Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Transkriptio

1 Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu Työttömyys Työllisyys BKT Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Liite 2: Liitetaulukot /MH

2 Väkiluku: neljä suurinta maakuntaa, niiden suurimmat seutukunnat ja niiden keskuskaupungit Maakunta, seutukunta, kunta Väkiluku Seutukunta/Maakunta Uusimaa Helsingin seutukunta ,7 % - Helsinki Varsinais-Suomi Turun seutukunta ,4 % - Turku Pirkanmaa Tampereen seutukunta ,2 % - Tampere Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutukunta ,0 % - Oulu Neljä maakuntaa yhteensä Neljä seutukuntaa yhteensä Neljä keskuskaupunkia yhteensä Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku, joulukuu 2016

3 Helsingin alkaneet työttömyysjaksot, tammikuu 2010 joulukuu 2016, henkilöä Työttömyyden riski on vähentynyt 2010-luvulla yli 30 %, kun työn kysyntä on ollut ilmeisen vahvaa.

4 Helsingin työttömyyden keskimääräinen kesto, viikkoa Työttömyys on noussut lähes 70 %, vaikka työttömyyden riski on alentunut yli 30 %, koska työttömyyden keskimääräinen kesto on noussut lähes 100 % (n. 35 viikosta lähes 70 viikkoon).

5 Helsingin työttömyys, tammikuu 2010 joulukuu 2016, henkilöä Vaikka työttömyyden riski on alentunut yli 30 %, on työttömyys noussut kuitenkin lähes 70 %, koska työttömyyden kesto on pidentynyt n. 100 %.

6 Helsingin avoimet työpaikat, tammikuu 2010 joulukuu 2016 Avoimien työpaikkojen kasvu viittaa kasvaneeseen työvoiman kysyntään

7 Alkaneet työttömyysjaksot Turku Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Turku Työttömät työnhakijat

8 Alkaneet työttömyysjaksot Tampere Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Tampere Työttömät työnhakijat

9 Alkaneet työttömyysjaksot Oulu Työttömyyden keskim. kesto, vko Ty Avoimet työpaikat Oulu Työttömät työnhakijat

10 Työttömyysturvamenot, mrd. euroa Neljän suurimman maakunnan osuus työttömyysturvamenoista, % Työttömyysturvamenot yhteensä Neljän suurimman maakunnan työttömyysturvamenot Lähde: Kela

11 0,7 Työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen Neljän suurimman maakunnan osuus työttömien menot, mrd. euroa ruokakuntien yleisen asumistuen menoista, % 63 0,6 Työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen menot yhteensä ,5 60 0,4 59 0,3 0,2 Neljän suurimman maakunnan työttömien ruokakuntien yleisen asumistuen menot , Lähde: Kela

12 Työikäisen väestön määrä Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkiseuduilla Tukholman seutu Kööpenhaminan seutu Helsingin seutu Oslon seutu

13 Työttömyys Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkiseuduilla, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Helsingin seutu Tukholman seutu Kööpenhaminan seutu Oslon seutu

14 Työttömyys Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupungeissa, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Helsinki Tukholma Kööpenhamina Oslo

15 Työttömyys Tampereen, Turun, Göteborgin, Malmön, Århusin ja Oulun seuduilla, Nordstat mittaa työttömyyttä rekisteritietojen perusteella, jolloin muuttujien tasot eivät ole välttämättä vertailukelpoisia Tampereen seutu Turun seutu Göteborgin seutu Oulun seutu Malmön seutu Århusin seutu

16 Työikäisen väestön määrä Tampereen, Turun, Göteborgin, Malmön, Århusin ja Oulun seuduilla Göteborgin seutu Århusin seutu Malmön seutu Tampereen seutu Turun seutu Oulun seutu

17 Työllisyysaste Helsingin seudulla, Uudellamaalla, Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, % Helsingin seutu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Helsinki Lähde: Helsingin kaupunki, Tietokeskus, aluesarjatietokanta: työllisten ja työikäisen väestön suhde, %

18 Työllisyysaste, Uusimaa, , % (työsssäkäyntitilasto) Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, v. työlliset/18-64-v. väestö

19 Työllisyysaste, , % (työssäkäyntitilasto) Helsinki Koko maa Tampere Oulu Turku Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, v. työlliset/18-64-v. väestö

