolainat tuovat osakkeita ja muita omaisuusluokkia sisältävään sijoitussalkkuun hyvää hajautusta. Hajautushyötyä parantaa osakkeiden ja joukkolainojen alhainen korrelaatio. Osakekurssien laskiessa joukkolainojen tuotto tasapainottaa koko salkun menestystä. Joukkolainat sopivat luonteensa vuoksi myös osakkeita lyhyempi aikaisempaan sijoittamiseen.
Lähdeluettelo Materiaalin teossa on käytetty mm. seuraavia lähteitä Korko-opas, Pörssisäätiö Danske Bank