1 ETIIKKA JA TALOUS 2014 Luento 2 Copyright Vesa Kanniainen Ei julkiseen levitykseen 1. Kivikauden taloustiede ja moraalitunteiden tuleminen 2.1 Ihmisen historia ja evoluutio (Björklund 2009) On useitakin syitä sille, miksi on hyödyllistä opiskella ihmisen varhaishistoriaa etiikka ja talousteemamme yhteydessä. Keskeisiä näkökohtia varhaishistoriassamme ovat seuraavat: (i) Eeva-hypoteesi Eeva-hypoteesin mukaan kaikkien nykyisin elävien ihmisten menneisyys voidaan jäljittää taaksepäin yhteen ainoaan lajimme naaraaseen. Tästä syystä ihmisen odottaisi kykenevän pitkälle menevään yhteistyöhön ja altruismiin toisten ihmisten kanssa, koska heidän geeniperimänsä ja siitä syystä intressit olisivat niin samanlaiset. 1 (ii) Mitä kivikauden taloustiede opettaa? Kivikauden taloustiede on hyödyllinen ajatusleikki ei siksi, että voisimme korostaa talouden ja sen instituutioiden merkittävää kehitystä nykymaailmaan tultaessa vaan siksi, että näkisimme ne lainalaisuudet, jotka ihmiseen ja hänen yhteisöönsä jo tuolloin ilmeisesti - kehittyivät ja jotka häntä ovat seuranneet kaikki ne 1 Nukytutkimusten mukaan ihminen myös risteytyi neandertalin ihmisen kanssa. Nykyihmisen ja neandertalin ihmisen geeneissä on 1-4 % samoja geenejä. Tämän täytyy koskea myös Hitlerin ja Stalinin geeniperimää.
2 vuosisadat, jonka aikana hänestä kehittyivät sinä ja minä. 2 Esim. inkojen kansantalouden lainalaisuudet (1100-1530) tiedetään. (iii) Reiluuden tunteet kehittyivät kauan sitten Reiluuden tunteiden syntyminen ihmiseen on koko ihmisen eettisen pääoman kannalta oleellisin psykologinen mutaatio ihmisessä. Ihmiset ovat valjastaneet kautta aikain käyttöönsä metaforan ruumiista ja sielusta. Edellinen viittaa ihmisen fyysiseen ja biologiseen minään, jälkimmäinen henkiseen. Viimeaikaiset tutkimukset etenkin ihmisen hormonaalisesta rakenteesta viittaavat siihen tulkintaan, että myös tunne-elämällä on biologis-kemiallinen vastineensa meissä. On selvää, että tältä osin eri koulukuntien käsitykset ovat kenties pysyvällä törmäyskurssilla. Joka tapauksessa on perusteltavissa se väite, että ihmisen tunne-elämä ja rationaalinen, älyllinen toiminta eivät ole toisille ristiriitaisia, vaikka näin usein kuulee väitettävän. Evolutiiviselta kannalta tunne-elämä kehittyi ihmiseen palvelemaan ihmisen eloonjäämistarvetta! (iv) Kehitystä, evoluutiota hallitseva mekanismi: hyöty-kustannus suhde Kaikkea kehitystä, niin geneettistä evoluutiota kuin kulturellista muutosta hallitsee hyöty-kustannusperiaate. Muutokset, mutaatiot tuovat mukanaan hyötyjä mutta samalla niihin liittyy kustannuksia. Tämä näkemys koskee myös moraalin ts. normiston kehittymistä. Ne mutaatiot, muutokset ovat säilyviä, joiden hyöty-kustannussuhde ylittää ykkösen. Hyöty-kustannusperiaate on yhteinen biologisille, yhteiskunnallisille ja taloudellisille prosesseille. 1.2 Eeva-hypoteesi Kakkien nykyisin elävien ihmisten menneisyys voidaan jäljittää taaksepäin yhteen ainoaan lajimme naaraaseen. Tämä on ns. Eeva-hypoteesi. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että jollain hetkellä kauan sitten oli olemassa vain yksi naaras, vaan että vain yhden naaraan mtdna-tyyppi on ihmisessä 2 Kivikauden esi-isästä sinuun ja minuun löytyy katkeamaton sarja voittajia elämän kilpailussa. Sinun ja minun esi-isästä ei yksikään hävinnyt tuota kilpailua, vaan sinä ja minä kannamme hänen perimäänsä muuten sinä et olisi siinä tätä lukemassa enkä minä tätä kirjoittamassa.
