Bioenergia-alan ajankohtaisasiat ja etanolituotannon kestävyyskriteerit

Samankaltaiset tiedostot
Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Lähes nollaenergiarakentamisen säädösten valmistelusta

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0141/60. Tarkistus. Marielle de Sarnez ALDE-ryhmän puolesta

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ajankohtaiskatsaus Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysasioihin

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Energiamarkkinaviraston prosessit. Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta?

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Yleistä todentamisesta. Nora Kankaanrinta, Kestävyysasiantuntija Energiavirasto Todentajapäivä

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Biotalouden uudet arvoverkot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä

JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI

Pariisin ilmastosopimus

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Uusiutuvan energian linjauksia EU:ssa ja Suomessa Järkivihreä uusiutuva energia seminaari Forssa

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Biopolttoaineiden kestävyys

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Biomassaterminaali selvitys. Uusituvan energian toimialaraportin julkistustilaisuus, Astrumkeskus,

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Metsäenergian tuottaminen, EU:n RES-direktiivin kestävyyskriteeristö ja kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. Metsäntutkimuslaitos Karri Pasanen

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Energiailta Salo lot Campus

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

AKEn ympäristöjärjestelmä

Liikenteen edistykselliset biopolttoaineet Suomen 2030 energia- ja ilmastopaketissa?

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Jyväskylän energiatase 2014

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Transkriptio:

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat ja etanolituotannon kestävyyskriteerit Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat (MMM) RES/RED -kestävyyskriteerien toimeenpanolakia valmistellaan alkutuotannon osuudet Biokaasulaitosten investointituen (MMM) jatko auki MMM:n Bioenergian koordinaatiohanke päättynyt, verkkopalvelun jatko haussa Maatilojen energiaohjelmaan tulossa katselmustuki Peltobiomassojen tukitoimet? Seuraavan ohjelmakauden valmistelu Maaseudun kehittämisohjelmassa Maatalouden investointituet: energiakohteiden tarkastelu

RES-direktiivi ja biopolttoainetuotannon kestävyyskriteerit

Mikä on RES-direktiivi? Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 2009/28/EY (käytetään myös lyhennettä RED) kestävyyskriteereitä eli artikloja 17-19 sovelletaan nestemäisiin biopolttoaineisiin (biofuels and bioliquids) Samat kestävyyskriteerit polttoaineiden laatudirektiivissä art. 7b Direktiivi julkaistu 5.6.2009 virallisessa lehdessä*, ja se on tuotava (implementoitava) kansalliseen lainsäädäntöön 5.12.2010 Suomi myöhästynyt tässä Nyt valmisteilla kestävyyskriteerilaki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus/asetukset Vastuuministeriö TEM - mukana valmistelussa VM,YM,MMM, Energiamarkkinavirasto, Tulli ja Mavi * http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:140:0016:0062:en:pdf *

Kestävyyskriteerien soveltaminen Direktiivin kestävyyskriteereitä sovelletaan biomassaan, josta valmistetaan liikenteen biopolttoaineita ja muita bionesteitä (biofuels and bioliquids) Kestävyyskriteereitä ei siis toistaiseksi sovelleta esim. silloin kun metsähaketta, ruokohelpeä tai muuta biomassaa hyödynnetään suoraan sähkön ja/tai lämmön tuotannossa Vain kestävyyskriteerit täyttävät liikenteen biopolttoaineet ja bionesteet lasketaan mukaan kansalliseen velvoitteeseen eli uusiutuvan energian osuuteen * Niitäkin biomassoja, jotka eivät täytä kriteerejä on lupa hyödyntää, mutta niitä ei huomioida kansallisen tavoitteen laskennassa Vain kriteerit täyttävät liikenteen biopolttoaineet ja muut bionesteet ovat tukikelpoisia * Uusiutuvien osuus liikenteessä 10% 2020; samansuuruinen tavoite on asetettu kaikille jäsenmaille. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta; vuodeksi 2020 asetettu kokonaistavoite Suomelle on 38% (+9,5%).

Kestävyyskriteerit RES / RED- direktiivin artikloissa 17-19 asetettuja vaatimuksia biopolttoaineille ja bionesteille: käytetyn raaka-aineen tuotantopaikka ja -tapa biopolttoainetuotannon koko ketjussa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, säästö verrattuna fossiilisen polttoaineen päästöihin kriteerien noudattamisen todentaminen ohjearvot eräiden kasvien viljelyn tyypillisille khk-päästöille (mm. vehnä ja rapsi) ohjeet khk-päästöjen laskentaan (liite V) Suomelle erityisesti viljelyn khk-rajojen saavuttaminen on osoittautunut vaikeaksi

Raaka-aineen tuotantopaikka ja -tapa: Biologinen monimuotoisuus: Raaka-ainetta ei ole hankittu alueelta, joka on tammikuussa 2008 ollut aarniometsä, suojelualue tai erityisen monimuotoinen ruohoalue Maankäytön muutos: Biopolttoaineiden tai bionesteiden valmistuksessa ei käytetä raaka-ainetta, joka on tuotettu runsashiilisellä maapohjalla eli maapohja on tammikuussa 2008 ollut kosteikko tai pysyvästi metsän peittämä alue Luonnontilaiset suot: Raaka-ainetta ei ole hankittu alueelta, joka on tammikuussa 2008 ollut ojittamatonta suota Maatalouden tuotantomenetelmät: Maatalouden raaka-aineiden tuotannossa on noudatettu hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksia

