OIKEUSTAPAUKSIA ESTEELLISYYDESTÄ
VALTUUTETTU ei esteellinen KHO 1963-II-53 Valtuuston PJ, joka oli ehdolla luottamushenkilön vaalissa, sai ottaa osaa päätöksentekoon KHO 1984-II-30 Valtuuston PJ:n ja VPJ:n vaalissa ehdokkaana ollut henkilö ei ollut esteellinen osallistumaan jäsenenä vaalia varten kokoontuneen suhteellisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn KHO 1984-II-28 Valtuutettu, joka oli myös kihlakunnanoikeuden lautamies, ei ollut esteellinen ottamaan valtuustossa osaa päätöksen tekemiseen asiassa, joka koski kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön muuttamista kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkiota koskevalta osalta. KHO 1986-II-32 Kunnanvaltuusto oli päättänyt ottaa pankilta lainan vanhainkodin laajennuksen rahoitukseen. Valtuutettu, joka oli kysymyksessä olevan pankin johtokunnan jäsen, ei ollut esteellinen ottamaan osaa valtuustossa päätöksen tekemiseen mainitusta asiasta
KHO 10.12.1986 T 5188 Valtuusto päätti myöntää asunto-osakeyhtiön osuuspankilta ja säästöpankilta saamien lainojen vakuudeksi kunnan takauksen. Valtuutettu, joka oli osuuspankin johtokunnan jäsen, ei ollut esteellinen ottamaan osaa valtuuston päätöksen tekemiseen. KHO 1984-II-27 Urheiluseuran puheenjohtaja ei ollut esteellinen kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuuston jäsenenä osallistumaan kaupungin urheiluhallin rakentamista ja rakennusurakkaa koskevan asian käsittelyyn lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. KHO: 1988 T1690 I asteen osayleiskaavan alueella maata omistava kaupunginvaltuutettu ei ollut, kun otettiin huomioon kaavan oikeusvaikutukset, sen yleispiirteisyys ja sen sisältö muutoin sekä kaavan suunnitteluperusteet ja hänen maanomistuksensa laajuus suhteessa koko kaava-alueeseen, esteellinen ottamaan osaa osayleiskaavaa koskevan päätöksen tekoon valtuustossa. KHO 2004 T2131 Kunnanvaltuutetun setä oli yhteisen vesialueen osakas. Osakaskuntaan kuului 107 kiinteistöä, joista setä omisti kaksi. Yhteisalueesta asemakaava-alueeseen kuuluvan osan vähäisyys sekä sedän vähäinen osuus yhteisalueesta huomioon ottaen asemakaavan hyväksymispäätös ei kuitenkaan koskenut henkilökohtaisesti setää. Kunnanvaltuutettu ei ollut lähisukulaisuuden perusteella esteellinen päättämään asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustossa.
KHO 1987-A-23 Kaupungin henkilökunnan työterveyshuoltosäännön muuttamista koskeva asia ei koskenut kaupungin palveluksessa virka- tai työsuhteessa olevia valtuutettuja kunnallislain 25 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Sanotut valtuutetut eivät olleet esteellisiä ottamaan osaa valtuustossa työterveyshuoltosäännön muutosta koskevan päätöksen tekemiseen. KHO 1996 T3804 Kaupunginvaltuuston päätös kahden ala-asteen lakkauttamisesta ei koskenut kunnan opettajina toimineita valtuuston jäseniä kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten henkilökohtaisesti, että he olisivat olleet esteellisiä ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. He olivat kuitenkin katsoneet itsensä esteellisiksi ja ilmoittaneet esteellisyydestä saattamatta kysymystä valtuuston ratkaistavaksi. Heidän tilalleen oli kutsuttu varajäsenet. Valtuuston päätös ei ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että kunnan opettajina toimineet valtuuston jäsenet olivat katsoneet itsensä esteellisiksi perusteella, joka sittemmin oli osoittautunut aiheettomaksi, ja että heidän tilalleen kutsutut varajäsenet olivat osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.