3 säilynyt nykypäivään saakka. 3 Ihmispopulatioille on tunnusomaista vähäinen muuntelu. Gorilloilla ja simpansseilla on toisin: niillä muuntelua on runsaasti. Vaikka gorilla ja simpanssin levinneisyysalueet ovat pienet, niillä esiintyy enemmän muuntelua kuin koko ihmiskunnalla yhteensä! Tämä tukee vahvasti olettamusta, että ihmispopulaatio on jossain vaiheessa rajusti pienentynyt. Kannan pieneneminen on ajoitettu 60 000-70 000 vuoden taakse eli suunnilleen aikaan, jolloin nykyihminen, Homo sapiens, levisi maapallolla. Kannan romahdettua ihmispopulaation koko lienee ollut noin 10 000 yksilöä, mutta vain yhden naaraan mitokondriotyyppi on säilynyt meidän aikoihimme. Kannan romahtaminen tapahtui luultavasti Afrikassa ja sen jälkeen nykyihmisen levinneisyysalue laajeni voimakkaasti. On esitetty, että nykyihminen Homo sapiens olisi syntynyt noin 200 000 vuotta sitten. Eri populaatiot pirstoutuivat ja levisivät maapallolla ja noin 60 000 70 000 vuotta sitten 4 kanta pieneni voimakkaasti, kenties vain 10 000 yksilöön. Sen jälkeen laji levisi Afrikasta Aasiaan ja Eurooppaan, missä populaatioiden levinneisyys on vaihdellut jääkauden mukaan. Huom. Tämän kurssin kannalta on oleellista, että huolimatta Eevahypoteesista ja ihmisten geenirakenteen variaation pienuudesta, emme silti ole samalla tavalla sukulaisia kuin esim. sosiaaliset hyönteiset ovat sukua toisilleen. Ihmisten välillä esiintyy vahvoja intressikonflikteja. Tarkennus. Myös sosiaalisten hyönteisten välillä tosiasiassa on vahvoja intressikonflikteja, vaikka pesän kaikki asukkaat ovat yhteisen äidin lapsia eri isä niillä on (ks. Kanniainen, V., Lehtonen, T. ja Mellin, I.,) Honeybee Economics. Implications for Ecology Policy, Hecer dp, CESifo dp 2012 3 DNA-tekniikan avulla on saatu paljon tietoa omasta evoluutiostamme. Geneettisenä tunnisteena voidaan käyttää mitokondrio-dna:ta (mtdna). Mitokondriot ovat pieniä soluelimiä, jotka tuottavat tarvitsemamme energian. Niissä on oma DNA, joka siirtyy sukupolvelta seuraavalle äidin välityksellä. Mitokondrioiden DNA säilyy ilman mutaatioita sukupolvelta toiselle ennallaan. Mutaatio kohdistuu yksilöön ja kaikki myöhemmin syntyneet yksilöt, joilla esiintyy sama mutaatio, ovat juuri tuon yksilön jälkeläisiä. Koska mtdna muuttuu vain mutaatioiden myötä, yksilöiden väliset erot paljastavat, kuinka kauan aikaa sitten niillä oli yhteinen esiäiti. Mitä enemmän mutaatioita on, sitä pidempi aika siitä on kulunut. Jos populaatio on jyrkästi pienentynyt ja sittemmin kasvanut, yleensä vain yksi haplotyyppi on säilynyt ja mahdollinen muuntelu on vain sen pieniä variaatioita. Ks. Björklund (2009). 4 Jos jokainen ihmissukupolvi laajentaa levinneisyyttään 10-20 kilometriä samaan suuntaan, jo 25 000 vuodessa levinneisyys kattaa koko maapallon (Björklund (2009)).
