SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, 00101 Helsinki Puh 09 4242 6200 Fax 09 650 303 info@suli.fi www.suli.

S Y T S I D H 4 Y 1 A 0 P 2 P U A en K m m A y U k si T o T u v E I n e L in I o t M O SU 4 0 0 2 SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS R.Y. c/o Keskuskauppakamari PL 1000, 00101 Helsinki Puh 09 4242 6200 Fax 09 650 303 info@suli.fi www.suli.fi Su-Li-historiikki_final3.indd 1 1 5.8.2014 10.36

SUOMI-LIETTUA KAUPPAYHDISTYS TOINEN VUOSIKYMMEN 2004 2013 Päätoimittaja: Rauno Viemerö Toimittajat: Marja-Liisa Kinturi, Petri J. Kosonen Ulkoasu ja taitto: Elias Kapiainen Kannen kuvat: Niklas Sjöblom / Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto. Vilnius Tourist Information Centre & Convention Bureau. 2 Su-Li-historiikki_final3.indd 2 5.8.2014 10.36

Suomi Liettua kauppayhdistys 2004 2014 RAUNO VIEMERÖ Suomi Liettua kauppayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Arvoisa lukija, Yhdistyksemme perustamisesta tuli 20 vuotta 9.6.2014. Tämä julkaisu on jatkoa 10 vuotta sitten julkaistulle yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä käsittelevälle historiikille, joka kattoi vuodet 1994 2004. Nyt käsillä olevassa julkaisussa kerrotaan yhdistyksemme toiminnan painopisteistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Paljon tilaa on annettu myös eräiden kokeneiden yrittäjien ja eräiden muiden asianosaisten kokemuksille ja huomioille yrittämisestä Liettuassa. Haluan kiittää yhdistyksemme jäseniä ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä vuosien varrella. Tässä yhteydessä haluan kiittää erikseen myös tämän julkaisun kirjoittajia VTM Marja-Liisa Kinturia ja freelance journalistia Petri J. Kososta sekä kaikkia muita, jotka ovat edesauttaneet tämän julkaisun syntymisessä. 20 vuotta kauppayhdistystoimintaa Suomen ja Liettuan välillä 2004 HELMIKUU Suomi-Liettua kauppayhdistyksen toisen vuosikymmennen ensimmäinen vuosikokous pidettiin 16.2. TOUKOKUU Liettuasta tuli Euroopan Unionin jäsen 1.5. Suuri vienninedistämistapahtuma Vilnassa. Pääpuhujana Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari. KESÄKUU Liettuan Presidentti Rolandas Paksas joutui eroa maan kesken kauttaan. Uudeksi presidentiksi valittiin aikaisempi presidentti Valdas Adamkus. SYYSKUU Yhdistys järjesti 10-vuotisjuhlaseminaarinsa 15.09.2004. Suomen ja Liettuan välinen taloudellinen yhteistyö ei vuosisatojen kuluessa ole osoittanut erikoisen vilkasta toimivuutta. 1500-luvun lopulla maiden kuuluessa samaan kuningaskuntaan on muutama maininta viljakaupasta ja myöhemmin 1920- ja 1930-luvuilla vilja- ja pellavakaupasta. Toisen maailmansodan syttyessä Liettua yritti hyödyntää miinavapaata meritietä Itämeren, Suomen ja Liinahamarin sataman kautta vähäisin tuloksin. Neuvosto-Liettua kävi puutarhateknologian kauppaa Suomen kanssa. Vasta jälleenitsenäistyminen avasi mahdollisuudet ja ajatukset yhteistyölle. Sitä tuki heti Suomi-Liettua Kauppayhdistys, joka kummankin maan viranomaisten avustaessa poisti kaupan esteitä ja avasi samalla nopean tien Liettuan EU-liittymiselle, kuten ensimmäisen kymmenluvun historiikissa kerrotaan. Pari sataa suomalaisyritystä on juurtunut Liettuaan, mutta vain muutama kauppayritys on varovasti tehnyt yhteistyötä Suomessa, vaikka Kauppayhdistys oli alunperin tarkoitettu toimivaksi molempien maiden hyväksi. Merkittävimmän hyödyn Liettua on saanut näyttelyiden ja koulutustapahtumien kautta. Vain aktiiviset yritykset ovat hyötyneet yhteistyöstä. Maittemme keskinäiseen tuntemukseen yhdistyksemme on uhrannut satoja tilaisuuksia. Ehkä niistä on jäänyt jotain kuulijoiden mieleen. Parhaiksi yhteistyöalueiksi ovat Liettuassa osoittautuneet virvoitusjuoma-, maitotuote-, elintarvike- ja tietoliikennealat sekä eräät tekstiilit. Varsin nihkeää on mm. laajempi yhteistyö ja yhteisyritysten syntyminen. Käyttämättömiä aloja on vielä mm. kolmikantayhteistyö hyödyntäen liettualaisten kielitaitoa ja sosialistiajan suhteita Kaliningradiin sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen tasavaltoihin. Sähköisissä yhteyksissä löytynee uusia tehokkaita tapoja yhdistää näyttely ja tiedonkulku etäälläkin oleviin yrityksiin. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin tärkeä pitkän tähtäimen yhteistyön syntymiselle, joten matkustamiseen on syytä varautua. Kulttuuriyhteydet ja kauppa kulkevat useimmiten käsi kädessä myös tulevaisuudessa. Aktiivisuus palkitaan! AULIS TINNILÄ Liettuan kunniakonsuli Helsingissä Liettuan teollisuusliiton edustaja Suomessa JOULUKUU Kauppayhdistys julkaisi uuden esitteen. 2005 HELMIKUU Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Nordean tiloissa 15.2. Exploring Business in Co-operation with Lithuania -aamiaistilaisuus 15.2 Espoon Kauppakamarin tiloissa. Baltia tänään -yleisötilaisuus järjestettiin Lahdessa 31.3. alustajana sls. Taina Kiekko. TOUKOKUU Liettuaan liittyvä informaatiotilaisuus Virroilla 16.5. 3 Su-Li-historiikki_final3.indd 3 5.8.2014 10.36

