Henkilökohtainen apu ja työlainsäädäntö Lakimiehet Mika Välimaa ja Terhi Toikkanen 14.11.2011
Päivän ohjelma 10-10.30 henkilökohtainen apu 10.30-12 työlainsäädäntö 12-12.15 tauko 12.20-13 palkanmaksu 13-13.15 kysymyksiä
Henkilökohtainen apu
Sanahelinää? Henkilökohtainen, Nykysuomen sanakirja: yksityinen, yksilöllinen, persoonallinen asianomaiselle henkilölle nimenomaisesti kuuluva vapaus, koskemattomuus itse, ei toisen välityksellä Avustaja, ei hoitaja/hoivaaja mitä ihminen tekisi itse, mutta ei vamman tai sairauden vuoksi kykene 4
L vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 2 mom. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein 5
Vammaispalvelulaki 8 c 1 momentti Henkilökohtainen apu: vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. 6
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Kunnan on otettava huomioon henkilön oma mielipide ja toivomukset palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. palveluja käytettäessä pidettävä huolta itsenäisen päätäntävallan säilymisestä oman elämän suhteen. 7
Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1) korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset; 2) antamalla avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla avustajapalveluita palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse (taikka muun kunnan tai muiden kuntien kanssa) 8
Itsenäinen elämä: tavoite ja rajaus Henkilökohtaisen avun tarkoitus: auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan päivittäisiä toimia suorittaessaan edellyttää: voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. 9
Vaikeavammaisuuden määritelmä Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista avun tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. 10
Avun määrä Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muita toimintoja varten vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta. 11
Omainen avustajana Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Omainen voisi toimia avustajana avuntarve on äkillinen tai jos avustajaa on muuten vaikea saada vamman tai sairauden laatu 12
Aito työsuhde? Työnantaja työntekijä Työsopimus Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ym. Kunta/sosiaalitoimi ei osapuoli - avustajan ja kunnan välillä ei oikeussuhdetta 13
J-P Konttinen 2007 ASSISTENTTI.INFO
Pohjana palvelusuunnitelma ja avuntarvekartoitus Laadittava ilman aiheetonta viivytystä Laadittava siten kuin asiakaslain 7 :ssä säädetään (myös muut asiakaslain säännökset otettava huomioon) Suunnitelma on tarkistettava, jos palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (Suunnitelmasta käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä) 15
Suunnitelma (asiakaslaki 7 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma Poikkeukset tilapäinen neuvonta ja ohjaus suunnitelman laatiminen muutoin ilmeisen tarpeetonta Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan, hänen laillisen edustajansa taikka hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa 16
Palvelusuunnitelman merkitys Palvelusuunnitelma ei hakemus tai päätös; se on toimintasuunnitelma, mutta ei juridisesti sitova Vaikuttaa epäsuorasti päätöksentekoon palvelusuunnitelmasta poikkeavalle päätökselle vaaditaan erityisiä perusteita (esim. muutokset hakijan toimintakyvyssä) Palvelusuunnitelmien avulla tietoa ja hyötyä kummallekin osapuolelle 17
Työlainsäädäntö
Työlainsäädäntö ja avustaja Henkilökohtaiseen avustajaan noudatettavien työehtojen vähimmäistason kannalta keskeistä on, kuka on avustajan työnantaja: 1. Vaikeavammainen työnantaja itse Työlainsäädäntö, henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus 2. Sosiaalialan järjestö tai yritys Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 3. Kunta Kunnallinen virka- ja työehtosopimus 19
Työnantajan alkukaaos Mitä tarkoittaa, että olet työnantaja työtapaturmavakuutus ensimmäisestä työpäivästä lähtien Soitto vakuutusyhtiöön riittää aluksi Työterveyshuolto Palkanmaksu Työvuorot Perehdytys
Työsopimus Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. 21
Työsopimus(2) Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena Mallilomakkeet www.assistentti.info www.tyosuojelu.fi Työsopimus vs. työehtosopimus 22
Koeaika Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa Koeaika alkaa työsuhteen alkaessa ja kestää yhdenjaksoisesti sovitun ajan, jatkaminen ei mahdollista Koeaika enintään 4 kuukautta Jos työhön liittyvä yli 4 kuukauden koulutus, koeaika enintään 6 kuukautta Jos 8 kk lyhyempi määräaikainen työsuhde, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta TA:n ilmoitettava TES:issä olevasta koeaikamääräyksestä TT:lle Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin, muutoin kuin epäasiallisilla perusteilla 23