Eligibility under RES: The effect of land-use change 2007 1.1.2008 2008 2011 Eligibility NO Reason: land-use change criterion NO Reason: Art. 17.4, conversion of wetland or forest YES Use of actual value Land-use change = YES Use of default value 1.1.2008 = 8 Kuva:MMM/Kari Nars

Vaatimukset kasvihuonekaasupäästöille Vähenemä tuotannon koko elinkaaren aikana Biopolttoaineen tai bionesteen elinkaaren aikainen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on vähintään 35 % verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen - 50 % 1.1.2017 alkaen - 60 % 1.1.2018 alkaen, kun tuotantolaitoksen toiminta on aloitettu 1.1.2017 tai sen jälkeen Viljelyn aikaiset khk-päästöt Direktiivissä annettu oletusarvot tiettyjen viljelykasvien (mm. vehnä ja rapsi) viljelyn aiheuttamille päästöille Jäsenmaiden ilmoitettava komissiolle ne alueet, joilla oletusarvo (default value) saavutetaan Jos raaka-aine on tuotettu näiden alueiden ulkopuolella, käytettävä päästöille laskettua todellista arvoa (actual value)

100 Bioetanolin tuotannon kasvihuonekaasupäästöt (g CO 2 ekv/mj liikennebiopolttoainetta) 80 60 40 20 Oletusarvo Foss. -35 % -50 % -60 % BioPA jalostus Viljely (vehnä) 0 A B C Foss. Tapaus A: käytetään viljelyn päästöinä komission asettamaa oletusarvoa (esimerkin vehnällä 23 g CO2-ekv./MJ); jäsenmaat ilmoittaneet, millä maan NUTS-alueilla arvo saavutetaan Tapaus B: käytetään oletusarvon alittavaa todellista arvoa; polttoainevalmistaja pystyy osoittamaan, että viljelyn tuottamat KHK-päästöt alittavat oletuksen Tapaus C: käytetään todellista arvoa; viljelyalue ei ole jäsenmaan ilmoittamalla NUTS-alueella ja todellinen arvo ylittää oletusarvon. Koko biopolttoaineen tuotantoprosessin on 2013 alitettava 35%:lla fossiilisen polttoaineen tuotannon KHK-päästöt (oletusarvo 83,8 g CO2 ekv/mj), vuodesta 2017 alkaen alituksen on oltava 50% (uusilla laitoksilla 60%)

Viljelyn päästöt Suomen raportointi Suomi raportoi toukokuussa 2010 komissiolle ne alueet, joilla direktiivin oletusarvo viljelyn khk-päästöissä alittuu Raportin mukaan arvo olisi alittunut osassa maata sekä vehnällä että rapsilla Komissio ilmoitti, ettei se hyväksy Suomen laskentatapaa etenkään maaperän päästöjen osalta Suomi teki 24.2.2011 uuden ilmoituksen, jonka mukaan Suomessa ei ole direktiivin rajat alittavia viljelyalueita Tilanne voi muuttua, kun uusia lajikkeita ja viljelytekniikoita tulee käyttöön Toimijoiden käytettävä todellisia päästöarvoja Suomessa viljellyille tuotteille On suunniteltu, että hallinto vahvistaisi eri alueille/kasveille ohjearvot, joita toimijat voisivat halutessaan käyttää

g CO2-ekv./MJ Vehnän viljelyn khk-päästöt (alkuperäinen ja korjattu) Vehnä 40 30 20 10 Suora N2O Epäsuora N2O Kuivaus Työkoneet Kuljetukset Siemenet Torjunta-aineiden valmistus Lannoitteiden valmistus 0 Etelä-Suomi, vanha Etelä-Suomi, uusi Länsi-Suomi, vanha Länsi-Suomi, uusi Ahvenanmaa, vanha Ahvenanmaa, uusi lähde: MTT

Taustalaskelmia ja aineistoa biopolttoaineiden koko tuotantoprosessin kasvihuonekaasupäästöistä löytyy VTT:n julkaisusta EU:n uusiutuvien energialähteiden edistämisdirektiivin kestävyyskriteeristö (Soimakallio ym. 2010) Viljelyn ja jalostuksen päästöt taustatietoa http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2010/w150.pdf Viljelyn päästölaskennasta löytyy lisätietoja MTT:n julkaisusta Biopolttoaineiden raaka-aineeksi viljeltävien kasvien aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Suomessa (Sinkko ym. 2010) http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti9.pdf Komission lisäohjeistuksia: Komission tiedonanto kestävyyskriteerien soveltamisesta (2010/C 160/02) Komission päätös kasvihuonekaasupäästövähenemää koskeviksi ohjeiksi (2010/335/EU)

