TIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa. Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Suonenjoki. Asukasluku

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Neljännesvuositilinpito

Kaupan näkymät

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

Aluetilinpito

Toimintaympäristö: Yritykset

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

Neljännesvuositilinpito

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Pohjois-Savon väestöennuste

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Palvelujen suhdannetilanne: Kasvu haurasta rakennemuutos pysyvää

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Uudenmaan metsäbiotalous

Asuntotuotantotarve

Makrotaloustiede 31C00200

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Kainuun metsäbiotalous

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja

Satakunnan metsäbiotalous

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

TALOUS JUMISSA SAADAANKO YRITTÄJYYDESTÄ POTKUA? AKAVAn yrittäjäseminaari Jaakko Kiander

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Suomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2007 ennakoitua pienemmät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Pohjanmaan metsäbiotalous

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Transkriptio:

BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) 50 000 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 40 000 47 957 Bruttokansantuote laski vuonna 2012 huomattavasti Varsinais-Suomessa, kuten muissakin Etelä- Suomen suurissa maakunnissa. Seutukunnittain tarkasteltuna merkittävin lasku tapahtui Salossa, jossa Nokian matkapuhelinvalmistuksen loppuminen supisti taloutta lähes 40 prosenttia. 30 000 37 759 36 770 35 231 34 898 34 446 33 715 32 502 31 939 31 851 31 652 31 488 30 604 30 119 29 773 29 464 27 808 27 551 26 940 Varsinais-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden oli vuoden 2012 lopussa 33 715 euroa, mikä oli kuudenneksi korkein Manner-Suomen maakunnista. Tuotannon volyymi laski Varsinais-Suomessa 3,3 %, kun se koko maassa laski 1,9 %. Tuotanto supistui merkittävästi myös muissa Etelä-Suomen suurissa maakunnissa. Asukaskohtainen BKT kasvoi eniten essä ja Lapissa, joskin Lapissa suhdeluvun kasvua selittää enemmän asukasluvun lasku kuin tuotannon absoluuttinen kasvu. Varsinaissuomalaisten keskimääräinen ostovoima oli sen sijaan Manner-Suomen toiseksi korkein heti Uudenmaan jälkeen. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat vuoden 2012 lopussa keskimäärin 19 616 euroa, mikä on lähellä koko maan keskiarvoa. Ostovoiman alueellinen vaihtelu on selvästi tuotannon vaihtelua tasaisempaa, sillä ostovoimaltaan pienimmän ja suurimman maakunnan ero on paljon pienempi kuin tuotannon mukaan verrattuna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat koko maassa. Varsinais-Suomessa laskua oli suunnilleen saman verran kuin koko maassa, ja eniten ostovoima laski Uudellamaalla ja ssa. Varsinais-Suomen bruttokansantuote on kehittynyt 2000-luvulla varsin samalla tasolla kuin koko maassa. Nykyisen laskusuhdanteen myötä maakunnan tuotanto on kuitenkin jäänyt jälkeen koko maan kehityksestä, ja BKT on ollut jo kolmena vuotena selvästi maan keskiarvoa alempi. Varsinais- Suomen ostovoima on sen sijaan kehittynyt koko maan keskitason mukaisesti, eikä vastaavaa tasomuutosta havaita. Seutukunnittain tarkasteltuna Nokian päätös lopettaa Salon matkapuhelintehdas näkyy selvästi tuotantoluvuissa. Salon seudun BKT supistui lähes 40 % pudoten maakunnan pienimmäksi, kun se aiemmin on ollut maakunnan korkein. Bruttokansantuote oli suurin Turun seudulla, ja oli myös ainoa, jossa tuotannon volyymi kasvoi. Kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna puolestaan supistui eniten, ja ainoa ostovoimaa kasvattanut seutukunta oli Loimaa. Vuoden 2012 tuotantotiedot perustuvat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon, jossa on siirrytty noudattamaan EU:n uutta tilinpitojärjestelmää (EKT 2010). Merkittävin muutos uudessa järjestelmässä on tutkimus- ja kehittämismenojen käsitteleminen investointina eikä enää juoksevana kuluna. Tämä on nostanut bruttokansantuotteen tasoa koko maassa 4,3 % ja Varsinais-Suomessa 6 %. Seutukunnittain tarkasteltuna merkittävin muutos tapahtui Salon seudulla, jossa tilastointitavan uudistuksen tuoma muutos kasvatti laskennallista tuotantoa kolmanneksen. 10 000 0 Kuva 1 Manner-Suomen maakuntien bruttokansantuote vuonna 2012. Asukaskohtaisen BKT:n volyymin muutos 2011 2012 (%) +6 % +4 % +2 % 0 % -2 % -4 % -6 % 5,9 % 5,2 % +1,1 % +0,8 % +0,3 % -0,1 % -0,5 % Keski- -0,7 % Kuva 2 Manner-Suomen maakuntien bruttokansantuotteen volyymin muutos 2011 2012. -0,8 % -1,0 % Pohjois- Pohjois- -1,9 % Etelä- -1,9 % -2,8 % -3,3 % Etelä- -3,3 % -3,4 % -4,3 % -4,8 % Keski-

