Osa 14 Elintaso ja hyvinvointi Materiaali on osin kirjaa täydentävää (kts. Mankiw & Taylor, Chs 23-25, valuuttakursseista Chp 31). Pohjolan esityksen lisäksi omia kalvojani mustilla otsikoilla. 1. Elintason määritelmä 2. Kansainväliset elintasovertailut ja ostovoimapariteetti 3. Havaintoja maailmantalouden kehityksestä 4. Elintaso ja hyvinvointi 5. Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa (ei tenttiin) 1. Elintason määritelmä Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita se on siten kansakunnan tulotason mittari joskus tarkastellaan kansantuotteen komponentteja, esimerkiksi yksityisen kulutuksen määrää tai yksityisen ja julkisen kulutuksen yhteenlaskettua määrää asukasta kohden Vertailtaessa elintasoa eri vuosina tulee kansantuotetta mitata reaalisena eli kiinteähintaisena 1
Kuvio 1. Suomen BKT on 16-kertaistunut ajanjaksolla 1926-2013 2. Kansainväliset elintasovertailut Opimme edellä kuinka muuttaa eri vuosien BKT:n arvot vertailukelpoisiksi Asukasta kohden laskettua kansantuotetta käytetään myös kansainvälisiin elintasovertailuihin ilman vertailuja emme tiedä, kuinka hyvin taloutemme menestyy kansantuotteet on ilmaistava samoissa yksiköissä Nimelliset valuuttakurssit sopivat tehtävään kuitenkin huonosti, koska valuuttakursseihin vaikuttavat mm. pääomaliikkeet vertailu tehdään siksi ostovoimapariteetein, jotka ottavat maiden väliset hintatasoerot paremmin huomioon Tarkastellaan aluksi valuuttakurssien muodostumista selittävää ostovoimapariteettiteoriaa ja nimellisiä ja reaalisia valuuttakursseja (M&T, luku 31) 2
Nimellinen vaihtokurssi on se, jolla ulkomaanvaluuttaa saa pankista. Esim. 1 = $ 1,12 (kurssi 12.6.2015) http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graphusd.aspx 1 euro oli 1, 33 Yhdysvaltain dollaria keskimäärin vuonna 2013. Reaalinen vaihtokurssi mittaa kotimaan hintatason suhdetta ulkomaan hintatasoon. olkoon P = kotimaan hintataso (tai sitä kuvaava indeksi), P* = ulkomaan hintataso (tai sitä kuvaava indeksi) ja e = nimellinen vaihtokurssi. silloin reaalinen vaihtokurssi on ep/p* Esimerkki yhden hyödykkeen osalta: Big Mac maksoi euroalueella 3,60 ja USA:ssa $4,60 vuonna 2013 Reaalinen valuuttakurssi = 1,33 3,60/4,60 = 1,04 Reaalisen valuuttakurssin lasku tarkoittaa sitä, että kotimaisten tuotteiden hinta laskee ulkomaisiin verrattuna, jolloin niiden kysyntä kasvaa Reaalinen vaihtokurssi kertoo maan vienti- ja tuontituotteiden suhteellisista hinnoista. Ostovoimapariteetti (purchasing power parity, PPP) on teoria valuuttakurssin muodostumisesta. Se perustuu yhden hinnan lakiin valuutalla pitäisi pystyä ostamaan sama määrä tuotetta eri maissa... vaikkapa hampurilaisia arbitraasin ajatukseen kansainvälisen kaupan piirissä olevilla tavaroilla ei pitäisi olla pysyviä hintaeroja pitkällä aikavälillä 3
Olkoon tietyn hyödykekorin hintaindeksi kotimaassa P ja ulkomailla P*. Silloin ostovoimapariteetista seuraa että ep = P* eli 1 = ep/p* siis e = P*/P. Ostovoimapariteetin mukaisen valuuttakurssin pitäisi siten heijastella hintatasoeroja. Big Mac -indeksi on esimerkki ostovoimapariteetista, joka on muodostettu yhden tuotteen (= Big Mac) sisältävän korin perusteella Esimerkkinä Big Mac vuonna 2013: Teorian mukaan nimellinen valuuttakurssi kertoo hintatasojen erosta: ep/p* = 1 => e = P*/P e = $4,60/ 3,60 = 1,28 eli 1 euro = 1,28 dollaria olisi PPP:n mukainen valuuttakurssi Valuutan sanotaan olevan yliarvostettu, jos sen kurssi ylittää pitkän ajan tasapainokurssin...ja aliarvostettu jos se alittaa tasapainokurssin => Euro oli Big Maciin perustuvan PPP-teorian mukaan 4 prosenttia yliarvostettu vuonna 2013 koska nimellinen valuuttakurssi 1,33 ylitti tasapainokurssin 1,28 tämän verran eli reaalinen valuuttakurssi oli 1,04 (> 1) 4
