HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS 1.



Samankaltaiset tiedostot
HARJOITUS Formalisoi seuraavat lauseet lauselogiikassa.

Insinöörimatematiikka A

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

3. Predikaattilogiikka

Induktio kaavan pituuden suhteen

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.

LOGIIKKA johdantoa

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Matematiikan tukikurssi 3.4.

T Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Matematiikan peruskäsitteitä

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

(2n 1) = n 2

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:


Ilpo Halonen Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

Loogiset konnektiivit

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

Matematiikan tukikurssi

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Insinöörimatematiikka IA

Otanta ilman takaisinpanoa

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

811120P Diskreetit rakenteet

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Predikaattilogiikkaa

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 11 (predikaattilogiikka )

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Matematiikan tukikurssi

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Esimerkki 8. Ratkaise lineaarinen yhtälöryhmä. 3x + 5y = 22 3x + 4y = 4 4x 8y = r 1 + r r 3 4r 1. LM1, Kesä /68

Lauselogiikka Tautologia

Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät.

Lukualueiden laajentamisesta

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

ARVIOINTIPERIAATTEET

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

Tekijä Pitkä matematiikka

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Matematiikan tukikurssi

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Entscheidungsproblem

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

ZA4887. Flash Eurobarometer 253 (Survey on tobacco) Country Specific Questionnaire Finland

= ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Transkriptio:

HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS (a) A (A : Aurinko laskee länteen.) (b) A B (A: Otat. B : Ajat.) (c) A B C (A : Heli tulee tänään käymään. B : Katson televisiosta jalkapalloa. C : Katson televisiosta visailua.) (d) A B A: Veikkaat. B : Voit voittaa.) (e) A B A : Stalin hyökkäsi Norjaan. B : Stalin hyökkäsi Suomeen.) (f) A B A : Jääkaapissa on maitoa. B : Jääkaapissa on piimää.) 2. (a) A B A : Stalin hyökkäsi Norjaan. B : Stalin hyökkäsi Ruotsiin.) (b) (A B C A : Suomi voittaa ensi kesänä Brasilian jalkapallossa. B : Norja voittaa ensi kesänä Brasilian jalkapallossa. C : Minä olen Kiinan keisari.) (c) B A A: On savua. B : On tulta.) 3. (a) Lausetta ei voi formalisoida, koska se ei ole väitelause. (b) A B A : Presidentti saapui. B : Miehet paljastivat päänsä.) (c) A B A : Pesen tänään pyykkiä. B : Sataa.) 4. b-kohdan lause; sitä ei formalisoida konjunktioksi kuten muut lauseet. 5. (a) A B C (b) A B C (c) A B A B C A B C A B A B A B A B A B A A B

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 2. Totuustaulukot: A B C C B C A B C t t t e t t t t e t t t t e t e e e t e e t t t e t t e t t e t e t t t e e t e e t e e e t t t A B C C A B A B C t t t e t t t t e t t t t e t e e e t e e t e t e t t e t t e t e t t t e e t e t t e e e t t t A B C B A B A B C t t t e e t t t e e e e t e t t t t t e e t t t e t t e e t e t e e e e e e t t e t e e e t e e A B C B B C A B C t t t e t t t t e e e e t e t t t t t e e t t t e t t e t e e t e e e e e e t t t e e e e t t e 2. Tautologiat: A A A A A A t e e t e t e t

A B A B A B A B A B A B A B t t t e e e e t t e e t e t t t e t e t t e t t e e e t t t t t A B B A A B A A A A A A A A t t t t t e t t t e t t e t e t e t e t e e t t 3. Loogiset yhtäpitävyydet: A B A B A A B t t t e t t e e e e e t t t t e e t t t A B A B A B A B A B A B A B t t t t e e e t t e e e e t e e e t e e t e e e e e t e t t t t 4. Q on lause A B P, jossa P:n tekijät ovat täsm. A ja B. (a) Vähimmäisvaatimus lauseen Q tautologisuudelle on, että P on tosi ainakin silloin kun A B on epätosi, toisin sanoen silloin, kun vähintään toinen lauseista A ja B on epätosi. (b) Mikä tahansa tautologia, esim. A B A, kelpaa. (Myös c-kohdan ratkaisut kelpaavat.) (c) Mikä tahansa lause, esim. A B, joka on epätosi vain, kun A on tosi ja B epätosi, kelpaa.