4 Käsitys siitä, että ihmislaji olisi ollut sukupuuttoon kuolemisen partaalla, voi olla kauhistuttava niille, joiden mukaan ihmisellä on erityisasema luomakunnassa. Yllättävä tämä mahdollisuus ei silti ole. Itse asiassa arviolta 99 % kaikista löydetyistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon (Björklund, 2009 s.202). Tutkijoiden mukaan dinosaurusten sukupuutto noin 65 miljoonaa vuotta sitten johtui siitä, että läpimitaltaan noin 15-kilometrinen asteroidi törmäsi maahan Chicxulubissa nykyisessä Meksikossa. 5 Törmäyksen vuoksi noin puolet planeetan eliöistä kuoli sukupuuttoon, mikä tasoitti tietä nisäkkäiden planeetanvalloitukselle. Törmäys lennätti ilmakehään suuren määrän materiaaleja, jotka aiheuttivat maailmanlaajuisen talven, ja suurin osa maapallon eläimistöstä kuoli sukupuuttoon. Tutkijat vertaavat asteroidin osumaa Hiroshiman atomipommiin. Ainoa ero on se, että asteroidi oli miljardi kertaa voimakkaampi. 6 Ihminen ei ole evoluutiobiologisessa mielessä eläinten joukossa erityisasemassa. Monilla eläimille on yhtä kiehtovia sopeumia kuin oma kulttuurimme ja kielemme eivätkä ne ole vähemmän kehittyneitä, ainoastaan erilaisia. Kun tarkastelemme tuonnempana kysymystä, miten ihminen eroaa eläimistä, joudumme tosiasiassa haasteisiin. Erot saattavat tuntua itsestään selviltä, mutta tarkemmin tutkittaessa tästä ajatuksesta joudutaan useimmiten perääntymään. Yksi merkittävä ero on tässä: ihminen oppi tulen tekemisen ja hallinnan, yksikään muu eläin ei sitä ole oppinut. Tuoreessa kirjassaan Wrangham (2009) on esittänyt huiman visionsa siitä, miten tämä taito ruoansulatuksen ulkoistaminen muutti ihmisen biologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ensimmäinen askel ihmisapinoiden ja ihmisen (yhteisnimi hominidit) kehittymiseen oli otettu noin 24-33 miljoonaa vuotta sitten. Kun homo habilis oli tullut maailmaamme yli 2 miljoonaa vuotta sitten, hänen/sen aivokoko oli kasvanut kaksi kertaa suuremmaksi kuin sen aikaisilla apinoilla. 7 Homo ergaster/erectus levittäytyi Afrikasta Euraasiaan 2,0 0.7 milj. vuotta sitten (fossiililöytöjä Siperiasta, Euroopasta ja monilta paikoin 5 Lähde: http://impact.ese.ic.ac.uk/impacteffects/chicxulub.html. 6 Toisaalta nykykäsitys on täsmentänyt sukupuutto -käsitettä. Sen mukaan maapallon nykyiset linnut ovat itse asiassa dinosaurusten jälkeläisiä ja tässä mielessä dinosaurukset eivät sittenkään kuolleet sukupuuttoon. 7 Aivojen kehitys ihmisapinoiden ja ihmisten kehityksessä noudattaa yllä todettua hyötykustannus periaatetta, ks. jakso alempana.
5 Aasiasta: pekinginihminen, jaavanihminen); mahdollisesti olivat sama laji (Björklund?). 8 Ihmisen alkukotina pidetään Afrikkaa, josta hänen arvellaan noin 500 000 vuotta sitten levittäytyneen muualle. Afrikassa eli useita lajeja, joista tunnetuin on Homo heidelbergensis (nimetty löytöpaikkansa mukaan) ja sillä oli suuremmat aivot kuin nykyihmisellä!!! Sen jälkeen eläneistä tunnetuin on Homo neanderthalensis, joka kehittyi heidelbergin ihmisestä ja joka käytti monipuolisesti työkaluja mutta joka kuoli sukupuuttoon 20 000-30 000 vuotta sitten. Sen ja nykyihmisen anatomia ja DNA poikkeavat suuresti toisistaan, mutta äskettäin on saatu selville, että yhteisiä geenejä on 1-4 %. (Björklund). 1.3 Evoluution hyötykustannus-analyysi: kaksi esimerkkiä Kävelevä ihminen Esimerkkeinä hyöty-kustannusilmiöstä evoluutiossa mainitsemme kahdella jalalla kävelemisen ja aivojen koon. Kun evoluutio tuotti pystyasennon ja kävelevän ihmisen, siitä oli myös haittaa. Kahdella jalalla käveleminen nimittäin hiljentää vauhtia ( kustannus ). Hyödyt ovat kuitenkin suuremmat. Kahdella jalalla käveleminen säästää paljon energiaa, kun täytyy kulkea pitkiä matkoja. Samalla kävelevä ihminen imee itseensä helteellä vähemmän lämpöä. Lisähyötyinä on nähtävä se, että se vapauttaa kaksi raajaa kantamiseen ja että kahdelle jalalle nouseminen toimii uhkauseleenä. Aivokoko 9 8 Kiinalaisten kotitekoisen teorian mukaan kiinalaiset olisivat periytyneet toisesta hominidista (Homo erectus) kuin muut ihmiset (Homo ergaster). Geenitutkimus on tämän torjunut (Lähteet: Björklund ja televisiosarja); kiinalaisten geneettinen tausta on heidän murheekseen sama kuin meillä muilla. 9 Lähde: Kaikki evoluutiosta, Gaudeamus, Helsinki University Press 2009, toim. Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki.