20 Työllisyysaste, , % (työssäkäyntitilasto) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, v. työlliset/18-64-v. väestö

21 Työllisyysaste, , % (työvoimatutkimus) Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa

22 Työllisyysaste, , % (työvoimatutkimus) Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa

23 6 5 Työllisyysasteen muutos, , %-yksikköä Keski- Pohjanmaa Lappi 4 3 Etelä - Poh- Ahvenan- Pohjois- Pohjan- jan- maa Päijät- Savo maa maa Häme 2 1 Koko maa Sata- Pohjoiskunta Etelä- Pohjanm. Kanta- Karjala Häme Etelä- Keski- Kai- Savo Suomi nuu 0-1 Uusimaa Varinais- Kymen- Suomi Pirkan- laakso Pohjoismaa Karjala Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

24 12 10 Työllisyysasteen muutos, , %-yksikköä Keski- Pohjanmaa 8 Kainuu Lappi 6 Etelä - Poh- Pohjois- Pohjan- jan- Savo maa maa 4 2 Koko maa Satakunta Päijät- Häme Etelä- Poh- Keski- Savo jois- Suomi Poh- Etelä- Karjala Karjala jois- Pohjanmaa Ahvenanmaa 0-2 Kanta- Kymen- Häme laakso Pirkan- Uusi- Varsinais- maa maa Suomi - Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

25 BKT, koko maa, perushintaan, käyvin hinnoin BKT:n arvon kasvu keskimäärin 0,7 %/v BKT:n arvon kasvu keskimäärin 5,4 %/v.

26 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2009= Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä- Pohjanmaa 110 Koko maa 110 Pohjanmaa Pirkanmaa 105 Uusimaa 105 Pohjois- Pohjanmaa 100 Varsinais-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

27 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2009=100 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Pirkanmaa Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Varsinais-Suomi

28 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, 2000=100 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Koko maa Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois- Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

29 BKT perushintaan henkeä kohti käyvin hinnoin, euroa 45 Uusimaa Koko maa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 30 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 15 15

30 Neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu BKT-osuus (osuus koko maan arvonlisäyksestä), % neljän suurimman maakunnan BKT:n kasvu kiihdytti koko maan BKT:n kasvua neljän suurimman maakunnan BKT:n kasvu hidasti koko maan BKT:n kasvua

31 Uudenmaan BKT-osuus, % Uusimaa hidasti talouskasvua Uusimaa kiihdytti talouskasvua

32 5 Koko maan ja Uudenmaan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, , % 4 3 Koko maa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -5

33 Koko maan ja neljän suurimman maakunnan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, , % 6 Koko Uusi- Varsinais- Pirkan- Pohjoismaa maa Suomi maa Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -6

34 Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan arvonlisäyksestä, % Pirkanmaa kiihdytti talouskasvua Pirkanmaa hidasti talouskasvua Varsinais-Suomi kiihdytti talouskasvua Varsinais-Suomi hidasti talouskasvua Pohjois-Pohjanmaa kiihdytti talouskasvua Pohjois-Pohjanmaa hidasti talouskasvua

35 Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan perushintaisen BKT:n määrän kasvu, , % 5 Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito -5

36 BKT henkeä kohden, dollaria BKT, miljoonaa dollaria Tukholma Tukholma Oslo Kööpenhamina Helsinki Kööpenhamina Helsinki Oslo Lähde: OECD, Metropolitan Database

37 Työllisyysaste, % Muuttujien tasot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia kansallisten määritelmien tasoihin 87 Tukholma Oslo 79 Kööpenhamina 77 Helsinki Lähde: OECD, Metropolitan Database

38 Lopuksi TEM:n työnvälitystilaston mukaan 2010-luvulla Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutukuntien yhteenlaskettu työttömyys on kasvanut 53 %, kun muun Suomen työttömyys on kasvanut 21 % luvulla kaikkien neljän seutukunnan avoimet työpaikat kasvaneet voimakkaasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2000-luvulla Maakunnista vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan työllisyysasteet alentuneet Jos neljän suurimman maakunnan työllisyysasteiden kehitys olisi ollut sama kuin muun Suomen, olisi Suomen työllisyysaste ollut 2,6 %-yksikköä toteutunutta korkeampi 2016 Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan neljän suurimman maakunnan yhteenlaskettu BKT on ollut koko talouden BKT:n kasvua kiihdyttävää on ollut koko talouden BKT:n kasvua hidastavaa