KHO 9.3.1995 T 751 Valtuusto hyväksyi uuden kuntayhtymän perussopimuksen, jolla kansanterveystyön kuntayhtymään yhdistettiin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kaksi sairaalaa. Perussopimuksen hyväksyminen, joka samalla merkitsi kunnan terveydenhuollon uudelleen järjestelyä, ei koskenut kansanterveystyön kuntayhtymän palveluksessa olevia valtuutettuja tai heidän läheisiään sillä tavoin henkilökohtaisesti, että he olisivat olleet tällä perusteella esteellisiä. KHO 18.9.1997 T 2273 Valtuusto oli päättänyt lakkauttaa peruskoulun ala-asteen. Valituksessa katsottiin, että linja-autoliikennöitsijä oli keskeisesti mukana koululaiskuljetuksissa ja tämän vuoksi esteellinen osallistumaan valtuutettuna päätöksen tekemiseen. Koska valtuusto ei koulun lakkauttamisesta päättäessään ollut tehnyt päätöstä koululaiskuljetusten järjestämisestä, asia ei koskenut linja-autoliikennettä hatjoittavaa valtuutettua siten henkilökohtaisesti, että hän olisi ollut asiassa esteellinen.
KHO 1998:5 Kunnanvaltuusto oli päättänyt äänin 14-13 vastoin kunnanhallituksen esitystä olla lakkauttamatta koulua, jota asian käsittelyyn valtuustossa osallistuneen ja enemmistön kannalla olleen valtuutetun kaksi lasta kävivät. Kuntalain 1 :n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Säännöksen lähtökohtana on edustuksellinen demokratia. Asukkaiden itsehallintoa toteuttavat heidän kunnallisvaaleissa valitsemansa edustajat, valtuutetut. Pykälän 3 momentin mukaan kunta pyrkii muun ohella edistämään asukkaidensa hyvinvointia alueellaan. Yhteiskunnallisessa tehtävien jaossa kunnalla on osavastuu muun ohella opetuksen saatavuudesta. Kuntalain 32 :n 2 momentin mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Valtuutettu oli kysymyksessä olevaa asiaa valtuustossa käsiteltäessä toiminut luottamushenkilöasemassa ja ollut osaltaan edustamassa kunnanosan asukkaiden olosuhteita. Valtuutettu ei ole esteellinen sillä perusteella, että hänelle tietyssä kunnanosassa asuvana ja koululaisten vanhempiin kuuluvana on merkitystä sillä, miten esillä oleva asia ratkaistaan ja miten tietyn kunnanosan koululaisten edut otetaan huomioon. Kun otettiin huomioon edellä kunnallishallinnosta ja valtuutetun asemasta esitetty, kunnanvaltuuston päätös ei koskenut sillä perusteella, että valtuutetun lapset käyvät puheena olevaa koulua, valtuutetun lapsia kuntalain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten henkilökohtaisesti, että hän olisi ollut esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. Kunnanvaltuuston päätös ei siten ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä sen täytäntöönpanolle ollut laillista estettä
KHO 1999:36 Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä. Kunnanhallituksen jäsenenä ja varajäsenenä tilikautena toiminut on kunnanhallituksen tehtäväalan perusteella tilivelvollisen asemassa. Tilintarkastajat olivat kertomuksessaan esittäneet tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille eivätkä olleet tehneet tilivelvollisiin kohdistuvia muistutuksia. Näin ollen päätös ei koskenut kunnanhallituksen jäseninä ja varajäseninä toimineita valtuutettuja siten henkilökohtaisesti kuin kuntalain 52 :ssä tarkoitetaan. Äänestys 4-1. KHO 19.5.1998/949 Kunnanvaltuusto oli äänin 12-5 päättänyt, että kunnanhallitus nauttii valtuuston luottamusta. Asian käsittelemiseen ja päätöksentekoon valtuustossa oli osallistunut neljä kunnanhallituksen jäsentä, yksi varajäsen ja yhden varajäsenen puoliso. Kuntalain 52 :n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintomenettelylain 10 :n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai lähisukulaiseen rinnastettavaa henkilöä. Kuntalain 21 :n mukaan valtuusto voi erottaa kunnan luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Kuntalain esitöistä ilmenee, että 21 :ssä säädetään niin sanotusta sovelletusta parlamentarismista. Tämä sovellettu parlamentarismi kohdistuu koko toimielimeen ei yksittäiseen luottamusmieheen. Tämän vuoksi erottamispäätöskin koskee aina kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Valituksessa tarkoitetut kunnanhallituksen jäsenet, varajäsenet ja varajäsenen puoliso eivät siten olleet esteellisiä ottamaan osaa kunnanhallituksen luottamusta koskevaan päätöksentekoon valtuustossa.
VALTUUTETTU on esteellinen KHO 1972-II-63 Kunta oli päättänyt ostaa yhtiön rakennukset kunnalle. Valtuuston jäsen, joka oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti yhtiön 300 osakkeesta 149, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa päätöksen tekoon kunnanvaltuustossa. KHO 1974 T4761 Kunnanvaltuuston päättäessä kunnallisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisemisesta katsottiin kahden valtuutetun, joista kumpikin omisti 1/3 lehteä julkaisevan osakeyhtiön osakekannasta, olevan esteellisiä ottamaan osaa päätöksen tekoon. KHO 1973-II-43 Valtuusto oli päättänyt mennä takaukseen yhtiölle otettavien lainojen maksamisesta. Lainojen tarkoituksena oli suorittaa yhtiöllä olevat lyhytaikaiset lainat. Valtuutettu, joka oli yhtiön lyhytaikaisten lainojen takaajana, katsottiin esteelliseksi ottamaan osaa ja päättämään asiasta valtuustossa. KHO 1986 T5793 Valtuusto päätti antaa asunto-osakeyhtiön KVR-urakan rakennusliikkeelle. Hankkeen rakennussuunnittelutehtävä kuului valtuutetun omistamalle ky:lle, jonka suunnittelutehtävistä saama palkkio määräytyi urakan kokonaishinnan perustella. Valtuutettu oli esteellinen urakkaa koskevassa päätöksenteossa
KHO 1952-II-155 Kunnan virkaa hakenut valtuutettu oli esteellinen virkavaalia koskevassa päätöksenteossa. KHO 1994 A 16 Virkasäännön mukaan viranhaltija saatiin irtisanoa, jos asianomainen virka lakkautetaan. Koska viran lakkauttaminen oli viranhaltijan irtisanomisperuste, viran lakkauttamista koskeva päätös koski viranhaltijaa henkilökohtaisesti. Valtuutettu oli siten esteellinen ottamaan osaa päätöksen tekemiseen asiassa, joka koski hänen puolisonsa viran lakkauttamista. KHO 1991 A 30 Valtuusto päätti myydä omistamansa yhtiön osakkeita ja hyväksyi samalla ostajan kanssa tehdyn sopimuksen yhtiön työntekijöiden eläke-eduista ja työllisyyden turvaamisesta kolmeksi vuodeksi. Kunnanhallituksen jäsen, joka oli sanotun yhtiön työntekijä, ja kaksi valtuutettua, joiden lapset olivat yhtiön työntekijöitä, olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon.
KHO 1991 T3895 Kunnanvaltuusto oli päättänyt myydä kunnan omistaman sähkölaitoksen osakkeet eräälle osuuskunnalle. Kauppaan liittyi mm. sopimus, jonka mukaan osakeyhtiön työntekijöiden eläkeikä laski tietyin edellytyksin 63 vuoteen. Sopimuksen mukaan osuuskunta takasi osakeyhtiön vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille työpaikan kolmeksi vuodeksi toimintojen yhdistymisen jälkeen. Kunnanvaltuuston päätöksen katsottiin koskevan eräiden kunnanvaltuuston jäsenten poikia, jotka olivat sähkölaitoksen työntekijöitä, siten henkilökohtaisesti kuin kunnallislain 25 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Koska valtuuston päätös oli syntynyt yksimielisesti ei edellä mainittujen esteellisten valtuutettujen osallistuminen päätöksen tekoon ollut vaikuttanut sen lopputulokseeen. Asian valmisteluun kunnanhallituksessa osallistuneella jäsenellä, joka oli puheena olevan osakeyhtiön työntekijä, katsottiin olleen hänen asemaansa yhtiön työntekijänä koskevan sopimuksen sisältö huomioon ottaen asiassa osa, joten hän oli esteellinen osallistumaan asian valmistelua koskevaan päätöksen tekoon kunnanhallituksessa. Tämän esteellisyyden vuoksi lääninoikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumottiin
KHO 1984-II-29 Kaupunginvaltuusto oli päättänyt, että uimahallilla noudatettu työehtosopimusta lyhyempi työaika oli hallin henkilökunnalle saavutettu etu ja että kaupunginhallitus tekisi nykyisen henkilökunnan kanssa yksilöidyt sopimukset, jotta saavutettu etu säilyisi jokaiselle. Asiaa käsiteltäessä valtuustossa oli valtuuston päätökseksi tullut ehdotus voittanut äänestyksessä 22 äänellä 21 vastaan ehdotuksen, jonka mukaan uimahallin henkilökunnan tuli välittömästi siirtyä noudattamaan työehtosopimuksen mukaista työviikkoa, vastuu työehtosopimuksen ja työaikalain noudattamatta jättämisestä oli kulloisenkin työnjohdon ja asia siirtyi keskusneuvotteluihin, joiden tuloksen jälkeen päätetään mahdollisesta takaisinperinnöistä ja korvauskanteista. Valtuuston päätöksen tekemiseen oli ottanut osaa valtuutettu, joka oli ollut uimahallilla vastuullisena työnjohtajana ja jonka vaimo ja pojan vaimo työskentelevät uimahallilla. Valtuutetun ei katsottu olleen esteellinen sillä perusteella, että asian käsittelyn aikana oli ollut esillä työnjohdon korvausvastuu ja uimahallityöntekijöihin kohdistuva takaisinperintä, koska asiaa tältä osin ei oltu ratkaistu valtuuston päätöksellä. Kun otettiin huomioon uimahallin henkilökunnan lukumäärä ja se, että henkilökunnan kanssa päätettiin tehdä yksilöidyt sopimukset vastaisuudessa noudatettavasta työajasta, valtuuston päätös koski kuitenkin mainitun valtuutetun vaimoa ja pojan vaimoa henkilökohtaisesti. Valtuutettu oli siten esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn valtuustossa. Valtuuston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
MUUN LUOTTAMUSHENKILÖN JÄÄVIYS OSALLISUUSJÄÄVI KHO 8.12.1998/2745 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan, jossa kunnanjohtaja on ollut läsnä, käsitellyt kysymystä siitä, ryhtyykö kunta jatkotoimenpiteisiin sen johdosta, että kunnalta oli kunnan viranhaltijoiden huolimattomuuden takia jäänyt saamatta valtionosuuksia. Kunnanjohtaja oli kokouksessa ilmoittanut esteellisyytensä asian käsittelyyn ja valtuusto oli hyväksynyt esteellisyyden. Kunnanjohtaja ei kuitenkaan ollut poistunut paikaltaan asian käsittelyn ajaksi. Päätettäessä kunnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä edellä mainitussa asiassa ei sen käsittelemiseen esteellisen kunnanjohtajan läsnäololle kokouksessa ole hallintomenettelylain 11 :n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita. Valtuuston päätös oli näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä. EDUSTUSJÄÄVI KHO 1995 T2274 Pääluottamusmies ei ollut edustanut edustamansa yhdistyksen jäseninä olevia kunnan viranhaltijoita kunnan virkojen lakkauttamispäätöstä edeltäneissä neuvotteluissa hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eikä hän siten ollut esteellinen osallistumaan virkojen lakkauttamista koskevan asian käsittelyyn kunnanhallituksen jäsenenä.
KHO 1982-II-24 Kunnanhallituksen jäsen oli kunnan viranhaltijoita edustavan pääluottamusmiehenä esittänyt kunnanvirastossa työskentelevien henkilöiden palkkauksen tarkistamista. Hän oli esteellinen käsittelemään palkkausasiaa kunnanhallituksessa. KHO 14.4.1997 T 860 Valtuusto oli hyväksynyt sopimuksen jäähallin rakentamisesta ja maa-alueen vuokraamisesta Jäähalli Oy:lle. Yhtiön omisti kaksi urheiluseuraa. Kunnanhallituksen jäsen oli avustanut urheiluseuroja mm. yhtiön perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kunnanhallituksen jäsen ei ollut avustanut yhdistyksiä tai Jäähalli yhtiötä valituksenalaisessa asiassa. Tällainen aikaisemmassa vaiheessa ja muussa kuin valituksenalaisessa asiassa tapahtunut avustaminen ei aiheuttanut esteellisyyttä valmistella asiaa KH:n jäsenenä. INTRESSIJÄÄVI KHO 1986-II-33 Kunnanhallitus oli päättänyt tarjota kunnanviraston henkilökunnalle ilmaisen päiväkahvin tai -teen ilman kahvileipää. Kahviedun vähäisyyden vuoksi kunnanhallituksen jäsen, joka itse ja hänen vaimonsa työskentelivät kunnan virastossa, ei ollut esteellinen.
KHO 2009:89 Kunnanhallitus oli päättänyt myydä Golf-yhtiölle maata. Yhtiöllä oli ollut ko. maa-alue hallinnassa vuokrasopimuksella 20 vuoden ajan. KH:n puheenjohtaja ja kunnanjohtaja omistivat yhtiön osakkeista kumpikin yhden. Heidän omistuksensa ei osakkeiden kokonaismäärä huomioon ottaen ollut merkittävä. Kuitenkin maa-alueen ostaminen oli yhtiön toiminnan ja kehittämisen kannalta erittäin merkittävä. Näissä olosuhteissa tällä kaupalla oli sellaisia vaikutuksia, että kaupasta oli odotettavissa KH:n puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle erityistä hyötyä siitäkin huolimatta, että heidän omistusosuutensa oli pieni eli he olivat esteellisiä. KHO 23.10.1986 T 4166 Esittelijänä toiminut henkilöstöpäällikkö ja KH:n varajäsen olivat esteellisiä käsittelemään opettajien eläkkeiden maksuperusteiden muuttamista. Henkilöstöpäällikön vaimo ja KH:n varajäsen itse olivat vanhaan palkkausjärjestelmään jääneitä, ko. eläkkeensaajaryhmään kuuluvia opettajia.
KHO 6.9.1994 T 3928 KH oli hyväksynyt paikallisen virka- ja työehtosopimuksen kunnan ja eräiden järjestöjen välillä. Sopimus koski lähes kaikkia työntekijöitä myös järjestäytymättömiä. Sopimus pyrki toteuttamaan valtakunnallisesti asetettuja säästötavoitteita palkkamenoissa. Kun otettiin huomioon sopimuksen soveltamisala ja sisältö, yksittäiselle kunnan työntekijälle ei katsottu syntyvän erityistä hyötyä tai vahinkoa eivätkö heidän läheisensä olleet esteellisiä KH:ssa. KHO 1.6.1995 T 2380 KH teki paikallisen virka- ja työehtosopimuksen säästöistä kolmen ammattiryhmän kanssa. Akava jäi sopimuksen ulkopuolelle ja Akavan jäsenet lomautettiin muiden sopimaa säästöä vastaavaksi ajaksi. KH:n jäsen oli esteellinen käsittelemään omaa lomautustaan ja KJ esittelijänä vaimonsa lomautusta. KHO 25.6.1996 T 2138 KJ oli esteellinen esittelemään 15 henkilön vähentämiseen tähtäävää ehdotusta, jossa oli määritelty myös muita järjestelyjä säästötavoitteiden saavuttamiseksi, koska osana näitä järjestelyjä oli esitetty KJ:n vaimon siirtämistä toimistopalveluyksiköstä kirjastovirkailijaksi. Vaimolle oli ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.