6 Ensimmäinen sukupuumme laji, jossa näkyy merkkejä aivojen suhteellisen koon kasvusta, oli Homo habilis. 10 Homo-suvun olemassaolon aikana aivojen koko on noin kolminkertaistunut. Tämän on mahdollistanut ihmisen ohuet ja heikot purulihakset tuottanut geenimutaatio 2.5 milj. vuotta sitten eli samaan aikaan, kun aivojen voimakas kasvu alkoi. Aivojen kehityksen ilmeisesti mahdollisti kyky tehdä tulta ja kypsentää lihaa [tästä ks. R. Wrangham]. Aivojen koon kasvu kuitenkin noudatti puheena ollutta hyöty-kustannusperiaatetta. Elämä nimittäin ei edellytä isoja aivoja. Jos sellaiseen mutaatioon avautuu mahdollisuus, hyödyt ovat tietenkin merkittävät mutta eivät kustannuksetkaan ole triviaaleja. Hyötyä on monia, esim. heittokyvyn paraneminen. Aivojen rakentaminen ja käyttäminen on kuitenkin peräti kallista ja lepotilassakin ihmisen aineenvaihdunnan energiasta kuluu viidesosa aivojen toimintaan. Aivojen laskeuduttua kurkunpää ihmisen nielussa laskeutui; syntyi kyky muodostaa puheääniä, mihin simpanssi kerta kaikkiaan ei kykene. 11 Nielun anatomian muuttuminen äänenmuodostuksen vaatimusten mukaiseksi on kuitenkin vaatinut hirvittävän hengenvaarallisen - hinnan. Ihminen on nisäkkäistä ainoa, joka ei voi juoda ja hengittää samanaikaisesti. Meille tuttu juoman tai ruoan joutuminen väärään kurkkuun on lähes mahdoton simpanssille, koska sen henki- ja ruokatorvi eivät kohtaa nielussa. Suurten aivojen toinen riski (mitä ym. artikkeli ei käsittele) liittyy siihen, että syntyvän lapsen iso pää on riski äidin selviämiselle synnytyksestä. 12 10 Lähde: Mikael Fortelius, Ihmisen sapientoitumisesta kirjassa Kaikki evoluutiosta. 11 Noin 40.000 vuotta sitten tapahtui suuri muutos, kallo alkoi muuttua, kurkunpään rakenteessa kehittyi erikoissopeumia, jotka mahdollistivat monipuolisen äänenkäytön, syntyi puheviestintä. 12 Miksi ihmisaivot kehittyivät suuremmiksi kuin muilla luomakunnan jäsenillä. Neandertalin ihmisellä ne olivat jopa suuremmat kuin nykyihmisellä (1350 kuutiocm) (en osaa sanoa, moneenko kallomittaukseen tämä tieto perustuu). Aivojen kasvu ei ollut tarpeen ainakaan ravinnon hankkimisen kannalta, mutta evolutiivista etua siitä eittämättä on muutoin ollut. Biologia on kuitenkin taloutta ts. hyöty-kustannus-analyysia. Äidillä ja lapsella on synnytysriski, koska ihmislapsen pää on kookas (lapsi syntyy siksi varhain, pään luut antavat myöten ja aivot kehittyvät syntymän jälkeen edelleen). Lähde: Blackmore Susan, The Meme Machine. Blackmoren mukaan aivot kehittyivät meemien vaikutuksesta ts. meemit halusivat lisääntyä ja isot aivot auttoivat niitä tässä.