SYYSKUU Liettuan pääministeri Algirdas Brazauskas vieraili Suomessa. 2006 HELMIKUU Kauppayhdistyksen vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa 16.2. Ulkomaankauppaja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Liettuassa. Esitelmätilaisuus Liettuasta Porvoon ammattioppilaitoksella 16.3. Latvia ja Liettua tutuksi seminaari 23.3. Yhdistystä edusti Harri Piela. TOUKOKUU Jyväskylän Paviljongissa 5.6. PuuPäivä -seminaari Keski-Suomen Kauppakamarin kanssa. ELOKUU Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vieraili Vilnassa ja avasi Suomen Eduskunnan 100-vuotisjuhlanäyttelyn Liettuan parlamentissa. SYYSKUU Presidentti Valdas Adamkus ja pääministeri Gediminas Kirkilas vierailivat Suomessa, jonka yhtey dessä järjestettiin seminaari 20.9. aiheena mm. matkailu ja Sisu- Auton kokemukset Liettuassa. MARRASKUU Vilnan yrityspuisto Sunrise Valley n edustajien vierailu Suomessa. 2007 Kauppayhdistyksen vuosikokous Suomi Liettua kauppayhdistys 20 vuotta: Miten tästä eteenpäin? Suomi Liettua kauppayhdistys perustettiin 9. kesäkuuta 1994 kehittämään vuosikymmenen alussa itsenäistyneen Liettuan ja Suomen välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä. Siitä ajasta maailma ja erityisesti Liettuan talous ja yhteiskunta ovat muuttuneet. Kahdenkymmenen vuoden aikana maidemme väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat kehittyneet vaihtelevasti eivätkä koko aikaa myönteisesti. Yhdistyksemme ensimmäinen vuosikymmen oli aktiivista aikaa, jolloin toiminnassa opastettiin liettualaisia yrityksiä kauppaan liittyviin perusasioihin, informoitiin Liettuan antamista mahdollisuuksista sekä verkostoiduttiin laajalti, jne. Merkille pantavaa oli myös ahkera jalkautuminen maakuntiin molemmissa maissa. Perustajajäsenet ovat kuvanneet yhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä innostavana aikana. Kaiken kaikkiaan, yhdistys otti toimintansa alusta lähtien vankan otteen tehtäväkenttäänsä. Toisella vuosikymmenellä, vuodesta 2004 nykypäivään saakka, yhdistyksen hyväksi havaittuja toimintamuotoja ja menetelmiä jatkettiin kutakuinkin samankaltaisina. Järjestettyjen tilaisuuksien aiheet muuttuivat ajankohtaisten haasteiden myötä. Mukaan tulivat mm. tietoliikenne-, ICT-, ja energiakysymyksiä sekä hyvää hallintoa, rekrytointia, matkailua, logistiikkaa ja alihankintaa koskevia aiheita. Toiminnan painopisteenä säilyi edelleen pk-sektori. Viime vuosina maakuntiin jalkautuminen jäi hieman vähemmälle. Presidentti Valdas Adamkus ja suurlähettiläs Rauno Viemerö. Adamkus toimi Liettuan Tasavallan Presidenttinä vuosina 1998 2003 ja 2004 2009. Yritysten koko kasvaa Suomalaisten yritysten määrä Liettuassa pysyi kutakuinkin tasaisena viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan se vaihteli 156 ja 185 yrityksen välillä osoittaen viime vuosina hienoista laskua, joskin eräät yrittäjät paikan päällä arvelevat, että niitä voi olla jopa enemmän. Monet mikroyritykset eivät pidä itsestään melua. Merkittävä ilmiö on Liettuaan etabloituneiden suomalaisten yritysten koon kasvaminen, mikä alkoi näkyä jo vuosituhannen alussa. Tänä päivänä suurissa suomalaisissa yrityksissä on vain harvoin suomalainen johto, eikä alkuajan suomalaisia pioneereja ole enää monta jäljellä. Viime vuosien kaupan kehitys maidemme välillä on ollut vaihtelevaa. Suomen vienti alkoi laskea vuodesta 2007. Varsinainen syöksy tapahtui vuosien 2008 2009 välillä, jolloin vienti putosi laskukaudesta johtuen yli 412 miljoonasta 189 miljoonaan euroon. Sen seurauksena Suomen kauppatase jäi ensimmäistä kertaa miinukselle kahtena peräkkäisenä vuotena. Kuluvan vuosikymmenen alussa vientimme alkoi uudelleen elpyä ollen viime vuonna 357,7 miljoonaan euroa (+37,7 meur). Kauppamme Liettuan kanssa sekä tuonti että vienti pysyttelivät edelleen noin puolen prosentin tienoilla kokonaiskaupastamme. Suomi on tällä kaukana kärjestä Liettuaan tehdyissä ulkomaisissa suorissa investoinneissa. Palvelua muuttuvassa toimintaympäristössä Edellä olevaa taustaakin vasten juhlavuonna on syytä kysyä: Miten tästä eteenpäin? Mitkä ovat Suomi Liettua kauppayhdistyksen tehtävät tänä päivänä? Tavoitteena tulee mielestäni olla, että kykenemme kehittymään järjestönä, jotta voimme entistä paremmin palvella jäsenkuntaamme ja vastata yhteistyökumppaneiden tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiedonvälityksessä ja tiedon tuottamisessa haasteemme on ja tulee jatkossakin olemaan: Miten kykenemme välittämään sitä oikeille tahoille, oikeaan aikaan ja oikeista asioista. Yhdistys on kuluvan