Nuoret työntekijät Laki nuorista työntekijöistä koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. 15-vuotias: Vakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15 vuotta täyttänyt nuori, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. 14-vuotias: Työ ei saa haitata koulunkäyntiä. Kevyttä työtä saa tehdä 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14-vuotta. Koulun lomaajasta hän saa olla työssä enintään puolet ja koulutyön aikana tilapäisesti tai muutoin kestoltaan lyhytaikaisissa työsuorituksissa. 24
Nuoret työntekijät (2) 15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja eli tavallisesti isä tai äiti, tai huoltajan luvalla nuori itse Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos hän pitää sitä tarpeellisena Mikäli nuori työntekijä tai hänen huoltajansa pyytää, on työnantajan esitettävä kirjallisen selvitys työsuhteen ehdoista ENNEN työsopimuksen tekemistä Nuorta työntekijää ei saa käyttää töihin, jotka ovat hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi 25
Työnjohto-oikeus mitä työntekijä tekee (työn sisältö) miten työntekijä työnsä suorittaa (työn suoritustapa) milloin työtä tehdään (työvuoro) missä työtä tehdään (työpaikka)
Työnjohto-oikeuden rajoitukset ei lain tai hyvän tavan vastaisia työnjohtomääräyksiä otettava huomioon työntekijän fyysiset ja ammattitaidolliset edellytykset työnjohtovalta ulottuu vain työaikaan työntekijälle laissa annetuista oikeuksista ei voi poiketa työntekijälle haitalliseen suuntaan työnantaja ei saa loukata työntekijän yksityisyyden suojaa
Työntekijän oikeudet oikeus tehdä työtä oikeus saada palkkaa työntekijää suojaamaan annetun lainsäädännön tuomat oikeudet (työaika, vuosiloma, työturvallisuus)
Työntekijän velvollisuudet Työntekijän velvollisuudet työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti ja niin joutuisasti kuin yleisesti edellyttää työntekijän on vältettävä toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa (lojaalisuusvelvoite)
Työnantajan velvollisuudet palkan maksaminen työntekijän suojaksi säädetyn lainsäädännön noudattaminen työterveys työsuojelu
Avustajan sairastuminen Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, tai kunnes hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa 1+9 jälkeen työnantaja tai työntekijä hakee päivärahaa KELA:sta Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lääkärintodistus sairaudesta heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien sairauslomatodistusta ei tulisi luovuttaa sen sisältämien arkaluontoisten tietojen takia työsuhteen ulkopuolisille tahoille. kunta korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut 31
Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä 32
Työaika, vuosiloma & lomautus 33
Työaika työaikalain mukaan säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa työnantajan pidettävä työaikakirjanpitoa lisätyö / ylityö päivittäiset lepoajat, vuorokausilepo, viikoittaiset vapaa-ajat sunnuntaityö ja muut lisät 34
Työajaksi luettava aika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka TT on velvollinen olemaan työpaikalla TA:n käytettävissä. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. 35
Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen TA:n täytyy saada kunnalta päätös ylitöiden teettämiseksi, jotta kunnalta voi hakea ylityökorvaukset Maininta palvelusuunnitelmaan TA vastaa aina ylityökorvausten maksamisesta työntekijälle 36
Työntekijän ruokatauko Jos työaika on yli 6 tuntia/vrk, oikeus 1 tunnin mittaiseen lepoaikaan Jos työaika ylittää 10 tuntia/vrk, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää 0,5 tunnin lepotauko 8 tunnin työskentelyn jälkeen Ruokatauolla oltava mahdollisuus poistua työpaikalta (ruokatauko ei ole työaikaa) Mikäli työn luonteen vuoksi työpaikalta ei voi poistua, se aika jolloin esim. eväitä syödään, luetaan työaikaan 37
Vuorokautinen ja viikottainen lepoaika Pääsääntöisesti vuorojen välissä oltava 11 tunnin keskeytymätön lepoaika Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. 38
Sunnuntaityö (työaikalaki 33 ) Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehty työ joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä Sunnuntaityön teettäminen sallittua TT:n suostumuksella tai työn luonteesta johtuvista syistä 39
Sunnuntaityö (jatkoa) maksettava 100 % korotettu palkka sunnuntaityökorvaus ei vaikuta mahdollisesti suoritettavan lisä-, yli-, tai hätätyön korvauksen suuruuteen sunnuntaityökorvausta ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan 40
Arkipyhät TA ei ole yleensä velvollinen maksamaan työlainsäädännön mukaan palkkaa työviikolle sattuvilta arkipyhiltä, jos TT ei työskentele näinä päivinä Palkanmaksusta voidaan sopia toisin työsopimuksella tai TES:lla Myös TA:n aikaisemmat käytännöt voivat vaikuttaa palkanmaksuvelvollisuuteen arkipyhiltä TA on kuitenkin aina velvollinen maksamaan itsenäisyyspäivältä palkkaa, mikäli itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työpäiväksi 41