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo vuonna 2012 ( /as.) 25 000 15 000 22 484 19 771 19 616 19 350 19 256 19 246 19 048 18 885 18 835 18 766 18 452 18 292 18 253 18 106 17 891 17 839 17 669 17 524 17 462 10 000 5 000 0 Etelä- Pohjois- Keski- Kuva 3 Kotitalouksein käytettävissä oleva tulo Manner-Suomen maakunnissa vuonna 2012. Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon muutos 2011 2012 (%) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,5 % -1,1 % -1,4 % -1,6 % -1,7 % -1,8 % -1,8 % -2,2 % -2,2 % -2,3 % -2,5 % -2,6 % -3,0 % Keski- Pohjois- Etelä- Kuva 4 Kotitalouksein käytettävissä olevan tulon muutos Manner-Suomen maakunnissa 2011 2012. Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta.

Asukaskohtaisen BKT:n volyymin kehitys (, vuoden 2000 hinnoin) 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 5 Varsinais-Suomen ja koko maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen volyymin kehitys. Luvut ovat viitevuoden 2000 hinnoin. Kotitalouksien käytettävissä olevan tulon kehitys (, vuoden 2010 hinnoin) 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 6 Kotitalouksein käytettävissä olevan tulon kehitys Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta. Luvut ovat deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä vuoden 2010 tasoon.

BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) Asukaskohtaisen BKT:n volyymin muutos 2011 2012 (%) 0 10 000 30 000 40 000-40 % -30 % -20 % -10 % 0 % +10 % 37 520 +4,8 % 30 546-1,1 % 29 430-5,0 % 25 013-6,4 % 23 418-38,9 % Kuva 7 Varsinais-Suomen seutukuntien bruttokansantuote vuonna 2012 ja BKT:n volyymin muutos 2011 2012. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 2012 ( /as.) Käytettävissä olevan tulon muutos 2011 2012 (%) 0 5 000 10 000 15 000 25 000-3 % -2 % -1 % 0 % +1 % 19 994 +0,4 % 19 950-0,9 % 19 077-1,3 % 18 657 17 942-2,7 % -1,3 % Kuva 8 Kotitalouksein käytettävissä oleva tulo Varsinais- Suomen seutukunnissa vuonna 2012 ja käytettävissä olevan tulon muutos 2011 2012. Käytettävissä oleva tulo kertoo kotitalouksien ostovoimasta.

Tilastointitavan muutoksen laskennallinen vaikutus BKT:een vuonna 2011 (%) +10 % +8 % +8,6 % Tilastointitavan muutoksen laskennallinen vaikutus BKT:een vuonna 2011 (%) 0 % +10 % +20 % +30 % +40 % +6 % +4 % +2 % 0 % +6,7 % +6,7 % +6,0 % +5,1 % +4,3 % +4,3 % +4,2 % +3,6 % +3,4 % +3,0 % +3,0 % +2,6 % +2,4 % +2,2 % +2,2 % +2,0 % +0,3 % +4,7 % +3,8 % +33,5 % -2 % Pohjois- Etelä- Keski- -0,6 % +2,8 % +1,9 % Kuva 9 Bruttokansantuotteen tilastointitavan uudistuksesta johtuva laskennallinen muutos vuoden 2011 BKT-lukuihin Manner-Suomen maakunnissa ja Varsinais-Suomen seutukunnissa.