39 Liite 1: Keskeiset tilastolähteet Tilastokeskuksen kaksi tilastoa työllisyysasteen mittaamiseksi Työvoimatutkimus: Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin henkilöä. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työllisyyden ja työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Vuodesta 2003 alkaen on saatu osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä kotitalouden kaikkien vuotiaiden toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työssäkäyntitilasto: Työssäkäyntitilasto on rekistereihin perustuva kokonaistilasto, ei otostutkimus kuten työvoimatutkimus. Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Tilasto perustuu noin 40 hallinnolliseen ja tilastolliseen aineistoon. Tärkeimmät tietolähteet ovat: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä, Verohallinnon rekisterit, Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot, Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri, Tilastokeskuksen tutkintorekisteri, Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri, Pääesikunnan varusmiesrekisteri, Lisäksi tehdään lomaketiedusteluja monitoimipaikkaisille yrityksille ja kuntien jäsenyhteisöille.

40 Tilastokeskuksen aluetilinpito Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus, jonka tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto: Työ- ja elinkeinoministeriö laatii tilastoja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi työvoimapoliittisista palveluista, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Suurin osa työnhakijoista on työttömiä, joiden on muun muassa työttömyysturvaa saadakseen ilmoittauduttava työnhakijoiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö tilastoi työttömyyttä kattavasti ja ilmoittaa kuukausittain työttömien työnhakijoiden lisäksi avoimien työpaikkojen ja eri palveluissa olevien lukumäärät lukuisilla eri luokituksilla ja muuttujilla. Nordstat Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetussa tietokannassa on perustilastoja aikasarjoina Pohjoismaiden suurimmista kaupungeista ja kaupunkiseuduista. Myös koko maan tilastot ovat mukana. Tietokannan rakentaminen aloitettiin vuonna 1990 kuudentoista Pohjoismaiden suurimman kaupungin yhteistyönä. Tavoitteena oli luoda kokonaisuus, jossa kaupungeista ja niiden seuduista koottaisiin keskeisiä keskenään vertailukelpoisia tietoja. Tietoja koottiin alkuvaiheessa ensisijaisesti kaupunkien omista tietovarannoista. Tietokantaa ylläpitää nykyisin Helsingin kaupunki. Pääkaupungit keräävät tiedot maansa suurista kaupungeista ja toimittavat ne Helsinkiin, missä ne päivitetään tietokannan kotisivulle. OECD:n Metropolitian database OECD:n Metropolitan database sisältää aineistoa 281 metropolialueesta, joiden asukusluku on yli henkilöä 30 OECD-maasta. Tilaston tiedot perustuvat harmonisoituihin toiminnallisiin määritelmiin, jotka OECD on kehittänyt yhdessä EU:n komission kanssa..

41 Liite 2: Liitetaulukot Koko maan ja neljän suurimman maakunnan väkiluku ja niiden osuudet Väkiluku Koko maa Uudenmaan maakunta Uudenmaan osuus, 0,29 0,29 0,29 0,29 0,29 0,30 0,30 Varsinais-Suomen maakunta Varsinais-Suomen osuus ,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 Pirkanmaan maakunta Pirkanmaan osuus 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan osuus ,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku

42 Koko maan ja neljän suurimman seutukunnan v. väkiluku ja niiden osuudet Väkiluku vuoden lopussa KOKO MAA Helsingin seutukunta Helsingin seutukunnan osuus, % 0,27 0,27 0,27 0,28 0,28 0,28 0,28 Oulun seutukunta Oulun seutukunnan osuus, % 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 Tampereen seutukunta Tampereen seutukunnan osuus, % 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Turun seutukunta Turun seutukunnan osuus, % 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 0,06 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku

43 Työttömät työnhakijat, koko maa ja neljä suurinta seutukuntaa, joulukuussa , henkilöä Koko maa (1) Helsinki (2) Turku (3) Tampere (4) Oulu (5) Suurimmat seutukunnat yhteensä (6)=(2)+(3)+(4)+(5) Muu Suomi (7)=(1)-(6) Muutos , % % % % % % % % Lähde: TEM Neljän suurimman seutukunnan työttömyyden kasvu ja muun Suomen henkilöä. Neljän suurimman seutukunnan osuus koko 63 % koko maan työttömyyden kasvusta. 43 Neljän suurimman seutukunnan osuus 45 % koko maan väestöstä.