Työaika-asiakirjat Työvuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Poikkeuslupa Jos työvuoroluettelon laatiminen on työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa, työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi myöntää siitä vapautuksen osittain tai kokonaan. 42
Työaika-asiakirjat (jatkoa) Työaikakirjanpito TA:n on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. säilytettävä työaikakirjanpito vähintään kanneajan päättymiseen asti. Kanne on työsuhteen jatkuessa nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Tai kahden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. 43
Poikkeukset työaikalain säännöksiin Työsuojelupiiriin vapaamuotoinen hakemus työaikalain säännöksiin Mukaan liitettävä työntekijän suostumus esim. kirjallisesti tai sähköisesti Työehtosopimuksella 44
Milloin voidaan lomauttaa? 1. Jos taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, tai 2. työ tai TA:n edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti (enintään 90 päivää) eikä voi kohtuudella järjestää muuta sopivaa työtä tai TA:n tarpeita vastaavaa koulutusta 45
Lomautusmenettely TT:lle ennakkoselvitys: lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. varattava tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä Huom! Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa ei voi yleensä lomauttaa 46
Lomautusilmoitus ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista Kirjeitse ja sähköisesti, ellei henkilökohtaisesti voi toimittaa mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto 47
Miten toimitaan, kun työnantaja Lomautus joutuu sairaalahoitoon? lomautusilmoitus vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkamista (jos mahdollista) Kunnan velvollisuus suorittaa korvaus äkillisessä sairaalahoidossa? Työsopimukseen: kuka antaa lomautusilmoituksen työnantajan ollessa estynyt sitä tekemään 48
Vuosiloma Vuosilomalaki (+ tes) Vuosilomalaki (1.4.2005): Omaiselle vapaata 2 pv/kk + lomakorvaus 49
Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.- 31.3. Ajanjakso määrittää lomaoikeuden Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika kesäloma on lähtökohtaisesti pidettävä tuona ajanjaksona Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos TT työskentelee työsopimuksen perusteella niin harvoina päivinä, että hänelle ei kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 50
Työssäolon veroinen aika poissaoloaika, jolta TA on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työpäiviä tai työtunteja, jolloin TT työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia 51
Lomaoikeus oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, lomaa kertyy 2 arkipäivää/kk Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena 52
Loman antaminen TT:lle annettava kesäloma (24 arkipäivää) lomakautena 2.5.-30.9. talviloma (24 arkipäivää ylittävä osa) annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua 1.10-30.4. välisenä aikana vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät TA ja TT sovi loman pitämisestä. Kuka siis määrää ajankohdan? TA, mutta TT:lle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä 53
Onko omaisella oikeus lomaan & lomarahaan? Vuosilomalain muutos 1.4.2005 Oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen Ansaitaan 2 arkipäivää/kuukausi Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus Ei lomarahaa (tes) Jos perheenjäsenen lisäksi muita työntekijöitä > normaali vuosilomakäytäntö 54
Työsuhteen irtisanominen Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. 55
Irtisanomisperusteet 1. Työntekijän henkilöön liittyvät (esim. työvelvoitteen rikkominen tai laiminlyönti) Annettava varoitus Työntekijää kuultava *Jos niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, varoitusta ja kuulemista ei edellytetä (poikkeuksellista). 2. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi 56
Työsopimuksen päättämismenettely Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. (työntekijän kuuleminen) Tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vetoavan työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista 57
Palkanmaksu 58
Palkan määräytymisperusteet Työsopimus työsuhteen kesto palkka ja sen määräytymisperusteet työaika ja maksettavat erilliskorvaukset työvuoroluettelo ja työaikakirjanpito vuosiloma/lomakorvaus viittaus noudatettavaan työehtosopimukseen Työlainsäädäntö
Kunnan korvattavat lakisääteiset kustannukset Avustajan palkkakustannukset Sosiaaliturva- ja eläkemaksut, pakolliset tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työterveydenhuollon maksut Työaikalain korvaukset (sunnuntai- ja ylityö) Vuosilomalain korvaukset (loma-ajan palkka ja lomakorvaus) Työehtosopimuksesta aiheutuvat kulut, kun työnantaja Heta-liiton jäsen Muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut 60
