TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Yleistä AKI yhteisön työnjaon mukaisesti Pappisliiton tehtäväalueena on vastata ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä. Toiminnan suuntaviivat ovat rakentuneet AKIn tulevaisuusasiakirjan ja Pappisliiton painopisteiden 2015 2018 pohjalle. 1. Jäsenten rekrytointi Toimintavuoden aikana valmisteltiin Pappisliiton vuonna 2018 vietettävää 100 vuotisjuhlaa. Päätettiin julkaista 100 vuotishistoriateos. Historiatoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Päätettiin julkaista myös 100 vuotisjuhlan kunniaksi pappismatrikkeli. Vuoden papiksi valittiin Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Pappisliiton kunniajäseneksi kutsuttiin AKIn edellinen toiminnanjohtaja Esko Jossas. Akavatalon remontti valmistui vuoden lopussa, joten toimintavuoden päättyessä AKI yhteisö muutti takaisin Itä Pasilaan. Aktiivista rekrytointitoimintaa jatketaan opiskelijoiden, valmistuneiden ja niiden papiksi vihittävien parissa, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Erityisesti vastavalmistuneiden rekrytointiin kiinnitetään huomiota ja järjestetään liittymiskampanja, jonka viestinnässä hyödynnetään palkansaajakeskusjärjestöjen valtakunnallista järjestäytymisen edistämiskampanjaa Mikä Fiilis. Kiinnitetään huomiota jäsenpitoon. Jäsenetuja pidetään esillä ja vuorovaikutuksessa jäseniin pyritään lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta niin, että jäsenet kokisivat liiton tärkeäksi. Tavoitteena on säilyttää järjestäytymisaste noin 90 prosentissa. Pappisliiton kokonaisjäsenmäärä oli 4467 vuoden 2015 lopussa ja se oli vähentynyt 56 hengellä (4523). Täyttä jäsenmaksua maksaneiden määrä 2108 oli vähentynyt 28 hengellä (2136). Liittyneitä ja eronneita oli vuoden aikana seuraavasti (eronneet suluissa):
2015 2014 2013 2012 2011 Varsinaiset jäsenet 78 (39+8=47) 62 (29+11) 73 (32) 83 (23) 69 (39) Maisterijäsenet 40 (1+1=2) 28 (4) 18 (3) 23 (5) 23 (6) Kaksoisjäsenet 3 (4) 2 (2+7) 5 (3) 3 (1) 5 (1) Eläkeläisjäsenet 4 (32) 2 (29) 1 (29) 10 (25+47) 4 (22) Opiskelijajäsenet 131 (64) 111 (53) 174 (51) 154 (52) 158 (47) Yhteensä 256 (140+9=149) 205 (117+18) 271 (118) 275 (106+47) 259 (115) Alkuvuodesta järjestettiin edellisen vuoden tapaan jäsenkampanja vastavalmistuneille, jossa liittyneiden kesken arvottiin tabletti. Kampanjan aikana Pappisliittoon liittyi toistakymmentä äskettäin valmistunutta. Täyttä jäsenmaksua maksavien vuosittainen vähentyminen johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyy enemmän jäseniä kuin uusia liittyy. Järjestäytymisasteen säilyttämisessä onnistuttiin. Seurakuntapapeista 90,5 % on liiton jäseniä. Seurakuntapappeja on 2119, joista 1917 on jäseniä. Vastavalmistuneiden kampanjan aikana liittoon liittyi jonkin verran enemmän nuoria jäseniä, mikä näkyy maisterijäsenten suurempana liittymismääränä. Valtakunnallisesta palkansaajakeskusjärjestöjen Mikä Fiilis kampanjasta ei ollut paljon apua, koska mainoksen viesti ei mennyt perille. 