vuoden aikana kiinnittänyt erityistä huomiota tiedottamiseen. Olemme avanneet kuluvan vuoden alussa uudet reaaliaikaiset, interaktiiviset kotisivut, jotka antavat mahdollisuuden paitsi jakaa tietoa, mutta myös saada palautetta Suomea ja Liettuaa koskevista asioista. Yhteyksien kehittäminen mediaan tulee olla myös jatkossa keskeinen tehtävämme. Erilaiset informaatiotilaisuudet, seminaarit ja muut vastaavat tilaisuudet tulevat edelleen olemaan keskeisiä työkaluja keinovalikoimassamme. Meidän tulee pysyä ajan hermolla, jotta voimme tarjota ajankohtaisista aiheista tilaisuuksia, jotka kiinnostavat ja hyödyttävät jäsenkuntaa ja muita tahoja. Viimeaikaisten kokemusten perusteella on syytä harkita aiheiden laajentamista tähänastista yleisimpiinkin aiheisiin, joilla on vaikutusta maidemme väliseen taloudelliseen 4 Su-Li-historiikki_final3.indd 4 5.8.2014 10.36

yhteistyöhön. Meidän on myös jalkauduttava nykyistä enemmän maakuntiin. Ideoita, visioita, aloitteita... Toinen yhdistyksemme perustehtävä on auttaa molempien maiden yrityksiä löytämään ja hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita kulloinenkin taloudellinen tilanne mahdollistaa. Meidän täytyy tiedottamistehtävän ohella pyrkiä löytämään myös muita keinoja yritysten yhteensaattamiseksi ideoimalla, visioimalla ja tekemällä aloitteita käytännön yhteistyön mahdollisuuksista. Olemme vuonna 2014 tehneet jo kaksi tämänkaltaista aloitetta. Tämän tehtävän onnistuminen jatkossa edellyttää taloudellisen kehityksen reaaliaikaista seurantaa ja yhteyksien tiivistämistä alan toimijoihin kotimaassa ja Liettuassa. Omat resurssimme ovat rajalliset, joten tarvitsemme tulokselliseen toimintaan entistä enemmän yhteistyökumppaneita, ts. verkottumista. Meidän on ennakkoluulottomasti hankkiuduttava yhteistyöhön toimijoiden kanssa, jotka voivat tukea yhdistyksen omia tavoitteita tai joiden tavoitteita me voimme tukea yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä voivat olla mm. muut kauppayhdistykset, kauppakamarit, Finpro, Team Finland, Invest in Finland, elinkeinoelämän järjestöt, yksittäiset yritykset, julkinen valta, ml. suurlähetystöt ja kunniakonsulaatit, jne. Erityisen paljon huomiota on vastaisuudessa kiinnitettävä yhteyksien kehittämiseen liettualaisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Haasteita riittää työ jatkuu Kauppayhdistys ei ole itse toimija varsinaisessa kaupankäynnissä ja taloudellisessa toiminnassa. Sillä on jatkossakin vain välillinen rooli ja tehtävä. Viimeisten 20 vuoden historia kertoo, että yhdistystä on tarvittu ja että sillä on ollut tärkeä tehtävä roolinsa mukaisena toimijana. Myös Suomen ja Liettuan välisen taloudellisen yhteistyön valossa Suomi- Liettua kauppayhdistyksellä on myös vastaisuudessa paljon tehtävää ja haasteita. Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė ja suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka valtuuskirjeen luovutustilaisuudessa 16.1.2013. Kuva: Liettuan presidentin kanslia. Liettua kohentaa asemiaan yhteistyökumppanina Hyvät Suomi-Liettua kauppayhdistyksen jäsenet, Suomen ja Liettuan taloudelliset ja kaupalliset suhteet tiivistyvät. Kauppavaihtomme kasvoi vuonna 2012 noin 60 prosenttia ja vuonna 2013 noin 38 prosenttia. Kokonaiskaupan arvo oli vuonna 2013 noin 680 MEUR. Viennin arvo oli viime vuonna 360 MEUR. Vienti Suomesta Liettuaan kasvoi muihin EUmaihin nähden neljänneksi eniten. Tuonnin arvo oli noin 320 MEUR. Tuonti Liettuasta Suomeen kasvoi kaikista EU-maista eniten. Vuonna 2012 suomalaisten suorien sijoitusten arvo Liettuassa oli noin 467 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Suomi nousi investoijien maalistalla kahdeksanneksi yltäen 572 miljoonan euron investointeihin. Se oli noin 4,7 prosenttia suorien investointien kokonaismäärästä Liettuassa. Mm. Fortumin voimala Klaipedassa oli suurin yksittäinen ulkomainen investointi Liettuassa arvoltaan 130 MEUR. Liettua kohentaa monilla hyvillä pyrkimyksillään asemiaan suomalaistenkin yhteistyökumppanina. Ulkomaalaisten yritysten ja investointien merkitys Liettuan taloudelle on suuri ja maan edun mukaista on jatkaa yritys- ja investointiympäristönsä uudistamista, korruption ja turhan byrokratian vastaista taisteluaan ja avoimuuden lisäämistä yrityskulttuurissaan. Liettuassa toimii arviolta 170 suomalaisyritystä. Jopa 80 000 suomalaisen turistin on arvioitu vierailleen Liettuassa vuosittain. Liettuan EU-puheenjohtajuus 1.7. 