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 3. Osoitetaan (a) P P Q ja (b) P Q Q totuustaulukkomenetelmällä. (a) (b) P Q P P P t t e e t e e e e t t e e e t e P Q Q Q Q t t e t t e t t e t e t e e t t Kummassakaan totuustaulukossa ei ole riviä, jolla kyseisen päätelmän premissi on tosi, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmät ovat päteviä. HUOM! Pienellä harkinnalla voidaan vakuuttua, että tulokset voidaan yleistää: (a) niin, että mistä tahansa ristiriidasta seuraa loogisesti mikä tahansa lause ja (b) niin, että mikä tahansa tautologia seuraa loogisesti mistä tahansa lauseesta. 2. (a) Tutkitaan päätelmän A B C, B, A, Siispä C pätevyyttä totuustaukolla: A B C B C A B C B A C t t t t t e e e t t e t t e e t t e t t t t e e t e e e e t e t e t t t t e t e e t e t t e t t e e t t t t t e e e e e t t t t Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. (b) Tutkitaan päätelmän A B C, B, Siispä A pätevyyttä totuustaukolla:

A B C B C A B C B A t t t t t e e t t e e e e e t e t e e t e t e e e e t e e t t t t e t e t e e t e t e e t e t t t e e e e t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissit tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siis päätelmä on pätevä. 3. (a) A : Otat. B : Ajat. Nyt päätelmä saadaan muotoon A B, Siis B A. Tutkitaan sen pätevyyttä totuustaulukoilla. A B B A A B B A t t e e e e t e t e t t e t e t t t e e t t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissi tosi, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on pätevä. (b) A : Pienyritykset joutuvat vaikeuksiin. B : Suomen kansantalous romahtaa. C : Valtion ulkomaista velkaa lisätään. Päätelmä: A B, C B, Siispä C A. Tutkitaan sen pätevyyttä totuustaulukolla. A B C C A B C B C A t t t e t t t t t e t t t t t e t e e t t t e e t e e t e t t e t t t e t e t t t e e e t e t t t e e e t t e e

Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. (c) A : Otat. B : Ajat. Päätelmä: A B,B ASiispä A. Tutkitaan päätelmän pätevyyttä: A B B A B A B A t t e e e t t e t t e e e t e t t t e e t t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla premissit tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siis päätelmä on pätevä. (d) A : Martti on poliisi. B : Martti käyttää virkapukua. C : Martti ajaa työssään paljon autoa. Päätelmä: A B, B C Siispä A. Tutkitaan päätelmän pätevyyttä: A B C A B B C t t t t t t t e t e t e t e e t e e e e e t t t t e t e t e e e t t e e e e t e Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi. Siispä päätelmä on epäpätevä. 4. (a) A : Heli tulee tänään käymään. B : Lähdemme leffaan. C : Lähdemme pizzalle. Lausejoukko A B C, B A, C. Tutkitaan lausejoukon ristiriitaisuutta totuustaulukoilla.

A B C B C A B C A B A C t t t t t e e e t t e t t e e t t e t t t e t e t e e e e e t t e t t t t t t e e t e t t t t t e e t t t t t e e e e e t t t t Kaksinkertaisesti alleviivatulla rivillä lausejoukon kaikki lauseet ovat tosia, joten lausejoukko on ristiriidaton. (b) Lausejoukko: A B, A B, C, B C. Tutkitaan lausejoukon ristiriitaisuutta: A B C A B B A B A B C B C t t t t e e t e e t t e t e e t t t t e t t t t e e t t e e t t t e t t e t t t e e t e e e t e t e e t t t e e t e t e t e t e e e e t e t t t Totuustaulukossa ei ole riviä, jolla kaikki lausejoukon lauseet tosia. Siispä lausejoukko on ristiriitainen.