7 1.4 Paratiisista karkottaminen : kun tuli niukkuuden aika 13 Afrikassa asunut alkuihminen ilmeisesti oli elänyt "paratiisissa". Levittäydyttyään jo eri mantereille ihmispopulaation koko kuitenkin supistui radikaalisti kenties 10 000 yksilön suuruiseksi koko maapallolla noin 67 000 77 000 vuotta sitten Indonesiassa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen johdosta. Sen seurauksena maapallon lämpötila laski paljon. Syntyi nykyinen Toba-järvi. Ilmaston kylmenemisen on täytynyt vastata paratiisista karkottamista. 14 Tulivuodenpurkaus vei ihmisen lähelle sukupuuttoon kuolemista. Ihminen lähti Afrikasta liikkeelle varmaankin ravinnon perässä levittäytyen kaikille mantereille: Eurooppaan, Siperiaan, Australiaan (siihen aikaan pääsi jalan! 15 ), Beringin salmen kautta Amerikan länsirannalle ja sitä myöten Etelä- Amerikkaan. 16 Sen jälkeen suurin osa ihmiskuntaa on elänyt niukkuuden oloissa. Poikkeuksena voivat mahdollisesti olla luonnon kansat päiväntasaajan oloissa, mutta tätäkin sopii epäillä. Päiväntasaajan ulkopuolelle levittäytynyt ihminen kuitenkin joutui aidosti hankkimaan elannon. 17 Taloustiede on teoriaa niukkuudesta ja päätöksenteosta niukkuuden vallitessa. Niukkuus heijastuu hinnassa. Runsaita resursseja ovat olleet vain ilma ja valtameret ts. niillä on ollut nollahinta - ja niiden pilaantuessa on nähty, että on näköharha, jos ei nähdä eikä hinnoitella niiden niukkuutta. Karl Marxin upea ohjelmajulistus jokaiselta kykynsä jokaiselle tarpeidensa mukaan valitettavasti on ristiriidassa niukkuuden idean kanssa eikä ole tästä maailmasta. 1.5 Tulen käytön oppiminen muutti ihmisen 13 Lukijan kannattaa kiinnittää huomio termiin niukkuus. Se on taloustieteen avainkäsitteitä. Ilman niukkuutta taloustiedettä ei tarvittaisi. Taloustiede pyrkii selittämään, miten ihmiset ja politiikan tekijät tekevät päätöksiään niukkuuden oloissa budjettirajoitteen vallitessa. 14 Metafora paratiisista karkottaminen on tämän kirjoittajan oma. 15 Ihminen saapui Australiaan noin 40.000 vuotta sitten. 16 Pohjois-Amerikassa oli pohjois-etelä suunnassa kaksi vaellusreittiä, nykyisten Kalliovuorten kummallakin puolella. Alueella vallitsi jääkausi, mutta esim. rannikkoa myöten tulleet saattoivat perustaa ravinnon saamisen samaan kuin siellä asustanut karhukanta, merikaloihin. 17 Pohjoiseen vaelsivat ne, jotka kykenivät hyödyntämään eläinten maitoa ts. ne poikkeavat, joilta puuttui laktoosi-intoleranssi.
8 Richard Wrangham kirjassa Catching Fire. How Cooking made us human, Basic Books, 2009, avataan huima tulkintalinja ihmisestä. Kirjan pääargumentti on, että meistä teki ihmisen tulentekotaito, ruoan valmistaminen tulella. Tulentekotaidossa oleellista on, että se ulkoisti ruoansulatusprosessin. Ruoka kypsytetään ennen, kuin se syödään. Ihmisen ruoansulatus jatkaa siitä, mihin kuumentaminen ruoan jättää. Tulentekotaidon alkua on pyritty selvittämään hiililöydöksin. Merkittävin evidenssi on kuitenkin se vaikutus, joka kypsytetyllä ravinnolla on ollut ihmisen anatomiaan. Tämä on Wranghamin mukaan oleellisinta, jos ja kun haetaan evidenssiä. Tulentekotaito ja muuttunut kyky hyödyntää ravintoa tuotti nimittäin ihmisessä anatomisia muutoksia: pienen suun, pienet leuat, pienet hampaat, pienen vatsalaukun ym. Nämä kaikki säästävät resursseja. Homo erectus edustaa anatomiansa puolesta uskottavaa ehdokasta tulentekotaidon ajoittamiselle. Hänellä oli pieni hammaskoko, puissa kiipeilytaito katosi, hän nukkui maassa mikä oli tulenkäytöstä johtuen tullut turvalliseksi. Tulenteon vaikutukset ihmiseen ovat Wranghamin mukaan olleet hyvin kauaskantoiset: (i) se lisää ruoan ravintoarvoa (lihan, juuresten kypsentäminen) (ii) kasvattaa aivojemme kokoa (iii) muuttaa ajankäyttöämme (iv) muuttaa sosiaalisen elämämme. Tulenteon taidon aiheuttamia muutoksia ihmisessä: (i) ajankäyttö muuttunut totaalisesti: raa an ruoan syöminen vie runsaasti enemmän aikaa (ii) ryhmäsäännöt (normit) kehittyivät; valmistettuun ruokaan liitettiin omistusoikeus mutta samalla kehittyivät normit sen suhteen, miten ruoka voidaan jakaa toisten ihmisen kanssa (iii) ihmisen juoksukyky kehittyi ylivertaiseksi.