31.12.2013 kohensi julkisuuden kautta ja kontaktien lisääntymisenä maan tunnettuutta myös Suomessa. Liettua on suomalaisille tärkeä kumppani EU:n lisäksi muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Liettua tähyää kasvavassa määrin, monella tavalla ja tasolla Pohjoismaihin. Yhteistyö Suomen ja Liettuan välillä on viime aikoina tiivistynyt myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön puitteissa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat ryhmänä entistä kiinnostavampi kumppani myös kolmansille maille. Suomi-Liettua kauppayhdistyksellä on merkittävä rooli maidemme suhteiden kehittämisessä. Toivotan yhdistykselle onnea ja menestystä. Suurlähetystön ja yhdistyksen läheinen yhteistyö jatkuu varmasti kehittyen entisestään vastaamaan ajan tarpeita. HARRI MÄKI-REINIKKA Suurlähettiläs Vilna pidettiin Nordean tiloissa 5.3. LOKAKUU Kauppayhdistys järjesti tapaamisia Sunrise Valleyn yrityspuiston edustajien ja suomalaisen liike-elämän sekä vastaavien yrityspuistojen edustajien kesken. MARRASKUU Kauppayhdistys järjesti seminaarin Liettua-tuntemuksen lisäämiseksi Suomessa. Tilaisuudessa esiintyi mm. Liettuan uusi suurlähettiläs Halina Kobeckaite. 2008 Kauppayhdistyksen hallituksen jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla oli vuoden 2008 aikana useita erillisiä Suomen ja Liettuan väliseen kauppaan liittyviä tukitapaamisia. HELMIKUU Vuosikokous pidettiin WTC:n tiloissa 18.2. TOUKOKUU Kauppayhdistys oli toukokuussa isäntänä tilaisuudessa, jossa Liettuan ensimmäinen presidentti Vytautas Landsbergis esitelmöi Liettuan uuden itsenäisyyden alkuajoista tähän päivään. SYYSKUU 17.9. yhdistyksen järjestämä energiaseminaari, jossa keskityttiin ydinvoimaan. Edustettuna oli teollisuus, rahoittajia sekä valtionhallinnon edustajia kummastakin maasta. 2009 Vuonna 2009 oli kulunut tuhat 5 Su-Li-historiikki_final3.indd 5 5.8.2014 10.36

vuotta siitä, kun Liettuan nimi esiintyi ensimmäisen kerran historian kirjoissa. TAMMIKUU Finpron ja muiden Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa järjestettiin yhdessä Baltic Business Day tilaisuus. Vuosikokouksessa vieraana oli Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankin (EBRD) Vilnan konttorista Matti Hyyrynen, joka kertoi Baltian talou dellisesta tilanteesta. HUHTIKUU Liettuan Presi dentti Valdas Adamkus teki virallisen valtiovierailun Suomeen 22. 24.4. Vierailun yhteydessä pidettiin WTC:ssä seminaari presidentin mukana seuranneelle yritysvaltuuskunnalle. TOUKOKUU Yhdistyksen ja Liettuan Teollisuusliiton järjestämä bioenergiaa käsittelevä seminaari Helsingissä 5.5. Kohti avoimempaa taloutta Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas arvostaa SuLin roolia maidemme kaupallisten ja taloussuhteiden edistäjänä. Jatkossa huomiota kannattaa kiinnittää uusiin suuntiin; tieteeseen ja teknologiaan sekä teollisuuden uusimpiin trendeihin. Sieltä voi saada uusia ideoita, kehittää innovaatioita ja luoda uusia projekteja, suurlähettiläs Arunas Jievaltas rohkaisee. Arunas Jievaltas tuli ensimmäisen kerran Suomeen kaupallisen neuvoksen mandaatilla vuonna 2001 ja viipyi neljä vuotta. Hän palasi Suomeen suurlähettilääksi tasan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2011, joten kokemusta Suomesta ja maidemme välisistä suhteista on kertynyt jo seitsemän vuoden ajalta. Palatessani tänne oli mukava nähdä, että yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi. Mukana on paljon uusia yrityksiä, uusia kasvoja. Asiat etenevät, mikä on ehdottoman positiivista. Jievaltas on pannut merkille, että kauppayhdistys järjestää seminaareja ja myös vierailuja Liettuaan, mistä on nähtävissä positiivisia tuloksia sekä Suomessa että Liettuassa. Jälleen vahvalla kasvu-uralla Viimeiset 10 vuotta ovat liitty neet Liettuan EU-jäsenyyteen: Kauppayhdistysten pitää kaiken aikaa hakea uusia tuotteita ja uusia toimintaalueita. Tämä missio on todella tärkeä ja loppumaton. maan talous kasvoi suotuisasti lähes 6 prosenttia vuosittain vuodesta 2004 vuoteen 2008, mitä seurasi talouskriisi. Toivuimme siitä vuoteen 2010 mennessä, mutta se oli tuskallista aikaa. Nyt olemme jälleen kasvu-uralla. Sanotaan, että HEINÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuan 1000-vuotisjuhlilla 6.7. ja vihki uuden Suomen suurlähetystön Kalinauskokadulla. SYYSKUU Pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa. LOKAKUU Liettuan uusi Presidentti Dalia Grybauskaite teki työvierailun Suomeen 7. 8.10. Vierailu ohjelma sisälsi myös bioenergiaa koskevan keskus- Kunniakonsulit ja Presidentti. Vasemmalta: Mauri K. Elovainio, Markus Aaltonen, Liettuan Presidentti Rolandas Paksas ja Aulis Tinnilä. mikä ei tapa, se vahvistaa. Kriisi vahvisti myös meitä, kasvatti Liettuan talouden kilpailukykyä, ja olemme taas hyvässä tilanteessa koko EU:n alueella. Liettuan pankkisektorista noin 95 prosenttia on pohjoismaisten pankkien hallussa ja sama koskee pitkälle televiestintää. Jievaltas arvioi sen vaikuttaneen positiivisesti maan bisnesja yrityskulttuuriin. Onko meillä sitten ollut minkäänlaista vaikutusta suomalaiseen yrityskulttuuriin? Sitä en tiedä. Suomalaiset yritykset voisivat ehkä oppia meiltä avoimuutta. Suomen markkinoille on äärimmäisen vaikea päästä. Yritykset ovat tiukasti keskinäisissä suhteissa ja kolmannen osapuolen pääsy tähän rinkiin uusilla tuotteilla ja uusilla ideoilla on joskus käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Siltä osin toivoisin suomalaisen yrityskulttuurin ottavan oppia paljon avoimemmasta Liettuasta, Jievaltas sanoo. Hän uskoo, että jokainen hyötyisi avoimemmasta taloudesta. 6 Su-Li-historiikki_final3.indd 6 5.8.2014 10.36