2. Opiskelijatoiminta Opiskelija asiamies ja opiskelijatoimikunta suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä sellaista toimintaa, joka tavoittaa opiskelijoita kaikissa kolmessa tiedekunnassa. Uusia opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti liiton opiskelijajäseniksi. Opiskelijajäseniä palvellaan järjestämällä tilaisuuksia esimerkiksi edunvalvontaan, työelämään ja ammattiidentiteettiin liittyen. Opiskelijatyötä tehdään laajassa yhteistyöverkostossa. Suhteet yhteistyötahoihin pidetään hyvinä ja välittöminä. Opiskelijoiden näkökulmaa pidetään esillä liiton toiminnassa sekä Crux lehdessä. Liiton opiskelijatoiminnasta vastaavan opiskelija asiamiehen nimike muuttui syksyllä asiantuntijaksi. Tehtävänimikkeen muutoksen myötä vanha tehtävänkuva muuttui laajemmin koko AKIn koulutuspolitiikasta
vastaavaksi. Asiantuntijan apuna Pappisliiton opiskelijatoiminnassa toimii opiskelijatoimikunta. Opiskelijajäseniin oltiin vuoden aikana yhteydessä mm. kesätyöinfojen ja rekrytointitilaisuuksien kautta. Syksyllä asiantuntija osallistui aktiivisesti uusille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin. Helsingissä tarjottiin tiedekunnan tutoreille infotilaisuus aamupalan yhteydessä. Liitto oli näkyvästi mukana Helsingin ja Joensuun ainejärjestöjen vuosijuhlissa, ylläpitäen myös neuvonta ja esittelypistettä vuosijuhlapäivinä. Hallituksille järjestettiin saunailta vuoden alussa. Liiton järjestämälle teologiristeilylle osallistui noin 150 teologian opiskelijaa. Hyviä yhteistyösuhteita tiedekuntien keskeisiin tiedekuntien ja ainejärjestöjen henkilöihin ylläpidettiin. Yhteyksiä tiedekuntiin vaalittiin myös mm. publiikkikahvitusten muodossa. Opiskelijatoimikunnan jäsenet toimivat liiton kontaktihenkilöinä omissa opiskelijayhteisöissään ja kirjoittivat Cruxin opiskelijavinkkeleitä. Liiton opiskelijajäsenistä koottu joukkue osallistui ammattiyhdistysten jalkapalloturnaukseen AKIliittojen nimellä. Toiminta täytti sille asetetut tavoitteet. Yhteistyö ainejärjestöjen, yliopiston henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien kanssa on erittäin toimivaa. Pappisliitto on arvostettu toimija, jonka asiantuntemukseen luotetaan. Uusia toimintamuotoja ja ideoita kehitetään jatkuvasti. Liitto tavoittaa opiskelijat hyvin ja Pappisliitto on tunnettu opiskelijoiden keskuudessa. Liitolla on ammattiliitoksi poikkeuksellisen hyvä näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa. Liiton jalkautuminen myös vapaa ajan tapahtumissa teologiristeilystä puurojuhlaan edistää tunnettavuutta merkittävästi. Uusien opiskelijoiden rekrytointi liiton jäseniksi varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi rekrytoida uusia jäseniä. Opiskelijajäseneksi liittyi vuonna 2015 18 % enemmän opiskelijoita kuin vuonna 2014. Jäsenrekrytointi on silti haasteellisempaa kuin aikaisempina vuosina, johtuen pitkälti kirkon huonommasta rekrytointitilanteesta ja muiden koulutuslinjojen kasvaneesta suosiosta. 3. Liiton talous Jäsenmaksut ovat liiton merkittävin tulonlähde. Tämä edellyttää jatkuvaa huomion kiinnittämistä jäsenhankintaan ja jäsenten sitouttamiseen. Liiton AKIlle maksama jäsenmaksu nousee vuonna 2015 työttömyyskassan jäsenmaksun kohoamisen vuoksi. Myös Akavatalon remontti aiheuttaa vuosina 2015 2016 liitolle taloudellisia paineita.