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 4. (a) Tutkitaan, seuraako Q loogisesti lauseista P Q ja P. P Q P Q P Q Q t t t e e t e e t t e t e t e e e e t t Totuustaulukossa ei ole vastaesimerkkirivejä, joten periaate voidaan hyväksyä päättelysäännöksi. (b) Tutkitaan, seuraako P Q lauseista P Q ja P. P Q P Q P Q t t t t t e e e e t e t e e e t Totuustaulukossa ei ole vastaesimerkkirivejä, joten periaate voidaan hyväksyä päättelysäännöksi. 2. A : Otat. B : Ajat. (a) Päätelmä: A B, Siis B A. B 2. A B A B B B A B A T,2. T, (b) Päätelmä: A B,B A, Siis A.

A B A A B B A A A A A TP T, 3. Osoitetaan pätevät päätelmät päteviksi päättelysäännöin ja epäpätevät epäpäteviksi vastaesimerkein. (a) A : Tupakointi on kielletty yliopiston sisätiloissa. B : Yliopiston tupakkahuoneet sijaitsevat yliopiston sisätiloissa. C : Tupakointi on sallittu yliopiston tupakkahuoneissa. Päätelmä: A, A B C,B CSiis B. B C C B A B C C C B C A B A B T, (b) A : Eläin on lintu. B : Eläin on lisko. C : Eläimellä on höyhenet. Päätelmä: A B, C A, C Siispä B. Olkoon atomilauseilla seuraavat totuusarvot: A on tosi, B on epätosi ja C on epätosi. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia, mutta johtopäätös epätosi, joten päätelmä ei ole pätevä. (c) A : Verotus kevenee. B : Kansantalous elpyy. C : Hallitus kaatuu. D : Turku on Suomen pääkaupunki. Päätelmä: A B, B C, C A Siispä D. B C A B C A A B B B B B C C C D T, TP C A C EFQ

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 5. (a) P Q, Q P P Q Q P Q Q P Q T, (b) P Q R P Q P R P Q R Q R P Q R P Q P Q P Q P R P Q P R P Q R 2. P R P R P Q P R (c) P Q R P Q P R P Q R P P Q P P R P Q P R P Q P R 2. Q R Q P Q 2. Q R R P R P Q P R (d) P Q,Q R P R Q R P Q Q R P R P, 2. (a) a A pitää paikkansa. (b) a A ei pidä paikkaansa. (c) a A pitää paikkansa, koska jokainen a :n alkio on A:n alkio. (d) c A ei pidä paikkaansa. (e) A B x,y x A y B a,c, a,d, b,c, b,d, c, c, c, d

(f) A A B x,y,z x A y A z B a,a,c, a,a,d, a,b,c, a,b,d, a, c,c, a, c,d, b,a,c, b,a,d, b,b,c, b,b,d, b, c,c, b, c,d, c, a, c, c, a, d, c, b, c, c, b, d, c, c, c, c, c (g) x x A B B A B (ks. e-kohta), koska yksikään A:n alkio ei ole B:n alkio.

3. (a) Jaana on Tuukan äiti. a Jaana, b uukka, F x, y x on y:n äiti F a, b (b) Tuukalla on äiti. xf x, b (c) Kaikilla on äiti. x yf x, y (d) Joku ei ole kenenkään äiti. x y F x, y (vaihtoehto: x yf x, y ) (e) Kukaan ei ole kaikkien äiti. x yf x, y (vaihtoehtoja: x yf x, y, x y F x, y ) (f) Persianlahden sota on itsensä äiti. G x x on sota x G x y G y F x,y 4. (a) x y P x Q y R x, y on kaava: se saadaan muodostettua kaavanmuodostussääntöjen avulla. (b) x P x y Q y R x y ei ole kaava: viimeinen on väärässä paikassa. (Sitä ei saada variaabelien väliin kaavanmuodostussäännöillä.) (c) P x x Q x,y R x on kaava.