9 (iv) tulenteko mahdollisti karvapeitteen katoamisen (mikä säästää resursseja) (v) ihmisen kärsivällisyys kehittyi. Miten ihminen eroaa eläimistä: tulenteon vaikutukset 18 (i) vain ihminen on keksinyt, miten hyödyntää tulentekoa, eläimet eivät (ii) ihminen (nykyihminen) tarvitsee lämmintä ruokaa. (iii) Ihmisten parisuhde ja perheet ovat toiminnallisesti uniikkeja - sukupuoleen perustuva työnjako miesten ja naisten kesken erottaa muista kädellisistä - kumpikin sukupuoli aterioi kummankin tuomasta ravinnosta (tämä ominaisuus puuttuu kaikilta eläimiltä) - parisuhde turvasi omistusoikeuden naisen valmistamaan ruokaan (mies merkitsee naiselle turvaa) - ruoan ryöstäminen ei mahdollista, tulella valmistettu ruoka loi avioliiton Työnjaon merkityksestä lisää Tulentekotaito loi ihmisen. - Työnjaon merkityksen oivalsi tieteellisessä mielessä ensimmäisenä Adam Smith, moraalifilosofi ja talousteorian luoja (1723-1790), (nuppineulojen valmistus). Mahdollisti volyymin kasvun (economies of scale) - Itse ilmiö tuli ihmisen metsästäjä-keräilijä (hunting getherer) yhteisöön varhain: syntyi parisuhde, jossa mies metsästi suurriistaa kauempana, nainen keräsi juureksia lähistöllä - Miksi tämä työnjako? David Ricardon (1772-1823) suhteellisen edun periaate! Ko. periaate määrää, kumpia osapuoli tekee mitäkin. Esimerkki: Leikkimökin rakentaminen isä ja poika. 18 Kysymykseen ihmisten ja eläinten eroista palataan tarkemmin tuonnempana.
10 Ihmisen kyky tulen käyttöön ei kuitenkaan ollut hyväksi muulle luomakunnalle. Esim. Australiassa ihminen hävitti sukupuuttoon kengurua lukuun ottamatta kaikki muut pussieläimet. Muutoinkin on syytä todeta virheelliseksi käsitys, että luonnonkansoilla olisi kyky säilyttää ympäristöä ja luontokappaleita toisin kuin nykysivilisaatio. Missä tahansa ihminen on asuttanut maita, se on hävittänyt sukupuuttoon muita lajeja (Jarred Diamond ). Tähän palataan alempana, kun tulee puhe ylilaiduntamisesta. 2.3 Kivikauden talous: metsästys, keräily, teknologia, omistus, riskit, vakuutus Metsästäjä-keräilijä ihmisen talous ei ole vähemmän kiinnostava kuin nykyihmisen talous. Seuraavat ajatukset perustuvat satunnaisesti eri lähteisiin mutta myös luennoitsijan omaan intuitioon eikä niiden vakuudeksi ole tarjottavissa viittauksia empiiriseen evidenssiin. 19 Ihminen on elänyt pienryhmissä metsästäjä-keräilijänä suurimman osan historiallista aikaansa. Homo sapiensin tapauksessa alkoi noin 200 000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijävaihetta kesti siihen saakka, kunnes maatalous alkoi kehittyä Niilin ja Kaksoisvirtain alueella ( Hedelmällinen puolikuu ) noin 10 000 vuotta sitten. Yhteisöjen koko on useiden arvioiden ollut ehkä 100-200 yksilöä eli ilmeisesti eräänlainen laajennettu varmaankin eri perheistä koostuva asuinpaikkaa vaihtava suku. Tuolloisen talouden mekanismeista voi spekuloida seuraavaa 20 : Ravintonsa tuolloinen ihminen keräsi ja metsästi luonnosta. Hän ilmeisesti söi tummaa lihaa (jalostettu karja tuli tietenkin paljon myöhemmin), kalaa, luonnon kasviksia ja juureksia. Kivikauden ihminen siis jo karppasi lähes 200 000 vuotta eli ei syönyt jalostettua viljaa eikä jalostettuja eläimiä! Olemme perineet 19 Tutustuin tannoin antropology Marshall Sahlinin kirjan Stone Age Economics. Se oli pettymys; taloutta on mahdoton kuvata ja analysoida ilman taloustieteellistä työkalupakkia ja välineistöä. Arthur Robsonin vastaavat tekstit sen sijaan ovat suositeltavaa huippututkimusta ihmisen varhaishistoriasta. 20 Maailmassa on tänäkin päivänä nykysivilisaatiosta irrallaan eläviä heimoja, joissa näitä lainalaisuuksia on voitu tutkia.