OECD:n ja muiden järjestöjen tekemissä ostovoimapariteettivertailussa on mukana tuhansia tuotteita Vuonna 2013 BKT asukasta kohden oli OECD:n ostovoimapariteetein laskien Suomessa $38 727 ja Yhdysvalloissa $52 706 Suomen elintaso oli siten noin 73 % amerikkalaisesta Teorian heikkous on se, että kaikilla hyödykkeillä ei käydä kauppaa. Suomen ja kilpailijamaiden inflaatioerot korjaantuivat oman valuutan aikana PPP:tä kohti devalvaation kautta. Yhteinen valuutta tekee tämän sopeutumisen mahdottomaksi. Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/kuluttajahinnat_suomi_saksa_ruotsi.aspx 5
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Kuvio 2. Elintaso (BKT/asukas) eräissä maissa vuonna 2013 (ostovoimapariteetein vuoden 2013 $) Lähde: http://www.conference-board.org/data/economydatabase/ 6
3. Havaintoja maailmantalouden kehityksestä Maailman elintaso vuosina 0-2000: Elintaso = kokonaistuotanto henkeä kohden vuoden 1990 dollaria ostovoimapariteetein 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Maailma ennen köyhä Maailma nyt rikas elintaso kasvanut 16-kertaiseksi hyvinvoiva väkiluku kasvanut 28-kertaiseksi ihmisen elinikä kaksinkertaistunut paino noussut 50 % 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Lähde: Angus Maddison, www.ggdc.net/maddison Kuvio 3. Maailman elintaso ja väkiluku, 1820-2010 Lähteet:http://www.ggdc.net/MADDISON/oriindex.htm ja http://esa.un.org/unpd/wpp/ 7
Kuvio 4. Suomen vaurastuminen (BKT/as. (PPP 1990$)) Suomi ennen vuonna 1900 elintaso oli noin 40 % amerikkalaisesta ja brittiläisestä vuonna 1871 vastasyntyneen tytön eliniän odote oli 43 ja pojan 41 vuotta Suomi nyt elintaso on 14- kertainen vuoteen 1900 verrattuna... samaa luokkaa kuin Britanniassa ja Saksassa, noin 80 % USA:n tasosta tytön eliniän odote on 84 ja pojan 77 vuotta Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison Kuvio 5. Elintaso alueittain vuosina 1870-2008 (1990 $) Maailma ennen tasa-arvoinen kaikki yhtä köyhiä Maailma nyt eriarvoinen rikkaissa maissa elintaso 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä Tulevaisuudessa? tasa-arvoinen kaikki yhtä rikkaita globalisaatio antaa köyhille mahdollisuuden rikastua Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison 8
Ihmiskunnan vaurastuminen Ihminen on viljellyt maata 12 000 vuotta mutta maailman elintaso on kasvanut vasta 200 vuotta Kuvio 6 jatkuva kasvu alkoi vasta 1800-luvun alussa Miksi vasta 1800-luvun alussa ja miksi Euroopassa? valistuksen filosofia opetti että ihminen voi hallita luontoa kokeellisen tieteen synty antoi siihen keinot Pohjois-Euroopan poliittinen hajanaisuus antoi tilaa uusille ideoille mm. avoimelle tieteelle muualla valtio tai kirkko tukahdutti ne talouskasvun nähtiin vahvistavan ihmisen moraalia Kuvio 6. Teknologinen kehitys ja maailman väkiluku Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 9
Teknologisen kehityksen historiaa Ruuan tuotanto (8500 ekr.): viljelykasvien istuttaminen, ja karjaeläinten kasvattaminen Pyörä (3400 ekr.) Kirjoittaminen (3000 ekr.): Mesopotamiassa Mekaaninen kello (1275): toimintojen koordinoiminen tulee mahdolliseksi Kirjapainotaito (1453). Myös Kiinassa aiemmin. Enemmän kirjoja kuin edeltävänä 1000 vuotena yhteensä. Teollinen valiankumous(1760-1830): Hyörykone(1768) Tekstiilien tuotanto (1760-1800): mekaaninen kutominen (spinningand weaving), puuvillakankaan hinta laski 85%. Toinen teollinen vallankumous : Verkkovirta (1850-1889): keksintöjen sarja, kemikaalit, teräs. Kotitalouskoneet 1900-luvulla Keksintöjen ennakoimattomat isot ulkoisvaikutukset koko talouden tulevaisuuteen Lähde: David Weil, EconomicGrowth(s.242,2005) Eriarvoisuuden kasvu eriarvoisuus syntyy pääosin maiden välisistä tuloeroista (kuvio 7) 1800-luvun alussa eriarvoisuus selittyi maan sisäisillä tuloeroilla jotkin maat ovat onnistuneet talouskasvussa, toiset epäonnistuneet => elintasoerot maailmassa eriarvoisuuden kasvu näyttää nyt pysähtyneen 10