Liiton varojen sijoittaminen turvallisesti mutta tuottavasti on ammattisijoittajien hoidettavana. Valitut sijoittajat ovat sitoutuneet vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Evli pankin varainhoitaja Tanja Wennonen Kärnä piti keväällä hallitukselle katsauksen Pappisliiton Evli pankkiin sijoitetun omaisuuden hoidosta. Salkun tuottokehitys on ollut noin 7,5 % vuositasolla. Myös Pappisliiton opinto ja avustusrahasto liitettiin Evlin varainhoitosopimuksen piiriin. Evli on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ulkomailla olevien ja työelämän ulkopuolella olevien jäsenmaksua korotettiin 10 eurolla, jolloin ulkomailla olevien jäsenmaksu on 160 ja työelämän ulkopuolella olevien 110. Luottamusmiehenä toimimista palkittiin myöntämällä luottamusmiehille jäsenmaksualennus kolmelta kuukaudelta kahden edellisen vuoden tapaan. AKIn jäsenmaksua korotettiin 1,07 %:sta 1,2 %:iin. Liiton talous hoitui suunnitelman mukaisesti. Ylijäämää jäi suunnitellusti kattamaan Akavatalon remontista aiheutuneita kuluja. Kulujen kattaminen ajoittuu viidelle seuraavalle vuodelle. 4. Johtajuuden ja työyhteisötaitojen tukeminen Johtajuutta ja työyhteisötaitoja käsitellään Crux lehdessä. Tiedotetaan johtajuutta tukevista koulutusmahdollisuuksista. Järjestetään keväällä kirkkoherroille jäsenristeily, jolla he saavat vertaistukea, koulutusta muutosjohtamiseen sekä tietoa ja mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Selvitetään lähiesimiesten koulutustarpeita ja etsitään keinoja johtajuuden tukemiseksi ja tehtäväkuvausten selkiinnyttämiseksi siten, että lähiesimiesten valta ja vastuut tulisivat määritellyiksi yksiselitteisesti. Johtajuuden tukeminen nähdään tärkeänä osa alueena liiton toiminnassa. Hallituksen tekemän kyselyn mukaan kirkkoherrojen päätoive liitolle on, että liitto pitäisi huolta kirkkoherrojen oikeuksista ja palkka asioista. Toivottiin myös vertaistukea ja mahdollisuutta keskusteluun.
Tähän toiveeseen vastattiin järjestämällä toukokuussa kirkkoherroille järjestyksessään toinen Koulutusta ja vertaistukea risteily, jolle osallistui 36 kirkkoherraa eri puolilta Suomea. Koulutuksen teemat olivat esimiehen jaksaminen työyhteisössä, muutosviestintä sekä ajankohtaisasiat. Kuultiin kokemuksia muun muassa kirkkoherrojen uudesta palkkausjärjestelmästä. Kouluttajina toimivat erikoispsykologi, johtava konsultti Anita Rintala Rasmus, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma, toiminnanjohtaja Jussi Junni ja apulaistoiminnanjohtaja Merja Laaksamo. Liiton puheenjohtaja Eija Nivala piti avauspuheenvuoron ja toi terveisiä kirkolliskokouksesta. Kirkkoherroille suunnattu risteily sai erittäin positiivisen vastaanoton. Aiheet koettiin tarpeellisiksi ja keskustelu oli innostunutta. Lähiesimiesten koulutustarpeita ei ole selvitetty, niitä olisi mahdollista kysyä kohdennetulla jäsenkyselyllä, kun AKIlle on saatu tarkoitukseen sopiva ohjelmisto. 