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 7. (a) x T x K x (b) x B x K x (c) x N x K x (d) x K x Ä p,x (e) x M x y Ä y, x N y ( Jokaisella miehellä on äiti, joka on nainen, mutta tarkoittaako tämä samaa?) (f) x K x y A y O x,y (g) x y Y y P x,y y K y P x, y 2. (a) F x x G x H x,y ei ole lause, koska siinä on vähintään yksi variaabelin vapaa esiintymä. Variaabelien vapaita esiintymiä ovat x:n esiintymä predikaatin F yhteydessä ja y:n esiintymä. Kvanttorin x vaikutusala on kaava G x G x, y. (b) x F x G x H x ei ole lause, koska siinä on vähintään yksi variaabelin vapaa esiintymä. Variaabelin x vapaa esiintymä on predikaatin H yhteydessä. Kvanttorin x vaikutusala on kaava F x G x. (c) x F x y G y H x, y on lause. Kvanttorin y vaikutusala on kaava G y H x, y, kvanttorin x vaikutusala on kaava F x y G y H x, y. (d) x y F x G x H x, y on lause. Kvanttorin y vaikutusala on kaava F x G x H x, y, kvanttorin x vaikutusala on kaava y F x G x H x, y. 3. x y zr x,y,z x y zr x,y,z x y zr x,y,z x y z R x,y,z 4. (a) Esim. x T x K x ja x T x K x (b) Esim. x L x K x ja x L x K x

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 8. (a) p Persianlahden sota, Ä x, y x on y:n äiti x S x Ä x, x E, x/p S p Ä p, p S p Ä p, p (b) x R x, a R a, x E, x/v R v, a R a, v R a, v R v, a a Aino, v Väinö, R x, y x rakastaa y:tä (c) Tx x on terrieri, Kx x on koira, Ax x on kaikkiruokainen x T x K x x K x A x E, x/x E, x/x T x K x K x A x HS T x A x x T x A x T (d) A x x on aasi, K x x on kavioeläin, F x x on kala x A x K x x K x F x E, x/x E,x/x A x K x K x F x HS A x F x x A x F x T (e) R x x on raitiovaunu, A x x on humalainen, M x x mölyää, O x, y x on y:ssä, H x x on hullu x R x y A y M y O y, x R x y A y M y O y, x R x 2. A y M y O y, x A y H y A y y A y M y O y, x y H y A y M y O y, x R x y H y A y M y O y, x x R x y H y A y M y O y, x 2 A y M M y H y A y M y O y, x y H y A y M y O y, x 2. (a) L x x on lammas, V x x on valkoinen, K x x on kotieläin, Päätelmä osoitetaan päteväksi päättelysäännöin.