Kuvio 7a. Ihmisten väliset tuloerot maailmassa, 1820-1992 (logaritminen keskihajonta) 0,9 0,8 0,7 Ihmisten väliset tuloerot maailmassa 0,6 0,5 Maiden väliset tuloerot 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1820 1830 Maiden sisäiset tuloerot 1840 1850 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1929 1940 1950 1960 1970 1980 1992 Kuvio 7b. Ihmisten väliset tuloerot maailmassa Lähde ja selostus: http://economix.blogs.nytimes.com/2011/01/31/the-haves-and-the-havenots/?scp=2&sq=economix&st=cse 11
Äärimmäisessä köyhyydessä (< 1,25 $/päivä) elävien osuus väestöstä, 2010 Tulotasojen suuri lähentyminen? Vuosina 1988-2008 globaali eriarvoisuus on vähentynyt, jos sitä mitataan tuloeroilla riippumatta siitä missä ihmiset asuvat. Häviäjiä ovat olleet länsimaiden keskiluokka, joka menettänyt työpaikkojaan, eriarvoisuus kasvanut, rikkaimman 1-10% osuus tuloista kasvanut. kaikkein köyhimmät, erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, mutta myös keskituloisten maiden köyhimmät. Hyötyjiä ovat olleet Länsimaissa rikkain 1-10 prosenttia. Kehittyvissä maiden suuri keskiluokka, erityisesti Kiinassa ja Intiassa, mutta myös muualla. Katso: Financial Times 23.12.2013: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/4a0b8168-6bc0-11e3-a216-00144feabdc0.html 12
Tasa-arvoa lisäävä talouskasvu? Talouskasvu näyttää nyt vähentävän eriarvoisuutta Kiinan ja Intian kasvu nostaa yli 2 miljardin ihmisen elintasoa Voisiko maailma olla jälleen tasa-arvoinen paikka mutta siten että kaikki olisivat rikkaita? Aasian vaurastumisen myötä maailmantalouden painopiste muuttaa lännestä itään Kuviot 8 ja 9 13
Kuvio 8 Kokonaistuotannon jakautuminen maailmassa 1500-2000 Kuvio 9. Nobelisti Robert Fogelin ennuste maailman kokonaistuotannon jakautumisesta vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb 2010 14
4. Elintaso ja hyvinvointi Elintasoa on edellä kuvattu kansantuotteen määrällä asukasta kohti Onko se hyvä mittari? ei ota huomioon vapaa-aikaa, joka on mikrotaloustieteen mukaan ihmisten hyvinvoinnin keskeinen tekijä korreloi kuitenkin voimakkaasti monien muiden esimerkiksi koulutukseen, terveyteen ja elinikään liittyvien mittareiden kanssa Human development indeksi, United Nations Development Programme UNDP elintaso + terveys + koulutus http://hdr.undp.org/en/statistics/ Human development index 2013 1. Norja 2. Australia 3. Sveitsi 4. Hollanti 5. Yhdysvallat 6. Saksa 7. Uusi-Seelanti 8. Kanada 9. Singapore 10. Tanska 11. Irlanti 12. Ruotsi 13. Islanti 24. Suomi 57. Venäjä 187. Niger 15
Kuvio 10. Elintason ja eliniän odotteen välinen korrelaatio Eliniän odote (vuosia) 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 Suomi 5 6 7 8 9 10 11 12 ln BKT/asukas (PPP US$) 5. Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa (ei tenttiin) Suomessa kuulee usein väitettävän, ettei talouskasvu lisää ihmisten hyvinvointia ja jopa että hyvinvointimme olisi alempi kuin 1980- luvulla Itse olen sitä mieltä, että suomalaisten hyvinvointi on nyt korkeampi kuin koskaan mutta todennäköisesti kuitenkin alhaisempi kuin tulevien sukupolvien hyvinvointi Pohjola, Talouskasvu ja hyvinvointi, Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2013 http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wpcontent/uploads/2014/09/pohjola.pdf Jotta voidaan verrata hyvinvointia eri aikoina, tarvitaan jokin kriteeri mittatikku Tarkastelu perustuu yksinkertaiseen utilitaristiseen malliin, jossa hyvinvoinnin eri osatekijöitä mitataan niiden kulutusekvivalentteina Esimerkiksi vapaa-ajan kulutusekvivalentti on se määrä kulutusta, josta henkilö olisi valmis luopumaan saadakseen lisää vapaa-aikaa Laskelmat tehdään talouden toimijoiden tekemiä valintoja kuvaavista tilastoista olettaen valintojen paljastavan heidän arvostuksensa 16