5. Jäsenten tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Talouden tiukentuessa pappien virkoja on jo ryhdytty vähentämään tai niitä jätetään täyttämättä. Liitto toimii virkojen säilyttämisen puolesta ja aktivoi alaosastoja seuraamaan tilannetta seurakunnissa. Käsitellään Crux lehdessä papin työn muuttuvaa toimintaympäristöä ja siitä nousevia haasteita. Seurataan teologien työllisyystilannetta ja kiinnitetään erityistä huomiota pätkätöissä olevien tukemiseen. Kannustetaan jäseniä osallistumaan rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen keskusteluun sekä yhteistyöhön alueellisten ja valtakunnallisten vaikuttavien tahojen kanssa. Edistetään tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Hallitus kumosi liiton aikaisemman suosituksen papinvirkojen määrästä seurakunnassa vuodelta 1999. Perustettiin työryhmä kartoittamaan, kuinka monta papinvirkaa seurakunnassa tarvitaan. Työryhmä sai työskentelynsä lähes loppuun, mutta todettiin, että virkojen määrää ei nykytilanteessa voi määritellä, koska seurakunnat ovat niin erilaisia väestöpohjaltaan ja toimintatavoiltaan. Uudessa kannanotossa esitetään kriteereitä, joiden perusteella virkojen tarvetta voidaan arvioida. Kannanoton viimeistely jäi seuraavalle vuodelle. Jäseniltä on saatu hyvää palautetta AKIn hakemista ammattikohtaisista Aslak ja Tyk kursseista. Nämä tarjoavat hyvän tilaisuuden vertaistukeen ja yhteiseen keskusteluun, jossa eri seurakuntien papit jakavat
kokemuksiaan ja kehittävät omaa toimintaansa. Vuosittain on alkanut yksi Tyk kurssi ja kaksi Aslak kurssia, jotka ovat pääsääntöisesti olleet yhteisiä papeille ja kanttoreille. Kaikki kurssit sisältävät neljä viikon pituista jaksoa (Tyk kuusi jaksoa), joten niillä pystytään työskentelemään prosessiluontoisesti. Jäsenten tukemiseen liittyvät toiveet ovat erittäin laaja alaisia ja siten haasteellisia toteuttaa. Cruxin avulla voidaan nostaa esille joitakin aihepiirejä. Parhaiten toimii yksilöllinen neuvonta kussakin erityistapauksessa. Aslak ja Tyk kursseihin ei ole enää myönnetty rahaa vuodelle 2016, joten ne ovat loppumassa. On tutkittava, miten niiden tilalle suunnitellut uudet kurssit palvelevat jäsenistöä. 6. Kollegiaalisuus ja alaosastotoiminta Alaosastoja informoidaan ajankohtaisista ammatillisista ja sopimusasioista uutiskirjeillä. Aktivoidaan alaosastoja kokoontumaan ja järjestämään tapahtumia alaosastojen erityisavustuksen tuella. Vieraillaan alaosastojen kokouksissa ja muissakin pappien kokoontumissa. Painotetaan kollegiaalisuuden merkitystä kokoontumisissa, alaosastokirjeissä ja muussa viestinnässä. Cruxissa julkaistaan virikkeitä alaosastotoimintaan. Keväällä järjestetään selektiivipappien alaosastoseminaari, jossa työstetään vaikuttamiskeinoja virkojen säilyttämiseksi. Kannustetaan alaosastojen toimihenkilöitä osallistumaan AKIn alaosastoseminaareihin. Tuetaan alaosastojen uudelleen perustamista paikkakunnilla, joilla toiminta on hiipunut. Pappisliitolla on 22 alueellista ja yhdeksän valtakunnallista alaosastoa sekä ruotsinkielinen Finlands svenska prästförbund (Borgå stift). Vuoden aikana on herännyt henkiin kaksi alaosastoa: Raahen/Kokkolan rovastikunnan teologipiiri sekä Etelä Karjalan teologipiiri. Erikseen anottavan 570 euron lisämäärärahan suuremman tapahtuman järjestämistä varten sai 18 alaosastoa, joista kuusi oli valtakunnallisia. Kollegiaalisuuden merkitystä pidettiin esillä alaosastokirjeissä ja jäsenten tapaamisissa. Liiton edustajia vieraili alaosastotapaamisissa seuraavasti: Turun arkkihiippakunnan papiston päivä, Raahen rovastikunnan teologipiiri, KirkKauEs, Vankilapapit, Pohjois Karjalan papit, Helsingin papit ja Sairaalateologit. Liiton puheenvuoro pidettiin myös 55 vuotta sitten aloittaneiden teologien kurssijuhlassa.