Kestävyyskriteerien noudattaminen ja todentaminen Toiminnanharjoittajan (= Suomessa lähinnä polttoaineen jakeluyrityksen) vastuulla on varmistaa, että kestävyyskriteerivaatimukset täyttyvät Tarvittaessa jakelijan on pystyttävä tekemään selvitys polttoaineen ja sen raaka-aineen koko ketjusta Todentaminen hoidetaan käytännössä sertifiointimenettelyllä, jossa erityiset viranomaisten hyväksymät sertifiointiyritykset valvovat tuotantoketjua Osaprosessien (esim. viljely) seuranta? Seurantaprosessia valvova viranomainen on Energiamarkkinavirasto, osia mahdollisesti myös Tullilla ja Mavilla Tarkemmat pelisäännöt ja ohjeistus selviävät lakivalmisteluprosessin myötä

Khk-laskenta Todentaminen... Maaankäyttökriteerit art 17.2-17.5. TODENTAMISKETJU - PELTOBIOMASSAT - SUOMI TODENTAMINEN Onko hankittu pellolta, joka on raivattu metsämaasta 1/2008 jälkeen (17.4) EI KYLLÄ hylky Pelto Onko hankittu suojelualueelta? (17.3.b) EI KYLLÄ Onko hankittu pellolta, joka on kuivatettu suosta tai kosteikosta 1/20008 jälkeen (17.4. ja 17.5) hylky Viljaerän ostaja/ välittäjä EI KYLLÄ hylky Onko peräisin jäsenmaan ilmoittamalta NUTS-alueelta? Löytyykö / onko ko. viljalle määritetty viljelyn päästöjen oletusarvo liitteessä V? KYLLÄ EI EI Käytä jäsenmaan alueelle ilmoittamaa arvoa tai laske todellinen päästöarvo Laitos Onko laitos ollut käynnissä jo 23.1.2008 tai sitä ennen? KYLLÄ EI Ns. vanhoilla laitoksilla khk-laskentaa edellytetään vasta 1.4.2013 lähtien. Raportoidaan vain maankäyttökriteerien täyttyminen Ns. uusien laitosten osalta edellytetään khklaskentaa. Raportoidaan sekä maankäyttökriteerien että khk-kriteerin täyttyminen Asiakirja: koko prosessin khklaskenta? Laitos? lähde: MMM/MEO

Kestävyyskriteerien noudattaminen RES-direktiivi 18 art. 1 kohta: Toiminnanharjoittajalla tulee olla ainetasemenetelmä, jossa kestävyyskriteerien soveltamiseen vaikuttavilta ominaisuuksiltaan (kestävyysominaisuus) toisistaan poikkeavien raaka-aineiden taikka biopolttoaine- tai bioneste-erien yhdistäminen on mahdollista Ainetasemenetelmässä: Erien kestävyysominaisuuksia ja kokoa koskevien tietojen tulee jatkuvasti olla jäljitettävissä seokseen Kaikkien seoksesta poistetut ja siihen lisätyt erät on kuvattava siten, että ne kokonaisuudessaan vastaavat toisiaan kestävyysominaisuuksiltaan ja määrältään kuin kaikkien seokseen lisättyjen erien kokonaisuudella

Kestävyyskriteerien noudattaminen RES-direktiivi 18 art. 3 kohta: Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että talouden toimijat toimittavat luotettavaa tietoa ja saattavat pyynnöstä jäsenvaltion käyttöön tietojen pohjana käytetyt lähtötiedot Jäsenvaltioiden on vaadittava talouden toimijoita teettämään riittävän tasoinen riippumaton tarkastus toimitetuille tiedoille ja esittämään todisteet siitä, että näin on tehty Tarkastuksessa on varmistettava, että talouden toimijoiden käyttämät järjestelmät ovat tarkkoja, luotettavia ja suojattu väärinkäytöksiltä Tarkastuksessa on arvioitava näytteenottotaajuutta ja -menetelmiä sekä lähtötietojen täsmällisyyttä

Huomioitavia asioita Sertifioinnit raskaita ja kalliita prosesseja - miten käy pientuottajien? Pelisääntöjen ja ohjeiden oltava selviä Viljelyn päästöt - järjestelmä, jolla viljelijä pystyy tarvittaessa selvittämään oman tuotantonsa khk-päästöt Vaikutus tukijärjestelmiin: vain kestävyyskriteerit täyttävää tuotantoa saa tukea Mahdollinen laajeneminen muihin biopolttoaineisiin?

Tulevaisuuden näkymiä: Kestävyyskriteerien laajentaminen? Direktiiviin kirjattiin, että komissio ottaa kantaa vuoden 2009 loppuun mennessä tulisiko kestävyyskriteerit laajentaa koskemaan liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi myös sähkön ja lämmön tuotantoa. Eli olisiko jatkossa kriteeristö kaikelle energiantuotantoon päätyvälle biomassalle, eli myös kiinteille biopolttoaineille? Komission raportti: "Jäsenmaiden tulisi vapaaehtoisesti laajentaa nykyiset kestävyyskriteerit kattamaan myös sähkön ja lämmön tuotanto. Komissio arvioi tilannetta vuoden 2011 lopussa".

Kiitos mielenkiinnosta! Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi