1 Asumisen terveellisyys ja turvallisuus Teija Meklin, Mikrobioni Oy 9.6.2011 Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
MIKROBIONI OY Perustettu toukokuussa 2010 Laboratorio Kuopion tiedepuistossa Perustajajäsenillä pitkä tausta tutkimustyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (ent. Kansanterveyslaitos) Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Tuotteet ja palvelut Laboratorioanalyysit Koulutus ja konsultointi Kokonaisvaltaiset sisäilmaselvitykset Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut Asiakkaamme Insinööritoimistot Kunnat Yksityiset kotitaloudet Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Asumisterveys Sisäympäristöllä ja olosuhteilla keskeinen merkitys vietämme noin 90 % kokonaisajastamme sisätiloissa Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Asumisterveys Asunnon ja muun oleskelutilan tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Vaikuttavia tekijöitä Fysikaaliset olot lämpötila, kosteus, veto, melu, ilmanvaihto, radon, valaistus, Kemialliset epäpuhtaudet Formaldehydi, hiilidioksidi, häkä, haihtuvat orgaaniset yhdisteet Mikrobiologiset olot Mikrobit Epäpuhtauspitoisuuksiin vaikuttaa rakennus, materiaalit, talotekniikka, Myös asukkaat ja toiminta vaikuttaa. Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Mitä muutoksia on odotettavissa? Ilmastonmuutos Energiatehokkuuden parantaminen Tiivis yhdyskuntarakenne Haittojen ennaltaehkäisy / torjunta rakennusteknisin keinoin? 6(13) 18.5.2011
7(13) Ilmaston muutos ja asumisterveys Kuumemmat kesät - enemmän kuumuudesta johtuvia kuolemia Kosteammat kesät kosteus- ja homevaurioiden lisääntyminen, terveyshaitat Suuremmat fotokemiallisten saasteiden pitoisuudet (otsoni) hengitystiesairaudet Usein myrskyjä esim. infektioiden lisääntyminen 18.5.2011
Kuitenkin Oikeilla valinnoilla rakentamisessa, korjaamisessa ja kiinteistöjen hoidossa voidaan aikaansaada merkittävää hyötyä ympäristön ja terveyden näkökulmasta CO 2 -päästöjen pieneneminen energiankulutuksen vähenemisen kautta Suojaa asukkaita ilmastonmuutoksen vaikutuksilta Lisää asumisterveyttä ja hyvinvointia
Asumisterveys, tutkimus selvitetään tekijöiden haittavaikutuksia ja ko. aiheuttavien tekijöiden esiintymistä sisäympäristöissä tekijöiden eliminointi, pitoisuuksien laimentaminen Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
THL:n kansallinen kyselytutkimus Asumisterveyskysymyksissä on eroja Alueittain Talotyypin Hallintamuodon mukaan Merkittävät sisäilman laatuun liittyvät terveysriskit Lämpötila Ilmanvaihdon tehokkuus Radon Homeongelmat Melu
Esim. koettu sisälämpötila 11(13) Liian kuuma kesällä (28%) Liian kylmä talvella (8%) Sekä kuuma että kylmä Sopivan lämmintä 18.5.2011
Melu 18.5.2011 Eri alueiden välillä on merkitseviä eroja Alueelliset kehitys- ja korjaustoimenpiteet 12(13)
BoD by source of indoor air contaminants in EU-27 Sisäilman epäpuhtauksiin liittyvä sairauskuorma, EU-27 By source in 1000 DALYs Ventilation and conditioning Furnishing, interior materials and electric appliances 130 52 Cleaning and other household 73 29 Building materials Building site (radon from soil) 84 Heating and combustion 290 Outdoor air 1 100 Water systems, dampness and mould 360 ETS excluded!
Sisäilman hiukkaset / ilmanvaihto Terveysvaikutusten tutkimus Ulkoilman hiukkasten pitoisuudet ovat yhteydessä väestön terveyteen ihmiset ulkona vain alle 20 % vuorokautisesta ajasta Lasten ja astmaatikkojen oireiden lisääntyminen Hengitys- ja sydänsairaiden sairaalanotot ja kuolleisuus Pienhiukkasille altistuminen aiheuttaa jo 1800 ennenaikaista kuolemaa Suomessa vuosittain Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja ultrapienet hiukkaset kulkeutuvat hyvin rakennusten sisäilmaan Jos koneellisen IV:n tuloilmaa ei suodateta tehokkaasti Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Sisäilman hiukkaset / ilmanvaihto Tehokkaalla tuloilman suodatuksella suuri merkitys esimerkiksi Suomessa voitaisiin vähentää ennen aikaista kuolemaa sadoilla ja kehittyneissä maissa kymmenillä tuhansilla Jos koko Helsingin työikäinen väestö asuisi ja työskentelisi rakennuksissa, joissa olisi yhtä tehokas ilman suodatus, kuin 1990 jälkeen rakennetuissa toimistorakennuksissa, pienhiukkasaltistus vähentyisi 27 % nykytilanteeseen verrattuna. Tällä todennäköisesti suurempi vaikutus, kuin pystyttäisiin saavuttamaan liikenteen rajoittamisella tai muilla päästörajoituksilla (Hänninen ym. 2005, Indoor Air) Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Sisäilman laatu / koulut Huono ilmanvaihto vaikuttaa oppimiskykyyn ja tuloksiin (Haverinen-Shaughnessy ym. 2010). Liian korkealämpötila vaikuttaa suorituksiin (Warcogki ja Wyon 2006).
Rakennukset ja Energiatehokkuus Vuonna 2012 uudisrakentamisessa 20 % parannus nykyiseen tasoon Vuonna 2020 Suomessa kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenrgia-taloja
Hyödyt ja riskit/ Rakennuksen parempi eristävyys Hyödyt Vähentynyt kylmyydestä ja kuumuudesta johtuva kuolleisuus Vähemmän kosteudesta ja homeongelmista johtuvaa astmaa ja hengitystenoireita Vähemmän hyönteis- ja tuhoeläin ongelmia Vähemmän melusta aiheutuvaa haittaa parempi viihtyvyys Riskit On huomioitava riittävä ilmanvaihto Materiaalien huolellinen valinta Rakenteiden toimivuus
n. 80% asunnoista ainakin jonkinasteinen kosteusvaurio Homevaurioita 20-30 % rakennuksista Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Ongelmia on kaikentyyppisissä rakennuksissa Ongelma on maailmanlaajuinen
Kosteus- ja homevauriot Arvioilta 600 000 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve on noin 250 000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä n. 15 % hoitoalan rakennusten pinta-alasta. Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat suoria kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonaa euroa vuodessa ja huonon sisäilmaston aiheuttamien kustannusten on kaiken kaikkiaan arvioitu olevan jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä on samaa luokkaa kuin mitä kuluu rakennusten vuotuiseen lämmittämiseen.
Kosteusvauriot eivät vain pahenna astmaoireita, ovat yhteydessä myös astman kehittymiseen / tutkimus 1-7 vuotiailla J. Pekkanen ym. 2007 Eur Respir J Hometaloaltistus ja astma Kosteus ja home asunnoissa voi olla riski astman syntymiselle aikuisiällä Norbäck, DanWorld Allergy Organization Journal: November 2007 Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva työperäinen astma merkittävämpää kuin kuin maataloustyön aiheuttama astma 1995 jälkeen Piipari ja Keskinen 2005 Clin Exp allergy Kosteus ja home työpaikoilla riski astman synnylle Karvala ym. 2010 Int Arch Occup Environ Health Tutkimusaineistojen meta-analyysi: Rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät erilaisia hengitystie- ja astmaan liittyviä oireita noin 30-50 % Fisk ym. 2007 Idoor Air
Homevauriot seuraavat kosteusvaurioita rakennuksen ja rakenteiden tulisi olla kuivia kosteutta voi kertyä monin tavoin o vesivuodot o kapillaarinousu maaperästä o tiivistyminen syyt yleensä rakennusteknisiä o virheet suunnittelussa, rakentamisessa, LVI-järjestelmän puutteet myös käyttäjien aiheuttama kosteusrasitus tai laitevika kostuneessa materiaalissa kasvaa aina mikrobeja
Elävyyden lasku Itiöiden sytotoksisuuden riippuvuus kasvualustasta 70 60 50 40 30 20 10 0 puu lastulevy betoni kipsilevy mineraalivilla verrokki streptomyces Roponen et al. 2001
Vaurioiden syitä koulurakennuksissa Meklin ym. 2003
Korjaamisen vaikutus koulujen mikrobipitoisuuksiin 30 25 20 pitoisuus cfu/m 3 15 10 5 0 täysin korjattu koulu osittain korjattu koulu vertailu koulu Meklin ym. 2005
Oppilaiden terveydentila ennen ja jälkeen korjausten difficulties in concentration headache before after fatigue eye sym ptom s nocturnal cough cough w ith phlegm cough w ithout phlegm nasal bleeding * *** *** *** hoarseness sore throat * *** rhinitis stuffy nose ** ** 0 10 20 30 40 50 60 %
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asumisterveystutkimus 18.5.2011 Korjaus- ja energiaparannustoimenpiteiden vaikutus Kehittää palvelu, jonka avulla voidaan kartoittaa asumisterveyden ja - turvallisuuden tilaa sekä yksilö/asuntokuntatasolla että ryhmätasolla Asumisterveys ja turvallisuus Asukas Taloyhtiö Lähiö Kunta Koko maa Tutkimuksen vetäjä Ulla Haverinen- Shaughnessy ulla.haverinen-shaughnessy@thl.fi 29(13)
18.5.2011 Tulosten hyödyntäminen auttaa kohdentamaan korjaus/kehitystoimenpiteitä tutkimalla peruskorjausten vaikutuksia saadaan tietoa toimenpiteistä, joilla saavutetaan eniten positiivisia vaikutuksia Tietoa suunnittelijoille, materiaalivalmistajille, rakentajille 30(13)
Mittaamiseen ja tiedonjalostamiseen perustuva energiatehokkuuden ja asumisterveyden kehittäminen Ympäristöinformatiikka / Itä-Suomen yliopisto, professori Mikko Kolehmainen Älykkäät laskentamenetelmät ympäristötiedon analysoinnissa ja mallintamisessa sekä prosessien ympäristövaikutusten minimoinnissa Uusimman ohjelmistotekniikan ratkaisujen hyödyntäminen ja tulosten viestittäminen loppukäyttäjille Jatkuvatoimisten ja herkkiä menetelmien kehittäminen ympäristön havainnointiin
Suomen rakentamismääräyskokoelma kokoelman määräykset ovat velvoittavia koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Sovelletaan korjaus- ja muutostyössä, jos toimenpiteen laatu ja laajuus ja rakennuksen käyttötapa edellyttää D-sarja: LVI JA energiatalous Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
33 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Mikrobioni Oy PL 1188 (Neulaniementie 2) 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680
Lähiöiden mahdolliset tulevaisuudet 18.5.2011 1. Hallitsematon Korjausvelka Kuumuus, melu, epäpuhtaudet, uudet ympäristö/terveysuhkat Liian tiivis yhdyskunta ja rakenteet ( happi loppuu ) Sosiaalisten ongelmien keskittyminen, turvattomuus Tyytymättömyys Välinpitämättömyys 2. Hallittu Tutkimus/tieto Pitkän tähtäimen suunnitelmat (kunnossapito, korjaus) Luontoa kunnioittava Asukkaiden osallistuminen, vaikuttaminen, yhteisöllisyys Terveys, turvallisuus Viihtyisyys, hyvinvointi Vastuullisuus 34(13)