11 ruoansulatusjärjestelmämme kivikauden ihmiseltä sellaisena, mihin evoluutio sen oli kehittänyt. 21 Teknologinen kehitys oli ottamassa ensiaskeleitaan. Arkeologiset museot tarjoavat siitä informaatiota: keihäät, kivikirveet, tulentekotaito, saviastiat, korut. Jatkuvasta liikkeellä olosta johtuen omaisuutta ei voitu kerätä eikä omistusoikeutta nykymuodossa tarvittu. Tämä on ilmeisen tärkeä näkökohta. Poikkeuksen tekivät varmaan metsästysvälineet ym. vastaavat. Eräässä näkemässäni tv-dokumentissa ilmeni, että kylän perheillä saattoi olla omistusoikeus määrättyyn metsästyspolkuun ja että naapuriperhe käytti omaansa. Taloudelliset riskit olivat toki läsnä. Metsästämisessä oli tarjolla vähäriskisiä ja suuremman riskin kohteita. Suhteellisen varmaan tuottoon saattoi päästä pienriistaa metsästämällä. Suurriista merkitsi suurempaa riskiä ja vaati enemmän metsästystaitoa. Metsästystaidossa oli eroja; taitavimmilla riskin otto saattoi antaa paremman tuoton saaliina ja asemana avioliittomarkkinoilla naaraiden silmissä. 22 Yhteismetsästys kasvatti todennäköisyyttä saada saalis. Saaliin jakaminen edusti historian ensimmäistä vakuutussopimusta ja oli ilmeisesti Pareto-tehokas strategia 23. Se tuotti vastavuoroisuutta ja implisiittisiä termiinisopimuksia. 24 On ilmeistä, että yhteisöt olivat taloutensa suhteen itseriittoisia. Koska muut yhteisöt elivät suunnilleen samoissa oloissa, ei vaihdantaa ts. kaupankäyntiä välttämättä tarvittu. Samasta syystä ei ollut tarvetta rahataloudelle. On kuitenkin aika ilmeistä, että yhteisön sisäiset taloudelliset suhteet olivat rakentuneet tietyille periaatteille, joita oli kunnioittaminen. Metsästäjä-keräilijät eivät 21 Maa- ja karjatalouden ja niiden jalosteiden tuleminen joitain tuhansia vuosia sitten on tuore ilmiö ihmisen pitkässä historiassa. Metsästäjä-keräilijä esi-isiemme ja meidän väliin mahtuu siis vain muutama sata sukupolvea, minä aikana evoluutiomme ei ole voinut merkittävästi kehittää ruoansulatusjärjestelmäämme eikä etenkään niin, että esim. pikaruoka olisi sille oikea ruokavalio. Koska paratiisista karkotuksen jälkeen ravinnon hankkiminen on vaatinut työpanosta ja pitänyt ihmisen liikkeellä, ihmisen geneettiseen koodiin ilmeisesti on iskostunut viesti: syö aina, kun sokeria ja rasvaa on tarjolla. Onko tämä selitys läntisen kulttuurin hallitsemattomalle kyvylle tuottaa ihmisistä ylilihavia? 22 Ridley (1996) kuvaa Hahdza-heimon metsästystä tästä näkökulmasta. 23 Pareto-tehokkuus tarkoittaa esim. sopimusta, jossa molemminpuoliset hyödyt on viety mahdollisimman pitkälle. Nimi tulee taannoisesta italialaisesta taloustieteilijästä. 24 Tämä tarkoittaa sitä, että saaliin saanut antaa osan ravinnosta epäonnekkaalle metsästäjälle ja tämä korvaa tämän palvelun tuonnempana, jos ja kun osat vaihtuvat. Näin kiitollisuuden velan käsite tuli ihmisyhteisöön.