x Lx Vx x Lx Kx Lx Kx Lx Vx Lx Kx Kx Vx x Kx Vx x Kx Vx Lx Vx Vx (b) Ä x,y x on y:n äiti. Päätelmä: x yä y, x, siispä y xä y, x Päätelmä ei ole pätevä, ja tämä osoitetaan rakentamalla sille vastaesimerkki. Olkoon D a, b ja predikaatin Ä tulkinta sellainen, että a on suhteessa I Ä b:hen, b on suhteessa I Ä a:han, ja muita I Ä -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän premissi on tosi (a on I Ä -suhteessa johonkin, b on I Ä -suhteessa johonkin, ei ole muita kuin a ja b) mutta johtopäätös epätosi (kumpikaan mallin alkioista ei ole I Ä -suhteessa jokaiseen mallin alkioon). (c) f Fritz, B x x on Brockenin kummitus, K x x on kummitus. Päätelmä: x B x K x, B f, siispä K f. Päätelmä ei ole pätevä, ja tämä osoitetaan rakentamalla sille vastaesimerkki. Olkoon D a, B:n tulkinta tyhjä, K:n tulkinta tyhjä ja f:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia (toisaalta B:n ja K:n tulkinnoissa ei ole yhteistä alkiota, toisaalta f:n tulkinta ei kuulu B:n tulkintaan) mutta johtopäätös epätosi (f:n tulkinta ei kuulu K:n tulkintaan). (d) S x x on suutari, K x x on kenkä, J x x on jalkine, R x, y x korjaa y:n x S x y K y R x, y S x y K y R x, y y K y R x, y S x x K x J x K y J y E, x/y J y 2. K y R x, y K y J y R x, y y J y R x, y y J y R x, y S x y J y R x, y x S x y J y R x, y K y R (e) x S x y T y K x,y, x T x P x, siispä x S x y P y K x,y Ei pätevä, osoitetaan vastaesimerkillä. Olkoon keskustelun universumi D a, b, c ja S:n tulkinta a, T:n tulkinta b, P:n tulkinta b, c, ja K:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I K c:hen, mutta muita I K -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia (mikään S:n tulkinnan jäsen ei ole I K -suhteessa mihinkään T:n tulkinnan jäseneen, T:n tulkinta sisältyy P:n tulkintaan) mutta johtopäätös epätosi (a on I K -suhteessa c:hen, joka on P:n tulkinnassa).

(f) Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin. (Johtopäätös on formalisoitu aikaisemmin.) y Y y P x, y y Y y K y Y y K y 2. Y y P x, y Y y 2. Y y P x, y K y P x, y K y P x, y y K y P x, y y K y P x, y y Y y P x, y y K y P x, y x y Y y P x, y y K y P x, y T, y/y 2. (g) Formalisoidaan päätelmä: x I x L x, x L x K x, siispä x I x K x HUOM! toisen premissin formalisointi, vrt. esim. Kaikki aviomiehet eivät ole vaimonhakkaajia : x A x V x, joka sanoo, että jotkut aviomiehet eivät ole vaimonhakkaajia. Päätelmä ei ole pätevä, mikä osoitetaan vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, c, I:n tulkinta a, L:n tulkinta b ja K:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia: a kuuluu I:n tulkintaan, mutta ei L:n tulkintaan; c ei kuulu L:n eikä K:n tulkintaan. Johtopäätös on kuitenkin epätosi: ei ole sellaista D:n alkiota, joka kuuluisi I:n tulkintaan, mutta ei kuuluisi K:n tulkintaan.

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 9. (a) Sijoituksen saa tehdä, tulos: P a,y Q a (b) Sijoitusta ei saa tehdä, koska y joutuisi x:n paikalle sijoitettaessa kvanttorin sitomaksi. (c) Sijoituksen saa tehdä, tulos: x R x, z Q y 2. (a) B f, x B x K x, K c, siis f c f Fritz, c Chesterburyn linnan koputtaja, B x x on Brockenin kummitus, K x x on kummitus Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin: K c x B x K x f c B c K c B c K c K c K c f c B f T, (b) P s,p n, x y P x P y x y, siis s n s Sauli, n Niinistö, P x x on puhemies Osoitetaan päätelmä päteväksi päättelysäännöin: x y P x P y x y E, x/s y P s P y s y E, y/n P s P n s n s n P s P n P s P n 3. (a) x S x y J y R x,y, x K x J x, siispä x S x y K y R x,y Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, S:n tulkinta a, J:n tulkinta b, K:n tulkinta tyhjä ja R:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I R b:hen, mutta muita I R -suhteita ei vallitse. Tällöin päätelmän ensimmäinen premissi on tosia: a on S:n tulkinnassa, b on J:n tulkinnassa, a on I R -suhteessa b:hen ja S:n tulkinnassa ei ole muita kuin a. Myös toinen premissi on tosi, koska K:n tulkinta on tyhjä. Johtopäätös on puolestaan epätosi: a kuuluu S:n tulkintaan, mutta se ei ole R-suhteessa mihinkään K:n tulkinnassa olevaan olioon. (b) O p, x O x M x, siis N p Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, p:n tulkinta a, O:n tulkinta a, M:n tulkinta a, b ja N:n tulkinta a. Tällöin päätelmän premissit ovat tosia: p:n tulkinta kuuluu O:n tulkintaan ja O:n tulkinnan ainoa olio a kuuluu myös M:n tulkintaan.