Lisäksi järjestettiin selektiivipappien tapaaminen puoli päivää kestävänä seminaarina. Kouvolan Kirkkopäivillä järjestettiin lauantai iltana 23.5. AKIn jäsenille jäsentapahtuma Kouvolan teatterissa. 14.11 järjestettiin AKIn jäsenille jäsentilaisuus ruokailun ja saunomisen merkeissä Maata Näkyvissä festareiden yhteydessä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä KNT:n kanssa tapahtuma alueen ulkopuolella. Syyskuussa järjestettiin yhteinen alaosastoseminaari papeille ja kanttoreille vuorokauden risteilynä Tallinnaan. Osallistujia oli kahdeksasta Pappisliiton alaosastosta. Seminaarin aiheena oli Ideoita alaosastotoimintaan. Alaosastoseminaari koettiin tarpeellisena, erityisesti juuri aloittaneiden toimihenkilöiden osalta. Turun kristillisellä opistolla pidetty arkkihiippakunnan papiston päivä kokosi satakunta pappia koolle. MNfestareiden yhteydessä tarjottu kollegiaalinen ruokailu ja saunomismahdollisuus otettiin tervetulleena vastaan. 7. Koulutuskysymykset Pidetään koulutuskysymyksiä esillä kotisivuilla ja Crux lehdessä. Kannustetaan pappeja kouluttautumaan ja seurataan jäsenistön koulutustarpeita. Seurataan pappien lisä ja jatkokoulutuksen tarjontaa ja tarkoituksenmukaisuutta. Aktivoidaan äskettäin papin virassa aloittaneita huolehtimaan siitä, että he saavat riittävästi perehdytystä ja mentorointia ja pääsevät aikanaan työnohjaukseen. Vuonna 2015 järjestetään kaksi opintomatkaa Pappisliiton jäsenille ja heidän puolisoilleen. Huhtikuussa toteutetaan pyhiinvaellus, joka suuntautuu Italiaan Fransiskus Assisilaisen reitille La Vernasta Assisiin. Syyskuussa järjestetään opintomatka Armeniaan, jossa kristinusko julistettiin valtionuskonnoksi jo vuonna 301. Jäsenistölle myönnetään entiseen tapaan matka apurahoja ulkomaisiin opintomatkoihin. Pappisliitto järjesti huhti toukokuussa pyhiinvaelluksen, joka suuntautui Italiaan Fransiskus Assisilaisen reitille La Vernasta Assisiin. Matkalle ilmoittautui 18 osallistujaa. Matkanjohtajina toimivat Merja Laaksamo ja Sakari Kiiskinen. Pyhiinvaelluksen tavoitteena oli tutustua pyhiinvaelluksen historiaan ja nykypäivään sekä tukea ja syventää osallistujien spiritualiteettia ja rukouselämää.
Syyskuussa järjestettiin opintomatka Armeniaan. Opintomatkan teemoja olivat armenialainen identiteetti, marttyyrikirkkokansa, Armenian kirkko sekä armenialainen kulttuuri. Matkalle osallistui 20 henkeä. Matkanjohtajana toimi Merja Laaksamo. Molemmat opintomatkat saivat erittäin hyvän palautteen matkalaisilta ja tavoitteiden koettiin toteutuneen. Assisin vaelluksen maasto oli erittäin rankka, mutta matkalaiset olivat valmentautuneet hyvin. Vaelluksella toteutui näin myös fyysisen työkyvyn ylläpitämistä edistävä tavoite. 8. Kansainvälinen toiminta Nordiska Prästförbundens Samarbetsorgan NPS NPS kokous pidettiin Tanskassa Gentoftessa. Varsinaisen kokouksen yhteydessä järjestettiin konferenssi Kirken i Norden nu, johon osallistui Suomesta 10 Pappisliiton ja Prästförbundetin hallituksen jäsentä. Muista pohjoismaista Ruotsista osallistui kolme henkilöä, Norjasta 11, Tanskasta 12, Islannista kolme ja Färsaarilta kaksi. Viralliset edustajat kokouksessa olivat Eija Nivala, Stina Lindgård ja Merja Laaksamo. NPS:n puheenjohtajamaana vuosina 2015 2016 on Islanti, Suomen vuoro toimia puheenjohtajana on vuosina 2017 2018. Porvoo Communion Pastoral Conference Porvoo Communion Pastoral Conference järjestetään Suomessa 1. 6.9.2016 Porvoossa. Tätä varten perustettiin työryhmä valmistelemaan kokousta. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kokouksen teemaksi valittiin Vieraanvaraisuus. Vuosittain kokoontuva NPS on erinomainen ikkuna muiden pappisliittojen toimintaan. Monet kysymykset ovat yhteisiä Pohjoismaille, joten toisten liittojen ratkaisuista ja käytännöistä on apua omaan pohdintaan.