Työehtosopimukseen perustuvat korvaukset Eivät tällä hetkellä koske henkilökohtaisia avustajia, ellei työnantaja kuulu Heta-liittoon Työehtosopimuksen mukaiset korvaukset lomaraha arkipyhäkorvaus kulut matkojen ajalta ilta-, lauantai-, yötyölisä ryhmähenkivakuutus lakisääteistä tasoa paremmat vuosilomamääräykset 61
Palkanmaksuvelvollisuus kuka maksaa avustajan palkan? (työnantaja/kunta) lakisääteiset työnantajamaksut palkka maksettava työsopimuksen mukaan ajallaan päivä- ja tuntipalkkaiselle vähintään 2 kertaa / kk kuukausipalkkaiselle palkka kerran kuukaudessa kunnalla oikeus määrittää korvauksen suuruus palkan oltava työsopimuslain mukaan kohtuullinen 62
Palkka & palkan maksaminen sovittava työsopimuksessa kunta määrittää palkkatason työnantaja vastaa palkan maksamisesta lisäksi lakisääteiset ylityökorvaus 50 % tai 100% voidaan vaihtaa vapaa-aikaan (samat prosentit) sunnuntaityökorvaus 100 % työehtosopimukseen perustuvat korvaukset 63
Palkan sivukulut 2011 sairausvakuutusmaksu (2,12%) eläkevakuutusmaksu keskim. 22,4% (tt 4,7%) työttömyysvakuutusmaksu 1,4% (tt 0,6%) tapaturmavakuutus vakuutusyhtiökohtainen pakollinen, kun työpäiviä yhteensä yli 12 vuodessa 64
Palkkalaskelma Palkkalaskelma perustuu tuntilistaan, johon kirjattu tuntien toteutuminen loma, sairausloma, palkaton, toimivapaa työnantajan annettava palkan maksamisen yhteydessä laskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet laskelma on annettava työntekijän pyynnöstä työsopimuslakirikkomuksen uhalla
Palkkatodistus Työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa palkkatodistus työttömyysetuutta varten Ns. vakiintunut palkkatulo vähintään työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta Jos työaika vaihtelee viikoittain, täytetään lisäksi viikoittainen työtuntiselvitys
Laskelma palkasta pidätettävistä maksuista sekä palkan sivukuluista Palkan muodostuminen: Rahapalkka (peruspalkka + lomapalkka/-korvaus) 2 000 Ennakonpidätys (esim. 30 %) 600 Työntekijältä perittävä eläkemaksu 4,7 % 94 Työttömyysvakuutusmaksu 0,6 % 12 Käteen jäävä määrä 1 294 Työnantajan tilitettävät palkan sivukulut: TyEL tilapäinen työnantaja 22,4 % x 2 000 448 Sosiaaliturvamaksu 2,12 % x 2 000 42,40 Tapaturmavakuutusmaksu (vaihtelee toimialan mukaan) 0,5 % x 2 000 10 Työttömyysvakuutusmaksu 1,40 % x 2 000 28 Mahdollinen tes:n mukainen ryhmähenkivakuutus n. 0,07 % 1,40 Työnantajan tilitettävät sivukulut yhteensä 529,8
Vuosilomapalkka ja -korvaus Kuukausipalkkaisen lomapalkka jaa kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kerro saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka jaa lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka (ilman hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta) lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Kerro näin saatu keskimääräinen päiväpalkka vuosilomalain (11 ) lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella.
Vuosilomapalkka ja -korvaus Prosenttikorvaus osa-aikaisten lomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvausta laskettaessa vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (ilman ylityöstä maksettavaa korvausta). Työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomapalkka on 11,5 %. Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka.
Vuosilomapalkka ja -korvaus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan kuten vuosilomapalkka. Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja antaa työntekijälle laskelman, josta ilmenee lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.
Vuosilomapalkka ja -korvaus Kuukausi Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Yht. Todellisia työpäiviä Työssäolopäivien veroisia päiviä Lomaan oikeuttavia päiviä yhteensä Lomapäiviä
Vuosilomapalkan laskentakaavat
Vuosilomapalkka
Sairausajan palkka Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään siihen saakka, kun oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa oikeus saada 50 % palkastaan Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.
Lopputili Lopputili mahdollisine lomakorvauksineen tulee maksaa viimeistään työsuhteen päättymispäivänä, ellei toisin ole sovittu. (TSL 2 luku 13 ja 14 ) Lopputilin viivästyessä työntekijälle syntyy viivästyskoron lisäksi oikeus täyteen palkkaan odotusajalta, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Irtisanotulla lomautetulla työntekijällä oikeus irtisanomisajan palkkaan.
TYÖSUHDETIETOA Kunnasta neuvoja (sosiaalitoimi, sosiaalityöntekijä) Assistentti.infon ja Kynnys ry:n juridinen neuvonta sekä koulutukset Työsuojelupiirit ja työterveyshuolto Henkilökohtaisen avun keskukset Internet -osoitteita www.mol.fi, www.tyosuojelu.fi, www.vero.fi, www.palkka.fi, www.etk.fi, www.etera.fi, www.finlex.fi (lainsäädäntö) Heta-liitto ry, www.heta-liitto.fi Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2011/0 7/Pienyrityksen2011%20netti.pdf 76
Neuvonta puh. (09) 6850 1150 neuvonta@assistentti.info
Kiitos! 78