Johtopäätos on sen sijaan epätosi: p:n tulkinta eli a kuuluu N:n tulkintaan. Intuitiivisesti johtopäätös näyttää kuitenkin seuraavan premisseistä. Näin on, koska taustatietoihimme kuuluu, että kukaan mies ei ole nainen. Kun tämä premissi lisätään päätelmään, siitä tulee pätevä. (c) x E x, s I x, xe x, s, siis xi x Päätelmä on pätevä: xe x, s x E x, s I x E, x/x E x, s I x E x, s I x xi x xi x T, x/x E, (d) x T x ys y, x, siis y x T x S y, x Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, T:n tulkinta a, b ja S:n tulkinta sellainen, että a on suhteessa I S b:hen, b on suhteessa I S a:han, eikä muita I S -suhteita vallitse. Tällöin premissi on tosi: jokin (nimittäin b) on suhteessa I S a:han, jokin (nimittäin b) on suhteessa I S a:han. Johtopäätös on sen sijaan epätosi: kumpikaan D:n alkioista ei ole suhteessa S jokaiseen D:n alkioon. (e) x K x P s, x, x K x P x, r, siis P s, r Päätelmä ei ole pätevä. Osoitetaan tämä vastaesimerkillä. Olkoon D a, b, c, K:n tulkinta a, s:n tulkinta b, r:n tulkinta c ja P:n tulkinta sellainen, että b on suhteessa I P a:han, a on suhteessa I P c:hen ja muita I P -suhteita ei vallitse. Nyt premissit ovat tosia: ensimmäinen, koska s:n tulkinta on I P -suhteessa johonkin K:hon (nimittäin a:han) ja toinen, koska jokainen K:n tulkinnassa mukana oleva on I P -suhteessa r:n tulkintaan. Johtopäätös on kuitenkin epätosi, koska s:n tulkinta ei ole I P -suhteessa r:n tulkintaan. Tämä tulos ei kuitenkaan vaikuta intuitiivisesti tyydyttävältä. Voisimme argumentoida seuraavasti: Satu on jotakuta koripallojoukkueen pelaajaa, sanokaamme x:ää, pitempi. Kaikki koripallojoukkueen pelaajat, x mukaan lukien, ovat Raimoa pitempiä. Siis Satu on x:ää pitempi ja x on Raimoa pitempi, joten Satu on Raimoa pitempi. Tässä nojataan siihen intuitiivisesti oikeaan periaatteeseen, että kelle tahansa x, y, ja z pätee, että jos x on y:tä pitempi ja y on z:aa pitempi, x on z:aa pitempi. Formaalisti esitettynä x y z P x, y P y, z P x, z. Jos tämä lisätään uudeksi premissiksi alkuperäisten joukkoon, päätelmästä tulee pätevä.

MALLIRATKAISUT HARJOITUS 10. (a) x y V x V y x y x y z V x V y V z x y x z y z (b) Helppo: N s Hankala: x S x z y S z S y z y N x (c) Helppo: M p Hankala: x P x z y P z P y z y M x 2. (a) P s,p t, s t siis x y V x V y x y s iku, t aku, P x x on pikkuorava P s P t P s P t s t P s P t s t T, y/t y V s V y s y T, x/s x y V x V y x y (b) xp x x y P x P y x y, P h, h a siis P a xp x x y P x P y x y x y P x P y x y y P h P y h y P h P a h a h a E, h/x E, a/y h a h a P a P h P a P h P a h a 3. x y P x, y P y,x ja x y z P x, y P y, z P x, z