YHTEISÖJÄÄVIYS KHO 1985-II-34 Kunnanvaltuusto oli päättänyt myöntää kiinteistöosakeyhtiölle lainan sekä mennä omavelkaiseen takaukseen eräistä yhtiön lainoista. Päätös oli esteellisyyden takia syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun kunnansihteeri, joka oli po. kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli päätöstä tehtäessä pitänyt valtuuston pöytäkirjaa KHO 1986-II-34 Valtuusto päätti myöntää kunnan omavelkaisen takauksen osakeyhtiön saaman lainan vakuudeksi. Kunnanjohtaja oli yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Valtuuston kokouksessa kunnanjohtaja oli ollut läsnä kunnallislain 48 :n perusteella ja käyttänyt kunnanhallituksen puolesta puheenvuoron. Hän oli ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn valtuustossa. KHO 1990 A 81 Junalauttalaiturin rakentamisella ja sillä, minkä vaihtoehdon mukaan laituri toteutetaan, oli merkittävä vaikutus alueella toimivan vapaasatamayhtiön toiminnalle. Yhtiö oli vuokrannut kaupungilta laajoja alueita vapaasatamatoimintaan. KHO katsoi, että kaupunginjohtaja, joka oli vapaasatamayhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli esteellinen esittelemään kaupunginhallituksessa kaupungin hakemaa lupaa kaivu- ja louhintatöihin junalauttalaiturin rakentamiseksi alueelle.
KHO 1989-A-45 Kunnanhallitus oli valinnut kunnan edustajaksi osakeyhtiöön kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja hänen varajäsenekseen kunnanhallituksen jäsenen. Kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli tehty kunnanvaltuustolle ehdotus maa-alueen vuokraamisesta mainitulle yhtiölle, oli kuultu edellä mainittuja henkilöitä osakeyhtiön edustajina. He eivät olleet esteellisyytensä vuoksi ottaneet osaa keskusteluun eivätkä päätöksen tekemiseen, vaan olivat poistuneet kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Asian valmistelu kunnanhallituksessa ei ollut tapahtunut virheellisesti. KHO 2000 T1772 Sauna oli rakennettu luvatta ja ympäristölautakunnan mukaan määräysten vastaisesti liian lähelle rantaviivaa yhteisalueen osakaskunnan omistamalle vesijättömaalle. Ympäristölautakunta velvoitti saunan omistajan siirtämään saunan rakennusluvan mukaiselle paikalle. Osakaskunnan puheenjohtaja oli osallistunut jäsenenä ympäristölautakunnan kokoukseen. Koska saunarakennus sijaitsee osakaskunnalle kuuluvalla alueella, osakaskunta on rakennuslupa-asiassa asianosainen. Tämän vuoksi osakaskunnan puheenjohtaja oli esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn ympäristölautakunnassa. KHO 1996 A 19 KV:n puheenjohtaja oli asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. KH:n ratkaisulla suunnitellun kevyen liikenteen väylän ja ajoradan siirtämisestä oli vaikutuksia asuntoosakeyhtiön kiinteistön käyttöön. Asian ratkaisusta oli as oy:lle odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. KV:n puheenjohtaja oli esteellinen käsittelemään asiaa KH:ssa.