Pk-yritykset hyödyntämään SuLin verkostoa! Pekka Takalan puheenjohtajakaudella 2004 2008 suuret suomalaiset yritykset jatkoivat etabloitumistaan Liettuan markkinoille; pk-yritykset vielä empivät. Useat suuret suomalaiset yritykset olivat laajentaneet toimintaansa myös Liettuaan. Laajentuminen oli varsin perinteistä: ensin Viroon, sitten Latviaan ja lopuksi Liettuaan. Perinteisen myynnin lisäksi suomalaiset yritykset olivat havainneet Liettuan korkean laitteisto- ja ohjelmisto-osaamisen. Palkkataso oli merkittävästi Suomea edullisempi ja niinpä monet suomalaiset yritykset teettivät Liettuassa kuten muissakin Baltian maissa erilaista alihankintatyötä. Mutta miten saada myös pkyritykset löytämään Liettuan Liettuan EU-jäsenyys 2004 oli yksi Raul Henrikssonin puheenjohtajakauden kohokohdista. Se oli mielenkiintoista aikaa. Maan talouskasvu oli noihin aikoihin huimaa. Liettua oli monena vuonna peräkkäin yksi EU:n nopeimmin kasvavia talouk sia, kunnes vuoden 2008 aikana talous rysähti kertaheitolla, Henriksson muistelee. markkinat? Tämä oli Takalan puheenjohtajakauden yksi peruskysymyksistä. SuLi olisi pk-yrityksille hyvä ovien avaaja! Sama pk-yrityksiin liittyvä toivomus nähtiin SuLissa molemminsuuntaisena. Miten liettualaiset yritykset löytäisivät markkinat Suomessa? Olisivatko liettualaiset yritykset ylipäänsä kilpailukykyisiä Suomen markkinoilla, ja olisivatko ne ylipäänsä kiinnostuneita pienistä pohjoisista markkinoista? Tätä tavoitetta pyrittiin tukemaan erilaisilla seminaareilla, messutapahtumilla sekä tutustumismatkoilla. Takala havaitsi kuitenkin monet vaikeudet, jotka liittyivät markkinoiden kokoon ja tuotteiden kilpailukykyyn. Työtä oli siis runsaasti vielä jäljellä. Energiakysymykset nousivat pintaan Kauppayhdistys piti devalvaatiota pelkäävät jäsenyrityksensä tilanteen tasalla, kun Liettua kamppaili talousahdingossa vuonna 2008, Raul Henriksson kertoo. Liettualaiset yritysjohtajat, jotka olivat vanhan vallan jälkeen oppineet johtamista, olivat tottuneet johtamaan vain kasvua. Nyt edessä olivat uudet haasteet, jotka edellyttivät johtajilta toisenlaisia kykyjä. Henriksson muistaa, että tilanne arvelutti myös Liettuan kanssa kauppaa käyviä suomalaisyrityksiä: Ne pelkäsivät tietysti litin devalvointia. Viesti, jonka sieltä Tulevaisuutta ajatellen Pekka Takala kehottaa katsomaan Liettuaa ei vain yhtenä maana, vaan myös porttina Liettuan naapurimaiden markkinoille. Liettuan liittyminen euroon tulee omalta osaltaan tukevoittamaan kauppasuhteita. saimme, oli kuitenkin rauhoittava. Sekä Liettuan valtiolla että kansalaisilla oli niin paljon valuuttalainoja, että litin devalvoiminen olisi vain pahentanut tilannetta. Tämä oli selvä signaali myös kauppayhdistyksen jäsenille, että devalvaatiouhkaa ei tarvinnut pelätä. Seminaarit ovat olleet SuLin toiminnassa aina tärkeitä. Raul Henrikssonin puheenjohtajakaudella järjestettiin kolme energiaseminaaria; kaksi ydinvoimasta ja yksi bioenergiasta. Ydinvoimakysymys oli ajankohtainen, kun Ignalinan ydinvoimala vuonna 2009 suljettiin. Haasteena Henrikssonin puheenjohtajakaudella oli ja on edelleenkin Liettuan kanssa kauppaa käyvien yritysten pääkaupunkikeskeisyys. Järjestimme kyllä tilaisuuksia eri puolilla Suomea; Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, mutta totesimme, että Liettua koetaan hyvin etäiseksi ja aika eksoottiseksikin markkina-alueeksi. Ei auttanut, vaikka muistutimme, että se ei ole Oulua kauempana. telutilaisuuden Pohjoismaiden Investointipankin tiloissa. 2010 Kauppayhdistys järjesti Logistiikkaseminaarin yhdessä Liettuan Rautateiden kanssa 4.3. Tilaisuudessa allekirjoitettiin myös yhteistyösopimus Liettuan Rautateiden ja Suomi-Liettua kauppayhdistyksen välillä. Kauppayhdistyksen vuosikokous WTC:n tiloissa 12.3. HUHTIKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa 29.4. osallistuen Aleksanteri-Instituutissa pidettyyn tilaisuuteen: Independence Regained The Baltic States Back to the World Map. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa 2. 4.4. LOKAKUU Liettuan pääministeri Andrius Kubilius vieraili Suomessa 10.10. Vierailun yhteydessä yhdistys järjesti Pohjoismaiden Investointipankissa seminaarin, joka käsitteli Liettuan taloutta ja tulevaisuudennäkymiä. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa 29.10. MARRASKUU WTC:ssä järjestettiin Lithuania Back To Growth -seminaari Suomen ja Liettuan välisestä yhteistyöstä. 7 Su-Li-historiikki_final3.indd 7 5.8.2014 10.36