44 Helsingin, Turun ja Tampereen seutukunnissa alle 51-v. työttömyys noussut yli 50 % 2012:4-2016:4 Seutukunta Työttömät 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Helsinki % Turku % Tampere % Oulu % Yli 50-v. tyött. Helsinki % Turku % Tampere % Oulu % Alle 51-v. työt. Helsinki % Turku % Tampere % Oulu % Lähde: TEM työnvälitystilasto Kasvu 2012:4-2016:4

45 Helsingin seutukunnassa pitkäaikaistyöttömyyden osuus kaksinkertaistunut 2010:4-2016:4 Seutukunta Työttömät 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Helsinki Turku Tampere Oulu Pitkäaikaistyöttömät Helsinki Turku Tampere Oulu Pitkäaikaistyöttömien osuus Helsinki 0,19 0,24 0,25 0,23 0,29 0,35 0,42 Turku 0,21 0,27 0,27 0,24 0,26 0,31 0,35 Tampere 0,24 0,30 0,29 0,34 0,36 0,31 0,37 Oulu 0,21 0,23 0,24 0,24 0,27 0,30 0,34 Lähde: TEM työnvälitystilasto

46 Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutukunnissa avoimet työpaikat kasvaneet yli 75 % 2010:4-2016:4 Avoimet työpaikat Seutukunta 2010 Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2012 Huhtikuu 2013 Huhtikuu 2014 Huhtikuu 2015 Huhtikuu 2016 Huhtikuu Kasvu 2010:4-2016:4 Helsinki % Turku % Tampere % Oulu % Lähde: TEM työnvälitystilasto

47 Pohjoismaiden (pl. Islanti) pääkaupunkien työllisyys, työikäinen väestö ja työllisyysaste* Työlliset Kööpenhamina Helsinki Oslo Tukholma Työikäinen väestö Kööpenhamina Helsinki Oslo Tukholma Työllisyysaste, % Kööpenhamina 67,2 66,3 66,8 66,7.... Helsinki 68,0 68,2 68,7 68,6 67,8 67,1 Oslo 73,3 74,1 73,5 73,8 74,3 72,3 Tukholma 70,3 71,8 72,4 73,2 73,6 74,0 * Huom. Nordstatin käyttämät muuttujien määritelmät saattavat poiketa yleisistä kansallisista käytännöistä Lähde: Nordstat

48 Työllisyysaste, koko maa ja maakunnat, % Muutos , %-yks. Koko maa 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 0,9 Uusimaa 73,2 73,9 73,7 73,0 72,6 72,3 72,8-0,4 Varsinais-Suomi 68,3 68,5 69,7 68,2 67,0 66,7 67,7-0,6 Satakunta 66,2 67,8 67,8 68,0 67,2 68,0 67,9 1,7 Kanta-Häme 67,5 68,9 70,2 68,5 70,7 69,5 68,7 1,2 Pirkanmaa 67,3 68,1 68,5 67,8 67,7 66,9 66,4-0,9 Päijät-Häme 66,0 65,3 67,4 65,4 63,5 66,4 69,1 3,1 Kymenlaakso 62,8 65,0 67,3 63,8 62,0 62,9 62,1-0,7 Etelä-Karjala 63,1 64,0 64,1 64,1 65,8 63,8 64,6 1,5 Etelä-Savo 63,8 65,2 65,2 65,8 65,2 64,6 64,8 1,0 Pohjois-Savo 63,7 63,6 65,4 67,1 67,2 65,6 67,0 3,3 Pohjois-Karjala 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6-1,0 Keski-Suomi 63,9 64,6 63,9 62,8 64,7 63,0 64,8 0,9 Etelä-Pohjanmaa 66,8 68,5 69,3 69,3 70,9 70,2 70,2 3,4 Pohjanmaa 70,9 70,7 72,8 72,8 72,0 72,9 74,4 3,5 Keski-Pohjanmaa 67,4 69,4 69,8 72,1 68,8 72,5 73,1 5,7 Pohjois-Pohjanmaa 64,1 65,4 64,9 65,8 65,3 64,1 65,8 1,7 Kainuu 61,8 63,5 61,3 60,8 58,3 60,2 62,7 0,9 Lappi 60,7 61,9 62,1 62,4 62,5 65,0 65,3 4,6 Ahvenanmaa 78,0 78,5 80,7 78,7 81,7 81,8 81,8 3,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimua

49 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työllisyysaste, koko maa ja maakunnat, % sekä muutos , %-yksikköä Koko maa 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0 68,9 69,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 1,8 Uusimaa 74,3 75,3 74,9 73,5 73,2 73,9 74,7 75,3 76,0 73,9 73,2 73,9 73,7 73,0 72,6 72,3 72,8-1,5 Varsinais-Suo. 69,6 69,5 70,2 69,5 67,9 70,8 72,3 72,3 72,8 70,2 68,3 68,5 69,7 68,2 67,0 66,7 67,7-1,9 Satakunta 64,6 64,7 65,2 65,9 64,6 66,2 66,8 68,8 70,7 67,9 66,2 67,8 67,8 68,0 67,2 68,0 67,9 3,3 Kanta-Häme 68,7 68,8 69,2 68,7 69,1 68,5 69,0 70,1 70,8 67,5 67,5 68,9 70,2 68,5 70,7 69,5 68,7 0,0 Pirkanmaa 67,5 68,0 67,8 66,1 67,9 68,1 68,2 71,1 69,9 67,5 67,3 68,1 68,5 67,8 67,7 66,9 66,4-1,1 Päijät-Häme 64,6 66,3 66,4 67,6 66,3 65,6 66,5 68,1 68,4 65,9 66,0 65,3 67,4 65,4 63,5 66,4 69,1 4,5 Kymenlaakso 62,1 63,9 65,1 64,5 64,5 66,1 64,4 65,9 67,0 65,3 62,8 65,0 67,3 63,8 62,0 62,9 62,1 0,0 Etelä-Karjala 63,3 64,5 61,7 63,3 63,5 63,5 65,1 66,0 67,4 64,3 63,1 64,0 64,1 64,1 65,8 63,8 64,6 1,3 Etelä-Savo 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1 63,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 65,2 64,6 64,8 4,2 Pohjois-Savo 61,3 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 67,2 65,6 67,0 5,7 Pohjois-Karjala 57,2 58,6 58,6 57,4 57,4 60,0 62,6 60,3 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6 3,4 Keski-Suomi 61,0 62,8 62,2 62,5 61,2 61,5 64,5 66,1 65,6 64,2 63,9 64,6 63,9 62,8 64,7 63,0 64,8 3,8 Etelä-pohjanm 64,2 64,8 65,1 65,8 66,1 66,8 68,4 69,6 70,0 67,5 66,8 68,5 69,3 69,3 70,9 70,2 70,2 6,0 Pohjanmaa 68,7 70,5 70,1 68,9 69,6 70,5 71,6 74,2 74,5 71,9 70,9 70,7 72,8 72,8 72,0 72,9 74,4 5,7 Keski-Pohjam. 62,7 65,7 68,1 66,7 67,4 68,2 68,2 67,9 71,3 67,8 67,4 69,4 69,8 72,1 68,8 72,5 73,1 10,4 Pohjois-Pohjn. 63,3 63,7 63,4 64,5 64,2 65,1 65,2 67,2 67,7 65,0 64,1 65,4 64,9 65,8 65,3 64,1 65,8 2,5 Kainuu 54,6 56,5 56,1 55,3 54,3 56,9 58,0 59,3 61,9 62,2 61,8 63,5 61,3 60,8 58,3 60,2 62,7 8,1 Lappi 57,2 57,8 58,2 57,9 60,2 58,1 59,9 59,9 62,3 60,5 60,7 61,9 62,1 62,4 62,5 65,0 65,3 8,1 Ahvenanmaa 80,4 79,6 77,6 78,5 76,0 77,0 77,2 79,5 82,5 77,9 78,0 78,5 80,7 78,7 81,7 81,8 81,8 1,4

50 Neljän suurimman alueen työllisyysaste, jos se olisi kehittynyt samoin kuin muun Suomen Kahden seuraavan dian laskelmat: 1. Mitkä olisivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteet olleet 2016, jos niiden muutos olisi sama kuin muussa Suomessa 2. Mitkä olisivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteet olleet 2016, jos niiden muutos olisi sama kuin muussa Suomessa 1. Muun Suomen (pl. neljä suurinta maakuntaa) työllisyysaste nousi 2,1 %-yks Muun Suomen (pl. neljä suurinta maakuntaa) työllisyysaste nousi 4 %-yks tapauksessa Suomen 2016 työllisyysaste olisi ollut 69,7 eli 1 %-yks. toteutunutta korkeampi 2. tapauksessa Suomen 2016 työllisyysaste olisi ollut 71,3 eli 2,6 %-yks. toteutunutta korkeampi