YLEISLAUSEKEJÄÄVIYS KHO 2002 T1506 Kunnanhallitus oli kunnanjohtajan toimiessa asian esittelijänä päättänyt antaa opetustoimenjohtajalle kirjallisen varoituksen. Kunnanjohtaja oli ollut asian esittelijänä myös kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli käsitelty opetustoimenjohtajan oikaisuvaatimusta varoituksen antamista koskevasta kunnanhallituksen päätöksestä. Kunnanjohtajan tehtäviin esimiehenä sinänsä kuului puuttua alaisensa virkavelvollisuuksien vastaiseen toimintaan ja toimia esittelijänä tällaisessa asiassa. Kun otettiin kuitenkin huomioon tässä asiassa asiakirjoista ja hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevä kunnanjohtajan toiminta ja asenne opetustoimenjohtajaa kohtaan heidän välillään syntyneen, sähköpostiviestistä alkunsa saaneen konfliktin johdosta, kunnanjohtaja oli näissä oloissa esteellinen toimimaan asiassa esittelijänä KHO 1985-II-141 Työsopimussuhteinen arkkitehti oli johtanut ja valvonut asemakaavan laatimista vuosina 1981-1983. Arkkitehdillä oli ollut pitkäaikainen toimeksianto maanomistajalta, joka omisti 12,5 ha eli 25 % kaava-alueesta toisessa kunnassa sekä arkkitehdillä ja hänen lähisukulaisellaan useita toimeksiantoja samalta maanomistajalta sen kunnan alueella, johon mainittu kaava laadittiin. Arkkitehdin katsottiin olleen maanomistajaan nähden sellaisessa suhteessa, että luottamus hänen puolueettomuuteensa oli tämän vuoksi vaarantunut.
KHO 14.4.2009/1145 Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksen jäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän hallitusjäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjääviä koskevan :n perusteella. Heidän aikaisempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli vaarantunut hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. KHO 2004:16 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan lupa- ja valvontajaoston puheenjohtaja oli sanomalehtihaastattelussa selvittänyt toimittajalle vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen louhinta- ja murskaushankeen taustaa, aikaisempia vaiheita ja hankkeen sallittavuutta alueella voimassa olevan yleiskaavan kannalta sekä omia arvioitaan hankkeen hyväksyttävyydestä, ei tehnyt puheenjohtajaa hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuin tavoin ennakkoasenteen perusteella esteelliseksi sittemmin osallistumaan louhinta- ja murskaushanketta koskevan ympäristölupa-asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen lupa- ja valvontajaostossa.
KHO 1992-A-41 Mielenterveystoimiston psykologin virkaa hakenut S oli toiminut ko. virassa 1.1.1981-2.12.1988. Mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton johtava ylilääkäri oli S:n kanssa toimiston työyhteisöristiriidoista keskusteltuaan päättänyt, että S:n oli vastoin tahtoaan jäätävä mielenterveydellisistä syistä vähintään kuuden kuukauden sairaslomalle. Sittemmin ylilääkäri oli kirjoittanut S:a lääkärinä tutkimatta kaksi A-todistusta, joiden perusteella S:lle oli vastoin tahtoaan myönnetty sairasloma 29.2.- 17.8.1988 väliseksi ajaksi diagnoosina psykoosi. Johtava ylilääkäri oli yhdessä liittohallituksen puheenjohtajan kanssa pyytänyt lääkintöhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin S määräämiseksi mielentilatutkimukseen. Lääkintöhallitus oli sittemmin päätöksellään katsonut tutkimuksen aiheettomaksi ja todennut kyseessä olevan vakava työyhteisöristiriita. Liittohallitus oli hyväksynyt johtavan ylilääkärin toimenpiteen, jolla S siirrettiin toisen sairaalaan psykologin virkaan. S:n kieltäydyttyä tästä, johtavan ylilääkärin esityksestä hänen virkasuhteensa kuntainliittoon todettiin lakanneeksi. Em. toimenpiteiden johdosta luottamus johtavan ylilääkärin puolueettomuuteen oli vaarantunut myöhemmässä virantäyttöasiassa, jossa S oli hakijana. Johtava ylilääkäri oli siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään mielenterveystoimiston psykologin viran täyttämistä koskevaa asiaa. KHO 29.2.2000 T 397 Teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikkö oli hylännyt kaupungille esitetyn vahingonkorvauksen. Tekninen lautakunta oli hylännyt tästä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Hallintopäällikkö oli toiminut kokouksen sihteerinä. Hän ei ollut esteellinen osallistumaan oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.