2011 Puheenjohtaja Raul Henriksson vieraili Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksessa 22.3. kertomassa Liettuasta markkinana ja pienyritystoiminnan kannalta. HUHTIKUU Vuosikokous WTC:ssä 12.4. Finnish Lithuanian Chamber of Commerce:n puheenjohtaja Pasi Harttunen kertoi konsulttiyritys Baltic Operations Servicesin toiminnasta Liettuassa. KESÄKUU Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Liettuassa kesä-heinäkuun vaihteessa. ELOKUU Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis vieraili Suomessa 28. 29.8. Suomen Baltian suurlähettiläiden yhteistilaisuus Baltian maiden kauppayhdistysten kanssa 28. 29.8. LOKAKUU Yhdistys toteutti puualan tutustumismatkan Siauliaihin n johdolla 9. 12.10. Liettuan Presidentti Dalia Grybauskaite vieraili Suomessa 29.10. Osallistuminen ELY-keskusten Ajankohtaista Liettuan Markkinoilla tilaisuuksiin. MARRASKUU Yhdistys järjesti Vilnassa seminaarin aiheesta Board Development in Finland and Lithuania. JOULUKUU UIkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Liettuassa 6.12. Kulttuurierot ovat hioutuneet yhteensopiviksi Tärkeintä on henkilökohtaisten suhteiden luominen, sanoo Jorma Soini, jonka saunojen sisustojen rakentamisesta tunnettu Kärävä Oy on toiminut Liettuassa vuodesta 2000. Kärävä ostaa saunojen rakentamiseen käytettyä tervaleppää ja myy havupuutuotteita Liettuaan. Samaan suuntaan kulkee myös lämpökäsiteltyjä liimalevyjä ja vastaavia tuotteita. Valmiita saunakokonaisuuksia ei Liettuaan viedä, mutta projektikohtaisia toimituksia, kuten saarnipaneelit, terassit ja lattiat, tehdään. Kärävän tärkein yhteistyökumppani tekee Baltiassa puutavarakauppaa Kaunasin ympäristössä. Toimintaa on myös Vilnassa ja Klaipedassa, missä Kärävällä on useita pienempiä liikekumppaneita, ja kontaktien luominen jatkuu. Kärävällä ei ole edustajaa paikan päällä, mutta Soini ei näe Kun suunnitellaan toimintaa Liettuassa, ei kannata lähteä tekemään asioita samalla tavalla kuin ne tehdään Suomessa. Asioita täytyy pikkuhiljaa veivata, ja joskus palataan takaisin jo tehtyihin päätöksiin. Kahdeksankymmentä prosenttia ajasta menee yleensä asian ympärillä pyörimiseen, ja Liettualaiset liikekumppanit täytyy oppia tuntemaan ja sanan täytyy pitää. Muuten sopimukset ovat vain sanahelinää, sanoo. Pekka Puolakka ei suosittele etäjohtamista Pekka Puolakka lähti laajentamaan asianajotoimisto Soraisen toimintaa Liettuaan vuonna 1999. Aluksi vaikuttimena oli puhdas seikkailunhalu, mutta vähitellen se muuttui vakavaksi liiketoiminnaksi. loput jää itse asiaan. Sitten täytyy vielä muistaa, että etäjohtaminen ei onnistu. Jos sinne mennään, niin siellä on jonkun myös oltava, sanoo Pekka Puolakka asianajotoimisto Soraisesta. Vuosituhannen vaihteessa monilla toimialoilla ei Liettuassa ollut juuri kilpailua, ja moni pääsi aloittamaan melko neitseellisellä maaperällä. Suurin muutos yrityskulttuurissa tapahtui EU:hun liittymisen myötä. Eihän pääoman liikkumiselle ollut sitä ennenkään estettä, mutta se poisti viimeisen henkisen kynnyksen investoida Liettuaan, jatkaa Puolakka. Yrityskulttuuri on Puolakan mielestä muuttunut kovasti länsimaiseen suuntaan. tässä mitään ongelmaa. Hänen mukaansa alalla ei tehdä kirjallisia sopimuksia. Siksi on saavutettava molemminpuolinen luottamus. Kulttuurien välisissä toimintatavoissa on eroa, mutta ne ovat hioutuneet vuosien varrella yhteensopiviksi. Myös puutavara-alalla on uuden vuosituhannen aikana tapahtunut huomattavaa kehitystä. Yhtiöistä on tullut moderneja ja käyttöön on otettu enemmän länsimaisia toimintatapoja. Kaupankäynti on nyt konkreettisempaa ja jos -sanoja on nyt vähemmän, sanoo Soini. Soini uskoo, että materiaalin toimitukset tulevat lähivuosina lisääntymään. Euron käyttöönottoa hän ei pidä ainakaan esteenä tai haittana. Yhteisvaluuttaan siirtymisen myötä työvoima- ja energiakustannukset tulevat nousemaan, kun kaikki muuttuu pikkuhiljaa EU-normin mukaiseksi. Potentiaalia suomalaisyrityksille Liettuassa on vaikka kuinka paljon, kertoo Soini. Ei kuitenkaan aivan samanlaiseksi kuin Suomessa. Paikallisten partnereiden ja yhteistyökumppaneiden taustat on syytä selvittää. En tarkoita sitä, että siellä olisi varsinaisesti jotain hämäräväkeä, mutta on tärkeä tietää, mitkä ovat linkit eri suuntiin. Entä sitten liettualaisten yhteistyökumppanien hankkiminen? Jos etsitään korkeasti koulutettua ja matemaattisesti lahjakasta väkeä IT-sektorin palvelutoimintoihin, niin varmasti kannattaa hankkia liettualaisia yhteistyökumppaneita. Kiinteistösijoitustoimintaa ajatellen se ei ehkä välttämättä kannata. Elintarviketeollisuuden valmistavaa tuotantoahan siellä on aika paljon valmiiksi, mutta jälleenmyyntisektorilla kauppakeskus- ja muut volyymit tulevat kasvamaan. Siinä on yksi mahdollisuus, missä uskon suomalaistenkin tulemaan olemaan framilla, ennustaa Puolakka. 8 Su-Li-historiikki_final3.indd 8 5.8.2014 10.36