12 varmaankaan olleet sen hyväntahtoisempia kuin ihminen nykyisinkään. Voima oli vallan lähde niin kuin se on kaikkialla luomakunnassa ollut kaikkina aikoina. Vahvemman oikeus voittaa. Reiluuden periaate ( fairness ) ja eräänlainen tasaarvo ilmeisesti kuitenkin oli nähtävä evolutiivisesti stabiilina strategiana eri syistä. Ensiksi, ryhmän jäsenet olivat pitkälti läheisiä geenisukulaisia. Elämän geneettinen koodi käskee pitää huolen omista jälkeläisistä. 25 Toiseksi, jokaisen ryhmän jäsenen ruokkiminen vahvisti ryhmän kykyä selvitä muita ryhmiä vastaan. Vaikka vahvemman oikeus vallitsee, reiluuden periaate ja eräänlainen tasa-arvo kuitenkin on pitkään ollut evolutiivisesti stabiili strategia. Taloustieteilijä Arthur Robson on tuotannossaan osoittanut, miten maatalouteen siirtyminen itse asiassa alensi ihmisen elintasoa: lajikkeet olivat pitkään kituvia ja ihmisen ahtautuminen samoille alueille jokivarsiin helpotti (mikrobien aiheuttamien) sairauksien leviämistä. Maatalouden tulemiseen liittyy myös äärimmäisen tärkeä ilmiö: omistusoikeuden idea eittämättä vahvistui. Muistetaan kuitenkin, että sikäli kuin senaikaiset yhteiskunnat olivat dynastioita eli diktatuureja, hallitsijalla eittämättä oli ylin omistusoikeus kaikkiin resursseihin. Niinpä esim. Perun ja Bolivian inkavaltiossa kuningas omisti kaiken ja kansalaisten oli työskenneltävä maataloudessa ja kaivoksilla valtion laskuun. Koska rahaa ei oltu keksitty, palkka maksettiin ravintona ilmeisesti työsuorituksen mukaan. 26 Inkat eivät olleet metsästäjä-keräilijöitä vaan heidän ravintotaloutensa perustui viljelyksiin ja laamoihin. Tältä osin heidän osaamisensa oli vahva. Vuoristoisissa Perun ja Bolivian maastoissa he olivat kehittäneet terassijärjestelmän, jossa viljellyt lajikkeet sijoitettiin niiden vaatiman lämpötilan mukaan eri korkeudelle. Koska kuningas omisti kaiken, 25 Tarkastelemme alempana biologi William Hamiltonin sukulaisvalintateoriaa, joka on tärkeä altruismin teoriana. 26 Työpanos siten hinnoiteltiin tavalla, jonka Karl Marx yhdisti sittemmin 1800-luvulla kapitalistisen talouden tapaan hinnoitella hyödykkeet. Tämä tunnetaan hänen työnarvoteorianaan. Markkinataloudessa, jossa hinnat määräytyvät tarjonnan lisäksi kysynnän perusteella, työnarvoteoria on virheellinen.
13 inkat eivät myöskään kehittäneet rahaa huolimatta kaikesta siitä kullasta, jonka he (kuningas) omisti. Liite. Parinvalinta/TV (puoli seitsemän 19.2.2013) Ihmisellä erityisiä piirteitä parinvalinnassa 1. Karhu on moniavioinen - moniavioisuuden hyöty: turvaa poikasten tulevaisuuden; urokset luulevat pentujen olevan niiden, eivät tapa (vrt. leijonat, jotka tappavat) - kilpailun hyöty: kun urokset kilpailevat naaraasta, valiot pärjäävät ja jatkavat sukua 2. Ihmisen parinvalintaan vaikuttavat voimat Parisidos kädellisillä harvinainen, ihminen siis poikkeus Mekanismeja: (i) symmetrian etsintä (kaunis), viestii geeneistä (ii) sosiaalinen status => takaa resurssit jälkeläisille Ihmisellä piilo-ovulaatio: - Tästä seuraa yksiavioisuus, koska uros ei tiedä, milloin naaras hedelmällinen. - Tästä seuraa myös mustasukkaisuus. Periaate: Kumppanin valinnan tekee se, joka panostaa enemmän jälkeläisten hoitoon (siis naaras 90 %:sti) Koska uroskin satsaa jälkeläisten hoitoon, hän valitsee naaraan huolellisesti.