Ekvivalentti kulutus hyvinvoinnin mittarina kulutus Maksuhalukkuus c c* Hyvinvointi nousee, kun joko c tai z tai molemmat kasvavat Indifferenssikäyrä: ne c ja z-kombinaatiot jotka antavat saman hyvinvoinnin z z* hyvinvoinnin muu osatekijä Ekvivalentti kulutus = kulutus, josta henkilö on valmis luopumaan saadakseen enemmän jotakin muuta hyvinvoinnin osatekijää (esim. vapaa-aikaa tai terveyttä) Hyvinvoinnin osatekijät 1) Yksilöllinen kulutus henkeä kohden kotitalouksien kulutusmenot plus sellaiset julkiset kulutusmenot, jotka kohdistuvat yksilöllisiin palveluihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon 2) Tuloerot joita mitataan käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimella 3) Vapaa-aika jota mitataan käänteisesti vuotuisen työajan pituudella 4) Vastasyntyneen elinajanodote kuvaa terveyttä 17
Yksilöllinen kulutus ( ) Gini-kerroin (%) Vuotuinen työaika (h) Elinajanodote (vuosia) Esimerkki: vuosien 2010 ja 1990 vertailu. Kumman vuoden valitsisit jos henkilöllisyytesi arvottaisiin? 1990 2010 2010/1990 Yksilöllinen kulutus henkeä kohden (euroa * ) Käytettävissä olevien tulojen Ginikerroin (prosenttia) Vuotuinen työaika työllistä kohden (tuntia) 14 979 19 552 1,31 20,2 26,6 1,34 1 769 1 677 0,95 Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) 75 80 1,07 * viitevuoden 2000 hintoihin Lähde: Tilastokeskus 18
Teoria: valinta tietämättömyyden verhon takaa (John Rawls: veil of ignorance) Tarkastellaan kuvitteellista henkilöä, jonka preferenssit kiinnitetään Valitaan preferenssit siten, että henkilö edustaa tilastojen mukaista keskimääräistä suomalaista vuonna 2010 Asetetaan henkilö arpajaisiin, joissa hänet arvotaan elämään eri vuosina tietämättä identiteettiään eli onko hän vanha vai nuori, rikas vai köyhä, työteliäs vai ei, terve vai sairas oletetaan että kaikki iät välillä 0-100 vuotta ovat yhtä todennäköisiä jolloin elinajanodote kuvaa todennäköisyyttä säilyä hengissä kyseisenä vuonna Kysytään, kuinka paljon hän olisi valmis maksamaan siitä, ettei joutuisi esimerkiksi vuoteen 1990 Käytännössä vastaus päätellään tilastotiedoista Ekvivalentti kulutus: se osuus vuoden 2010 kulutuksesta, jolla hän olisi indifferentti arvonnassa vuoden 2010 ja muiden vuosien kesken, esim. 1990 kesken Hyvinvoinnin kasvu ja sen osatekijät Indeksejä, 1975 = 1 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1 2.0 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Hyvinvointi = Kulutus - tuloerot + vapaa-aika + elinajanodotteen kasvu Kulutus - tuloerot + vapaaaika Kulutus Kulutus - tuloerot 19
Hyvinvoinnin kasvu ja sen osatekijät Indeksejä, 1975 = 1 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1 2.0 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Hyvinvointi = Kulutus - tuloerot + vapaa-aika + elinajanodotteen kasvu Kulutus - tuloerot + vapaaaika Kulutus Kulutus - tuloerot Hyvinvoinnin kasvu ja sen osatekijät Indeksejä, 1975 = 1 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1 2.0 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Hyvinvointi = Kulutus - tuloerot + vapaa-aika + elinajanodotteen kasvu Kulutus - tuloerot + vapaaaika Kulutus Kulutus - tuloerot 20
Hyvinvoinnin kasvu ja sen osatekijät Indeksejä, 1975 = 1 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1 2.0 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Hyvinvointi = Kulutus - tuloerot + vapaa-aika + elinajanodotteen kasvu Kulutus - tuloerot + vapaaaika Kulutus Kulutus - tuloerot Elintaso ja hyvinvointi Suomessa, 1975-2010 21
Johtopäätöksiä Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavoin kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin: kansalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin Kulutus on kasvanut samaa tahtia tulojen kanssa, vapaa-ajan määrä on pidentynyt työajan lyhentymisen myötä ja elinajanodotteelle arvioitu terveys on kohentunut Nämä ovat yhdessä enemmän kuin kompensoineet tuloerojen kasvun vaikutuksen Bruttokansantuote ei siten välttämättä yliarvioi hyvinvointia, kuten usein väitetään, vaan se pikemminkin aliarvioi sitä 22