Oikeita päättäjiä on joskus vaikea löytää Liettuassa on yritysystävällinen veropolitiikka, vuokra- ja palkkataso sekä sosiaaliturvamaksut ovat edullisia. Ongelmaksi saattaa jossain vaiheessa muodostua ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Täytyy muistaa, että pelkkä suomalaisuus ei ole täällä kovinkaan suuri lisäarvo, mutta enemmänkin suomalaisyrityksiä tänne kyllä mahtuu. Olemme aika paljon jäljessä muista Pohjoismaista, sanoo kymmenen vuotta Liettuassa toiminut Pasi Pekkinen. Hän työskentelee omalla toiminimellään ja etsii liettualaisille yrityksille yhteistyökumppaneita Suomesta sekä suomalaisille yrityksille lähinnä alihankintatyötä, Liettuasta. Vaikka etäisyys Suomeen ei ole suuri, on monissa asioissa Pekkisen mukaan näkemyseroja. Yleisesti ottaen kokemukset yhteistyöstä liettualaisten kanssa ovat kuitenkin olleet varsin positiivisia. On tosin sellaisiakin tapauksia, että olen kysynyt vakavissani Yhteistyö liettualaisten kanssa on ainoa tapa päästä mukaan markkinoille. Suomalaista ei kannata laittaa aktiiviseen rooliin liiketoiminnassa. Ainakaan omalla alallani ulkomaalaisten kanssa ei haluta tehdä bisnestä, sanoo Krister Castrén, joka on asunut Liettuassa vuodesta 1996. Alun perin hän toi maahan suomalaista lämpöenergiatekniikkaa. Siitä toiminta laajeni lämpökeskusurakointiin ja kaukolämpötekniikkaan. Castrén on toiminut kunniakonsulina läntisessä Klaipedan läänissä vuodesta 2003. Hän kertoo seudun olevan aivan erilaista Liettuaa kuin maan muut osat. Tonnimääriltään Itämeren suurimpiin kuuluva satama hallitsee Klaipedan kaupunkia. Castrén loi sinne kontaktit aikaisemmalla urallaan tehtyään Nesteellä kauppaa Baltiaan ja Venäjälle vuodesta 1992. itseltäni, onko tämä jo EU-maa, sillä vanhaa perinnettä löytyy. Asiat halutaan joskus saada nopeasti valmiiksi, ja sen jälkeen kaikki hukkuu yrityksen sisäisen byrokratian rattaisiin. Johtajat tekevät yleensä viimeiset päätökset ja kirjanpitäjät hyväksyvät ne. Joskus ongelmana on löytää se oikea päättäjä, sillä pelkkä komea titteli ei takaa päätösvastuuta. Usein myös taloudellisesti merkityksettömiä asioita pyöritellään niin pitkään ja hartaasti, että ne muuttavat koko asian ytimen. Vaikea kysymys liettualaiselle voisi Pekkisen mielestä olla: Tehdäänkö asiat oikein, vai tehdäänkö oikeat asiat? Pasi Pekkinen kertoo, että nykyisin yrityksistä löytyy nuoria johtajia, joilla on kokemusta ja koulutusta ulkomailta. Aikaisemmin esiintynyttä liiallista statuksen näyttämistä pidetään itätyylisenä esiintymisenä. Sähköinen asiointi virastojen kanssa on nykyisin erittäin Byrokratia vähentynyt EU:n myötä Olen sellainen klassinen tapaus, sanoo Pasi Pekkinen. Ajauduin Liettuaan vuonna 2003 puolen vuoden projektiin, tapasin tulevan vaimoni ja nyt asun täällä vakituisesti. kehittynyttä; ei enää sitä vanhaa jonottamista väärällä luukulla. Englanninkielinen asiointi on lisääntynyt. Kehitystä saattaa hidastaa raju maastamuutto; aikaisemmin täältä lähti lihaksia, nyt lähtee aivoja. Euron merkitys on Pekkisen mukaan enemmän symbolinen kuin taloudellinen. Liettuan valtiovalta elää eurohuumassa, mutta pitää muistaa, että suurin osa maan ulkomaankaupasta ja investoineista tulee euroalueen ulkopuolelta, lännestä ja idästä. Krister Castrénin mukaan Liettua ei ole mikään veroparatiisi. Vielä 1990-luvulla byrokratia oli kamalaa. Tullin kanssa asioiminen ja alallani tavallisten teknisten asioiden virallinen hyväksyttäminen oli hankalaa. EU-jäsenyyden myötä viranomaiskontaktit vähenivät ja asiat helpottuivat. Kirjanpidolliset ja budjetointiin liittyvät asiat ovat alkaneet palvella myös yrittäjää. Aikaisemmin ne olivat vain verottajaa varten. Verottajan rooli on täällä äärettömän näkyvä, jatkaa Castrén. Se ottaa aina omansa ja kaataa myös yrityksiä. Suomessa verottajan kanssa voi vielä keskustella, mutta Liettuassa tilit suljetaan kunnes verot on maksettu. Silloin liiketoimintaa on vaikea harjoittaa. Aloitettaessa liiketoimintaa Liettuassa on Castrénin mukaan hyvä pitää mielessä kolme Koota: kartellit, korruptio ja keskittäminen. Viimeinen listalla tarkoittaa bisneksen keskittymistä suurille toimijoille, myös niille itselleen uusilla osa-alueilla. Ei kannata lähteä liikkeelle sillä mielellä, että tuote on niin hyvä, että se myy itsensä. Yritykset eivät myy yrityksille, vaan ihmiset ihmisille. Sopimuksia tehdään paljon, vaikka niitä ei voi aina noudattaa. Mutta vaikka laskut usein myöhästyvät, niin luottotappioita on harvoin. 2012 HELMIKUU Vuosikokous 29.2. WTC:ssä. Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas puhui aiheesta Lithuania s economic review 2012. Board Development -seminaarin toinen osa järjestettiin Vilnassa suurlähetystön tiloissa 26.3.12. SYYSKUU Yhdistyksen jäsenmatka puheenjohtaja Raul Henrikssonin johdolla Kaunasiin 26. 28.9. Kohteina Kaunasin kauppakamari, Liettuan rautatiet, Kaunasin vapaakauppa-alue sekä useat muut yritykset. JOULUKUU Liettuan suurlähetystö isännöi 11.12. Baltian kauppayhdistysten yhteisen glögitilaisuuden HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä. 2013 HUHTIKUU Liettuan Suomen suurlähettiläs Arunas Jievaltas kertoi vuosikokouksessa 25.4. Liettuan EU-puheenjohtajuusohjelman sisällöstä ja haasteista. Pan European Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto esitelmöi aiheesta New Economics in the Baltic Region. TOUKOKUU Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Liettuaan 14. 15.5. MARRASKUU Suomen Liettuan suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka esitelmöi 7.11.Liettuan EU-puheenjohtajakauden haasteista. 9 Su-Li-historiikki_final3.indd 9 5.8.2014 10.36

Janne Mäki kertoi 15 vuoden kokemuksistaan suomalaisena yrittäjänä Liettuassa. Vuosien varrelta Nijole Kelpsaite liettualaisesta Friisberg & Partners -yrityksestä esitelmöi 12.11. yhdistyksen järjestämässä seminaarissa aiheesta Innovative strategies and Lithuanian labour market. Invest Lithuanian markkinointijohtaja Justinas Pagirius kertoi Liettuan investointinäkymistä. Liettuan vastavalittu presidentti Dalia Grybauskaite Tasavallan Presidentin Tarja Halosen vieraana v. 2011. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Liettuan ulkoministeri Audronius Azubalis v. 2011 Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministereiden kokouksessa. Liettuan varaulkoministeri Algimantas Rimkunas esitelmöi yhdistyksen tilaisuudessa12.3. Liettuan EMU jäsenyyteen valmistautumisesta. Kauppayhdistyksen valtuuskunta Kaunasin Kauppakamarin vieraana v. 2012. Kunniapuheenjohtaja Aulis Tinnilä puhuu Kauppayhdistyksen euroseminaarissa v. 2014. HUHTIKUU Puheenjohtaja Rauno Viemerö vieraili Vilnassa 25. 28.4. käyden keskusteluja mm. varaministereiden Germanas (ulkoministeriö), Rimkunas (finanssiministeriö) ja Matoniene (ympäristöministeriö), Invest in Lithuanian ja Enterprise Lithuanian edustajien sekä useiden suomalaisten yrittäjien kanssa. Liettuan pääministeri Andrius Kubilius kollegansa Mari Kiviniemen vieraana v. 2010. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö avaamassa Fortumin voimalaitosta Klaipedassa v. 2013. 2014 KESÄKUU Suomi - Liettua kauppayhdistyksen perustamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta 9.6. 2014. COPYRIGHT TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA TAMMIKUU Suomi-Liettua Kauppayhdistyksen uudet kotisivut julkaistiin. Suomen suurlähettiläät Liettuassa vuosina 2004 2014 Taina Kiekko 1.10.2001 31.8.2004, Timo Lahelma 1.9.2004 31.8.2008, Marja-Liisa Kiljunen 1.9.2008 31.12.2012, Harri Mäki-Reinikka 1.1.2013 > 10 Su-Li-historiikki_final3.indd 10 5.8.2014 10.36

Hallituksen jäsenet 2004-2014 2004 Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru Dalia Virtanen 2005 Pekka Takala (puheenjohtaja) Tapio Palonen (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Raul Henriksson Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2006 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Ilpo Jousimaa Taina Kiekko Petri Loikkanen Jorma Nokkala Jaakko Sjöblom 2007 Pekka Takala (puheenjohtaja) Raul Henriksson (varapuheenjohtaja) Tapio Aho Siv Hellén Jorma J. Karjala Taina Kiekko Petri Loikkanen Jaakko Sjöblom 2008 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Jaakko Sjöblom Terhi Tauru 2009 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Tapio Aho Jorma J. Karjala Taina Kiekko Juha Metsätähti Terhi Tauru Rauno Viemerö 2010 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Jorma Nokkala Anneli Temmes Rauno Viemerö 2011 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma J. Karjala Kurt Kääriäinen Jorma Nokkala Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2012 Raul Henriksson (puheenjohtaja) Jorma Alanne Kurt Kääriäinen Jari Riippi Anneli Temmes Rauno Viemerö 2013 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Rasa Slivinskaite Anneli Temmes 2014 Rauno Viemerö (puheenjohtaja) Jorma Alanne Urho Blom Juha Jokinen Pekka Karinen Kurt Kääriäinen Juha Mähönen Janne Mäki Rasa Slivinskaite 11 Su-Li-historiikki_final3.indd 11 5.8.2014 10.36

Julkaisuamme tukemassa: 12 Su-Li-historiikki_final3.indd 12 5.8.2014 10.37