51 Työll henk. (1) Työllis yysaste, % (2) Työikäis et henk. (3) Työllisyysaste 2016, jos sama muutos kuin Muun Suomen (4) Työllisyys, jos työllisyysasteen muutos sama kuin Muun Suomen (5)=(4)x(3) Työllisyyden potentiaali - toteutunut työllisyys (6)=(5)-(1) 2010 (0) Koko maa , (1) Uusimaa , (2) Varsinais-Suomi ,3 312 (3) Pirkanmaa ,3 327 (4) Pohjois-Pohjanmaa ,1 259 (5)=(1)+(2)+(3)+(4) , (6)= (0)-(5) Muu Suomi , (7) Koko maa , , (8) Uusimaa , , (9) Varsinais-Suomi , , (10) Pirkanmaa , , (11) Pohjois-Pohjanmaa , , (12) = (8)+(9)+(10)+(11) , ,1 (13)=(7) (12) Muu Suomi , ,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

52 2000 Työlliset, 1000 henkeä (1) Työllisyysaste, % (2) Työikäiset Henkeä (0) Koko maa , (1) Uusimaa ,3 973 (2) Varsinais-Suomi ,6 300 (3) Pirkanmaa ,5 302 (4) Pohjois-Pohjanmaa ,3 242 (5)=(1)+(2)+(3)+(4) , (6)= (0)-(5) Muu Suomi , (3) Työllisyysaste 2016, jos sama muutos kuin Muun Suomen (4) Työllisyys, jos työllisyysasteen muutos sama kuin Muun Suomen (5)=(4)x(3) (7) Koko maa , , (8) Uusimaa , , (9) Varsinais-Suomi , , (10) Pirkanmaa , , (11) Pohjois-Pohjanmaa , , (12) = (8)+(9)+(10)+(11) , , (13) = (7) (12) Muu Suomi , Työllisyyden potentiaali - toteutunut työllisyys (6)=(5)-(1) Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

53 Arvonlisäys perushintaan ja keskiväkiluku , miljoonaa euroa ja henkilöä Arvonlisäys käypiin hintoihin Koko maa , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Arvo edellisen vuoden hinnoin , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Uusimaa , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Arvo edellisen vuoden hinnoin , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Varsinais-Suomi , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Arvo edellisen vuoden hinnoin , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Pirkanmaa 9 829, , , , , , , , , , , , , , , ,2 Arvo edellisen vuoden hinnoin 9 754, , , , , , , , , , , , , , , ,3 Pohjois-Pohjanmaa 7 695, , , , , , , , , , , , , , , ,5 Arvo edellisen vuoden hinnoin 7 674, , , , , , , , , , , , , , , ,6 Keskiväkiluku (henkeä) Koko maa Uusimaa , , , , , , , , , , , , , ,0 Varsinais-Suomi , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Pirkanmaa , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Pohjois-Pohjanmaa , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito.

54 BKT-osuudet, , Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, % Uusimaa 36,87 37,26 36,73 36,30 36,42 36,61 37,14 37,34 37,58 38,67 38,75 37,78 37,56 38,22 38,19 38,64 Varsinais-Suomi 8,54 8,23 8,97 8,66 8,74 8,66 8,70 8,84 8,66 8,49 7,81 7,99 7,92 7,85 7,89 7,85 Pirkanmaa 8,25 8,59 8,67 8,76 8,81 8,90 8,73 8,89 8,95 8,61 8,67 8,94 8,74 8,58 8,44 8,46 Pohjois- Pohjanmaa 6,46 6,06 6,71 6,97 7,00 6,94 6,63 6,74 6,75 6,40 6,49 6,35 6,38 6,37 6,26 6,08 Yhteensä 60,12 60,14 61,08 60,69 60,97 61,11 61,20 61,81 61,94 62,17 61,72 61,06 60,60 61,02 60,78 61,03 Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito.